{"id":1811,"date":"2018-09-26T08:11:44","date_gmt":"2018-09-26T05:11:44","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=1811"},"modified":"2018-10-18T07:04:48","modified_gmt":"2018-10-18T04:04:48","slug":"sosiaalialan-tki-toimijoiden-kvarttikvalifikaatiot","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2018\/09\/26\/sosiaalialan-tki-toimijoiden-kvarttikvalifikaatiot\/","title":{"rendered":"Sosiaalialan TKI-toimijoiden kvarttikvalifikaatiot"},"content":{"rendered":"<p style=\"text-align: right\"><a href=\"http:\/\/www.lapinamk.fi\/loader.aspx?id=81ea71fe-3db0-4112-9602-736982b144d3\">Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n<p><em>Leena Viinam\u00e4ki, YTT, yliopettaja, sosiaaliala, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n<p><em>Erkki Saari, HTM, YTT, sosiaalialan TKI-lehtori, Laurea ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<h2>Johdanto<\/h2>\n<p>Pohdimme t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa sosiaalialan, erityisesti sosionomi (AMK &amp; ylempi AMK) -tutkintoihin<a href=\"#_ftn1\" name=\"_ftnref1\">[1]<\/a> johtavan, koulutuksen n\u00e4k\u00f6kulmasta ammattikorkeakouluissa toteutettavan TKI-toiminnan reunaehtoja, joiden tulee mahdollistaa muun muassa se, ett\u00e4 opiskelijat voivat olla mukana TKI-toiminnassa opintojaksojaan suorittavina TKI-toimijoina. Sosiaalialan TKI-toiminnan reunaehdot jaamme kolmeen laajaan toimialal\u00e4ht\u00f6iseen osaan: 1) sosiaalialalla toimivien ammattilaisten ja vapaaehtoisty\u00f6t\u00e4 tekevien ty\u00f6toimintaa<a href=\"#_ftn2\" name=\"_ftnref2\">[2]<\/a> sek\u00e4 toimialaa kehitt\u00e4v\u00e4\u00e4 TKI-toimintaa koskevat eettiset vaatimukset, 2) rakenteelliset puitteet, kuten sosiaalialaa ja ammattikorkeakoulujen toimintaa m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6t, strategiset linjaukset ja ohjeistukset ja 3) sosiaalialan TKI-toimintaan osallistuvien ammattikorkeakoulujen henkil\u00f6st\u00f6n ja opiskelijoiden sek\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 edustavien yhteisty\u00f6kumppaneiden henkil\u00f6st\u00f6n kvalifikaatiot. Esimerkiksi sosiaalialaa toimialana m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 my\u00f6s sosiaalialan TKI-toiminnan puitteita siit\u00e4 riippumatta, onko ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 edustava yhteisty\u00f6kumppani julkisen, kolmannen vai yksityisen sektorin sosiaalipalveluja tuottava organisaatio (esim. Koskiaho 2008; Andersen 2012; Wohlfahrtspluralismus [Welfare Mix] n.d.).<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<h2>Sosiaalialan TKI-toiminnan rakenteelliset reunaehdot<\/h2>\n<p>Erityisesti sosiaalialaa ja sill\u00e4 toimivien ammattilaisten ja vapaaehtoisty\u00f6t\u00e4 tekevien ty\u00f6toimintaa sek\u00e4 toimialaa kehitt\u00e4v\u00e4\u00e4 TKI-toimintaa koskeva ihmisarvon kunnioittamisen eettinen vaatimus luo my\u00f6s ammattikorkeakoulujen toteuttaman sosiaalialan TKI-toiminnan keskeisen l\u00e4ht\u00f6kohdan ja reunaehdon, joka vaikuttaa siihen, miten alaa kehitt\u00e4v\u00e4\u00e4 TKI-toimintaa voidaan toteuttaa. Sosiaalialan TKI-toiminnan rakenteelliset reunaehdot ulottuvat globaalilta ja valtakunnalliselta tasolta (esim. velvollisuus noudattaa kansainv\u00e4lisi\u00e4 ihmisoikeussopimuksia ja muuta kansallista lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4) opiskelijakohtaiselle opintojaksojen suorittamisen tasolle. Ammattikorkeakoulujen TKI-toimintaan osallistuvia intressitahoja edustavien <em>ammattikorkeakoulujen henkil\u00f6st\u00f6n ja opiskelijoiden sek\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n edustajien<\/em> kvalifikaatioiden sosiaalialan TKI-toiminnalle asettamat reunaehdot heijastavat sosiaalialalla toimialana ja sen kehitt\u00e4miseen pyrkiv\u00e4ss\u00e4 TKI-toiminnassa t\u00e4rkeiksi n\u00e4htyj\u00e4, ajan etenemisen my\u00f6t\u00e4 muuttuvia sosiaalialaspesifej\u00e4 kvalifikaatiotarpeita. N\u00e4ihin sosiaalialan TKI-toimintaa m\u00e4\u00e4ritt\u00e4viin kvalifikaatioihin katsomme t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ja l\u00e4hitulevaisuudessa kuuluvan <em>sosiaalialan