{"id":1404,"date":"2017-12-12T14:17:41","date_gmt":"2017-12-12T12:17:41","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=1404"},"modified":"2017-12-13T08:09:35","modified_gmt":"2017-12-13T06:09:35","slug":"jeremy-rifkin-kolmannen-teollisen-vallankumouksen-kynnyksella","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2017\/12\/12\/jeremy-rifkin-kolmannen-teollisen-vallankumouksen-kynnyksella\/","title":{"rendered":"Jeremy Rifkin kolmannen teollisen vallankumouksen kynnyksell\u00e4"},"content":{"rendered":"

Kirja-arvostelu: The 3rd Industrial Revolution: How Lateral Power is Transforming Energy, the Economy, and the World<\/h2>\n

\u00a0<\/em>Tuomas Alakunnas, talo- ja energiatekniikan insin\u00f6\u00f6ri, p\u00e4\u00e4toiminen tuntiopettaja, Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisala, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n

Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

Kirjan on kirjoittanut Jeremy Rifkin (s. 1943), joka on yhdysvaltalainen taloustieteilij\u00e4 sek\u00e4 poliittinen neuvonantaja. H\u00e4n on toiminut mm. Euroopan unionin ja -komission neuvonantajana vuodesta 2000. Kirja on vuodelta 2011, mutta silti entist\u00e4kin ajankohtaisempi. Vuonna 2015 hyv\u00e4ksyttiin Pariisin ilmastosopimus 195 maan toimesta. Sen tavoitteena on ilmastonmuutoksen pys\u00e4ytt\u00e4minen ja ilmaston l\u00e4mpenemisen rajaaminen 1,5 celsius-asteeseen. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sopimus edellytt\u00e4\u00e4 hiilineutraalia yhteiskuntaa aikav\u00e4lill\u00e4 2050\u20132100.<\/p>\n

Fossiiliset polttoaineet ovat vauhdittaneet maailman taloutta jo pitk\u00e4\u00e4n. Maailman talous on riippuvainen \u00f6ljyst\u00e4, koska sit\u00e4 hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n kaikkialla: rakennusmateriaaleissa, maatalouskoneissa ja torjunta-aineissa, synteettisiss\u00e4 kankaissa jne. \u00d6ljy edustaa kolmannesta koko maailman energiahuollosta ja se on t\u00e4rkein liikennepolttoaine. T\u00e4m\u00e4n seurauksena \u00f6ljyn hinnan nousu vaikuttaa ruuan ja energian hintaan, liikkumiseen ja l\u00e4hes kaikkiin kulutustuotteisiin.<\/p>\n

Rifkinin mukaan talouskriisi oli seurausta \u00f6ljyn hintapiikist\u00e4, joka pys\u00e4ytti maailman talouden hein\u00e4kuussa 2008. T\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 toimitusketjun kaikki tuotteet ja palvelut ovat riippuvaisia \u00f6ljyn hinnasta. \u00d6ljyn hinnan nousu yli 140 dollaria barrelilta pys\u00e4ytti markkinat. Kaksi kuukautta my\u00f6hemmin markkinoiden ja kulutuksen \u00e4killinen seisahtuminen aiheuttivat finanssikriisin k\u00e4rjistyminen ja rahoituslaitosten konkurssit, kuten Yhdysvaltain historian suurimman konkurssin Lehman Brothers\u2019n toimesta. Nykyinen talousj\u00e4rjestelm\u00e4 t\u00f6rm\u00e4\u00e4 samaan ongelmaan uudestaan ja uudestaan \u00f6ljyn hinnan noustessa.<\/p>\n

Kirjan alussa maalataan synkk\u00e4 kuva tulevaisuudesta, joka on seurausta fossiilisten polttoaineiden k\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4. T\u00e4m\u00e4n takia olemme my\u00f6s keskell\u00e4 ihmiskunnan suurinta haastetta – ilmastonmuutosta. Kirjassa on hyvin konkreettinen kuvaus ilmastonmuutoksen vaikutuksista el\u00e4m\u00e4\u00e4n maapallolla. Vuonna 2001 YK:n raportissa ei osattu aavistaa ilmastonmuutoksen nopeutta. Nykyisin ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 ilmastonmuutos nopeutuu koko ajan. El\u00e4m\u00e4 maapallolla perustuu veden kiertoon ja veden kiertokulku muuttuu ilmaston l\u00e4mmetess\u00e4.<\/p>\n

