{"id":1441,"date":"2017-12-13T08:20:38","date_gmt":"2017-12-13T06:20:38","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=1441"},"modified":"2017-12-13T08:20:38","modified_gmt":"2017-12-13T06:20:38","slug":"kaivosvesien-hallinnan-kehittaminen-monialaisena-verkostoyhteistyona-iformine-hankkeessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2017\/12\/13\/kaivosvesien-hallinnan-kehittaminen-monialaisena-verkostoyhteistyona-iformine-hankkeessa\/","title":{"rendered":"Kaivosvesien hallinnan kehitt\u00e4minen monialaisena verkostoyhteisty\u00f6n\u00e4 iFORMINE \u2013hankkeessa"},"content":{"rendered":"

Petri Kuisma, TkT, yliopettaja, Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisala, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n

Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan opetussuunnitelmassa sek\u00e4 ammattikorkeakoulun strategiassa korostuu entist\u00e4 enemm\u00e4n opetuksen integroituminen hanketoimintaan. Luodaksemme opiskelijoille sek\u00e4 henkil\u00f6kunnalle erinomaiset oppimisymp\u00e4rist\u00f6t yhteisty\u00f6 eri organisaatioiden v\u00e4lill\u00e4 on l\u00e4hes v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4. Hankehenkil\u00f6kunta, opiskelijat ja opettajat p\u00e4\u00e4sev\u00e4t kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n omaa osaamistaan todellisten ongelmien ratkaisemisessa yhdess\u00e4 eri yritystoimijoiden kanssa. Hankerahoituksen saaminen eri rahoitusl\u00e4hteist\u00e4 tulee olemaan entist\u00e4 haasteellisempaa seuraavalla ohjelmakaudella, joten verkostoitumisen merkitys korostuu sek\u00e4 kansallisessa ett\u00e4 kansainv\u00e4lisess\u00e4 toiminnassa.<\/p>\n

Mets\u00e4teollisuudessa suurten virtausm\u00e4\u00e4rien k\u00e4sittely ja hallinta on ollut arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4 vuosikymmenten ajan. T\u00e4m\u00e4n tietotaidon ja teknologioiden soveltaminen kaivostoimialalle tarjoaa It\u00e4- ja Pohjois-Suomessa merkitt\u00e4v\u00e4n erikoistumisen mahdollisuuden. Hankkeessa kehitet\u00e4\u00e4n ja pilotoidaan uusia vedenpuhdistuksen prosesseja kaivosteollisuudelle. Kehitysty\u00f6ss\u00e4 sovelletaan erityisesti jo kehitetty\u00e4 teknologiaa, kuten nopeita sekoitustekniikoita ja j\u00e4tevesien biologisia k\u00e4sittelytekniikoita. N\u00e4m\u00e4 ovat laajassa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 kemiallisessa mets\u00e4teollisuudessa, mutta kaivosteollisuuden vesien ja ekotehokkuuden hallinnassa niit\u00e4 ei ole juurikaan sovellettu.<\/p>\n

Hankkeen toimijat ovat Geologian tutkimuskeskus (GTK), Lappeenrannan teknillisen yliopiston Vihre\u00e4n Kemian laboratorio, Savonia-ammattikorkeakoulu, Lapin ammattikorkeakoulu ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Toimijoilla on yhdess\u00e4 osaamista kaivosprosesseista, vesi- ja kemian tutkimuksesta, erilaisista puhdistamolietteiden k\u00e4sittelyst\u00e4 ja hiilidioksidin talteenotosta. Hankkeessa on mukana my\u00f6s alan laitetoimittajia ja kaivosyrityksi\u00e4 mm: WetEnd Oy (Savonlinna), CarbonReUse Oy (Savonlinna), Yara Suomi Oy (Siilinj\u00e4rvi), Agnico Eagle Finland Oy (Kiistala), Digipolis Oy (Kemi), Nanopar Oy (Puumala), Sofi Filtration Oy (Espoo), Chemec Oy (Espoo), Savonlinnan yrityspalvelut ja GTK (Kuopio).\u00a0 Hanketta koordinoi rahoittajien puolelta Etel\u00e4-Savon maakuntaliitto.<\/p>\n