ilmi\u00f6perustaiset kvalifikaatiot, tutkimusmenetelm\u00e4kvalifikaatiot, ty\u00f6menetelm\u00e4kvalifikaatiot ja verkostokvalifikaatiot<\/em>. (Hankkeet ja s\u00e4\u00e4d\u00f6svalmistelu n.d.b; Kuvio 1)<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone size-medium wp-image-1812\" src=\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2018\/09\/Kuvio-1-Viinam\u00e4ki-ja-Saari-1-600x396.jpg\" alt=\"\" width=\"600\" height=\"396\" srcset=\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2018\/09\/Kuvio-1-Viinam\u00e4ki-ja-Saari-1-600x396.jpg 600w, https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2018\/09\/Kuvio-1-Viinam\u00e4ki-ja-Saari-1-110x73.jpg 110w, https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2018\/09\/Kuvio-1-Viinam\u00e4ki-ja-Saari-1.jpg 695w\" sizes=\"auto, (max-width: 600px) 100vw, 600px\" \/><\/p>\n<p><strong>Kuvio 1.<\/strong> Sosiaalialan TKI-toiminnan rakenteelliset reunaehdot.<\/p>\n<p><em>Globaalilla\/kansainv\u00e4lisell\u00e4 tasolla<\/em> ammattikorkeakoulujen sosiaalialan TKI-toiminnan reunaehtoja m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t etenkin sosiaali- ja terveys- sek\u00e4 opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6iden kansainv\u00e4lisen yhteisty\u00f6n kannalta keskeiset sopimukset, suositukset ja julistukset, joita Suomi on sitoutunut toteuttamaan. Niit\u00e4 ovat 1) YK:n sek\u00e4 sen erityis- ja alaj\u00e4rjest\u00f6jen (esim. Unesco ja ECOSOC) sopimukset, suositukset ja julistukset, 2) EU:n lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 (p\u00e4\u00e4t\u00f6kset ja direktiivit), 3) Euroopan neuvoston yleissopimukset ja suositukset, 4) pohjoismaiseen ja alueelliseen yhteisty\u00f6h\u00f6n (ml. pohjoinen ulottuvuus) liittyv\u00e4t sopimukset, 5) kansainv\u00e4liset yleissopimukset ja suositukset (mm. ILO) sek\u00e4 sopimukset ja yhteisty\u00f6asiakirjat ja 6) Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuttien toiminnalle m\u00e4\u00e4ritellyt tavoitteet. Miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin ne vaikuttavat ammattikorkeakoulujen TKI-toimintaan, vaihtelee riippuen muun muassa siit\u00e4, millaisiin EU- ja kansainv\u00e4lisiin linjauksiin Suomi kulloinkin sitoutuu, millaista hallitusohjelmaa maan kulloinenkin hallitus toteuttaa ja millaisia linjauksia ministeri\u00f6t edell\u00e4 mainittujen pohjalta tekev\u00e4t. (Kansainv\u00e4liset asiat n.d.; Kansainv\u00e4linen yhteisty\u00f6 n.d.) Niiden vaikutuksen voi n\u00e4hd\u00e4 esimerkiksi siin\u00e4, mill\u00e4 tavalla ammattikorkeakoulut mainitsevat kansainv\u00e4lisyyden TKI-toimintaa kuvatessaan. Esimerkiksi Lapin ammattikorkeakoulun monialaisen, laajuudeltaan maamme ammattikorkeakoulujen k\u00e4rkeen kuuluvan ja tiiviisti opetukseen kytketyn TKI-toiminnan t\u00e4m\u00e4n hetken fokuksiin kuuluvan Aktinen olosuhde- ja rajaosaaminen -fokuksen esittelyss\u00e4 todetaan, ett\u00e4 \u201d<em>ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan kehitt\u00e4mist\u00e4 ja k\u00e4rke\u00e4 asemoidaan pohjoiseen sijaintiin liittyviin erityisiin olosuhteisiin ja raja-alueiden yhteisty\u00f6h\u00f6n<\/em>\u201d (Yhteisty\u00f6 rikastuttaa n.d.) Vastaavasti Laurea-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan yleisess\u00e4 esittelyss\u00e4 todetaan, ett\u00e4 siihen mukaan tuleva kumppani p\u00e4\u00e4see Laurean opiskelijoiden innovatiivisten ideoiden ja monialaisista asiantuntijoista koostuvan henkil\u00f6st\u00f6n osaamisen lis\u00e4ksi \u201d<em>mukaan monipuoliseen yhteisty\u00f6verkostoomme, johon kuuluu sek\u00e4 kansallisia ett\u00e4 kansainv\u00e4lisi\u00e4 yrityksi\u00e4, julkisorganisaatioita, kolmannen sektorin toimijoita, ty\u00f6- ja elinkeinoel\u00e4m\u00e4n j\u00e4rjest\u00f6j\u00e4 sek\u00e4 kumppanikorkeakouluja<\/em>\u201d (TKI-toiminta Laureassa \u2026 n.d.).