{"id":1590,"date":"2018-04-25T09:48:45","date_gmt":"2018-04-25T06:48:45","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=1590"},"modified":"2018-04-25T13:44:04","modified_gmt":"2018-04-25T10:44:04","slug":"yamk-opinnaytetyot-ja-tutkimuksellinen-kehittaminen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2018\/04\/25\/yamk-opinnaytetyot-ja-tutkimuksellinen-kehittaminen\/","title":{"rendered":"YAMK-opinn\u00e4ytety\u00f6t ja tutkimuksellinen kehitt\u00e4minen"},"content":{"rendered":"

Soili M\u00e4kimurto-Koivumaa, FT, YAMK-yliopettaja, Teollisuus ja luonnonvara-ala, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n

Marika Kunnari, TtT, YTM, YAMK-yliopettaja, Digiajan palvelujohtaminen, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n

Lataa PDF<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

YAMK-koulutuksen rooli ja teht\u00e4v\u00e4<\/h2>\n

Ylemm\u00e4ll\u00e4 ammattikorkeakoulututkinnolla (YAMK) on takanaan jo 15 vuoden taival. Bolognan prosessin mukanaan tuoman kaksiportaisen korkeakoulututkintoj\u00e4rjestelm\u00e4n innoittamana ensimm\u00e4iset kokeilut aloitettiin vuonna 2002 (ks. Karjalainen 2008). J\u00e4rjestelm\u00e4 vakiinnutettiin vuonna 2005; Lapin ammattikorkeakoulun eri kampuksillakin on oltu aktiivisesti mukana ylemm\u00e4n ammattikorkeakoulutuksen kehitt\u00e4misess\u00e4 2000-luvun alkuvuosista l\u00e4htien.<\/p>\n

Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6st\u00e4 tulevan m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukaisesti ammattikorkeakoulujen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on antaa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tarpeisiin perustuvaa korkeakouluopetusta, joka tuottaa osaajia ammatillisiin asiantuntijateht\u00e4viin. Edellisen lis\u00e4ksi ammattikorkeakoulujen tulee muun muassa harjoittaa aluekehityst\u00e4 ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimustoimintaa sek\u00e4 kehitt\u00e4mis- ja innovaatiotoimintaa (ks. arene.fi\/ammattikorkeakoulut). Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4heiset ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6iset YAMK-koulutukset vastaavat kyseiseen ammattikorkeakouluille m\u00e4\u00e4riteltyyn teht\u00e4v\u00e4\u00e4n. T\u00e4t\u00e4 tukee my\u00f6s koulutuksen hakukelpoisuuden ehto, jonka mukaan hakijalla tulee olla amk-tutkinnon j\u00e4lkeist\u00e4 ty\u00f6kokemusta v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kolme vuotta. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4kytkent\u00e4\u00e4 kuvaa lis\u00e4ksi nykyinen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 (VNA 1129\/2014 \u00a75), jonka mukaan YAMK-koulutuksen sis\u00e4lt\u00e4vien opintojen tavoitteena on, ett\u00e4 valmistuneella on tutkinnon suoritettuaan sek\u00e4 laajat ett\u00e4 syv\u00e4lliset tiedot toimia \u201dty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kehitt\u00e4j\u00e4n\u00e4 vaativissa asiantuntija- ja johtamisteht\u00e4viss\u00e4\u201d. T\u00e4h\u00e4n perustuen Lapin ammattikorkeakoulun YAMK-koulutuksissa erityisen\u00e4 painopisteen\u00e4 on ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n osaamistarpeista vahvasti esille noussut johtamis- ja kehitt\u00e4misosaaminen (ks. K\u00e4rn\u00e4 2016).<\/p>\n

