{"id":1469,"date":"2017-12-13T10:48:21","date_gmt":"2017-12-13T08:48:21","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=1469"},"modified":"2017-12-13T10:48:21","modified_gmt":"2017-12-13T08:48:21","slug":"verkostoista-ekosysteemeihin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2017\/12\/13\/verkostoista-ekosysteemeihin\/","title":{"rendered":"Verkostoista ekosysteemeihin"},"content":{"rendered":"

Soili M\u00e4kimurto-Koivumaa, FT, YAMK-yliopettaja, Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisala, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n

Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

Verkostoitumisen ilmi\u00f6st\u00e4<\/h2>\n

Organisaatiot ja yksil\u00f6t verkottuvat ja verkostoituvat. Ilmi\u00f6n taustalla on yleisi\u00e4 muutostekij\u00f6it\u00e4, kuten globalisaatio ja siit\u00e4 johtuva toimintaymp\u00e4rist\u00f6n muutos. T\u00e4m\u00e4 heijastuu etenkin organisaatioihin, joiden on uudistettava toimintatapojaan kilpailussa p\u00e4rj\u00e4t\u00e4kseen. Verkostoista ja verkostoitumisesta on keskusteltu eri n\u00e4k\u00f6kulmista jo vuosikymmeni\u00e4, mutta verkostoitumisen merkityst\u00e4 esim. yritysten toiminnan tavoitteiden saavuttamisen kannalta on alettu tutkia enemm\u00e4n 2000-luvulta l\u00e4htien. Suomessakin aiheesta on tehty my\u00f6s useita v\u00e4it\u00f6skirjoja eri n\u00e4k\u00f6kulmista (mm. Valkokari 2009, S\u00f6derman 2014).<\/p>\n

Verkostoitumisen ilmi\u00f6t\u00e4 voidaan tarkastella joko sosiologisesta tai talousteoreettisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta. Talousteoreettisessa tarkastelussa verkostoitumisessa painotetaan mm. vaihdantakustannusten minimointia ja ep\u00e4varmuuden hallinnan merkityst\u00e4 (Valkokari 2009). Sosiologisessa n\u00e4k\u00f6kulmassa korostuu ihmisen toiminta verkostoitumisen prosessissa. Scharmer on viitannut Castellasiin (2009, 87) ja todennut, ett\u00e4 el\u00e4mme verkostoyhteiskunnassa, jossa poliittiset instituutiot ovat \u201ckauppaa k\u00e4yvi\u00e4 agentteja\u201d eiv\u00e4tk\u00e4 vallan toimipisteit\u00e4. Tyypillist\u00e4 verkostoyhteiskunnalle on, ett\u00e4 valta perustuu eri toimijoiden k\u00e4ytt\u00e4miin suhdeverkostoihin. Kun toimijalla on tietoa ja h\u00e4n on mukana verkostoissa, tuo se valtaa ja vaikutusmahdollisuuksia. Jos taas henkil\u00f6ll\u00e4 tai organisaatiolla ei ole oikeanlaista tietoa tai taitoa, voi h\u00e4n j\u00e4\u00e4d\u00e4 verkostojen ulkopuolelle. Verkostoyhteiskunnassa tarvitaan sosiaalista p\u00e4\u00e4omaa, joka voi lis\u00e4t\u00e4 yleist\u00e4 tyytyv\u00e4isyytt\u00e4 omaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja sit\u00e4 kautta avautuviin mahdollisuuksiin.<\/p>\n

Toimintatapojen muutos vaikuttaa sek\u00e4 organisaatioiden ett\u00e4 yksil\u00f6iden toimintaan ja niihin liittyviin odotuksiin. \u00a0Verkostomaiset organisaatiot edist\u00e4v\u00e4t oppimista, tukevat tietyn aseman saavuttamista, tuovat erilaisia taloudellisia etuja, mahdollistavat resurssiriippuvuuksien hallinnan ja laajentavat ty\u00f6ntekij\u00f6iden toimintamahdollisuuksia (Podolny & Page, 1998).<\/p>\n

