{"id":1594,"date":"2018-04-25T09:12:55","date_gmt":"2018-04-25T06:12:55","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=1594"},"modified":"2018-04-25T09:12:55","modified_gmt":"2018-04-25T06:12:55","slug":"rakennusmaarayskokoelman-uudistuksen-vaikutukset-puurakentamiseen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2018\/04\/25\/rakennusmaarayskokoelman-uudistuksen-vaikutukset-puurakentamiseen\/","title":{"rendered":"Rakennusm\u00e4\u00e4r\u00e4yskokoelman uudistuksen vaikutukset puurakentamiseen"},"content":{"rendered":"<p><em>Valtteri Pirttinen, insin\u00f6\u00f6ri (AMK), projekti-insin\u00f6\u00f6ri, Arctic Civil Engineering &#8211; tutkimusryhm\u00e4, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n<p><a href=\"http:\/\/www.lapinamk.fi\/loader.aspx?id=b536f693-1f84-4625-bd0f-f2818aa4d288\">Lataa PDF <\/a><em><br \/>\n<\/em><\/p>\n<p><em>\u00a0<\/em><\/p>\n<h2>Yleist\u00e4<\/h2>\n<p>T\u00e4m\u00e4n vuoden alussa tulivat voimaan uudistetut asetukset rakentamista koskien. Uudistusten keskeisen\u00e4 tavoitteena on selkeytt\u00e4\u00e4 rakentamista koskevaa s\u00e4\u00e4ntely\u00e4 ja sen soveltamisen yhten\u00e4isyytt\u00e4. M\u00e4\u00e4r\u00e4yskokoelman uudistusty\u00f6 aloitettiin vuonna 2013, kehitysty\u00f6t\u00e4 johti Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6 ja ty\u00f6h\u00f6n osallistettiin laajaa joukkoa rakennusalan toimijoita Suomessa. [1]<\/p>\n<p>Rakentamiseen liittyvi\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 ja asetuksia on hyvin paljon. Alla olevaan taulukkoon on koottu 1.1.2018 uudistetut asetukset sek\u00e4 niiden valmistelutilanne:<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone wp-image-1581 size-large\" src=\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2018\/04\/Taulukko-1-Pirttinen-1024x643.jpg\" alt=\"\" width=\"610\" height=\"383\" srcset=\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2018\/04\/Taulukko-1-Pirttinen-1024x643.jpg 1024w, https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2018\/04\/Taulukko-1-Pirttinen-300x188.jpg 300w, https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2018\/04\/Taulukko-1-Pirttinen.jpg 1109w\" sizes=\"auto, (max-width: 610px) 100vw, 610px\" \/><\/p>\n<p>Kuva 1.Muuttuneet ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n asetukset ja niiden valmistelutilanne [2]<\/p>\n<p>T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa keskityt\u00e4\u00e4n asetuksiin, jotka vaikuttavat eniten puurakentamiseen. Yll\u00e4 mainituista asetuksista valitsin kolme keskeisint\u00e4 puurakentamisen kannalta ovat:<\/p>\n<ul>\n<li>Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n asetus rakennusten paloturvallisuudesta (entinen E1)<\/li>\n<li>Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n asetus rakennuksen kosteusteknisest\u00e4 toimivuudesta (entinen C2)<\/li>\n<li>Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n asetus rakennusten energiatehokkuudesta (entinen D2)<\/li>\n<\/ul>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<h2>Rakennusten paloturvallisuus<\/h2>\n<p>Puurakentamisesta puhuttaessa rakennuksen paloturvallisuus nousee l\u00e4hes poikkeuksetta puheenaiheeksi. Lumen lehdess\u00e4 2\/16 kirjoitin artikkelin <a href=\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2016\/09\/29\/paloturvallista-puukerrostalorakentamista\/\"><em>Paloturvallista puukerrostalorakentamista<\/em><\/a><em>, <\/em>artikkelissa todetaan puukerrostalojen olevan k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n turvallisuuden kannalta paloturvallisempia kuin esimerkiksi betonikerrostalot. Artikkelissa mainitsin my\u00f6s sen hetken tietoja uudistuksessa olevista rakentamisen asetuksista. Kuten artikkelissa mainitaan, my\u00f6nnytyksi\u00e4 tuli aikaisempiin suhteellisen tiukkoihin palom\u00e4\u00e4r\u00e4yksiin.