{"id":1592,"date":"2018-04-25T08:55:53","date_gmt":"2018-04-25T05:55:53","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=1592"},"modified":"2018-04-25T13:46:45","modified_gmt":"2018-04-25T10:46:45","slug":"kiertotalouden-mahdollisuudet-ja-haasteet-lapissa-alan-tutkimus-ja-osaamisen-kehittaminen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2018\/04\/25\/kiertotalouden-mahdollisuudet-ja-haasteet-lapissa-alan-tutkimus-ja-osaamisen-kehittaminen\/","title":{"rendered":"Kiertotalouden mahdollisuudet ja haasteet Lapissa: Alan tutkimus ja osaamisen kehitt\u00e4minen"},"content":{"rendered":"

Juha-Pekka Sn\u00e4kin, MMT, erityisasiantuntija, Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisala, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n

Sanna Tyni, FT, erityisasiantuntija, Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisala, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n

Lataa PDF<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

Johdanto<\/h2>\n

Kiertotalouteen liittyv\u00e4 tutkimus- ja julkaisutoiminta kasvaa. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa tuodaan esiin n\u00e4k\u00f6kulmia alan viimeaikaisesta tutkimuksesta sek\u00e4 siit\u00e4, kuinka ammattikorkeakoulussa tulisi huomioida kiertotaloustutkimus osaamisen ja hanketoiminnan kehitt\u00e4misess\u00e4. Lapin AMK:ssa t\u00e4m\u00e4 liittyy yhteisty\u00f6h\u00f6n yrityksien ja yrityspalvelutoimijoiden kanssa, joka konkretisoituu erityisesti Kemiin perustetun uuden bio- ja kiertotalouskeskuksen toiminnassa.<\/p>\n

Artikkelissa kuvataan ensin tapaustutkimus raskaan teollisuuden kierr\u00e4tystoimijoiden v\u00e4lisist\u00e4 kytkenn\u00f6ist\u00e4 yhteiskuntatieteellisest\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta. Sen j\u00e4lkeen k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n alan uutta kansainv\u00e4list\u00e4 tutkimusta. Lopuksi esitet\u00e4\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmia kiertotaloushankkeiden suunnittelusta ja siihen liittyvist\u00e4 osaamistarpeista ammattikorkeakoulussa.<\/p>\n

Yhteiskuntatieteellinen n\u00e4k\u00f6kulma<\/h2>\n

Lev\u00e4nen (2015) tutki Per\u00e4meren kaaren raskaan teollisuuden yritysten materiaalien kierr\u00e4tt\u00e4mist\u00e4. Ty\u00f6ss\u00e4 tunnistettiin tekij\u00f6it\u00e4, jotka est\u00e4v\u00e4t tai hidastavat teollisen kierr\u00e4tyksen kehitt\u00e4mist\u00e4. N\u00e4it\u00e4 institutionaalisia esteit\u00e4 on kahdenlaisia: hallinnolliset (lait, m\u00e4\u00e4r\u00e4ykset ym.) ja ep\u00e4muodolliset (vakiintuneet rutiinit ja toimintatavat jne.).<\/p>\n

Ty\u00f6n keskeisin tulos liittyy institutionaaliseen palautemekanismiin. Monimutkaisessa toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4n mekanismin tulee koostua kahdesta osasta: oikeanlaisen tiedon yhteis\u00f6llisest\u00e4 tuottamisesta (knowledge networking) sek\u00e4 tavoitteiden kannalta keskeisten toimijoiden verkoston hallinnasta (network governance). Usein suurimmat kierr\u00e4tt\u00e4miseen liittyv\u00e4t esteet l\u00f6ytyv\u00e4t muodollisten ja ep\u00e4muodollisten esteiden v\u00e4limaastosta, jossa yhteys muodollisen hallinnon ja ep\u00e4muodollisen operatiivisen todellisuuden v\u00e4lill\u00e4 katkeaa. Lis\u00e4ksi havaittiin, ett\u00e4 toimijaryhmien tapaamisissa ep\u00e4muodollisesti kokoon saatetut henkil\u00f6t esitt\u00e4v\u00e4t enemm\u00e4n innovoivaa ajattelua verrattuna virallisten tahojen kokoon kutsumiin tilaisuuksiin.<\/p>\n