Miten k\u00e4sitteet \u201dverkko\u201d ja \u201dverkosto\u201d eroavat tosistaan? Verkko (\u201dnet\u201d, liiketoimintaverkko, strateginen verkko) on tietyn yritysjoukon muodostama verkko-organisaatio, joka rakennetaan tietoisesti ja tavoitehakuisesti. Verkolla on p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4, joka ohjaa sen kehitt\u00e4mist\u00e4 ja toimintaa; kullakin j\u00e4senell\u00e4 on my\u00f6s omat tavoitteensa. Verkon j\u00e4senill\u00e4 on sovitut roolit, joihin liittyv\u00e4t vastuut sovituista toiminnoista ja yleens\u00e4 my\u00f6s riskinotosta ja ansaintalogiikasta (M\u00f6ller, Rajala & Svahn 2004). Verkostolla (\u201dnetwork, industries as networks\u201d, yritysverkosto, verkostoymp\u00e4rist\u00f6, makroverkosto, toimialaverkostot) puolestaan tarkoitetaan yritysten ja muiden organisaatioiden v\u00e4listen suhteiden muodostamaa, toimialat ylitt\u00e4v\u00e4\u00e4, ja periaatteessa rajatonta verkostokudosta (ibid).<\/p>\n

S\u00f6dermanin (2014) mukaan verkostoituminen on yksi yritysten taloudellisen toiminnan organisoitumismuoto, joka sijoittuu kahden \u00e4\u00e4rip\u00e4\u00e4n eli markkinoiden ja hierarkioiden v\u00e4lille.<\/p>\n

Verkostoitumisen motiiveja on useita. Verkoston avulla voidaan hakea strategista hy\u00f6ty\u00e4 liittoutumisen kautta, vahvistaa kilpailuetua esim. raaka-aineen saatavuuden tai jakelun varmistamiseksi tai osaamisen vahvistamiseksi (Valkokari 2009). \u00a0Verkostoja voidaan erotella my\u00f6s verkostotyypin ja sen tavoitteiden mukaan. Nykyisen liiketoiminnan tehostamiseksi voidaan muodostaa toimittajaverkosto. Yhteisen ongelman ratkaisua voidaan etsi\u00e4 uudistavassa verkostossa ja innovaatioverkostossa voidaan etsi\u00e4 uusia toimintamahdollisuuksia (Valkokari, Valjakka, Hakanen, Kupi & Kaarela 2014).<\/p>\n

Verkostot muodostuvat toimijoista (nodes) sek\u00e4 niit\u00e4 yhdist\u00e4vist\u00e4 sidoksista (links). \u00a0Verkostoissa toimivien v\u00e4linen kytkent\u00e4 tai linkki voi olla vahva tai heikko (strong and weak ties) (Valkokari 2009 \u00a0Granovetterin 1985 mukaan, Kalm 2012). \u00a0Heikot linkit ovat merkitt\u00e4vi\u00e4 etenkin pienten ryhmien j\u00e4senten v\u00e4lill\u00e4. Lis\u00e4ksi et\u00e4\u00e4mm\u00e4ll\u00e4 toisistaan olevat verkostojen osapuolet voivat hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 paremmin eri tietol\u00e4hteit\u00e4. L\u00e4heisess\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 olevilla vahvat linkit sulautuvat osaksi muuta toimintaa (Kalm 2012, Granovetterin 1985 mukaan).<\/p>\n