<\/p>\n<p>Puukerrostalojen puupintojen piilottaminen on paljon keskustelua aiheuttanut aihe. Aikaisemmin puupintoja ei saanut j\u00e4tt\u00e4\u00e4 n\u00e4kyville yli 2 krs. puukerrostalorakenteissa taulukkomitoituksella ment\u00e4ess\u00e4. Puupintoja saatiin kuitenkin j\u00e4tt\u00e4\u00e4 n\u00e4kyville toteuttamalla toiminnallinen palomitoitus, jossa simuloidaan suunnitteilla olevan rakennuksen k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 palotilanteessa. Nykyisess\u00e4 Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n asetuksessa rakennusten paloturvallisuudessa ilmenee, ett\u00e4 suoraan taulukkomitoituksella voidaan j\u00e4tt\u00e4\u00e4 20 % suojaverhoilematonta kantavien rakenteiden sein\u00e4-\/kattopinta-alaa n\u00e4kyville ilman erityisvaatimuksia. Ei-kantaviin rakenteisiin ei ole suojaverhousvaatimuksia. Nykyisten asetusten taulukkomitoituksella voidaan j\u00e4tt\u00e4\u00e4 enemm\u00e4nkin kantavien rakenteiden puupintaa n\u00e4kyville, mik\u00e4li rakenteiden kantavuutta (R), erist\u00e4vyytt\u00e4 (E) ja tiiviytt\u00e4 (I) parannetaan. Sprinkler\u00f6inti pysyy pakollisena vaatimuksena edelleen yli 2.krs.puukerrostaloissa. Muitakin muutoksia tuli, mutta niit\u00e4 ei sen kummemmin t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa avata. Puukerrostalojen \u201dvy\u00f6 ja henkselit\u201d-periaatteesta (suojaverhoilu+sprinklaus) ei p\u00e4\u00e4sty kokonaan eroon, mutta sent\u00e4\u00e4n henkseleit\u00e4 l\u00f6ys\u00e4ttiin. [2] [3] [4]<\/p>\n<h2>Rakennuksen kosteustekninen toimivuus<\/h2>\n<p>Puukerrostalojen kosteusturvallisuus on aiheuttanut keskustelua laajasti mediassa. Viime vuoden lopulla mediassa esille nousi Helsingin J\u00e4tk\u00e4saareen rakenteilla oleva Wood City puukerrostaloalue. Wood Cityn saama huomio oli negatiivista, sill\u00e4 rakenteissa havaittiin mikrobivaurioita. P\u00e4\u00e4syy ongelmiin oli kosteudenhallinnassa, kyseinen kohde on Stora Enson osin rahoittama tutkimuskohde. Tutkimuskohteessa tutkitaan puukerrostalorakentamista ilman koko talon peitt\u00e4v\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4suojaa. Muissa maissa on hyvin yleist\u00e4, ett\u00e4 puukerrostalot rakennetaan ilman s\u00e4\u00e4suojia. Suomessa yleens\u00e4 puukerrostalojen s\u00e4\u00e4suojaus toteutetaan rakentamalla kohde hupun alla tai k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 siirrett\u00e4v\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4suojaa. Lis\u00e4tietoa tapauksesta l\u00f6ytyy esimerkiksi seuraavasta linkist\u00e4 <a href=\"https:\/\/www.rakennuslehti.fi\/2017\/11\/jatkasaaren-homehtuneet-wood-city-puukerrostalot-ovat-stora-enson-osin-rahoittama-tutkimuskohde-tyomaalla-testattiin-miten-puurakentaminen-onnistuu-ilman-saasuojaa\/\">Wood City<\/a>. [5]<\/p>\n<p>Kuten edellinen kappale osoittaa, rakennuksen kosteudenhallinta on hyvin t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Ehk\u00e4 huomattavimpana lis\u00e4yksen\u00e4 Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n asetukseen rakennuksen kosteusteknisest\u00e4 toimivuudesta (entinen C2) on se, ett\u00e4 asetuksen mukaan lupaa edellytt\u00e4v\u00e4lle rakennushankkeelle on laadittava <em>kosteudenhallintaselvitys<\/em>. Kyseisess\u00e4 kosteudenhallintaselvityksess\u00e4 tulee my\u00f6s nimet\u00e4 <em>kosteudenhallinasta vastaava henkil\u00f6<\/em>. Puurakentamisen saralla kosteudenhallintaan on yleisesti panostettu varsinkin uusissa kerrostalohankkeissa (pois lukien yll\u00e4 mainittu). Nykyaikaisia korkeita puurakennuksia toteuttavat henkil\u00f6t tiedostavat puumateriaalin suuremman s\u00e4\u00e4suojaustarpeen verrattaessa esim. betonirakentamiseen. [6]<\/p>\n<p>Asetuksen uusi vaatimus on hyv\u00e4, sill\u00e4 viime aikoina mediassakin on n\u00e4kynyt laajasti kosteuden aiheuttamat ongelmat rakennuksissa. Vaikka asetuksessa ei aseteta tarkempia vaatimuksia kosteudenhallinnasta vastaavalle henkil\u00f6lle, on oletettavaa, ett\u00e4 henkil\u00f6, joka laittaa nimens\u00e4 alle vastaamaan kosteudenhallinnasta, my\u00f6s panostaa siihen.