Hankkeen toimijat tekev\u00e4t yhdess\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n selvityksi\u00e4 kaivosvesien puhdistamolietteiden k\u00e4sittelyst\u00e4 ja kehitt\u00e4v\u00e4t virtaus- ja vesiprosessi-innovaatioita kaivosteollisuudelle. Hankkeen \u00a0tuloksia uusista kiertotalouteen perustuvista ratkaisuista vaihdetaan yhteisty\u00f6kumppaneiden kesken s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti.<\/p>\n

Toimijoiden roolit iFORMINE -hankkeessa<\/h2>\n

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (XAMK) toimii hankkeen vet\u00e4j\u00e4n\u00e4. XAMK:n \u00a0Kuitulaboratoriolla tietotaitoa nopeista sekoitusprosesseista, jota sovelletaan kaivosvesien k\u00e4sittelyyn. Lis\u00e4ksi Kuitulaboratorio tutkii hiilidioksidin talteenottoprosessin k\u00e4ytett\u00e4vyytt\u00e4 kaivosteollisuuden rikastusprosessissa, ja tekee laboratorio- ja esiselvitykset savukaasuista talteen otettavan hiilidioksidin hy\u00f6dynt\u00e4misest\u00e4 rikastusprosessin tehostamisessa ja rikastuksessa syntyv\u00e4n sakan stabiloinnissa. XAMK my\u00f6s koostaa ja raportoi eri osapuolten tulokset.<\/p>\n

Geologinen tutkimuskeskus (GTK) kokoaa tarvittavat esitiedot kohdekaivosten vesivirroista ja varmentaa vedenlaatua n\u00e4ytteenotoilla. Tarvittaessa kohteissa suoritetaan mittauksia vedenlaadun ajallisten vaihteluiden arvioimiseksi. Esiselvitysty\u00f6n pohjalta arvioidaan puhdistustarve ja projektin toimijat m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t tavoitteet yhteisty\u00f6ss\u00e4. Lis\u00e4ksi GTK osallistuu pilotointiin ja vastaa sekoitus- ja saostusprosessien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otosta kaivospiloteissa.<\/p>\n

Lappeenrannan teknillisess\u00e4 yliopistossa (LUT Savo Sustainable Technologies \/ Vihre\u00e4 kemia) tutkitaan osallistuvien kaivosten tarpeiden mukaan joko arvometallien tai harvinaisten maametallien talteenottoa tai kaivosten j\u00e4tevesivirrasta saostamalla kehitett\u00e4vi\u00e4 tuotteita. Menetelmien pilotoinnissa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n XAMK:n Kuitulaboratorion sekoitusosaamista.<\/p>\n

Lapin ammattikorkeakoulu selvitt\u00e4\u00e4 ratkaisuja mineraalien rikastuksesta ja vedenpuhdistuksesta tulevien sakkojen hy\u00f6dynt\u00e4miseksi. Tarkoituksena on hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 sakkaa esimerkiksi j\u00e4tealueiden maisemoinnissa ja paikallisessa energiantuotannossa. Lis\u00e4ksi selvitet\u00e4\u00e4n erilaisten puhdistamo- ja rikastamolietteiden energiank\u00e4ytt\u00f6potentiaali.<\/p>\n

Savonia-ammattikorkeakoulu toteuttaa pilotit yhteisty\u00f6ss\u00e4 GTK:n, XAMK:n, teknologiatoimittajien ja kohdekaivosten kanssa.<\/p>\n

