{"id":1732,"date":"2018-09-26T08:05:09","date_gmt":"2018-09-26T05:05:09","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=1732"},"modified":"2018-09-26T08:28:29","modified_gmt":"2018-09-26T05:28:29","slug":"uusiutuvassa-energiassa-riittaa-tyota","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2018\/09\/26\/uusiutuvassa-energiassa-riittaa-tyota\/","title":{"rendered":"Uusiutuvassa energiassa riitt\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4"},"content":{"rendered":"<p style=\"text-align: right\"><a href=\"http:\/\/www.lapinamk.fi\/loader.aspx?id=807e69d2-a2b0-4228-99ba-3257b23d95a5\">Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n<p><em>Antti Sirkka, Insin\u00f6\u00f6ri (AMK), projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6, Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisala, ACE -tutkimusryhm\u00e4, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Pohjoinen energiakartta -hankkeessa oli tavoitteena koota yhteen ja visualisoida paikkatietomenetelmin Pohjois-Suomen uusiutuvan energian tuotanto ja korvattavissa oleva fossiilienergian tuotanto. Lapin AMK oli mukana t\u00e4ss\u00e4 yhteishankkeessa, jonka koordinoijana toimi Oulun AMK ja kolmantena osapuolena oli Ammattiopisto Lappia. Hanke oli resursseiltaan pieni ja toteutettiin aktiivisesti syksyst\u00e4 2016 kev\u00e4\u00e4seen 2018. Hankkeen p\u00e4\u00e4vaiheet koostuivat tuotantolaitosten kartoittamisesta, tietojen visualisoinnista karttan\u00e4kym\u00e4\u00e4n sek\u00e4 alue- ja ty\u00f6llistymisvaikutusten arvioinnista.<\/p>\n<p>Maakuntien energiantuotantolaitosten kartoittaminen jaettiin alueittain siten, ett\u00e4 Oulun AMK vastasi Pohjois-Pohjanmaan laitoksista ja Lappi jaettiin Lapin AMKin ja Lappian v\u00e4ill\u00e4 karkeasti kahteen osaan etel\u00e4-pohjois-suunnassa, it\u00e4puoli AMKille ja l\u00e4nsipuoli Lappialle. Kartoituksessa saatiin ker\u00e4tty\u00e4 numeerista dataa yhteens\u00e4 421 tuotantolaitoksesta, jotka ovat yleisesti ottaen pientalo\/maatila kokoluokkaa suurempia. N\u00e4ist\u00e4 laitoksista ulkomaisella fossiilisella polttoaineella joko osittain tai kokonaan toimivia oli yhteens\u00e4 274 kpl. N\u00e4m\u00e4 mahdollisesti uusiutuvalla energialla korvattavat laitokset jakautuivat siten, ett\u00e4 Pohjois-Pohjanmaalla oli 180 ja Lapissa 94 laitosta, kohteiden fossiilisten polttoaineiden kulutus oli yhteens\u00e4 160 GWh vuodessa. Ker\u00e4tty aineisto ei ole t\u00e4ydellinen, koska kaikilta toimijoilta ei saatu laitoksista tietoja.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone size-medium wp-image-1714\" src=\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2018\/09\/Kuva-1-Sirkka-580x356.jpg\" alt=\"\" width=\"580\" height=\"356\" srcset=\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2018\/09\/Kuva-1-Sirkka-580x356.jpg 580w, https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2018\/09\/Kuva-1-Sirkka-150x92.jpg 150w, https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2018\/09\/Kuva-1-Sirkka-940x577.jpg 940w, https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2018\/09\/Kuva-1-Sirkka.jpg 1190w\" sizes=\"auto, (max-width: 580px) 100vw, 580px\" \/><\/p>\n<p>Kuva 1\u00a0 Mahdollisesti uusiutuvilla korvattava fossiilienergian tuotanto seutukunnittain (l\u00e4hde: Gaia Consulting)<\/p>\n<p>Kartoitetut laitokset visualisoitiin paikkatietoikkunaan sijaintinsa mukaan. Tarkentuvassa kartta-aineistossa laitosten tietoja voi my\u00f6s tarkastella. Tiedoissa ovat mm. laitoksen omistaja, laitoksen tyyppi, polttoaineteho sek\u00e4 k\u00e4ytetyt polttoaineet. Kartta-aineisto on julkaistu Oulun AMKin Akraamo.fi sivustolla, osoitteessa <a href=\"http:\/\/www.akraamo.fi\/tietoa\/luonnonvara-alan-tiedonlahteita\/hankkeiden-tuloksia\/pohjoinen-energiakartta\/\">www.akraamo.fi\/tietoa\/luonnonvara-alan-tiedonlahteita\/hankkeiden-tuloksia\/pohjoinen-energiakartta\/<\/a>. T\u00e4m\u00e4 kartta-aineisto on tarkoitettu erityisesti kuntien p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien ja energialiiketoiminnasta kiinnostuneiden yritt\u00e4jien p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon tueksi.