Verkostojen muodostamisen ja muodostumisen ehtona on luottamus sek\u00e4 sitoutuminen. Luottamusta tarvitaan sek\u00e4 ihmisten ett\u00e4 organisaatioiden v\u00e4lill\u00e4, jotta tieto osapuolten v\u00e4lill\u00e4 liikkuu, pystyt\u00e4\u00e4n oppimaan yhdess\u00e4 ja saadaan luotua uusia n\u00e4k\u00f6kulmia. Luottamuksen k\u00e4sitteeseen liittyy yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntynyt ennakoitavuus (predictability) tai t\u00e4yttyneet odotukset. Toisaalta luottamus voidaan n\u00e4hd\u00e4 eettismoraalisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta hyv\u00e4n\u00e4 tahtona (goodwill) (Valkokari 2009).<\/p>\n

Verkostoitumisosaaminen<\/h2>\n

Kuten edell\u00e4 kuvattiin, verkostoitumisen sosiologisessa tarkastelussa korostuu yksil\u00f6n rooli verkostoyhteiskunnassa. Jos, ja kun, tavoitteena on pysy\u00e4 mukana ja osallisena yhteiskunnassa, on verkostoiduttava. Verkostoitumisosaamista pidet\u00e4\u00e4n nykyisin yhten\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kompetenssina, kuten ilmenee Sitran (2015) tekem\u00e4ss\u00e4 kyselytutkimuksessakin. Sen mukaan suomalaiset tunnistavat verkostoitumisosaamisen merkityksen ty\u00f6markkinoilla, mutta vain kuusi prosenttia kyselyyn vastannaista piti sit\u00e4 vahvuutenaan. Samassa tutkimuksessa ilmeni, ett\u00e4 vain noin nelj\u00e4sosa oli p\u00e4\u00e4tynyt ty\u00f6teht\u00e4viins\u00e4 perinteisen hakuprosessin kautta ja enemmist\u00f6 (n. 70 %) oli saanut ty\u00f6paikan muulla tavalla. Kyselyn tulosten analyysiss\u00e4 on todettu, ett\u00e4 mm. verkostoitumistaitojen merkitys kasvaa viel\u00e4 tulevaisuudessa, kun osa ty\u00f6teht\u00e4vist\u00e4 poistuu digitalisaation my\u00f6t\u00e4: kilpailu ty\u00f6teht\u00e4vist\u00e4 kovenee. Aktiiviset verkostoitujat kokevat my\u00f6s, ett\u00e4 verkostoituminen on auttanut heit\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 menestymisess\u00e4 (Sitra 2015).<\/p>\n

My\u00f6s organisaatioissa tarvitaan verkostoitumisosaamista, verkosto-osaamista tai verkostokyvykkyytt\u00e4. S\u00f6derman (2014) on tutkinut verkostokyvykkyyden k\u00e4sitett\u00e4 yritysjohdon menestyksen n\u00e4k\u00f6kulmasta. H\u00e4n on m\u00e4\u00e4ritellyt verkostokyvykkyyden koostuvan kyvykkyydest\u00e4 solmia, kehitt\u00e4\u00e4 ja muotoilla uudelleen yritysten v\u00e4lisi\u00e4 yhteisty\u00f6suhteita. Lis\u00e4ksi verkostokyvykkyyteen liittyy kyky\u00e4 johtaa yrityst\u00e4 sen m\u00e4\u00e4rittelemien strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Verkostokyvykkyyden ja johtamisen merkitys kasvaa etenkin silloin, yritys pyrkii selviytym\u00e4\u00e4n monimutkaisissa verkostoissa. S\u00f6dermanin (2014) tutkimuksessa todetaan, ett\u00e4 verkostokyvykkyys kehitt\u00e4\u00e4 ja uudistaa yrityksen toimintaa monin tavoin ja mahdollistaa erikoistumisen sek\u00e4 oman erikoisosaamisen hy\u00f6dynt\u00e4misen suhteessa muihin alan toimijoihin.<\/p>\n