Verkostonhallinnan n\u00e4k\u00f6kulmasta tuoreen kiertotalouskeskuksen rooli on viel\u00e4 kehittym\u00e4ss\u00e4. Keskuksen tavoite on tuottaa ja v\u00e4litt\u00e4\u00e4 asiantuntijuutta kiertotaloushankkeiden suunnitteluun ja toimeenpanoon. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 ei ole mainittu k\u00e4ynniss\u00e4 olevia tai p\u00e4\u00e4ttyneit\u00e4 hankkeita, jotka tulisi huomioida p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isyyksien v\u00e4ltt\u00e4miseksi sek\u00e4 saatujen tulosten v\u00e4litt\u00e4miseksi verkoston k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Lapin AMKin omien kiertotaloushankkeiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 on nyt yli 30. Jo t\u00e4m\u00e4n kokonaisuuden hallinnassa on ilmentynyt haasteita, jotka liittyv\u00e4t mm. tarpeeseen AMKin TKI-ryhmien keskin\u00e4isen tiedonv\u00e4lityksen lis\u00e4\u00e4miselle. Eri alojen asiantuntijoiden yhteisty\u00f6ss\u00e4 AMK:ssa ja laajemminkin on pyritt\u00e4v\u00e4 suurempaan avoimuuteen, jonka osalta kiertotalouskeskus voisi toimia katalyyttin\u00e4.<\/p>\n

Tiedon yhteis\u00f6llinen tuottaminen aluekehitt\u00e4jien, koulutuksen, yritysten ja yrityspalveluiden muodostamassa toimijaverkostossa on keskuksen toiminnan kannalta aivan keskeinen kysymys. Kuten keskuksen rahoittaja Sitrakin on edellytt\u00e4nyt, toiminnassa on pyritt\u00e4v\u00e4 kohti parempaa tiedon jakamista. Tiedon yhteis\u00f6llisen tuottamisen haasteet havaittiin jo kiertotalouskeskuksen perustamisvaiheessa. Eri organisaatioiden yhteisty\u00f6t\u00e4 rakennettaessa todettiin toiminnan sujuvuuden vaativan suunnittelua, harjoittelua ja joustavuutta. Tiedon tuottamisessa t\u00f6rm\u00e4t\u00e4\u00e4n my\u00f6s avoimen hanketiedon ja liikesalaisuuksien v\u00e4lisen tasapainon etsimiseen. Yrityskent\u00e4n tuntevat yrityskehitt\u00e4j\u00e4t ovat tasapainon hakemisessa t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 roolissa. Kuinka tasapaino saavutetaan muuttuvissa yhteisty\u00f6tilanteissa?<\/p>\n

Ekologisen taloustieteen ja teollisen ekologian n\u00e4k\u00f6kulmat<\/h2>\n

Kiertotalous pohjautuu 1980-luvulla voimistuneeseen ekologisen taloustieteen ja teollisen ekologian tutkimukseen. N\u00e4iss\u00e4 on tarkasteltu talous- ja tuotantoj\u00e4rjestelmien ja luonnonekosysteemien keskin\u00e4isi\u00e4 ja sis\u00e4isi\u00e4 aine-, raha- ja informaatiovirtoja sek\u00e4 energian kulkua. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6ille on luotu tutkimukseen perustuen ty\u00f6kaluja (esim. elinkaariarvioinnit) sek\u00e4 kehitetty mittareita kuvaamaan tuotannon ja kulutuksen suhdetta ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n (esim. ekotehokkuus).<\/p>\n