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone size-medium wp-image-1716\" src=\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2018\/09\/Kuva-2-Sirkka-580x499.jpg\" alt=\"\" width=\"580\" height=\"499\" srcset=\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2018\/09\/Kuva-2-Sirkka-580x499.jpg 580w, https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2018\/09\/Kuva-2-Sirkka-150x129.jpg 150w, https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2018\/09\/Kuva-2-Sirkka.jpg 668w\" sizes=\"auto, (max-width: 580px) 100vw, 580px\" \/><\/p>\n<p>Kuva 2 Laitokset kartalla<\/p>\n<p>Alue- ja ty\u00f6llistymisvaikutusten arvioinnin suoritti Gaia Consulting. Laskenta perustuu Gaian aluetaloudelliseen vaikuttavuusmalliin, jolla arvioidaan kokonaisia liiketoiminnan arvoketjuja ja tuodaan esille taloudelliset vaikutukset yksityissektorille sek\u00e4 alue- ja kansantalouteen. Taloudellinen mallintaminen perustuu saatavilla olevaan tietoon liiketoimintaketjun eri vaiheiden p\u00e4\u00e4oma- ja k\u00e4ytt\u00f6kuluista, ty\u00f6panoksista ja lopputuotteiden myyntituloista. Tarkastelussa huomioidaan my\u00f6s ty\u00f6paikat, palkka- ja p\u00e4\u00e4omatulot sek\u00e4 verot. Tarkastelussa keskityttiin ensisijaisesti kohteisiin, jossa korvaaminen voisi olla teknis-taloudellisesti mahdollista eli ulkomaista fossiilisia polttoaineita k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n muutenkin kuin vain huippu tai varapolttoaineena.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone size-medium wp-image-1717\" src=\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2018\/09\/Kuva-3-Sirkka-580x361.jpg\" alt=\"\" width=\"580\" height=\"361\" srcset=\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2018\/09\/Kuva-3-Sirkka-580x361.jpg 580w, https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2018\/09\/Kuva-3-Sirkka-150x93.jpg 150w, https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2018\/09\/Kuva-3-Sirkka-940x584.jpg 940w, https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2018\/09\/Kuva-3-Sirkka.jpg 1208w\" sizes=\"auto, (max-width: 580px) 100vw, 580px\" \/><\/p>\n<p>Kuva 3 Alue- ja ty\u00f6llistymisvaikutukset seutukunnittain (l\u00e4hde: Gaia Consulting)<\/p>\n<p>Uusiutuvan energian k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n Suomessa, taustalla on erityisesti energia- ja ilmastostrategia. EU:n asettama uusiutuvan energian 38 % tavoite loppukulutuksesta ylitettiin jo vuonna 2014, mutta Suomi on sitoutunut vuoteen 2030 menness\u00e4 nostamaan uusiutuvan energian osuuden 50 % prosenttiin loppukulutuksesta ja energian hankinnan omavaraisuuden 55 prosenttiin. Suomi on EU-maiden valiojoukkoa uusiutuvan energian k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Suomen uusiutuva tehd\u00e4\u00e4n suurelta osin puusta ja bioper\u00e4isist\u00e4 kierr\u00e4tyspolttoaineista kun taas Ruotsin ja It\u00e4vallan tuotanto on paljolti vesivoimaa (Motiva, 2018)<\/p>\n<p>Suomessa ei l\u00e4hitulevaisuudessakaan tulla lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n vesivoimaa, mutta