Yksil\u00f6tason verkostoitumisosaaminen liitet\u00e4\u00e4n usein yritt\u00e4jyysosaamisen. Voitaneenkin pohtia, miten verkostoitumisosaamista voisi kehitt\u00e4\u00e4 tai oppia oppilaitosmaailmassa? Yksi tapa voisi olla Sarasvathyn (2001) esittelem\u00e4 effektuaation (effectuation) kehys, jossa yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4isen ajattelutavan ja toimintamallin toteuttamiseen liitet\u00e4\u00e4n my\u00f6s verkostoitumisen n\u00e4k\u00f6kulma. Prosessissa, jossa ensin tiedostetaan omat vahvuudet, kyvyt ja osaaminen, ryhdyt\u00e4\u00e4n sen j\u00e4lkeen etsim\u00e4\u00e4n kumppaneita (verkostoa), joiden kanssa voitaisiin kehitt\u00e4\u00e4 olemassa olevista resursseista yhteisty\u00f6ss\u00e4 esim. uusia tuotteita, toimintamalleja tai liiketoimintaa. Verkostoitumisosaamista voitaneen tukea eri tavoin esim. yhteistoiminnallisella, tiimity\u00f6n varaan rakentuvalla ja osallistavalla oppimisella (mm. projektioppiminen).<\/p>\n

Ekosysteemien maailma<\/h2>\n

Scharmerin (2009, 303) mukaan yritysten organisoitumiskehitys etenee vaiheittain. Ensimm\u00e4isess\u00e4 vaiheessa yritykset toimivat keskitetyss\u00e4 mallissa, jossa valta pohjautuu hierarkioiden ja s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen pohjalle. Toisessa vaiheessa toiminta hajautetaan ja valta sek\u00e4 asema perustuvat markkinamenestykseen ja asiakkaisiin. Kolmas vaihe rakentuu verkostoihin ja niiden muodostamista tukeviin verkostosuhteisiin. Nelj\u00e4s vaihe, joka edustaa kehittyneint\u00e4 tasoa, ovat ekosysteemit, joiden perustana on innovaatioiden ekonomia ja niiden tarjoamat kasvavat mahdollisuudet.<\/p>\n

Ekosysteemin k\u00e4site on luonnon j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 kuvaava metafora, joka tulee luonnontieteist\u00e4 ja sill\u00e4 kuvataan elollisten organismien ja niiden fyysisten ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00f6iden kokonaisuutta (Valkokari, Salminen, Rajala, Koskela, Kaunisto & Apilo 2014 Tasleyn 1935 mukaan). James F. Moore 1993 on laajentanut ekosysteemik\u00e4sitteen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 liiketalouteen. Mooren (1993) mukaan liiketoiminnan ekosysteemi (business ecosystem) rakentuu v\u00e4hitellen satunnaisista elementeist\u00e4 yhdeksi kokonaisuudeksi. Liiketoiminnan ekosysteemin aineisosina ovat p\u00e4\u00e4oma, asiakkaiden kiinnostus ja uusien innovaatioiden avaamat mahdollisuudet.<\/p>\n

Valkokari ym. (2014) mukaan liiketoimintatekosysteemi on yhden tai useamman johtavan yrityksen teknologia-alustan ymp\u00e4rille muodostunutta yritysjoukkoa, niiden sidosryhmi\u00e4 ja kilpailijoita. Liiketoimintaekosysteemiss\u00e4 toimivia yrityksi\u00e4 yhdist\u00e4\u00e4 jokin alusta (platform), teknologia tai palvelu. Osallistujat kilpailevat kesken\u00e4\u00e4n, mutta tekev\u00e4t my\u00f6s yhteisty\u00f6t\u00e4 ja rinnakkaista kehitysty\u00f6t\u00e4 (co-evolution). Liiketoimintaekosysteemiin liittyy vahvasti tehokkuuden tavoittelu. Yritysten v\u00e4lisen yhteisty\u00f6n organisointia voidaan kuvata my\u00f6s k\u00e4sitteell\u00e4 \u201dekosysteeminen liiketoiminta\u201d, joka korostaa enemm\u00e4nkin sit\u00e4, ett\u00e4 siihen kuuluvia toimijoita yhdist\u00e4\u00e4 tarve tehd\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4. Siin\u00e4 korostuu my\u00f6s se, ett\u00e4 mukana olevien toimintaa kuvaa aktiivinen keskin\u00e4inen vuorovaikutus sek\u00e4 toimijoiden v\u00e4liset riippuvuudet (Valkokari ym. 2014).<\/p>\n