YAMK-tutkinnon tulee antaa opiskelijalle omaan ammattialaan liittyv\u00e4\u00e4 osaamista, tukea elinik\u00e4ist\u00e4 oppimista ja ammatillista kasvua sek\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 viestint\u00e4taitoja ja tuoda valmiuksia kansainv\u00e4liseen toimintaan (VNA 1129\/2014 \u00a75). Vertailuun voidaan ottaa yliopistojen maisteritutkintoja (VNA 1039\/2013 \u00a712) koskevien tavoitteiden ensimm\u00e4inen kohta, jossa todetaan ylemp\u00e4\u00e4n korkeakoulututkinnon johtavan koulutuksen tavoitteista, ett\u00e4 \u201d\u2026tutkinnon suorittaneella on: 1) p\u00e4\u00e4aineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden hyv\u00e4 tuntemus ja sivuaineiden perusteiden tuntemus taikka koulutusohjelmaan kuuluvien syvent\u00e4vien opintojen hyv\u00e4 tuntemus;\u201d. Yliopistojen maisteritutkinnoissa ensisijaisena on siten ns. substanssiosaamisen hyv\u00e4 hallinta. Yliopistojen maisteritutkintojen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on valmentaa valmistuvia ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n (ks. Sinkkonen ym. 2015), kun taas YAMK-tutkintoon tulevilla on jo taustallaan vahva ty\u00f6el\u00e4m\u00e4yhteys, jonka pohjalta he voivat opintojensa kautta kehitt\u00e4\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja useimmiten omaa ty\u00f6yhteis\u00f6\u00e4\u00e4n. Kumpikin ylempi korkeakoulututkinto on lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n mukaan samanarvoinen julkisiin teht\u00e4viin hakeuduttaessa.<\/p>\n

YAMK-opinn\u00e4ytety\u00f6prosessi tutkimuksellisena kehitt\u00e4mistoimintana<\/h2>\n

Keskeinen osa YAMK-tutkintoa on opinn\u00e4ytety\u00f6, joka on laajuudeltaan 30 opintopisteen (800 tuntia opiskelijan ty\u00f6t\u00e4) laajuinen kehitt\u00e4misteht\u00e4v\u00e4. Sen avulla opiskelija osoittaa kyky\u00e4\u00e4n soveltaa tutkimustietoa, valmiuttaan itsen\u00e4iseen ja vaativaan asiantuntijaty\u00f6h\u00f6n sek\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 valittuja tutkimus- ja kehitt\u00e4mismenetelmi\u00e4. Lapin AMKissa opinn\u00e4ytety\u00f6prosessi koostuu viidest\u00e4 vaiheesta: aiheanalyysivaihe, suunnitteluvaihe, toteutusvaihe, arviointivaihe ja julkistamisvaihe. Opinn\u00e4ytety\u00f6prosessin keskeisin\u00e4 osapuolina ovat sen toteuttajan eli opiskelijan lis\u00e4ksi ty\u00f6n ohjaaja, jolla tulee olla yliopiston jatkotutkinto sek\u00e4 ty\u00f6n toimeksiantaja eli organisaatio, jolle ty\u00f6 tehd\u00e4\u00e4n ja jonka toimintoa kehitt\u00e4misteht\u00e4v\u00e4n avulla tutkitaan ja kehitet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Toimeksiantajan teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on muun muassa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 ty\u00f6n tavoitteet, vastata ty\u00f6n toteuttamisen mahdollisuuksista organisaatiossa ja antaa ty\u00f6st\u00e4 kirjallista palautetta. Opiskelijan keskeisiin teht\u00e4viin opinn\u00e4ytety\u00f6prosessissa kuuluu opinn\u00e4ytety\u00f6suunnitelman laadinta, ty\u00f6n aikataulusuunnittelu, yhteydenpito ohjaajaan ja toimeksiantajaan, ty\u00f6n dokumentointi ammattikorkeakoulun ohjeistuksen mukaisesti sek\u00e4 tulosten esittely yhteisess\u00e4 seminaarissa. \u00a0Opinn\u00e4ytety\u00f6n ohjaajan vastuulla on muun muassa opiskelijan tukeminen tutkimuksellisen kehitt\u00e4misteht\u00e4v\u00e4n toteuttamisen eri vaiheissa, auttaminen ongelmakohdissa ja ohjaaminen ty\u00f6vaiheiden aikaisissa eettisiss\u00e4 ratkaisuissa. Ohjaaja osallistuu lis\u00e4ksi ty\u00f6n arviointiin ja antaa palautetta koko prosessista opiskelijalle.<\/p>\n

YAMK-opinn\u00e4ytety\u00f6 on opiskelijan oma kehitt\u00e4misprosessi, jonka toteuttamisesta ja tuloksista h\u00e4n vastaa itse. Kehitt\u00e4misty\u00f6n aikana opiskelija saa prosessin mukaisesti tukea ohjaajalta sek\u00e4 toimeksiantajalta. T\u00e4ytt\u00e4\u00e4kseen tutkimuksellisen kehitt\u00e4mishankkeen vaatimukset opinn\u00e4ytety\u00f6n tuloksena voi synty\u00e4 uutta tietoa tutkittavasta kohteesta, ratkaisu organisaation toimintaan liittyv\u00e4\u00e4n ongelmaan tai uusia toimintamalleja, tutkimuskohteita ja -avauksia.<\/p>\n