<\/p>\n<p><em>Valtakunnallisella tasolla<\/em> ammattikorkeakoulujen sosiaalialan TKI-toiminnan reunaehtoja m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t ensinn\u00e4kin sosiaalialaa ja sill\u00e4 toimivien ammattialaisten ja vapaaehtoisty\u00f6ntekij\u00f6iden ty\u00f6toimintaa s\u00e4\u00e4telev\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6. Keskeisi\u00e4 niist\u00e4 ovat muun muassa Sosiaalihuoltolaki (1301\/2014), Laki sosiaalihuollon ammattihenkil\u00f6ist\u00e4 (817\/2015), Varhaiskasvatuslaki (540\/2018), Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812\/2000) sek\u00e4 niiden perusteella s\u00e4\u00e4detyt asetukset. Toiseksi ammattikorkeakoulujen sosiaalialan TKI-toiminnan reunaehtoja m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t valtakunnallisella tasolla ammattikorkeakoulujen koko toimintaa ja siten my\u00f6s niiden TKI-toimintaa s\u00e4\u00e4telev\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6. Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan kannalta keskeisimpi\u00e4 ovat Ammattikorkeakoululaki (932\/2014) ja Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista (1129\/2014), EU yleinen tietosuoja-asetus 2018<a href=\"#_ftn3\" name=\"_ftnref3\">[3]<\/a> sek\u00e4 Asetus tutkimuseettisest\u00e4 neuvottelukunnasta (1347\/1991). Sosiaalialan TKI-toiminnan kannalta mainittakoon edell\u00e4 mainitun lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n lis\u00e4ksi Henkil\u00f6tietolaki (523\/1999), Valtioneuvoston asetukset hyvinvoinnin ja terveyden k\u00e4rkihankkeille vuosina 2016\u20132018 my\u00f6nnett\u00e4vist\u00e4 valtionavustuksista (583\/2016) sek\u00e4 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksista yleishy\u00f6dyllisille yhteis\u00f6ille ja s\u00e4\u00e4ti\u00f6ille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edist\u00e4miseen (1552\/2016). Kolmanneksi ammattikorkeakoulujen sosiaalialan TKI-toiminnan reunaehtoja m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t valtakunnallisella tasolla eri ministeri\u00f6iden<a href=\"#_ftn4\" name=\"_ftnref4\">[4]<\/a> ja niiden alaisina toimivien virastojen ja laitosten<a href=\"#_ftn5\" name=\"_ftnref5\">[5]<\/a> sosiaalialaan ja sen henkil\u00f6st\u00f6n perus- ja t\u00e4ydennyskoulukseen sek\u00e4 alaa koskevaan tutkimiseen, kehitt\u00e4miseen ja innovoimiseen vaikuttavat linjaukset, p\u00e4\u00e4t\u00f6kset ja m\u00e4\u00e4r\u00e4ykset. Keskeisi\u00e4 niist\u00e4 ovat muun muassa sosiaalihuollon ammattihenkil\u00f6iden p\u00e4tevyytt\u00e4 koskevat linjaukset ja p\u00e4\u00e4t\u00f6kset sek\u00e4 sosiaalipalvelujen kehitt\u00e4miseen pyrkiville hankkeille my\u00f6nnett\u00e4v\u00e4\u00e4 rahoitusta koskevat p\u00e4\u00e4t\u00f6kset. Nelj\u00e4nneksi ammattikorkeakoulujen sosiaalialan TKI-toiminnan reunaehtoja m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t valtakunnallisella tasolla Arenen ammattikorkeakoulujen opetusta, niiss\u00e4 teht\u00e4vi\u00e4 opinn\u00e4ytet\u00f6it\u00e4 sek\u00e4 niiden tekem\u00e4\u00e4 TKI-toimintaa koskevat linjaukset ja Tutkimuseettisen neuvottelukunnan tutkimustoimintaa koskevat eettiset ohjeistot. Keskeisi\u00e4 niist\u00e4 ovat muun muassa Arenen vuonna 2017 julkaisemaansa TKI-RAKE-selvitykseen kirjaamat suositukset (Innovaatioita, kehitt\u00e4mistoimintaa ja \u2026 2017, 5) ja TENK:n vuonna 2012 julkistama HTK-ohje (Hyv\u00e4 tieteellinen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 \u2026 2012).<\/p>\n<p><em>Alueellisella ja oppilaitostasolla<\/em> ammattikorkeakoulujen sosiaalialan TKI-toiminnan reunaehtoja m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t kunkin ammattikorkeakoulun toiminnalle asetetut tavoitteet, joista ne sopivat ammattikorkeakoululain (932\/2014) 42 \u00a7:n 1 momentin nojalla opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n kanssa k\u00e4ymiss\u00e4\u00e4n neuvotteluissa. N\u00e4iden neuvottelujen pohjalta teht\u00e4viss\u00e4 sopimuksissa kullekin ammattikorkeakoululle asetetut tavoitteet johdetaan kulloisenkin hallituksen hallitusohjelmasta ja toimintasuunnitelmasta sek\u00e4 muista eduskunnan ja valtioneuvoston korkeakouluille asettamista strategisista tavoitteista. Kuhunkin sopimukseen kirjatut korkeakoululaitoksen yhteiset tavoitteet ja korkeakoulukohtaiset toimenpiteet sek\u00e4 korkeakoulun teht\u00e4v\u00e4, profiili ja vahvuusalat, tutkintotavoitteet, rahoitus ja se, miten korkeakoulu raportoi tavoitteidensa ja strategiansa toteuttamiseksi sovittujen keskeisten toimenpiteiden toteutumisesta opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6lle, suuntaavat sit\u00e4, mihin painottuen ammattikorkeakoulut toteuttavat opetus-, aluevaikuttamis- ja TKI-teht\u00e4vi\u00e4\u00e4n. (ks. Ammattikorkeakoulujen sopimukset n.d; Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n \u2026 2016a; Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n \u2026 2016b.)