Nykyisiss\u00e4 optimistissa skenaarioissa arvioidaan noin 3 asteen keskil\u00e4mp\u00f6tilan nousua t\u00e4m\u00e4n vuosisadan aikana. T\u00e4ll\u00f6in maapallon olosuhteet ovat samat kuin noin kolme miljoonaa vuotta sitten. Ihminen on kuitenkin asuttanut maapalloa vasta noin 175 000 vuotta. Vaikka ihminen t\u00e4h\u00e4n sopeutuisi, niin muut eli\u00f6t eiv\u00e4t sopeudu yht\u00e4 hyvin. Pahimmissa ennusteissa jopa 70 prosenttia maapallon eli\u00f6kannasta katoaa l\u00e4mpenemisen my\u00f6t\u00e4. N\u00e4iden tapahtumien seurauksena elinolosuhteet muuttuvat kelvottomiksi ja edess\u00e4 on miljardin ihmisen uudelleen asuttaminen. Eli odotettavissa on ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4t pakolaiskriisit.<\/p>\n

Nykyisin maailman talous perustuu kasvavaan kulutukseen. Kulutuksen kasvuun tarvitaan velkaa sek\u00e4 taloudellisesti ett\u00e4 luonnonvarojen osalta. Rifkinin mielest\u00e4 tarvitaan vallankumouksellista ajattelua, muuttamaan koko talousj\u00e4rjestelm\u00e4 kest\u00e4v\u00e4lle pohjalle. H\u00e4n tarjoaa ratkaisuksi kolmatta teollista vallankumousta, jonka siirtym\u00e4vaihetta elet\u00e4\u00e4n t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4. Rakentaakseen uudelleen maailman talous kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 ja ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4lliselle pohjalle, tarvitaan uusi infrastruktuuri vanhan, toisen teollisen vallankumouksen aikaisen, tilalle. Teknologiset ratkaisut ovat jo olemassa teolliselle vallankumoukselle. Uusiutuva energia ja nykyiset internetin mahdollistamat kommunikaatioteknologiat ovat avainasemassa t\u00e4ss\u00e4 ratkaisussa. Rifkinin teorian mukaan teollinen vallankumous tapahtuu, kun uuden energiateknologian rinnalle kehittyy entist\u00e4 tehokkaampi kommunikaatiomenetelm\u00e4.<\/p>\n

Ensimm\u00e4inen teollinen vallankumous oli seurausta h\u00f6yrykoneen hy\u00f6dynt\u00e4misest\u00e4 teollisessa tuotannossa sek\u00e4 lehti- ja kirjapainamisen merkitt\u00e4v\u00e4 halventuminen mahdollisti mm. osaavan ty\u00f6voiman kouluttamisen ja koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4n kehittymisen. Toinen teollinen vallankumous, joka voidaan yhdist\u00e4\u00e4 keskitettyyn energian tuotantoon, polttomoottorin hy\u00f6dynt\u00e4miseen sek\u00e4 s\u00e4hk\u00f6isten kommunikaatiov\u00e4lineiden, kuten puhelimen, television ja radion mahdollistamaan kommunikaatioon. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ollaan orastavan kolmannen teollisen vallankumouksen kynnyksell\u00e4, joka on seurausta uusiutuvan energian hy\u00f6dynt\u00e4misest\u00e4 ja internetin mahdollistamien kommunikaatioteknologioiden kehityksest\u00e4 hallita hajautettua energian tuotantoa ja energian kulutusta.<\/p>\n

Rifkinin ratkaisumalli kest\u00e4v\u00e4lle talousmallille perustuu uuden infrastruktuurin rakentamiseen vanhan hiilen polttoon perustuvan infran tilalle. Ratkaisumalli perustuu viiteen peruspilariin;<\/p>\n

    \n
  1. Uusiutuvan energian hajautettu tuotanto<\/li>\n
  2. Rakennuskannan muuttaminen uusiutuvan energian mikrotuotantolaitoksiksi<\/li>\n
  3. Energian varastointi vetyyn<\/li>\n
  4. \u00c4lyk\u00e4s energiaverkko, joka jakaa hajautetusti tuotetun energian (toimii kuten internet)<\/li>\n
  5. S\u00e4hk\u00f6inen liikenne, joka toimii my\u00f6s osana \u00e4lyk\u00e4st\u00e4 s\u00e4hk\u00f6verkkoa energiavarastona<\/li>\n<\/ol>\n

