{"id":1620,"date":"2018-04-25T11:42:44","date_gmt":"2018-04-25T08:42:44","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=1620"},"modified":"2018-04-25T11:42:44","modified_gmt":"2018-04-25T08:42:44","slug":"oppimisymparistona-demola","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2018\/04\/25\/oppimisymparistona-demola\/","title":{"rendered":"Oppimisymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4 Demola"},"content":{"rendered":"

Elisa Lahti, TaM, koordinaattori, Lapin ammattikorkeakoulu
\nJere Wessman, KM, Service Experience Lead & Partner, Demola Global Oy<\/em><\/p>\n

Lataa PDF<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

Lapin ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston yhteisty\u00f6n\u00e4 k\u00e4ynnistyi tammikuussa 2018 Demola Lapland. Lapin oma Demola on osa kansainv\u00e4list\u00e4, tamperelaisl\u00e4ht\u00f6ist\u00e4 Demola-verkostoa. Demola-toiminta k\u00e4ynnistyi vuonna 2008 Tampereella yritysten ja organisaatioiden aloitteesta ja tarpeesta. Demola-mallia on viety maailmalle vuodesta 2010 l\u00e4htien ja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 toimintaa on 16 maassa ja 28 kaupungissa. Toiminnan tarkoituksena on tukea organisaatioiden varhaisen vaiheen innovaatiotoimintaa oman ydinosaamisen ulkopuolelta ja rakentaa avoimempaa kehityskulttuuria strategisten tavoitteiden mukaiseksi. Korkeakouluille Demola tuo uudenlaista yritysyhteisty\u00f6toimintaa ja uusia yhteisty\u00f6kumppaneita. Tutkijoiden ja opetushenkil\u00f6st\u00f6n rooli Demolassa on keskeinen ja mallia hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4nkin yliopiston oman henkil\u00f6kunnan osaamisen kehitt\u00e4miseen ja yritysmaailman tarpeiden kartoitukseen. Opiskelijoiden n\u00e4k\u00f6kulmasta Demola-toiminta tarjoaa mahdollisuuden aitoon yhteiskehitt\u00e4miseen ammattilaisten kanssa. Monitieteelliset tiimit vahvistavat asiantuntijaroolin kehittymist\u00e4 ja erityisesti kommunikaatiota yli oman opiskelualan.<\/p>\n

Ryhm\u00e4sokeudesta kohti oman osaamisen tunnistamista<\/h2>\n

Ensimm\u00e4iset vuodet korkeakouluopiskelijana ovat kirjaimellisesti uuden oppimista. Suurimalle osalle opiskelijoista uutta ovat niin opiskelutoverit, opetushenkil\u00f6st\u00f6, opiskelutavat kuin korkeakouluopiskelijan identiteetti ja opiskeltava ala. Ammattikorkeakoulussa opetuksen n\u00e4k\u00f6kulmasta ensimm\u00e4iset kaksi vuotta ovat perehtymist\u00e4 ja harjaantumista. Opetussuunnitelmissa painopiste on uuden tiedon omaksumisessa. (esim. Lapin AMKin opetussuunnitelmat) Jotta opintojen suorittaminen menestyksellisesti on mahdollista, on oman alan perustietojen hallitseminen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4.<\/p>\n

Opiskelun alkuvaiheessa, kun korkeakouluopiskelijoiden ammatilliset taidot ja identiteetti ovat vasta kehittym\u00e4ss\u00e4, on perusteltua toimia homogeenisiss\u00e4 ryhmiss\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in my\u00f6s opittava asia on kaikille sama. Kasvatuspsykologian uranuurtaja Vygotsky puhuu l\u00e4hikehityksen vaiheesta, jota my\u00f6s ammattikorkeakoulujen alkuvaiheen opinnoissa voi havaita. Yhdess\u00e4 voidaan ratkoa vaativampiakin teht\u00e4vi\u00e4 opettajan tai kurssitovereiden ollessa tiedoiltaan ja taidoiltaan osaavampia oppimiskumppaneita jotka tukevat ja auttavat. (Lehtinen, Vauras & Lerkkanen 2007, 113-114). Tekeminen tapahtuu yhdess\u00e4 ja rinnakkain. Saman alan opiskelijat p\u00e4\u00e4sev\u00e4t yhdess\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n oppimaansa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ja kasvattamaan osaamistaan. Isoja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ei tarvitse viel\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa tehd\u00e4 itsen\u00e4isesti hataralta pohjalta ja oppimisen haastetaso on sopiva.<\/p>\n