<\/p>\n<p><em>Opiskelijatasolla<\/em> ammattikorkeakoulujen sosiaalialan TKI-toiminnan reunaehtoja m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 opiskelijoiden TKI-osaaminen, joka on ensinn\u00e4kin sen mukaista, mit\u00e4 koulutusohjelmia ja niiden opetussuunnitelmiin kuuluvia opintojaksoja he voivat kussakin ammattikorkeakoulussa suorittaa. Toiseksi se on sen mukaista, mitk\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6- ja tasovaatimukset opiskelijoiden edellytet\u00e4\u00e4n saavuttavan, kun heid\u00e4n todetaan suorittaneen niin yksitt\u00e4isen kuin kaikki tutkintoonsa kuuluvat opintojaksot ammattikorkeakoulun tutkintos\u00e4\u00e4nn\u00f6n mukaisella tavalla. Kolmanneksi se on sen mukaista, millaista osaamista heid\u00e4n edellytet\u00e4\u00e4n hankkivan ja osoittavan etenkin TKI-menetelmien oppimista varten suunniteltuja opintoja (ml. opinn\u00e4ytety\u00f6n tekeminen) suorittaessaan. Nelj\u00e4nneksi se on sen mukaista, mik\u00e4 on kunkin opiskelijan henkil\u00f6kohtainen TKI-osaaminen h\u00e4nen osallistuessaan TKI-toimintaan, sill\u00e4 siin\u00e4 voi olla vaihtelua muun muassa opiskelijoiden henkil\u00f6kohtaisten ominaisuuksien ja mielenkiinnon kohteiden vuoksi. Siksi pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n heid\u00e4n opintojensa vaihe ei m\u00e4\u00e4rit\u00e4 heid\u00e4n TKI-osaamistaan, vaikka se pit\u00e4\u00e4kin huomioida, koska l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti ja riippumatta siit\u00e4, mit\u00e4 oppimisk\u00e4sityst\u00e4 soveltaen oppimista tarkastellaan, heid\u00e4n TKI-osaamistaan voidaan pit\u00e4\u00e4 sit\u00e4 parempaa mit\u00e4 pidemm\u00e4lle heid\u00e4n opintonsa ovat edenneet (ks. Hinkka ym. 2009; Hanhinen 2010; Helminen 2014).<\/p>\n<h3>Sosiaalialan TKI-toiminnassa huomioitava lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6<\/h3>\n<p>Sosiaalialan TKI-toiminnan toteuttamisessa pit\u00e4\u00e4 huomioida, ett\u00e4 ammattikorkeakoulujen tulee kytke\u00e4 sen samoin kuin muunkin TKI-toiminnan toteuttaminen muihin niille s\u00e4\u00e4dettyjen teht\u00e4vien hoitamiseen siten, kuin Ammattikorkeakoululaki (932\/2014) edellytt\u00e4\u00e4 niiden tekev\u00e4n. T\u00e4st\u00e4 velvoitteesta s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n lain 4 \u00a7:n 2 momentissa, jonka mukaan \u201d<em>Ammattikorkeakoulun teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on lis\u00e4ksi harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sek\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja aluekehityst\u00e4 edist\u00e4v\u00e4\u00e4 ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimustoimintaa, kehitt\u00e4mis- ja innovaatiotoimintaa sek\u00e4 taiteellista toimintaa. Teht\u00e4vi\u00e4\u00e4n hoitaessaan ammattikorkeakoulun tulee edist\u00e4\u00e4 elinik\u00e4ist\u00e4 oppimista.\u201d<\/em> TKI-toiminnan kytkemisess\u00e4 opetukseen ammattikorkeakoulujen tulee huomioida, ett\u00e4 niiden tulee pyrki\u00e4 kytkem\u00e4\u00e4n se my\u00f6s opiskelijoiden opintoihin. T\u00e4ll\u00f6in on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomioida, mit\u00e4 Valtioneuvoston asetuksessa ammattikorkeakouluista (1129\/2014) s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n AMK- ja ylempi AMK-tutkintoihin johtavien opintojen oppimistavoitteista. Asetuksen 4 \u00a7:n mukaan \u201d<em>Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on, ett\u00e4 tutkinnon suorittaneella on: 1) laaja-alaiset k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6lliset perustiedot ja -taidot sek\u00e4 teoreettiset perusteet toimia ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 oman alansa asiantuntijateht\u00e4viss\u00e4, 2) valmiudet seurata ja edist\u00e4\u00e4 oman ammattialansa kehittymist\u00e4, 3) edellytykset oman ammattitaidon kehitt\u00e4miseen ja elinik\u00e4iseen oppimiseen, 4) riitt\u00e4v\u00e4 viestint\u00e4- ja kielitaito oman alansa teht\u00e4viin sek\u00e4 kansainv\u00e4liseen toimintaan ja yhteisty\u00f6h\u00f6n.