    Rifkin on toiminut neuvonantajana muun muassa EU:n ilmastonmuutos- ja energiapolitiikan 2020 tavoitteiden m\u00e4\u00e4rittelyss\u00e4. Kirjassa esitetyt viisi peruspilaria ovat my\u00f6s merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 roolissa EU:n toimenpiteiss\u00e4 kohti hiilineutraaliutta.<\/p>\n

    The third industrial revolution on kirjoitettu hyvin kansaintajuisesti ja hieman yksinkertaistaen, vaikkakin se k\u00e4sittelee laajoja teemoja, kuten maailman taloutta ja talouden riippuvuutta energiaan. Kirjan ensimm\u00e4isess\u00e4 osassa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi kattavasti eri maiden p\u00e4\u00e4miehi\u00e4 ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4ji\u00e4, jotka ovat hy\u00f6dynt\u00e4neet Rifkinin osaamista menestyksekk\u00e4\u00e4sti. Referenssien listaus tuo uskottavuutta kirjailijan osaamista kohtaan, mutta se on my\u00f6s kirjan pitk\u00e4veteisin osio.<\/p>\n

    Mik\u00e4li etsii keve\u00e4\u00e4 iltalukemista,\u00a0 ei t\u00e4m\u00e4 kirja ole paras siihen tarkoitukseen. Kirjan teemat koskettavat meit\u00e4 kaikkia, mutta innostuakseen t\u00e4st\u00e4 kirjasta, mielest\u00e4ni se vaatii lukijalta erityist\u00e4 kiinnostusta aiheeseen. Itselleni kirja oli her\u00e4tt\u00e4v\u00e4 kokemus ja avasi uusia n\u00e4k\u00f6kulmia energiasektorista ja ymm\u00e4rryst\u00e4 maailman taloudesta. Mielest\u00e4ni kirjan parasta antia oli kuitenkin ilmastonmuutokseen liittyv\u00e4 osio, joka kuvaa konkreettisesti miksi ihmiskunnan on siirrytt\u00e4v\u00e4 kest\u00e4v\u00e4\u00e4n energia- ja talousj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n. Nykyinen vuosisata on ihmiskunnan kannalta k\u00e4\u00e4nteentekev\u00e4. Positiivista on se, ett\u00e4 kaikki teknologiset ratkaisut ovat jo olemassa. Kyse on vain siit\u00e4, tapahtuuko muutos riitt\u00e4v\u00e4n ajoissa.<\/p>\n

    \"\"<\/p>\n

    Teoksen nimi: The 3rd Industrial Revolution: How Lateral Power is Transforming Energy, the Economy, and the World<\/em><\/p>\n

    Kirjailija: Jeremy Rifkin<\/em><\/p>\n

    Sivum\u00e4\u00e4r\u00e4: 270
    \n<\/em>Julkaistu: 2011
    \n<\/em>Julkaisija: Palgrave MacMillan<\/em>
    \nISBN: 978-0230341975<\/em><\/p>\n

    \u00a0<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Maailman talous perustuu kasvavaan kulutukseen. Kulutuksen kasvuun tarvitaan velkaa sek\u00e4 taloudellisesti ett\u00e4 luonnonvarojen osalta. Rifkinin mielest\u00e4 tarvitaan vallankumouksellista ajattelua muuttamaan koko talousj\u00e4rjestelm\u00e4 kest\u00e4v\u00e4lle pohjalle. H\u00e4n tarjoaa ratkaisuksi kolmatta teollista vallankumousta.<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":1430,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":false,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[115203,110384],"tags":[101624,115166,47144,43350,110376,115186,110390,6751],"class_list":["post-1404","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-3-2017","category-kirja-arvostelu","tag-digitalisaatio","tag-energia","tag-ilmastonmuutos","tag-kestava-kehitys","tag-kilpailukyky","tag-liikenne","tag-rakentaminen","tag-talous"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2017\/12\/Alakunnas-kirja-arvostelu-Lumen-lehti-3-2017.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-mE","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1404","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1404"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1404\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1405,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1404\/revisions\/1405"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1430"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1404"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1404"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1404"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}