Korkeakouluopiskelijan edetess\u00e4 opinnoissaan kohti soveltajan ja kehitt\u00e4j\u00e4n osaamista my\u00f6s vaatimukset muuttuvat. Opiskeluteht\u00e4v\u00e4t vaikeutuvat ja monimutkaistuvat ja mukana on eneneviss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin my\u00f6s todellisia toimeksiantoja. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa opintoja on perusteltua muokata my\u00f6s oppimisymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4. Erilaiset harjoittelut ja simulaatioalustat mahdollistavat osaamisen haastamisen ja kokeilemisen oikeissa ja oikean kaltaisissa tilanteissa. Usein t\u00e4ss\u00e4kin vaiheessa opinnot tapahtuvat viel\u00e4 homogeenisiss\u00e4, saman alan opiskelijoiden muodostamissa ryhmiss\u00e4. Opiskelijoiden altistaminen mahdollisimman heterogeenisille oppimisymp\u00e4rist\u00f6ille haastaa opiskelijoita erilaisella, mielekk\u00e4\u00e4ll\u00e4 tavalla ja vastaa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n monialaista luonnetta.<\/p>\n

Demolan toimintamalli pohjaa monialaisuuteen ja yhteiskehitt\u00e4miseen. Toimiessaan osana monialaista tiimi\u00e4 opiskelijat ovat v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tilanteessa, jossa he ovat yksin vastuussa oman ammattialansa osaamisesta. T\u00e4m\u00e4 asettaa heid\u00e4t asiantuntijan rooliin ja mahdollistaa asiantuntijuuden kasvun. Vaatimukset opiskelijalle ovat korkeat ja vastuu osaamisen kehitt\u00e4misest\u00e4 opiskelijalla. Opintojen painopiste on tiedon soveltamisessa ja kehitt\u00e4misess\u00e4. Monialaisessa tiimiss\u00e4 ty\u00f6skentely tapahtuu ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, joka ei simuloi ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 vaan on sit\u00e4. Tiimin koostamista ohjaa moni asia, mutta t\u00e4rkeimpi\u00e4 ovat osallistujien motivaation lis\u00e4ksi erilaiset osaamistaustat. Monialaisessa ja usein my\u00f6s monikulttuurisessa tiimiss\u00e4 toimiminen nostaa esille yksil\u00f6iden erilaiset persoonat ja osaamiset. Oman opintoalan puitteissa tapahtuva oppiminen tuottaa v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 jonkin asteista ryhm\u00e4sokeutta, jolloin yksil\u00f6n oma osaaminen ei erotu muiden, saman alan opiskelijoiden osaamisesta. Syntyy ik\u00e4\u00e4n kuin kupla, jonka sis\u00e4ll\u00e4 kaikilla on sama (ammatillinen) osaaminen. Parhaimmillaan monialainen toteutus auttaa puhkaisemaan n\u00e4it\u00e4 kuplia jo opintojen aikana. Tiimin ty\u00f6skentelyss\u00e4 t\u00e4ytyy ensin etsi\u00e4 yhteinen kieli, jonka j\u00e4lkeen aletaan tulla tietoisiksi omasta ja toisten osaamisesta. Oman alan perustiedot eiv\u00e4t olekaan asia, jonka kaikki muutkin tiimin j\u00e4senet hallitsisivat.<\/p>\n