<\/em>\u201d Asetuksen 5 \u00a7:n mukaan <em>\u201dYlemp\u00e4\u00e4n ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on, ett\u00e4 tutkinnon suorittaneella on: 1) laajat ja syv\u00e4lliset tiedot sek\u00e4 tarvittavat teoreettiset tiedot toimia ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kehitt\u00e4j\u00e4n\u00e4 vaativissa asiantuntija- ja johtamisteht\u00e4viss\u00e4, 2) syv\u00e4llinen kuva omasta ammattialasta, sen asemasta ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja yhteiskunnallisesta merkityksest\u00e4 sek\u00e4 valmiudet seurata ja eritell\u00e4 alan tutkimustiedon ja ammattik\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kehityst\u00e4, 3) valmiudet elinik\u00e4iseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehitt\u00e4miseen, 4) hyv\u00e4 viestint\u00e4- ja kielitaito oman alansa teht\u00e4viin sek\u00e4 kansainv\u00e4liseen toimintaan ja yhteisty\u00f6h\u00f6n.\u201d<\/em><\/p>\n<p>Sosiaalialan TKI-toiminnan toteuttamisessa pit\u00e4\u00e4 huomioida ammattikorkeakoulujen toimintaa s\u00e4\u00e4ntelev\u00e4n lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n lis\u00e4ksi sosiaalialan ty\u00f6toimintaa s\u00e4\u00e4telev\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6, jonka perustan luo Suomen perustuslaki (731\/1999) ja etenkin sen 19 \u00a7. T\u00e4ss\u00e4, Suomessa laillisesti oleskelevien oikeudesta sosiaaliturvaan s\u00e4\u00e4t\u00e4v\u00e4ss\u00e4 pyk\u00e4l\u00e4ss\u00e4 todetaan, ett\u00e4<\/p>\n<p>\u201d<em>Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen el\u00e4m\u00e4n edellytt\u00e4m\u00e4\u00e4 turvaa, on oikeus v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n toimeentuloon ja huolenpitoon.<\/em><\/p>\n<p><em>Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan ty\u00f6tt\u00f6myyden, sairauden, ty\u00f6kyvytt\u00f6myyden ja vanhuuden aikana sek\u00e4 lapsen syntym\u00e4n ja huoltajan menetyksen perusteella.<\/em><\/p>\n<p><em>Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n, jokaiselle riitt\u00e4v\u00e4t sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistett\u00e4v\u00e4 v\u00e4est\u00f6n terveytt\u00e4. Julkisen vallan on my\u00f6s tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksil\u00f6llinen kasvu.<\/em><\/p>\n<p><em>Julkisen vallan teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on edist\u00e4\u00e4 jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista j\u00e4rjest\u00e4mist\u00e4.<\/em>\u201d<\/p>\n<p>Sit\u00e4, mit\u00e4 muista laeissa kuin perustuslaista l\u00f6ytyvi\u00e4 sosiaalialan ty\u00f6toimintaa s\u00e4\u00e4televi\u00e4 s\u00e4\u00e4d\u00f6ksi\u00e4 sosiaalialan TKI-toiminnan toteuttamisessa pit\u00e4\u00e4 huomioida, m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 se, mink\u00e4 sosiaalivaltion suoritteisiin kuuluvan rahana maksettavan sosiaaliturvan tai palveluina \u201dannettavan\u201d sosiaalipalvelun (ks. Er\u00e4saari 1979; Rajavaara 2009; N\u00e4\u00e4t\u00e4nen &amp; Lond\u00e9n 2018) tuottamiseen liittyv\u00e4n ty\u00f6toiminnan kehitt\u00e4miseen pyrit\u00e4\u00e4n. Erilaisten sosiaaliturvana tai -palveluna tuotettavien suoritteiden suuren m\u00e4\u00e4r\u00e4n vuoksi mainitsemme t\u00e4ss\u00e4 vain ensimm\u00e4isen\u00e4 esimerkkin\u00e4 sosiaalialan TKI-toiminnassa mahdollisesti huomioitavaksi tulevista laeista ja muusta lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6st\u00e4 <em>Sosiaalihuoltolain (1301\/2014<\/em>), joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 muun muassa hyvinvoinnin edist\u00e4misest\u00e4, sosiaalipalveluista, sosiaalihuollon toteuttamisesta ja palvelujen laadun varmistamisesta. Toisena esimerkkin\u00e4 niist\u00e4 mainitsemme <em>Lain sosiaalihuollon ammattihenkil\u00f6ist\u00e4 <\/em>(817\/2015), joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 muun