Huolimatta siit\u00e4, ett\u00e4 ekosysteemik\u00e4sitett\u00e4 on kritisoitu monimerkityksisyyden vuoksi, voitaneen sit\u00e4 kuitenkin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 etenkin silloin, kun organisaatioiden v\u00e4lisen yhteistoiminnan perusta l\u00f6ytyy jostakin tekij\u00e4st\u00e4 (esim. teknologia) tai yhteisty\u00f6 perustuu tarpeeseen tai avautuviin uusiin mahdollisuuksiin (esim. kiertotalous ja uusi liiketoiminta). Ekosysteemiksi ei kuitenkaan voine kuvata mit\u00e4 tahansa verkostotoimintaa tai yhteisty\u00f6rakennetta.<\/p>\n

Verkostoitumista k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4<\/h2>\n

Verkostoitumisen vaade yksil\u00f6tasolla, samoin kuin nykyinen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4, suosii ekstroverttej\u00e4 yksil\u00f6it\u00e4. Ulosp\u00e4in suuntautuneille yksil\u00f6ille yhteyksien luominen on helpompaa ja luontevampaa kuin introverteille. Sitran (2015) kyselyss\u00e4 esille noussut suomalaisten alhainen arvio omasta verkostoitumisosaamisestaan voinee selitty\u00e4 osaksi sill\u00e4, ett\u00e4 suomalaiset ehk\u00e4 ovat enemm\u00e4n temperamentiltaan introvertteja. Joidenkin tutkimustietojen mukaan l\u00e4nsimaisesta v\u00e4est\u00f6st\u00e4 nelj\u00e4sosa on temperamentiltaan ujoja ja varautuneita uusissa sosiaalisissa tilanteissa; t\u00e4m\u00e4 p\u00e4tenee my\u00f6s suomalaisiin ja selitt\u00e4nee osaltaan arvioitua ja koettua alhaista verkostoitumisosaamista.<\/p>\n

Verkostoitumismahdollisuuksia voidaan tarjota yksil\u00f6ille, yhteis\u00f6ille ja organisaatioille eri tavoin. Nykyisin erilaiset kehityshankkeet ovat luontainen tapa sek\u00e4 yrityksille ett\u00e4 korkeakouluille tehd\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 ja verkostoitua. Yhten\u00e4 esimerkkin\u00e4 hanketoiminnasta on Lapin AMKin YAMK-yksik\u00f6n OVET-hanke, jonka tavoitteena on tarjota yrityksille ty\u00f6kaluja henkil\u00f6st\u00f6n ty\u00f6hyvinvoinnin kehitt\u00e4miseen ja yll\u00e4pit\u00e4miseen osallistamisen kautta. Hankkeessa, joka toteutetaan yhdess\u00e4 Lapin yliopiston ja Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa, on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 mukana 22 pient\u00e4 yrityst\u00e4. Ensimm\u00e4iseen 22.11.2017 Kemiss\u00e4, Rovaniemell\u00e4 ja Kajaanissa pidettyyn esimiesty\u00f6pajaan osallistuneet yritt\u00e4j\u00e4t nostivat osallistumisensa kannustimena esille hankkeen tarjoaman mahdollisuuden tavata muita pienyritt\u00e4ji\u00e4, joiden kanssa jakaa kokemuksia ja etsi\u00e4 ratkaisuja yhteisiin haasteisiin.<\/p>\n