Ryhm\u00e4ty\u00f6skentely innovaatioiden l\u00e4hteen\u00e4<\/h2>\n

Demolan tavoitteena on toimia toimeksiantajien kumppanina innovaatiotoiminnassa ja toiminnan kehitt\u00e4misess\u00e4. T\u00e4t\u00e4 toteuttaakseen Demola yhdist\u00e4\u00e4 korkeakouluopiskelijat ja toimeksiantajan edustajan yhteiseksi projektitiimiksi. Jotta innovaatioita tai kehityst\u00e4 voi synty\u00e4, tarvitaan luovuutta. M\u00e4\u00e4ritelmi\u00e4 luovuudelle ja innovaatioille on lukuisia, mutta t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 totean lyhyesti luovuuden ja innovaatioiden olevan jotain uutta tai erilaista. Ryhm\u00e4n, tai tiimin, kykyyn olla luova vaikuttavat erilaiset asiat, kuten tiimin keskin\u00e4inen vuorovaikutus, kokoonpano ja osaamistausta, ymp\u00e4rist\u00f6n vaikutus sek\u00e4 teht\u00e4v\u00e4n ty\u00f6n mielekkyys. Verrattuna yksil\u00f6ty\u00f6skentelyyn, on ryhm\u00e4ss\u00e4 esimerkiksi sen j\u00e4senten vuorovaikutustaidoilla suurempi merkitys ty\u00f6skentelyn lopputulokseen. (Malmelin & Poutanen 2017, 77-83) Tiimity\u00f6skentelyss\u00e4 onkin aina sen kokoonpanoon liittyv\u00e4 riski. Jos \u201dhenkil\u00f6kemia\u201d sakkaa pahasti, on lopputulos tuskin keskivertoa parempi. Mutta riski kannattaa silti ottaa. Kuten Malmelin ja Poutanen (2017, 82) toteavat \u201dEsimerkiksi uuden tieteellisen tiedon luomisessa ja tuottamisessa tiimien on todettu olevan yksil\u00f6it\u00e4 tehokkaampia ja menestyksekk\u00e4\u00e4mpi\u00e4.\u201d.<\/p>\n

Opiskelijat ovat Demolassa sek\u00e4 luomassa uutta yhdess\u00e4 toimeksiantajan kanssa ja toimeksiantajan tarpeeseen, ett\u00e4 oppimassa ja kehitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 omaa asiantuntijuuttaan. Demola on my\u00f6s oppimisen konteksti ja v\u00e4line. Oppimista edesauttaa luonnollisesti opiskelun mielekkyys. Mielek\u00e4st\u00e4 oppimista on tutkittu etenkin verkko-opiskelun yhteydess\u00e4. Mannisenm\u00e4en koostamat mielekk\u00e4\u00e4n oppimisen kriteerit p\u00e4tev\u00e4t silti erinomaisesti my\u00f6s reaalimaailman opintoihin:<\/p>\n

    \n
  • Aktiivisuus<\/li>\n
  • Konstruktiivisuus<\/li>\n
  • Yhteistoiminnallisuus<\/li>\n
  • Intentionaalisuus<\/li>\n
  • Vuorovaikutteisuus<\/li>\n
  • Kontekstuaalisuus<\/li>\n
  • Reflektiivisyys<\/li>\n
  • Oppimisen siirtovaikutus<\/li>\n<\/ul>\n

    (Nevgi & Lindblom-Yl\u00e4nne & Kurhila 2003, 412-417). Hyvin ohjattu ryhm\u00e4muotoinen ty\u00f6skentely luo edellytykset suurelle osalle mielek\u00e4st\u00e4 opiskelua. Ryhm\u00e4ss\u00e4 toiminen vaatii yhteistoiminallisuutta ja mahdollistaa vuorovaikutuksen. Hyvin toimiva ryhm\u00e4 mahdollistaa reflektion laajentumisen itsereflektiosta ryhm\u00e4n toiminnan reflektoimiseen. Demolan antia oppimisymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4 on sen kontekstuaalisuus ja vaatimus konstruktiivisuuteen. Todellisesta tarpeesta nousevat toimeksiannot ovat autenttisia tilanteita, eiv\u00e4tk\u00e4 vain simulaatioita ty\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Monialaisessa tiimiss\u00e4 jokainen on oman alansa asiantuntija ja opiskelijat p\u00e4\u00e4sev\u00e4t hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n aiemmin oppimaansa. Useissa Demola-projekteissa opiskelijat ja toimeksiantajat ovat my\u00f6s uuden ja oudon edess\u00e4, jolloin omaa osaamista, ideoita ja taitoja t\u00e4ytyy kyet\u00e4 siirt\u00e4minen toiseen kontekstiin. Opiskelijan omalla vastuulla on ty\u00f6skentelyn aktiivisuus ja tavoitteellisuus. Mielek\u00e4s opiskeluymp\u00e4rist\u00f6 tai \u2013sis\u00e4ll\u00f6t eiv\u00e4t auta, jos opiskelija ei ota vastuuta omasta oppimisestaan tai aseta tavoitteita itselleen.<\/p>\n