muassa siit\u00e4, keill\u00e4 on oikeus toimia sosiaalihuollon ammattihenkil\u00f6n\u00e4 sek\u00e4 miten heid\u00e4n toimintaansa ohjataan ja valvotaan. Kolmantena esimerkkin\u00e4 mainitsemme <em>Valtioneuvoston asetuksen sosiaalihuollon ammattihenkil\u00f6ist\u00e4 <\/em>(153\/2016), joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 muun muassa nimikesuojatuista ammattinimikkeist\u00e4 ja niiden my\u00f6nt\u00e4misen edellytt\u00e4m\u00e4st\u00e4 koulutuksesta. sopeutumisajasta ja sille m\u00e4\u00e4r\u00e4tyn valvojan velvollisuuksista, kelpoisuuskokeesta, ulkomailla tutkinnon suorittaneen tilap\u00e4isest\u00e4 toimimisesta laillistettuna ammattihenkil\u00f6n\u00e4 ja sosiaalihuollon ammattihenkil\u00f6iden neuvottelukunnasta. Nelj\u00e4nten\u00e4 esimerkkin\u00e4 mainitsemme <em>Varhaiskasvatuslain<\/em> (540\/2018), joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 varhaiskasvatuksen j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4 ja tuottamisesta sek\u00e4 oikeudesta varhaiskasvatukseen, varhaiskasvatuksen suunnittelusta ja arvioinnista, henkil\u00f6st\u00f6st\u00e4 ja sen kelpoisuusvaatimuksista sek\u00e4 henkil\u00f6st\u00f6n mitoituksesta, rakenteesta ja t\u00e4ydennyskoulutuksesta, salassapidosta ja tietojen vaihdosta, yksityisen palveluntuottajan varhaiskasvatuksesta, hallinnosta ja valvonnasta, rahoituksesta ja asiakasmaksuista, oikeusturvakeinoista ja muutoksenhausta sek\u00e4 varhaiskasvatuksen tietovarannosta. N\u00e4iden sosiaalialan ty\u00f6toiminnan kannalta keskeisten \u201dperuslakien\u201d lis\u00e4ksi todettakoon, ett\u00e4 sit\u00e4 m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t esimerkiksi kaikki sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n vastuualueiden eli <em>hyvinvoinnin edist\u00e4minen, toimeentulo, vakuutusasiat, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 ja tasa-arvo<\/em> (Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n vastuualueet n.d.) ty\u00f6toimintaa koskevat lait, jotka tulee huomioida sosiaalialan TKI-toiminnassa sen mukaan, mit\u00e4 ty\u00f6toimintaa pyrit\u00e4\u00e4n kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<h3>Sosiaalialan TKI-toiminnassa huomioitavat sopimukset sek\u00e4 viranomaisohjeet, -linjaukset ja -p\u00e4\u00e4t\u00f6kset<\/h3>\n<p>Sosiaalialan TKI-toiminnan toteuttamisessa pit\u00e4\u00e4 huomioida, kuinka ammattikorkeakoulujen tekem\u00e4t valinnat, jotka liittyv\u00e4t voimassa olevan ammattikorkeakoulujen toimintaa suoraan tai v\u00e4lillisesti s\u00e4\u00e4telev\u00e4n lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n toimeenpanoon ja valvontaan, kehitt\u00e4misen valtakunnallisten painopisteiden m\u00e4\u00e4ritt\u00e4miseen ja kehitt\u00e4miseen my\u00f6nnett\u00e4v\u00e4n rahoituksen hakemiseen, ja edell\u00e4 mainittuihin liittyv\u00e4t viranomaisohjeet, -linjaukset ja -p\u00e4\u00e4t\u00f6kset m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t sit\u00e4, miten laajaa ja mihin suunnattua TKI-toimintaa ammattikorkeakoulut toteuttavat. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksen siit\u00e4, kuinka suuren osan perusrahoituksestaan, jonka opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6 kullekin ammattikorkeakoululle ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin avulla jakaa huomioiden t\u00e4ll\u00f6in eduskunnan vuosittain talousarvion yhteydess\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4n ammattikorkeakoulusektorille suunnatun perusrahoituksen kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4n, jokainen ammattikorkeakoulu tekee itsen\u00e4isesti. Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n ammattikorkeakouluille jakaman perusrahoituksen k\u00e4yt\u00f6n suuntaamisesta omien strategisten valintojensa mukaisiin toimintoihin jokainen ammattikorkeakoulu p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 itsen\u00e4isesti. (Ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli 2017 alkaen n.d.; Korkeakoulujen ja tiedelaitosten \u2026 n.d.) Siten se, kuinka suuren osan perusrahoituksestaan ammattikorkeakoulut jyvitt\u00e4v\u00e4t sosiaalialan TKI-toimintaan, riippuu niiden tekemist\u00e4 strategisista valinnoista, joita m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t monet niiden toimintaa ohjaavat viranomaisohjeet, -linjaukset ja -p\u00e4\u00e4t\u00f6kset.