L\u00e4hteet<\/h2>\n

Kalm, M. 2012. The Impact of Networking on Firm Performance, Evidence from Small and Medium-Sized Firms in Emerging Technology Areas. ETLA, Keskusteluaiheita\/Discussion papers, 1278.<\/p>\n

Moore, J. F. 1993. Predators and Prey: A New Ecology of Competition. Harvard Business revwiev, 75\u201386. https:\/\/hbr.org\/1993\/05\/predators-and-prey-a-new-ecology-of-competition<\/a> .<\/p>\n

M\u00f6ller, K., Rajala, A. & Svahn, S. 2004. Tulevaisuutena liiketoimintaverkot Johtaminen ja arvonluonti. Teknologiateollisuuden julkaisuja 11\/2004<\/p>\n

Podolny, J. M. & Page, K. L. 1998. Network Forms of Organization. Annu. Rev. Sociol. 1998. 24:57\u201376.<\/p>\n

Sarasvathy, S. D. 2001. Causation and effectuation: Toward a theoretical shift from economic inevitability to entrepreneurial contingency. The Academy of Management Review, 26: 2, 243 \u2013 263.<\/p>\n

Scharmer, C. O. 2016. Theory U : leading from the future as it emerges : the social technology of presencing. San Francisco, Calif. : Berrett-Koehler.<\/p>\n

Sitra, 2015. Uuden ty\u00f6n valmiudet ja reitit ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n. https:\/\/www.sitra.fi\/uutiset\/vain-joka-neljas-suomalainen-tyollistynyt-avointa-tyopaikkaa-hakemalla\/<\/a> .<\/p>\n

S\u00f6derman, A. 2014. Verkostokyvykkyyden merkitys yritysjohdon menestysresepteiss\u00e4. Acta Wasaensia, 309.<\/p>\n

Valkokari, K. 2009. Yhteisten tavoitteiden ja jaetun n\u00e4kemyksen muodostuminen kolmessa erityyppisess\u00e4 verkostossa . VTT:n julkaisuja 755.<\/p>\n

Valkokari, K., Hy\u00f6tyl\u00e4inen, R., Kulmala, H. I., Malinen P., M\u00f6ller, K., Vesalainen, J. 2009. Verkostot liiketoiminnan kehitt\u00e4misess\u00e4. WS Bookwell Oy, Porvoo.<\/p>\n

Valkokari, K., Salminen, J., Rajala, A., Koskela, M., Kaunisto, K. & Apilo, T. (toim.) 2014. Ekosysteemit ja verkostojen parvi\u00e4ly. Tulevaisuuden liiketoiminnan suuntaviivoja.\u00a0 Espoo, VTT Technology 152.<\/p>\n

www.ovetkasvuun.fi<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

Asiasanat: verkostoituminen, ekosysteemi, verkko, verkosto<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Verkostoyhteiskunnassa valta perustuu eri toimijoiden k\u00e4ytt\u00e4miin suhdeverkostoihin. Kun toimijalla on tietoa ja h\u00e4n on mukana verkostoissa, tuo se valtaa ja vaikutusmahdollisuuksia. Jos taas henkil\u00f6ll\u00e4 tai organisaatiolla ei ole oikeanlaista tietoa tai taitoa, voi h\u00e4n j\u00e4\u00e4d\u00e4 verkostojen ulkopuolelle.<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":1413,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":false,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[115203,110187],"tags":[6751,31084,42987,17802],"class_list":["post-1469","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-3-2017","category-teema-artikkeli","tag-talous","tag-tyoelama","tag-verkostoituminen","tag-yrittajyys"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2017\/12\/M\u00e4kimurto-Koivumaa-teema-artikkeli-Lumen-lehti-3-2017.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-nH","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1469","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1469"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1469\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1474,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1469\/revisions\/1474"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1413"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1469"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1469"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1469"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}