    Yritys oppimassa<\/h2>\n

    Opiskelijoiden lis\u00e4ksi yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 osassa Demolan toiminnassa ovat yritykset ja organisaatiot. Ilman todellisesta tarpeesta nousevia toimeksiantoja Demola olisi simulaatioymp\u00e4rist\u00f6 muiden joukossa. Demolan yhteisty\u00f6kumppaneilta vaaditaan sitoutumista ja ty\u00f6ajan k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 projekteihin. Kun toimeksiantaja sitoo omia resurssejaan yhteiseen projektiin, kasvavat my\u00f6s projektia kohtaan asetetut tavoitteet ja odotukset, siis kiinnostus projektia ja sen tuloksia kohtaa. T\u00e4m\u00e4 mahdollistaa tiimien tuottamien hyvien ideoiden, konseptien ja prototyyppien kehittymisen kohti innovaatioita.<\/p>\n

    Hyvien ideoiden, innovaatioiden ja toiminnan kehittymisen lis\u00e4ksi Demola tarjoaa yrityksille ja organisaatioille mahdollisuuden oppimiseen. Demola-projektit voivat olla mielekk\u00e4\u00e4n oppimisen ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 sek\u00e4 opiskelijoille ett\u00e4 toimeksiantajaorganisaatioista tuleville tiimien j\u00e4senille. Sen, mink\u00e4 opiskelijat h\u00e4vi\u00e4v\u00e4t ty\u00f6kokemuksessaan, he usein voittavat kyvyss\u00e4\u00e4n kyseenalaistaa ja esitt\u00e4\u00e4 kysymyksi\u00e4. Lis\u00e4ksi heill\u00e4 on tietotaitoa usealta eri alalta. Osallistuminen t\u00e4llaisen tiimin ty\u00f6skentelyyn haastaa v\u00e4kisinkin oppimaan uutta. Demolassa ei lopulta ole kyse yksitt\u00e4isist\u00e4 projekteista ja niiden lopputuloksista, vaan ty\u00f6ntekij\u00f6iden osaamisen kehitt\u00e4misest\u00e4 ja oppimisesta.<\/p>\n

    L\u00e4hteet<\/h2>\n

    Lehtinen, E., Vauras, M. & Lerkkanen, M. Kasvatuspsykologia, 2007. 2. painos. Helsinki: WSOY.<\/p>\n

    Malmelin, N. & Poutanen, P. 2017. Luovuuden idea. Luovuus ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, yhteis\u00f6iss\u00e4 ja organisaatioissa. Helsinki: Gaudeamus.<\/p>\n

    Nevgi A., Lindblom-Yl\u00e4nne S. & Kurhila J. 2003. Yliopisto-opetusta verkossa. Teoksessa Lindblom-Yl\u00e4nne S & Nevgi A. (toim.) Yliopisto- ja korkeakouluopettajan k\u00e4sikirja. Helsinki: WSOY, 403-426.<\/p>\n

     <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Demola tukee organisaatioiden varhaisen vaiheen innovaatiotoimintaa. Opiskelijoille Demola on mahdollisuus aitoon yhteiskehitt\u00e4miseen ammattilaisten kanssa.<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":1543,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[115204,110187],"tags":[7402,6747,110376,94,115200,17802],"class_list":["post-1620","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-1-2018","category-teema-artikkeli","tag-johtaminen","tag-kansainvalisyys","tag-kilpailukyky","tag-koulutus","tag-palvelutuotanto","tag-yrittajyys"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2018\/04\/Lahti-Wessman-teema-artikkeli-Lumen-lehti-1-2018.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-q8","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1620","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1620"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1620\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1621,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1620\/revisions\/1621"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1543"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1620"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1620"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1620"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}