Esimerkkej\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tutkimuksellisesta kehitt\u00e4mistoiminnasta YAMKissa<\/h2>\n

Lapin ammattikorkeakoulussa on kaikkiaan kymmenen ylemp\u00e4\u00e4n ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta, joista yhdeks\u00e4n liittyy l\u00e4heisesti johonkin ammattikorkeakoulun nelj\u00e4st\u00e4 osaamisalasta. Lis\u00e4ksi syksyst\u00e4 2017 alkaen YAMK-tutkintoon on voinut opiskella monialaisessa, kokonaan verkossa toteutettavassa Digiajan palvelujohtamisen koulutuksessa. YAMK-koulutusten opinn\u00e4ytety\u00f6n\u00e4 toteutettavat kehitt\u00e4misteht\u00e4v\u00e4t voivat olla joko perinteisi\u00e4 yksin tai parity\u00f6n\u00e4 teht\u00e4vi\u00e4 koulutuskohtaisia t\u00f6it\u00e4 tai monialaisessa ryhm\u00e4ss\u00e4 toteutettavia kehitysteht\u00e4vi\u00e4.<\/p>\n

Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan YAMK-koulutukset profiloituvat alan asiantuntijuuden, johtamisen ja tutkimuksellisen kehitt\u00e4misen edist\u00e4miseen. Viimeaikaisissa tutkimuksellisissa kehitt\u00e4misteht\u00e4viss\u00e4 on keskitytty lukuisten yksityisen ja julkisen sektorin yritysten ja organisaatioiden kehitt\u00e4mistarpeisiin sek\u00e4 Lapissa ett\u00e4 muualla Suomessa. Kehitt\u00e4misteht\u00e4vien kohteena ovat olleet muun muassa n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvan hoitoty\u00f6n, ty\u00f6hyvinvoinnin ja -ty\u00f6ilmapiirin sek\u00e4 ty\u00f6n tehokkuuden kehitt\u00e4minen. Lis\u00e4ksi kohteena ovat olleet muun muassa lasten liikkumisen edist\u00e4minen ja s\u00e4hk\u00f6isen palvelun kehitt\u00e4minen osaksi diabeetikon omahoitoa. Yhden kehitt\u00e4misteht\u00e4v\u00e4n tarkoituksena oli tuottaa arvol\u00e4ht\u00f6inen perehdytysmalli hoivakotiin. Tavoitteena kehitt\u00e4misty\u00f6ss\u00e4 oli tuoda arvot aiempaa paremmin n\u00e4kyviksi hoivakodin ty\u00f6ntekij\u00f6ille ja t\u00e4m\u00e4n my\u00f6t\u00e4 asukkaille ja heid\u00e4n omaisilleen. Toisen kehitt\u00e4misteht\u00e4v\u00e4n tarkoituksena oli kuvata n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuva yhten\u00e4inen l\u00e4\u00e4kehoitoty\u00f6n toimintak\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 kirurgian vuodeosastolla. \u00a0Tavoitteena oli kehitt\u00e4\u00e4 ja yhten\u00e4ist\u00e4\u00e4 l\u00e4\u00e4kehoidon k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 sek\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 potilasturvallisuutta. Kolmannen kehitt\u00e4misteht\u00e4v\u00e4n tarkoituksena oli puolestaan tuottaa moniammatillinen ryhm\u00e4muotoinen elintapamuutosmalli kouluterveydenhuoltoon. Tavoitteena kehitt\u00e4misty\u00f6ss\u00e4 oli ylipainoisen nuoren motivoituminen elintapamuutosohjaukseen ja edelleen elintapamuutoksiin.<\/p>\n

Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisalan koulutuksissa on tehty useita tutkimuksellisia kehitt\u00e4misteht\u00e4vi\u00e4, joiden kohteina on ollut mm. organisaatiomuutosten vaikutukset, toiminnan prosessien kehitt\u00e4minen, osaamisvaatimusten tunnistaminen ja kehitt\u00e4minen sek\u00e4 palvelutuotteiden kehitt\u00e4minen. Toimeksiantajina ovat olleet niin suurteollisuuden yritykset, PK-yritykset kuin julkiset organisaatiotkin. Yhden opinn\u00e4ytety\u00f6n tarkoituksena oli kartoittaa suunnittelupalveluiden henkil\u00f6st\u00f6n ty\u00f6hyvinvointiin, johtamiseen, osaamiseen ja viestint\u00e4\u00e4n liittyvi\u00e4 kokemuksia ja tuntemuksia ulkoistamisen j\u00e4lkeen. Toisen esimerkin taustalla oli kansainv\u00e4lisen yrityksen halu kehitt\u00e4\u00e4 yhden toimipaikan toimintamalleja ja t\u00e4t\u00e4 kautta tehostaa toimintaa, parantaa viihtyvyytt\u00e4 sek\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 ty\u00f6turvallisuutta. Toimipaikalla aiemmin aloitettu kehitysty\u00f6 Lean-ajattelumallin 5S-ty\u00f6kalun k\u00e4ytt\u00f6\u00f6noton osalta ei kaikilta osin ollut edennyt toivotulla tavalla, joten tehdyn opinn\u00e4ytety\u00f6n tavoitteena oli l\u00f6yt\u00e4\u00e4 keinoja muutosprosessin edist\u00e4miseksi. Kolmas esimerkki liittyi suuren teollisuusyrityksen osaamisenhallinnan ja kehitt\u00e4misen nykytilan kuvaukseen. Ty\u00f6n tavoitteena oli selvitt\u00e4\u00e4 toimenpiteit\u00e4, joilla osaamisen hallintaa ja kehitt\u00e4mist\u00e4 voidaan parantaa jatkossa. Ty\u00f6n yhteydess\u00e4 tehtiin laajaa benchmarking-selvitys, jonka avulla kartoitettiin hyvi\u00e4 esimerkkej\u00e4 ja toimintamalleja teollisen yrityksen osaamisenhallinnan kehitt\u00e4mist\u00e4 varten.<\/p>\n

Kaupan ja kulttuurin osaamisalan englanninkielisess\u00e4 International Business Management \u2013koulutuksessa opinn\u00e4ytety\u00f6t ovat opiskelijan ty\u00f6organisaation kehitt\u00e4misteht\u00e4vi\u00e4, jotka keskittyv\u00e4t case-yritysten kansainv\u00e4listymiseen, muutosjohtamiseen, uusiin innovatiivisiin liiketoimintamalleihin, ty\u00f6hyvinvointiin sek\u00e4 johtamiskulttuureihin. Case-organisaatiot ovat sek\u00e4 suuria ett\u00e4 pieni\u00e4 yrityksi\u00e4, mutta my\u00f6s julkishallinnon toimijoita. Kansainv\u00e4listymissuunnitelmia on tehty suomalaisille ja ulkomaisille yrityksille liittyen mm. Ven\u00e4j\u00e4n, Kiinan, Ruotsin, Saksan, Australian, Brasilian, Ranskan, Kazakstanin kanssa yhteisty\u00f6h\u00f6n. Yhden opinn\u00e4ytety\u00f6n tarkoituksena oli tutkia, tunnistaa ja analysoida uusien ja kansainv\u00e4listen leipomotuotteiden mahdollisuuksia Ruotsin v\u00e4hitt\u00e4istavara-, kaupan ja Foodservice-sektorilla. P\u00e4\u00e4tavoitteena oli arvioida vallitsevaa liiketoimintaymp\u00e4rist\u00f6\u00e4, tunnistaa t\u00e4rkeimm\u00e4t kilpailijat ja heid\u00e4n tuotteensa, sek\u00e4 analysoida tapausyrityksen sis\u00e4isi\u00e4 mahdollisuuksia ja valmiuksia vastata markkinoiden tarpeisiin. Toisen opinn\u00e4ytety\u00f6n tavoitteena oli luoda Kemin kaupungille Kiinan strategiakehys tutkimalla ja analysoimalla Kiinan globalisaatiosuunnitelmaa, sen mahdollisia vaikutuksia Kemiin ja sit\u00e4, miten Kemi hy\u00f6tyy n\u00e4ist\u00e4 mahdollisuuksista. Kolmannen opinn\u00e4ytety\u00f6n tavoitteena oli tutkimalla ja analysoimalla palveluiden nykytilanteen pohjalta luoda tapausyritykselle suosituksia ja ty\u00f6kaluja kehitt\u00e4\u00e4 yrityksen palveluita. Lis\u00e4ksi opinn\u00e4ytety\u00f6ss\u00e4 tarkasteltiin, kuinka palvelumuotoilu ja erityisesti yhteiskehitt\u00e4minen voisi helpottaa tarjouspyynt\u00f6prosessin ty\u00f6st\u00e4mist\u00e4 tapausyrityksess\u00e4.<\/p>\n