Kiertotalouden kansainv\u00e4linen julkaisutoiminta laajeni kes\u00e4ll\u00e4 2017 ilmestyneiden artikkelien my\u00f6t\u00e4. Ecological Economics<\/em>– lehdess\u00e4 julkaistiin Korhosen ja kumppaneiden kiertotalousartikkeli ja Journal of Industrial Ecology<\/em>– lehden kiertotalouden teemanumerossa julkaistiin yli 20 kiertotalousaiheista artikkelia. Kirjoituksissa k\u00e4siteltiin kiertotalouden k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toteutuksia ja teoreettista kehitt\u00e4mist\u00e4 kriittisest\u00e4 mutta rakentavasta n\u00e4k\u00f6kulmasta. Nostamme esiin muutamia n\u00e4ist\u00e4.<\/p>\n

Kiertotalouden katsotaan tarjoavan paikallisia tai alueellisia ratkaisuja esimerkiksi ilmasto-ongelmiin. Energian ja p\u00e4\u00e4st\u00f6jen virrat ylitt\u00e4v\u00e4t hallinnollisia, organisatorisia ja maantieteellisi\u00e4 rajoja, jolloin niit\u00e4 ei voida yksitt\u00e4isen tahon toimesta hallita. Materiaalivirrat ja energian kulku sek\u00e4 niiden ekologiset vaikutukset ovat my\u00f6s l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti monimutkaisia ja alati muuttuvia, jolloin ekologisten vaikutusten arvioinnin ep\u00e4varmuus kasvaa pitk\u00e4ll\u00e4 aikaj\u00e4nteell\u00e4. Uusiutuvan energian hy\u00f6dynt\u00e4minen olisi suotavaa mutta sen riitt\u00e4vyyden takaaminen kierr\u00e4tykseen, uudelleenvalmistukseen ja muihin kiertotalouden toimiin on haastavaa.<\/p>\n

Kiertotalouden tehokkuutta v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ns. rebound<\/em>– vaikutus. Energia- ja materiaalitehokkuuden parantuessa tuotannontekij\u00f6iden hinnat alenevat, mik\u00e4 vastaavasti alentaa lopputuotteiden hintoja. T\u00e4m\u00e4 johtaa kulutuksen lis\u00e4\u00e4ntymiseen ja ei-tavoiteltuun lopputulokseen. Prim\u00e4\u00e4riraaka-aineiden kulutuksen v\u00e4hent\u00e4misen lis\u00e4ksi tavoitteena tulisi olla my\u00f6s kulutuksen absoluuttinen v\u00e4hent\u00e4minen. Lis\u00e4ksi on havaittu, ett\u00e4 ensimm\u00e4inen kaupallisesti menestyv\u00e4 tekninen innovaatio jollain alalla saa usein niin hyv\u00e4n markkina-aseman, ett\u00e4 se vaikeuttaa uudempien innovaatioiden p\u00e4\u00e4sy\u00e4 n\u00e4ille markkinoille ja siten hidastaa teknis-taloudellista muutosta yhteiskunnassa (esim. energiateollisuuden pitk\u00e4ik\u00e4iset investoinnit). T\u00e4t\u00e4 ilmi\u00f6t\u00e4 kutsutaan polkuriippuvuudeksi.<\/p>\n

Fyysisiin ainevirtoihin liittyvi\u00e4 ep\u00e4varmuustekij\u00f6it\u00e4 ovat mm. j\u00e4tteiden ja sivutuotteiden hankalat ja ajassa muuttuvat m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4t. Historia, kulttuuri ja yhteis\u00f6t m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t omalla ajanjaksollaan aineiden haitallisuuden: lyijy, arseeni, DDT, asbesti, CFC- yhdisteet, ilmakeh\u00e4n CO2<\/sub> ja mikromuovi ovat t\u00e4st\u00e4 esimerkkej\u00e4. Lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 tieto materiaaleista voi muuttaa nykyisi\u00e4 kiertotalousratkaisuja.<\/p>\n