tuulivoimapuistoja rakennetaan jo ilman tukia, joten bioenergia on viel\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n t\u00e4rke\u00e4 siirtym\u00e4vaiheen polttoaine. Edell\u00e4 mainittujen tavoitteiden toteutuminen vaatii paljon investointeja uusiutuvaan energian tuotantoon ja erityisesti \u00f6ljynk\u00e4yt\u00f6n korvaamiseen. Kuntien kaukol\u00e4mm\u00f6n ulkopuolella olevat kiinteist\u00f6t ja pk-sektorin yritykset ovat t\u00e4rkeit\u00e4 kohteita uusiutuvan energian lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4ss\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notossa. Pohjois-Suomessa on nykyist\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti isommat uusiutuvat energiavarat. Maakunnan kaupungit ja kunnat voivat omilla valinnoillaan olla luomassa kasvua ja kehittyvi\u00e4 markkinoita energia-alalla. Uusiutuvassa energiantuotannossa on mahdollisuus alan kehityksen mukanaan tuomiin innovaatioihin, ty\u00f6paikkoihin ja lis\u00e4\u00e4ntyviin verotuloihin.<\/p>\n<p>Lapin ammattikorkeakoulu toimii t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Energiaviraston toimeksiannosta energia- ja ilmastoty\u00f6n edist\u00e4j\u00e4n\u00e4 maakuntamme alueella. Toimeksiannon kautta olemme my\u00f6s maantieteellisesti laajin osa Motivan koordinoimaa maakunnallisten energianeuvojien verkostoa. Lapin AMK on k\u00e4ynnist\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Lapin Energiakonttori \u2013palvelualustaa yhdess\u00e4 alueen muiden julkisten toimijoiden kanssa. Lapin Energiakonttorin tavoitteena on tarjota puolueetonta energianeuvontaa lappilaisille kuluttajille, kunnille ja pk-yrityksille sek\u00e4 tuoda palveluntarjoajat l\u00e4hemm\u00e4ksi kuluttajia ja tilaajia. Energia- ja ilmastoty\u00f6n edist\u00e4misess\u00e4 yksi t\u00e4rke\u00e4 aihealue on ostovoiman suuntaaminen kest\u00e4viin hankintoihin, t\u00e4ss\u00e4kin julkinen sektori toimii suunnann\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n\u00e4 35 Mrd\u20ac ostovoimalla. \u00a0K\u00e4y tutustumassa valmisteilla oleviin sivuihin <a href=\"http:\/\/www.lapinenergiakonttori.fi\">www.lapinenergiakonttori.fi<\/a>.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Asiasanat: uusiutuva energia, energianeuvonta, palvelut<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Lapin Energiakonttori tulee tarjoamaan puolueetonta energianeuvontaa lappilaisille kuluttajille, kunnille ja pk-yrityksille ja tuo palveluntarjoajat l\u00e4hemm\u00e4ksi kuluttajia ja tilaajia.<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":1753,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[115207,4234],"tags":[115166,54578,43350,115200],"class_list":["post-1732","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-2-2018","category-artikkeli","tag-energia","tag-hankkeet","tag-kestava-kehitys","tag-palvelutuotanto"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2018\/09\/Sirkka-artikkeli-Lumen-lehti-2-2018.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-rW","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1732","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1732"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1732\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1733,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1732\/revisions\/1733"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1753"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1732"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1732"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1732"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}