Edell\u00e4 kuvattujen alakohtaisten opinn\u00e4ytety\u00f6prosessien lis\u00e4ksi syksyll\u00e4 2016 k\u00e4ynnistyi kaksi monialaista opinn\u00e4ytety\u00f6ryhm\u00e4\u00e4 (MONT), toinen Kemiss\u00e4 ja toinen Rovaniemell\u00e4. Ryhmiss\u00e4 oli yhteens\u00e4 21 eri koulutusalojen opiskelijaa. Opinn\u00e4ytety\u00f6prosessin tuloksena syntyi kaksi julkaisua, joihin on koottu monialaisten opiskelijaryhmien ty\u00f6n tulokset. Kummankin MONT-ryhm\u00e4n toimeksiantajina oli sek\u00e4 alueen yrityksi\u00e4 ett\u00e4 julkisen sektorin toimijoita. Kemin MONT-ryhm\u00e4ss\u00e4 valmistui seitsem\u00e4n tutkimusartikkelia, joiden aiheet liittyiv\u00e4t muun muassa teollisuusmatkailun kehitt\u00e4miseen,\u00a0jakamistalouden mahdollisuuksien selvitt\u00e4miseen matkailun alalla, suunnittelutoimiston toimintaprosessin kehitt\u00e4miseen sek\u00e4 julkisen organisaation osaamisen johtamisen haasteisiin. Rovaniemen MONT-ryhm\u00e4ss\u00e4 valmistui kuusi tutkimusartikkelia, joissa selvitettiin esimerkiksi paikallisen palvelun kehitt\u00e4mist\u00e4 yritt\u00e4j\u00e4yhteis\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulmasta, julkisen organisaation ty\u00f6vuorosuunnittelua ja lappilaisen sivukyl\u00e4n asukkaiden n\u00e4kemyksi\u00e4 tulevaisuuden elinvoimaisesta kyl\u00e4st\u00e4 ja onnellisista asukkaista (ks. Koikkalainen 2018, M\u00e4kimurto-Koivumaa 2018).<\/p>\n

Yhteenveto<\/h2>\n

Lapin ammattikorkeakoulusta ja sit\u00e4 edelt\u00e4neist\u00e4 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta ja Rovaniemen ammattikorkeakoulusta on vuoden 2017 loppuun menness\u00e4 valmistunut jo yli 900 YAMK-tutkinnon suorittanutta eri alojen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kehitt\u00e4j\u00e4\u00e4. YAMKin tutkimuksellisen kehitt\u00e4mistoiminnan voidaan siten n\u00e4hd\u00e4 edist\u00e4neen laajalti opinn\u00e4ytety\u00f6prosessien kehitt\u00e4misteht\u00e4vien muodossa aluekehityst\u00e4 sek\u00e4 muun muassa kohdeorganisaatioiden ty\u00f6n tekemisen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4, ty\u00f6n tehokkuutta, yhteisty\u00f6t\u00e4 sek\u00e4 asiakaspalvelua. Er\u00e4s entinen YAMK-tutkinto-opiskelija kiteytt\u00e4\u00e4 asian seuraavasti:<\/p>\n

“Minun opinn\u00e4ytety\u00f6ni tulokset el\u00e4v\u00e4t mukana t\u00e4\u00e4ll\u00e4 meid\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n (…) ty\u00f6ss\u00e4 p\u00e4ivitt\u00e4in. Pidimme t\u00e4ss\u00e4 my\u00f6s vasta kehitt\u00e4misiltap\u00e4iv\u00e4n (…) ja siin\u00e4 k\u00e4vimme j\u00e4lleen yhdess\u00e4 l\u00e4pi n\u00e4it\u00e4 tuottamiamme toimintamalleja. \u00a0(…) mallista on ollut meille hy\u00f6ty\u00e4, asiakaspalvelumme on parantunut (…).”<\/p>\n