Hankkeen tuloksena syntyy useita pilotoituja menetelmi\u00e4 ja ratkaisuja kaivosteollisuuden vesi- ja materiaalivirtojen hallintaan.\u00a0Lis\u00e4ksi hankkeessa tuotetaan havainnoinnin, mittaamisen ja tutkimuksen avulla tietoa parhaista k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevista teknologioista It\u00e4- ja Pohjois-Suomen kaivosteollisuudessa. Tietojen avulla kaivosalan toimijat ja yritykset voivat kustannus- ja ekotehokkaasti lis\u00e4t\u00e4 j\u00e4tevesien ja j\u00e4tevirtojen hallintaa.<\/p>\n

Hankkeen tuloksena It\u00e4- ja Pohjois-Suomen erikoistuneiden tutkimus- ja kehitt\u00e4misosaajien yhteisty\u00f6 ja kansainv\u00e4linen kilpailukyky kasvavat. Hankkeen tulokset lis\u00e4\u00e4v\u00e4t kaivosteollisuuden mahdollisuuksia ymp\u00e4rist\u00f6haittojen v\u00e4hent\u00e4miselle.<\/p>\n

Lapin AMKin tuloksia hankkeessa<\/h2>\n

Lapin AMK on kehitt\u00e4nyt hankkeessa pientulisijakattilan mittausj\u00e4rjestelm\u00e4n savukaasujen analysointiin ja energiankulutuksen seurantaan, kehitt\u00e4nyt kuivausprosessin kaivossakan kuivaamiseksi, onnistunut pellet\u00f6im\u00e4\u00e4n kuivattua kaivossakkaa ja polttamaan 20 kW:n pellettikattilassa pellet\u00f6ity\u00e4 kaivossakkaa.<\/p>\n

Hankkeen tuloksena kehitettyyn mittausj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n voi tutustua seuraavista linkeist\u00e4<\/p>\n

http:\/\/dash.arcticpower.fi\/#\/4<\/a> \u00a0tai https:\/\/databrowser.arcticpower.fi\/Cloudant\/boilerroom\/week<\/a>.<\/p>\n

Linkeist\u00e4 voi seurata reaaliajassa kattilassa suoritettavia polttokokeita. Kaivossakkojen koostumukset ovat erilaisia, koska halutaan analysoida eri orgaanisten aineiden vaikutusta kaivossakkojen hy\u00f6dynt\u00e4miseen energiatuotannossa. Kaivosakkojen testaus saadaan suoritettua l\u00e4hiaikoina, jonka j\u00e4lkeen alkaa tulosten analysointi em. yhteisty\u00f6kumppaneiden kesken.<\/p>\n

Eri toimijoiden v\u00e4linen verkostoituminen iFORMINE -hankkeessa korostuu rajoja ylitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 asiantuntijavaihtona. \u00a0Hanke tulee p\u00e4\u00e4ttym\u00e4\u00e4n 31.7.2018. Jatkotoimenpiteen\u00e4 Kuopion GTK suunnittelee uutta hanketta hankekumppaneiden kanssa iFORMINE hankkeen p\u00e4\u00e4tytty\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuva 1. Hankesuunnitelman mukaisia ty\u00f6vaiheita iFORMINE hankkeessa ACE-laboratoriossa.<\/p>\n

 <\/p>\n

Asiasanat: verkostoituminen, kaivossakka, polttokokeet<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

iFORMINE-hankkeessa kehitet\u00e4\u00e4n ja pilotoidaan uusia vedenpuhdistuksen prosesseja kaivosteollisuudelle. Kehitysty\u00f6ss\u00e4 sovelletaan nopeita sekoitustekniikoita ja j\u00e4tevesien biologisia k\u00e4sittelytekniikoita, jotka ovat jo laajassa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 kemiallisessa mets\u00e4teollisuudessa.<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":1435,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":false,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[115203,110187],"tags":[54578,115190,42987],"class_list":["post-1441","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-3-2017","category-teema-artikkeli","tag-hankkeet","tag-kaivostoiminta","tag-verkostoituminen"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2017\/12\/Kuisma-teema-artikkeli-Lumen-lehti-3-2017.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-nf","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1441","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1441"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1441\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1442,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1441\/revisions\/1442"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1435"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1441"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1441"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1441"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}