{"id":1445,"date":"2017-12-13T08:42:27","date_gmt":"2017-12-13T06:42:27","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=1445"},"modified":"2017-12-13T13:54:24","modified_gmt":"2017-12-13T11:54:24","slug":"verkonkutojat-edellakavijyytta-jaetaan-verkostoissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2017\/12\/13\/verkonkutojat-edellakavijyytta-jaetaan-verkostoissa\/","title":{"rendered":"Verkonkutojat \u2013 edell\u00e4k\u00e4vijyytt\u00e4 jaetaan verkostoissa"},"content":{"rendered":"

Marika Saranne, KTM, TKI-p\u00e4\u00e4llikk\u00f6, Kaupan ja kulttuurin osaamisala, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n

Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n

Verkostot auttavat organisaatiota luotsaamaan toimintaa ja navigoimaan jatkuvasti muuttuvassa toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. \u00a0Organisaation n\u00e4k\u00f6kulmasta yhteis\u00f6t ja verkostot voivat olla merkitt\u00e4v\u00e4 innovaation ja innovoinnin l\u00e4hde, sill\u00e4 globaalisti on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 uudenlaisia yhteis\u00f6llisyyden ja verkostojen muotoja erilaisten kehitt\u00e4misteemojen ymp\u00e4rill\u00e4. Organisaatioiden tulisikin n\u00e4hd\u00e4 eri tasoisten ja sis\u00e4lt\u00f6isten verkostojen sek\u00e4 yhteis\u00f6jen voimavarat kehitt\u00e4misresurssina, sill\u00e4 niiden kautta voidaan esimerkiksi huomioida uusia toimintamalleja ja vaikkapa toimialojen heikkoja signaaleja. Samalla kun ty\u00f6n muodot, ty\u00f6ntekeminen ja sen merkitys ovat muuttuneet, niin ovat my\u00f6s verkostot ja yhteis\u00f6tkin, ja esimerkiksi sosiaalisesti ep\u00e4muodollisista verkostoista voi kasvaa t\u00e4rke\u00e4 voimavara ja menestystekij\u00e4 organisaatiolle.<\/p>\n

Organisaatioiden kilpailutekij\u00e4ksi ovat nousseet verkostot, niiden nopeus, dynaamisuus ja projektimaisuus. Nykyinen, monimuotoistuva ja jatkuvasti kehittyv\u00e4 toimintaymp\u00e4rist\u00f6 edellytt\u00e4\u00e4 erilaisia verkostoja sek\u00e4 \u201dverkonkutojia\u201d, henkil\u00f6it\u00e4 jotka toimivat aktiivisesti verkostoissa mukana. N\u00e4ytt\u00e4\u00e4kin silt\u00e4, ett\u00e4 nyky-yhteiskunnassa organisaatioiden kehittymisen ja selviytymisen kannalta avaintekij\u00e4n\u00e4 on erilaisten verkostojen salliminen ja nopea verkostoparvien sek\u00e4 yhteis\u00f6jen muodostaminen.<\/p>\n

Organisaation asemaa verkostossa kuvaa sen verkostopositio ja siihen liittyv\u00e4 rooli. \u00a0Asema m\u00e4\u00e4rittyy osin organisaation asettamien tai kontrolloimien arvojen ja resurssien mukaan ja\/tai sen m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4n verkostosuhteiden mukaan, tai kuinka muut verkostotoimijat kokevat\/n\u00e4kev\u00e4t organisaation. Organisaation verkostoasemaan liittyv\u00e4t my\u00f6s valta- ja vastuun\u00e4k\u00f6kulmat sek\u00e4 muiden verkostossa toimivien tahojen kanssa teht\u00e4v\u00e4t aktiviteetit ja niiden odotukset organisaatiolta. T\u00e4h\u00e4n liittyen organisaation verkostoidentiteetti syntyy kaikkien roolien summana. Esimerkiksi vuorovaikutteisessa toimintatavassa organisaation identiteetti syntyy ja muuttuu riippuen siit\u00e4, miten muut verkoston j\u00e4senet mielt\u00e4v\u00e4t organisaation. Organisaatioissa voi olla yht\u00e4 aikaa hyvin monen tyyppisi\u00e4 verkostoja, osa niist\u00e4 voi olla avoimia ja horisontaalisia, hajautettuja tai keskitettyj\u00e4, tai suljettuja ja vertikaalisia.<\/p>\n

Yksitt\u00e4isen henkil\u00f6n verkostot voidaan jakaa ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4-, rooli- ja sosiaalisiin verkostoihin. Yksil\u00f6t voivat kuulua erilaisiin verkostoihin niin oman organisaation sis\u00e4ll\u00e4, ulkopuolella tai vapaa-aikana. Henkil\u00f6t, aktiiviset \u201dverkonkutojat\u201d, voivat etsiyty\u00e4 ja kuulua erilaisiin verkostoihin, joissa he voivat esimerkiksi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 potentiaalisia ty\u00f6- ja kehittymismahdollisuuksia. Tarkasteltaessa erilaisia verkostoja, on niiss\u00e4 n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4 suoria ja ep\u00e4suoria verkostosuhteita. Suorat suhteet ovat organisaation ja muiden toimijoiden v\u00e4lisi\u00e4 suhteita, kun taas ep\u00e4suorissa suhteissa toimijat eiv\u00e4t ole kontaktissa toistensa kanssa, mutta kummankin toiminta voi silti vaikuttaa toiseen kolmannen osapuolen kautta. Suorat suhteet vaihtelevat kevyist\u00e4, satunnaisista vaihdantasuhteista syviin, kiinteisiin kumppanuussuhteisiin, joissa on strateginen yhteisty\u00f6ote.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuva: Asiantuntiverkostoissa jaetaan tietoa, taitoa ja edell\u00e4k\u00e4vijyytt\u00e4 verkoston kesken.<\/p>\n