<\/p>\n<h2>Rakennusten energiatehokkuus<\/h2>\n<p>Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n asetuksessa rakennusten energiatehokkuudesta (entinen D3) mielenkiintoisin asia puurakentamisen parissa toimiville lienee, se ett\u00e4 hirsi- ja massiivipuurakentamisen lievennetty U-arvo (l\u00e4mm\u00f6nl\u00e4p\u00e4isykerroin) s\u00e4ilyy sek\u00e4 massiivipuurakentamisen E-luvulle (laskennallinen energiatehokkuuden vertailuluku) on pienemm\u00e4t vaatimukset. Massiivipuurakenteille U-arvo vaatimus on 0,40 ja muille sein\u00e4rakenteille 0,17. Edellisess\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4yskokoelmassakin ollut kyseinen lievennys on sin\u00e4ns\u00e4 erikoinen, sill\u00e4 samaan aikaan rakentamisessa ollaan siirtym\u00e4ss\u00e4 l\u00e4hes nollaenergiarakentamiseen. Toki rakennusten energiatehokkuutta suunnitellessa keskityt\u00e4\u00e4n koko rakennuksen E-lukuun, jonka osa sein\u00e4rakenteen l\u00e4mm\u00f6nl\u00e4p\u00e4isykerroin on. Heikomman U-arvon omaavaa rakennuksen energiatehokkuutta on parannettava siis panostamalla muihin energiatehokkuuteen vaikuttaviin tekij\u00f6ihin kuten, l\u00e4mmitys ja ilmanvaihto yms. [2] [7]<\/p>\n<p>Uusi asetus kuitenkin asettaa massiivipuurakentamisen eri asemaan my\u00f6s E-luvun suhteen. Asetuksessa mainitaan seuraavasti: \u201d <em>Massiivipuurakennuksessa voidaan edell\u00e4 1 ja 2 momentissa esitetyt E-luvun raja-arvot ylitt\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6tarkoitusluokan 1a rakennuksessa 20 prosentilla, 1b\u2013c rakennuksessa 15 prosentilla ja muussa k\u00e4ytt\u00f6tarkoitusluokan 1d\u20138 rakennuksessa 10 prosentilla.\u201d<\/em> \u00a0[7]<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone wp-image-1582 size-full\" src=\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2018\/04\/Taulukko-2-Pirttinen.jpg\" alt=\"\" width=\"550\" height=\"421\" srcset=\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2018\/04\/Taulukko-2-Pirttinen.jpg 550w, https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2018\/04\/Taulukko-2-Pirttinen-300x230.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 550px) 100vw, 550px\" \/><\/p>\n<p>Kuva 2. Laskennallisen energiatehokkuuden vaatimustasot k\u00e4ytt\u00f6tarkoitusluokittain [7]<\/p>\n<p>Lyhyesti esitettyn\u00e4 edell\u00e4 mainittu lause tarkoittaa sit\u00e4 ett\u00e4:<\/p>\n<ul>\n<li>Pientalot 50-150m2, E-luku saa olla 20% raja-arvoa korkeampi<\/li>\n<li>Pientalot ja ketjutalon osa 150-600m2 ja yli 600m2, E-luku saa olla 15% raja-arvoa korkeampi<\/li>\n<li>Rivitalo, asuinkerrostalot, toimistorakennukset, terveyskeskukset, liikerakennukset yms. E-luku saa olla 10 % raja-arvoa korkeampi<\/li>\n<\/ul>\n<p>K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kyseinen muutos tarkoittaa, sit\u00e4 ett\u00e4 massiivipuurunkoiset rakennukset voidaan toteuttaa huonommalla energiatehokkuudella kuin muilla runkorakenteilla. Rivien v\u00e4list\u00e4 luettuna voidaan todeta, ett\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ll\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n massiivipuurunkorakenteiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Mielest\u00e4ni massiivipuurunkorakenteiden k\u00e4yt\u00f6n lis\u00e4\u00e4minen on positiivinen asia, onhan Suomessa hyvin paljon raaka-ainetta ja osaamista puurakentamisen saralla. Massiivipuurakentamisen yleistymisell\u00e4 on varmasti my\u00f6s vientipotentiaalia Suomen rajojen ulkopuolelle. Toisaalta nyky\u00e4\u00e4n ollaan siirtym\u00e4ss\u00e4 l\u00e4hes nollaenergiarakentamiseen, joten tuntuu ristiriitaiselta, ett\u00e4 samaan aikaan massiivipuurunkorakenteisille rakennusten energiatehokkuudelle annetaan lievemm\u00e4t vaatimukset kuin muille runkorakenteille. \u00a0[7]<\/p>\n<h2>L\u00e4hteet<\/h2>\n<p>[1] Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6, 2018a. Suomen rakentamism\u00e4\u00e4r\u00e4yskokoelma. Viitattu 5.3 2018. <a href=\"http:\/\/www.ym.fi\/rakentamismaaraykset\">http:\/\/www.ym.fi\/rakentamismaaraykset<\/a><\/p>\n<p>[2] Rakennusteollisuus RT Ry, 2017. Rakentamisen s\u00e4\u00e4d\u00f6kset muuttuvat. Jani Kemppainen. Viitattu 15.3.2018 <a href=\"https:\/\/www.rakennusteollisuus.fi\/globalassets\/koulutus--ja-esitysaineistot\/2017\/kiertue\/rakmk-uusiminen.pdf\">https:\/\/www.rakennusteollisuus.fi\/globalassets\/koulutus&#8211;ja-esitysaineistot\/2017\/kiertue\/rakmk-uusiminen.pdf<\/a><\/p>\n<p>[3] Puuinfo Oy, 2018. Paloturvallinen puutalo, asuin- ja toimitilarakentaminen. Helsinki. Puuinfo Oy.