Kiertotaloutta on kritisoitu my\u00f6s tehottomuudella reaalimaailman faktojen edess\u00e4. Talouskasvun seurauksena suurin osa maailman materiaaleista kuluu uuden infrastruktuurin valmistamiseen ja siten materiaalivarantojen kasvattamiseen. Kiertomateriaalien riitt\u00e4vyys sek\u00e4 taloudellisesti kannattamattomien sivuvirtojen kierr\u00e4tys ovat osa t\u00e4t\u00e4 ongelmaa. Moreaun ym. (2017) mukaan 44 % ihmiskunnan tuottamasta materiaalista – mukaan luettuna p\u00e4\u00e4st\u00f6t – hajaantuvat kierron ulkopuolelle, 27 % kartuttaa varantoja ja 6 % p\u00e4\u00e4see kiertoon. Loput 23 % ovat lyhytik\u00e4ist\u00e4 maataloustuotantoa tai erilaista j\u00e4tekive\u00e4. N\u00e4m\u00e4 tutkijat esitt\u00e4v\u00e4tkin, ett\u00e4 kiertotaloudessa tulisi keskitty\u00e4 edell\u00e4 mainitun 44 % osuuden pienent\u00e4miseen toteutuneen 6 % kasvattamisen sijaan.<\/p>\n

Sosiaalisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta kiertotalous toteutuu k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 toiminnan kustannusten ja hy\u00f6tyjen jakaantumisen mukaan tuotanto- ja kulutusketjuissa. Kehitysmaaoloissa tapahtuva teollisuusmaiden j\u00e4tteiden kierr\u00e4tysbisnes on esimerkki sosiaalisesta ep\u00e4tasa-arvoasetelmasta, saastuminen sek\u00e4 ilmastonmuutos ongelman ulkoistamisesta tuleville sukupolville.<\/p>\n

N\u00e4k\u00f6kulmia osaamisen kehitt\u00e4miseen<\/h2>\n

Miten kiertotalouskeskuksen ja ammattikorkeakoulun toiminnassa voidaan vastata esiin tuotuihin kiertotalouden k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n haasteisiin? Talous- ja ymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4k\u00f6kulmat liittyv\u00e4t kiinte\u00e4sti teknistyyppisiin haasteisiin eli materiaalivirtojen laajuuteen ja monimuotoisuuteen, rebound<\/em>– efektiin, polkuriippuvuuteen ja materiaalien luonteeseen. Alan tutkijoiden mukaan asioita tulee tarkastella systeemianalyyttisesti toimialarajat ylitt\u00e4en. Vaikka tarkasteltavan systeemin maantieteellisen, toiminnallisen ja ajallisen rajauksen kanssa tulee aina olemaan haasteita, oikotiet\u00e4 parhaaseen lopputulokseen ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ammattikorkeakoulujen kontekstissa.<\/p>\n

K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 systeemianalyysiin on sis\u00e4llytett\u00e4v\u00e4 tarkasteltavan ilmi\u00f6n \u2013 esimerkiksi yrityksen materiaalivirtojen ja energian \u2013 tarkastelut k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevien resurssien mahdollistamalla tarkkuudella. Laajoissa systeemitarkasteluissa toimialarajat sujuvasti ylitt\u00e4vi\u00e4 ja hallitsevia yleisosaajia ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4, jolloin yhteisty\u00f6 eri alojen osaajien v\u00e4lill\u00e4 korostuu. Koulutusaloilla t\u00e4m\u00e4 vaatii entist\u00e4 laajempaa perehtymist\u00e4 eri alojen perusteisiin.<\/p>\n

Tarve ammattikorkeakoulujen omalle tutkimusosaamiselle on selv\u00e4sti kasvussa. Rahoittajat painottavat kiertotalouteen liittyvien hankkeiden ilmaston\u00e4k\u00f6kulmaa sek\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 vaikuttavuutta yritysten ja kuluttajien muuttuvan toiminnan kautta. Tutkimusorientoitunut n\u00e4k\u00f6kulma hankkeiden valmistelussa mahdollistaa tavoitteiden paremman konkretisoinnin esim. p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyksien, taloudellisten vaikutusten ja sosiaalisten ulottuvuuksien osalta. Koti- ja ulkomaisiin hankekonsortioihin pyrkiminen edellytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s osaamisen markkinointia, jota osoitetaan parhaiten kansainv\u00e4lisill\u00e4 julkaisuilla.<\/p>\n