<\/p>\n<p>Edell\u00e4 mainitsemiamme viranomaisohjeita annetaan sek\u00e4 -linjauksia ja -p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n muun muassa sosiaali- ja terveysministeri\u00f6ss\u00e4, jossa parhaillaan toimeenpannaan eri lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6hankkeiden ja maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun lis\u00e4ksi seuraavia sosiaalialan TKI-toiminnan toteuttamisen kannalta keskeisi\u00e4 hallituksen k\u00e4rkihankkeita: <em>1) Osaty\u00f6kykyisille tie ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n (OTE), 2) Edistet\u00e4\u00e4n terveytt\u00e4 ja hyvinvointia sek\u00e4 v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n eriarvoisuutta, 3) Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE), 4) Kehitet\u00e4\u00e4n ik\u00e4ihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenik\u00e4isten omaishoitoa (I&amp;O-k\u00e4rkihanke)<\/em> ja 5<em>) Palvelut asiakasl\u00e4ht\u00f6isiksi<\/em> (Hankkeet ja s\u00e4\u00e4d\u00f6svalmistelu n.d.a). Edell\u00e4 mainitsemiamme viranomaisohjeita annetaan sek\u00e4 -linjauksia ja -p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n my\u00f6s opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6ss\u00e4, jossa parhaillaan toimeenpannaan muun muassa seuraavia sosiaalialan TKI-toiminnan toteuttamisen kannalta keskeisi\u00e4 k\u00e4rkihankkeita: <em>1) Nuorisotakuu, 2) Taiteen ja kulttuurin saavutettavuus, 3) Korkeakoulutuksen kehitt\u00e4minen <\/em>ja<em> 4) <\/em><em>Korkeakoulujen ja elinkeinoel\u00e4m\u00e4n yhteisty\u00f6<\/em> (Hankkeet ja s\u00e4\u00e4d\u00f6svalmistelu n.d.b). Kolmantena esimerkkin\u00e4 edell\u00e4 mainitsemiamme viranomaisohjeita antavasta sek\u00e4 -linjauksia ja -p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 tekev\u00e4st\u00e4 paikasta\/viranomaisesta mainitsemme Valviran, jonka toimialasta on s\u00e4\u00e4detty, ett\u00e4 se \u201d<em>on sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n alainen keskusvirasto, joka edist\u00e4\u00e4 ohjauksen ja valvonnan keinoin oikeusturvan toteutumista ja palvelujen laatua sosiaali- ja terveydenhuollossa sek\u00e4 elinymp\u00e4rist\u00f6n ja v\u00e4est\u00f6n terveysriskien hallintaa<\/em>.\u201d Sen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on ohjauksen ja valvonnan keinoin huolehtia sosiaali- ja terveystoimen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n (<em>mm. sosiaalihuollon ammattihenkil\u00f6ist\u00e4 annetun lain (817\/2015), sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen s\u00e4hk\u00f6isest\u00e4 k\u00e4sittelyst\u00e4 annetun lain (159\/2007), sosiaalihuoltolain (1301\/2014), yksityisist\u00e4 sosiaalipalveluista annetun lain (922\/2011), kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (519\/1977<\/em>) toteutumisesta. Lis\u00e4ksi se ohjaa aluehallintovirastojen toimintak\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 siten, ett\u00e4 koko maassa vallitsisivat yhdenmukaiset lupa-, ohjaus- ja valvontak\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t. (Laki Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta (669\/2008)); Valvira 2008.)<\/p>\n<h3>Sosiaalialan TKI-toiminnassa huomioitavat Arenen, Tietosuojavaltuutetun, TENK:n, ETENE:n, Talentian, Valviran ja SOAMK:n linjaukset, suositukset ja kannanotot<\/h3>\n<p>Sosiaalialan TKI-toiminnan toteuttamisessa pit\u00e4\u00e4 huomioida Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston (Arene ry) korkeakoulutuksen kehitt\u00e4misest\u00e4 antamat lausunnot ja laatimat kannanotot, muu osallistuminen (korkeakoulu)poliittiseen keskusteluun ja siihen liittyv\u00e4 julkaisutoiminta. Esimerkiksi Arenen selvitykset ja niihin sis\u00e4ltyv\u00e4t toimenpide-ehdotukset tutkimus-, kehitt\u00e4mis- ja innovaatiotoimintaa koskevasta rakenteellisesta kehitt\u00e4misest\u00e4 AMK- ja ylempi AMK-tutkintotasoilla korostavat TKI-toiminnan linkitt\u00e4mist\u00e4 