<\/p>\n<p>[4] Rakennuslehti, 2016. Teppo Lehtinen: Puukerrostalojen suojaverhouksesta luopumista selvitet\u00e4\u00e4n. Viitattu 27.3.2018 <a href=\"https:\/\/www.rakennuslehti.fi\/2016\/11\/teppo-lehtinen-puukerrostalojen-suojaverhouksesta-luopumista-selvitetaan\/\">https:\/\/www.rakennuslehti.fi\/2016\/11\/teppo-lehtinen-puukerrostalojen-suojaverhouksesta-luopumista-selvitetaan\/<\/a><\/p>\n<p>[5] Rakennuslehti, 2017. J\u00e4tk\u00e4saaren homehtuneet Wood City \u2013puukerrostalot ovat Stora Enson osin rahoittama tutkimuskohde \u2013 Ty\u00f6maalla testattiin, miten puurakentaminen onnistuu ilman s\u00e4\u00e4suojaa. Viitattu 27.3.2018 <a href=\"https:\/\/www.rakennuslehti.fi\/2017\/11\/jatkasaaren-homehtuneet-wood-city-puukerrostalot-ovat-stora-enson-osin-rahoittama-tutkimuskohde-tyomaalla-testattiin-miten-puurakentaminen-onnistuu-ilman-saasuojaa\/\">https:\/\/www.rakennuslehti.fi\/2017\/11\/jatkasaaren-homehtuneet-wood-city-puukerrostalot-ovat-stora-enson-osin-rahoittama-tutkimuskohde-tyomaalla-testattiin-miten-puurakentaminen-onnistuu-ilman-saasuojaa\/<\/a><\/p>\n<p>[6] Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6, 2018b. Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n asetus rakennusten kosteusteknisest\u00e4 toimivuudesta. Viitattu 27.3.2018. <a href=\"http:\/\/www.ym.fi\/download\/noname\/%7B940FA2F9-B175-43DE-8453-7FB46CBB3976%7D\/132600\">http:\/\/www.ym.fi\/download\/noname\/%7B940FA2F9-B175-43DE-8453-7FB46CBB3976%7D\/132600. 27.3.2018<\/a><\/p>\n<p>[7] Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6, 2018c. Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n asetus uuden rakennuksen energiatehokkuudesta. Viitattu 19.3.2018 <a href=\"http:\/\/www.ym.fi\/fi-FI\/Maankaytto_ja_rakentaminen\/Lainsaadanto_ja_ohjeet\/Rakentamismaarayskokoelma\/Energiatehokkuus\">http:\/\/www.ym.fi\/fi-FI\/Maankaytto_ja_rakentaminen\/Lainsaadanto_ja_ohjeet\/Rakentamismaarayskokoelma\/Energiatehokkuus<\/a><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Asiasanat: rakentamism\u00e4\u00e4r\u00e4ykset, puurakentaminen, paloturvallisuus, rakennusfysiikka, energiatehokkuus<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>T\u00e4m\u00e4n vuoden alussa ovat tulleet voimaa rakentamista koskevat uudistetut asetukset. Artikkelissa selvitet\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 seurauksia asetusmuutoksilla on puurakentamiselle.<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":1558,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[115204,4234],"tags":[115166,115185,110390,30368],"class_list":["post-1594","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-1-2018","category-artikkeli","tag-energia","tag-laadunvarmistus","tag-rakentaminen","tag-turvallisuus"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2018\/04\/Pirttinen-artikkeli-Lumen-lehti-1-2018.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-pI","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1594","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1594"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1594\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1595,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1594\/revisions\/1595"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1558"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1594"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1594"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1594"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}