Kuinka kiertotalouden haasteet hallitaan ja tutkimus sek\u00e4 tulokset sovelletaan k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n? Lappilaisessa kontekstissa kiertotalouskeskukseen liittyv\u00e4 organisoituminen, sis\u00e4isen koulutuksen valmistelu, teht\u00e4v\u00e4orientaatio ja asioihin perehtyminen ovat keskeisess\u00e4 asemassa. Kiertotaloustoiminnan edist\u00e4minen yhdist\u00e4\u00e4 alan tutkimuksen seuraamisen, oman tutkimuksen tuottamisen ja julkaisemisen, opetuksen kehitt\u00e4misen, yritysyhteisty\u00f6n lis\u00e4\u00e4misen sek\u00e4 systeemianalyyttisten tarkasteluotteen omaksumisen yritysyhteisty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

Ongelmaksi voi muodostua sopivien osaajien puute, jos ty\u00f6n ja saatavilla olevien tekij\u00f6iden m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja laatu eiv\u00e4t kohtaa. Haasteeseen vastataan lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 tiedekorkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Pidemm\u00e4lle vietyn\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ajatus voisi tarkoittaa my\u00f6s tieteellisten jatko-opiskelijoiden palkkaamista ammattikorkeakouluihin. Tutkijat voisivat hankkeiden suunnittelun ja toteutuksen lis\u00e4ksi osaltaan my\u00f6s t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 opetushenkil\u00f6st\u00f6resursseja. Tutkijakoulutettavien jatko-opiskelijoiden julkaisumotivaatio olisi my\u00f6s korkea. Kansainv\u00e4lisill\u00e4 julkaisuilla osoitettaisiin my\u00f6s Euroopan horisonttihankkeisiin osallistumiseen vaadittavaa organisaation osaamista.<\/p>\n

Kirjallisuus:<\/h2>\n

Bocken, N. M. P., Olivetti, E. A., Cullen, J. M., Potting, J. and Lifset. R. 2017. Editorial: Taking the Circularity to the Next Level: A Special Issue on the Circular Economy. Journal of Industrial Ecology. Vol. 21, Number 3.<\/p>\n

Korhonen, J., Honkasalo, A. ja Sepp\u00e4l\u00e4, J. 2018. Circular Economy: the Concept and it’s Limitations. Ecological Economics 143, 37 \u2013 46.<\/p>\n

Lev\u00e4nen, J. 2015. Overcoming the institutional obstacles of industrial recycling. Dissertation. Department of Social Research. University of Helsinki Finland. 2015.<\/p>\n

Moreau, V., Sahakian, M., van Griethuysen, P. and Vuille, F. 2017. Coming Full Circle – Why Social and Institutional Dimensions Matter for the Circular Economy. Journal of Industrial Ecology. Vol. 21, Number 3.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kuinka kiertotalouden haasteet hallitaan ja tutkimus sek\u00e4 tulokset sovelletaan k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n? Uuden Bio- ja kiertotalouskeskuksen organisoituminen, koulutukset, teht\u00e4v\u00e4orientaatio ja asioihin perehtyminen ovat keskeisess\u00e4 asemassa.<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":1553,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[115204,4234],"tags":[110194,110378,6744,115164,6751,17802],"class_list":["post-1592","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-1-2018","category-artikkeli","tag-arktinen-alue","tag-biotalous","tag-ennakointi","tag-kiertotalous","tag-talous","tag-yrittajyys"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2018\/04\/Sn\u00e4kin-Tyni-artikkeli-Lumen-lehti-1-2018.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-pG","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1592","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1592"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1592\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1593,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1592\/revisions\/1593"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1553"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1592"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1592"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1592"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}