YAMKissa tutkimuksellinen kehitt\u00e4mistoiminta on ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4heisen ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6isen opinn\u00e4ytety\u00f6prosessin ja siihen liittyv\u00e4n opetuksen kivijalka. Eik\u00e4 opinn\u00e4ytety\u00f6prosessi ole YAMKissa ainut kokonaisuus, jolla on vahva yhteys ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja sen kehitt\u00e4miseen. Suuri osa YAMKin opintojaksoilla toteutettavista oppimisteht\u00e4vist\u00e4 linkitet\u00e4\u00e4n ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja yksitt\u00e4isi\u00e4 yrityksi\u00e4 ja organisaatioita kehitt\u00e4viksi selvitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 niiden kehitt\u00e4mistarpeita ja vastaamalla niihin sek\u00e4 lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 organisaatioiden ty\u00f6ntekij\u00f6iden eli YAMK-opiskelijoiden asiantuntijuutta. N\u00e4iss\u00e4 yhteyksiss\u00e4 on kehitetty esimerkiksi strategisen johtamisen, osaamisen johtamisen sek\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kehitt\u00e4mismenetelmien osaamista. T\u00e4llainen osaaminen ei ole sidottu alakohtaisuuteen tai substanssiosaamiseen, vaan se on ymm\u00e4rrett\u00e4viss\u00e4 monialaisena, alakohtaiset rajat rikkomaan vaativana tulevaisuuden ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kehitt\u00e4misasiantuntijuutena.<\/p>\n

L\u00e4hteet<\/h2>\n

Karjalainen, S. (2008). Ylemm\u00e4t ammattikorkeakoulututkinnot Suomen koulutus- ja innovaatioj\u00e4rjestelm\u00e4n kehitt\u00e4misess\u00e4 \u2212 opetusministeri\u00f6n kehitt\u00e4mislinjaukset. Teoksessa: Levonen, J. (toim.) Ylempi ammattikorkeakoulututkinto \u2013 Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4heist\u00e4 asiantuntemusta kehitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4. HAMKin e-julkaisuja 3\/2008<\/p>\n

Koikkalainen, M. 2018. Elinvoimaisuus tulevaisuuden voimavarana. Monialaiset YAMK opinn\u00e4ytety\u00f6t pohjoista elinvoimaisuutta kehitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Lapin ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja B. Tutkimusraportit ja kokoomateokset 2. http:\/\/www.lapinamk.fi\/fi\/Tyoelamalle\/Julkaisut\/Lapin-AMKin-julkaisut?itemid=2385&showlocation=9b9951a6-d3f2-4f74-a9b8-01b12569019f<\/a><\/p>\n

K\u00e4rn\u00e4, V. 2016. YAMK-koulutusten kehitt\u00e4minen Lapin AMK:ssa 2014\u20132016. Lapin ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja B. Raportit ja selvitykset 2.<\/p>\n

M\u00e4kimurto-Koivumaa, S. 2018. Lapin tuntu – osallisuus, merkityksellisyys, hyvinvointi. Lapin ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja B. Tutkimusraportit ja kokoomateokset. \u00a01. http:\/\/www.lapinamk.fi\/fi\/Tyoelamalle\/Julkaisut\/Lapin-AMKin-julkaisut?itemid=2386&showlocation=9b9951a6-d3f2-4f74-a9b8-01b12569019f<\/a><\/p>\n

Sinkkonen, M., Tapani, A., Aho, M., Lipponen, V., Wallin, O. Saarni, L. & Cumini, A. 2015. Ylempi AMK-koulutus ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kumppanina \u2013 moniammatillinen asiantuntijuus hy\u00f6tyk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Tampereen ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja B. Raportteja 82.<\/p>\n

Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 1129\/2014. Viitattu 5.4.2018 http:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/ajantasa\/2014\/20141129<\/a> .<\/p>\n

Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta 1039\/2013. Viitattu 5.4.2018 http:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/alkup\/2013\/20131039<\/a>.<\/p>\n

 <\/p>\n

Asiasanat:\u00a0YAMK, opinn\u00e4ytety\u00f6, tutkimuksellinen kehitt\u00e4minen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

YAMK-tutkintoihin kuuluvat opinn\u00e4ytety\u00f6t ovat tutkimuksellista kehitt\u00e4mistoimintaa. Ne tukevat aluekehityst\u00e4 sek\u00e4 muun muassa kohdeorganisaatioiden ty\u00f6n tekemisen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4, ty\u00f6n tehokkuutta, yhteisty\u00f6t\u00e4 sek\u00e4 asiakaspalvelua. <\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":1599,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[115204,110187],"tags":[110194,110376,94,115200,31084,115193],"class_list":["post-1590","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-1-2018","category-teema-artikkeli","tag-arktinen-alue","tag-kilpailukyky","tag-koulutus","tag-palvelutuotanto","tag-tyoelama","tag-verkko-opiskelu"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2018\/04\/M\u00e4kimurto-Koivumaa-Kunnari-teema-artikkeli-Lumen-lehti-1-2018.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-pE","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1590","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1590"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1590\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1591,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1590\/revisions\/1591"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1599"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1590"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1590"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1590"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}