Yleisesti ottaen verkostosuhteisiin vaikuttavat organisaation omat, osapuolten ja verkoston yhteiset tavoitteet. Verkostoissa vaikuttavien toimijoiden keskin\u00e4inen riippuvuus, tasasuhteisuus ja resurssien korvattavuus m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t vallan ja aseman jakautumisen verkostossa. Se kuinka riippuvainen organisaatio on verkostosta, m\u00e4\u00e4rittyy sen sidosten m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4, syvyydest\u00e4, monimutkaisuudesta ja verkoston luonteesta. T\u00e4h\u00e4n liittyen verkostosuhteen ilmapiiri on riippuvainen sen osapuolten toimintakulttuureista, tavoitteiden yhteensopivuudesta ja verkostoyhteisty\u00f6ss\u00e4 tuotetun tuloksen jakamisesta. Verkostossa vallitseva ilmapiiri vaikuttaa siten verkostossa toimivien osapuolten tyytyv\u00e4isyyteen, keskin\u00e4iseen luottamukseen ja sitoutuneisuuteen.<\/p>\n

Valtio on omalta osaltaan panostanut vahvasti yritysel\u00e4m\u00e4n, organisaatioiden ja julkisen hallinnon yhteisty\u00f6h\u00f6n, jotta kansallisen kilpailukyky ja hyvinvointivaltio s\u00e4ilyisi. T\u00e4st\u00e4 esimerkkein\u00e4 ovat erilaiset verkonkutojaorganisaatiot, joiden teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on saattaa yhteen korkeakoulujen toimijoita, yritysel\u00e4m\u00e4n ja kolmannen sektorin edustajia sek\u00e4 erilaisia julkisen vallan instituutiota. Voidaankin todeta, ett\u00e4 jokaisella tasolla verkottuminen on muuttunut aktiiviseksi verkottamiseksi. Selv\u00e4sti on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4, ett\u00e4 verkosto-osaamisesta on tullut liiketoimintaosaamisen er\u00e4 keskeinen osa-alue, jolla on suuri merkitys organisaation kilpailukyvyn kannalta.<\/p>\n

Verkostot, verkostoituminen ja \u201dverkonkutojat\u201d voidaan n\u00e4hd\u00e4 sek\u00e4 ajatella organisaation tapana toimia eli er\u00e4\u00e4nlaisena toimintamallina, jossa valittu toimintamalli on organisaation kilpailutekij\u00e4. Tarkasteltaessa verkostoja organisaation kilpailutekij\u00e4n\u00e4, voidaan n\u00e4hd\u00e4 verkostot resurssipohjaisina, jossa yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ja hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 my\u00f6s muiden toimijoiden resursseja, organisaatio voi parantaa asemaansa toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. T\u00e4h\u00e4n liittyy my\u00f6s se n\u00e4k\u00f6kulma, ett\u00e4 uusien resurssien ja osaamisen hankkimisen lis\u00e4ksi organisaatio voi pyrki\u00e4 my\u00f6s olemassa olevien resurssien s\u00e4ilytt\u00e4miseen, kehitt\u00e4miseen tai hy\u00f6dynt\u00e4miseen. Organisaatiokulttuuri, jossa mahdollistetaan eri tasoiset verkostot ja useat \u201dverkonkutojat\u201d eli henkil\u00f6t jotka toimivat aktiivisesti verkostoissa, tulee s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kyvykkyytt\u00e4\u00e4n ja kilpailukyky\u00e4\u00e4n muuttuvassa toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

L\u00e4hteet<\/h2>\n

VTT Verkostot ja ekosysteemit \u2013liiketoiminnan tulevaisuuden suuntaviivoja www.pikes.fi\/documents\/757708\/4595395\/PIKES_Katri+Valkokari.pdf\/23f64199-10aa-4bc8-9bf8-101376b0eeae<\/a><\/p>\n

Mittil\u00e4 Tuula, 2006. Verkosto-osaaminen \u2013Liiketoimintaosaamisen uusi mantra.<\/p>\n

Palom\u00e4ki Katariina, 2010, VTT. Innovatiivisen verkostoyhteisty\u00f6n edellytykset turvallisuusalalla<\/p>\n

 <\/p>\n

Asiasanat: Verkostoituminen, verkostot, organisaatio, kehitt\u00e4minen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Organisaatiokulttuuri, joka mahdollistaa eri tasoiset verkostot ja useat \u201dverkonkutojat\u201d eli henkil\u00f6t jotka toimivat aktiivisesti verkostoissa, varmistaa organisaation kyvykkyyden ja kilpailukyvyn muuttuvassa toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":1421,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":false,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[115203,110187],"tags":[110376,42987],"class_list":["post-1445","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-3-2017","category-teema-artikkeli","tag-kilpailukyky","tag-verkostoituminen"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2017\/12\/Saranne-teema-artikkeli-Lumen-lehti-3-2017.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-nj","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1445","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1445"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1445\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1494,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1445\/revisions\/1494"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1421"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1445"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1445"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1445"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}