opiskelijoiden opintosuorituksiin. Muun muassa raportissa <em>Innovaatioita, kehitt\u00e4mistoimintaa \u2026<\/em> (2017) Arene ry toteaa pyrkiv\u00e4ns\u00e4 nostamaan keskustelun ammattikorkeakoulujen toteuttamasta TKI-toiminnasta yhteiskunnallisine hy\u00f6dynt\u00e4mismahdollisuuksineen selke\u00e4mmin osaksi maassamme k\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4 korkeakoulu- ja tiedepoliittista keskustelua. Raporttia varten tehdyn selvityksen mukaan ammattikorkeakouluissa toteutettava tutkimustoiminta on ilmi\u00f6pohjaista ja tarveanalyyttist\u00e4 perustuen k\u00e4ytt\u00e4jien ja sidosryhmien tunnistamiin tiedon ja osaamisen tarpeisiin. (Emt., 8.) Raporttiaan <em>Ammattikorkeakoulujen maisterikoulutus \u2026<\/em> (2016) varten tehdyn selvityksen tavoitteena Arene ry toteaa olleen \u201d<em>tehd\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4ksi ja kehitt\u00e4\u00e4 YAMK-tutkintojen profiilia ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6isin\u00e4 ylempin\u00e4 korkeakoulututkintoina<\/em>\u201d. Raportissa kuvataan ylempien ammattikorkeakoulututkintojen linkittymist\u00e4 ammattikorkeakoulukohtaisiin strategisiin painoaloihin ja yhteiskunnallisiin tarpeisiin. Tehdyn selvityksen mukaan ylemm\u00e4t ammattikorkeakoulututkinnot ovat lunastaneet paikkansa suomalaisessa korkeakouluj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4, mist\u00e4 kertovat ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n viestim\u00e4t tarpeet ja opiskelijoiden palautteet. Raportin mukaan niist\u00e4 on kehittynyt joustava ja tehokas korkeakoulutuksen muoto ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n osaamisen uudistamiseen ja elinik\u00e4isen oppimisen toteuttamiseen, vaikka my\u00f6s kehitt\u00e4misen tarpeita niiss\u00e4 onkin esimerkiksi koulutuksen sis\u00e4lt\u00f6jen profiloinnin, osaamisen tunnettuuden ja tutkintojen tuottaman kelpoisuuden tunnustamisen osalta. Raportissa todetaan, ett\u00e4 ylempien ammattikorkeakoulututkintojen nimikkeet olivat ep\u00e4johdonmukaisia ja ett\u00e4 ty\u00f6- ja elinkeinoel\u00e4m\u00e4 koki ne ep\u00e4selviksi erityisesti monialaisten tutkintojen osalta. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen tutkintonimikkeit\u00e4 tulisi raportin mukaan yhdenmukaistaa muotoon maisteri (AMK). (Emt., 3, 5.)<\/p>\n<p>Sosiaalialan TKI-toiminnan toteuttamisessa pit\u00e4\u00e4 huomioida monet sosiaalialan ty\u00f6toimintaa ja ammattikorkeakoulujen TKI-toimintaa m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t muun muassa tietosuojaan ja sen turvaamiseen liittyv\u00e4t eettiset lait, ohjeet, suositukset ja kannanotot. Sen toteuttamisessa pit\u00e4\u00e4 huomioida ensinn\u00e4kin vallitseva <em>tietosuojalains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6<\/em>, jonka tarkoituksena on turvata jokaisen oikeus henkil\u00f6tietojensa suojaan. Perusoikeuksiin kuuluva tietosuoja turvaa rekister\u00f6idyn oikeuksien ja vapauksien toteutumisen, kun h\u00e4nen henkil\u00f6tietojaan k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n. Tietosuojaa koskevilla s\u00e4\u00e4d\u00f6ksill\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n osoittamaan, milloin ja mill\u00e4 edellytyksill\u00e4 henkil\u00f6tietoja voidaan k\u00e4sitell\u00e4. (Ks. Tietosuoja n.d.) Toiseksi sen toteuttamisessa pit\u00e4\u00e4 huomioida <em>Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK)<\/em> eettiset ohjeet ja suositukset (ks. Ohjeet ja aineistot n.d.). Kolmanneksi sen toteuttamisessa pit\u00e4\u00e4 huomioida <em>Arene ry:n <\/em>eettiset ohjeet, joiden laatimisessa on huomioitu, mit\u00e4 TKI-toiminta ja siihen integroitujen opintosuoritusten tekeminen on ammattikorkeakoulututkintoa (AMK &amp; ylempi AMK) suorittavien opiskelijoiden n\u00e4k\u00f6kulmasta. (Ammattikorkeakoulujen opinn\u00e4ytet\u00f6iden eettiset \u2026 2018). Nelj\u00e4nneksi sen toteuttamisessa pit\u00e4\u00e4 huomioida <em>Valtakunnallisen sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan (ETENE)<\/em> esitt\u00e4m\u00e4t kannanotot, kun se k\u00e4sittelee periaatteelliselta kannalta sosiaali- ja terveysalaan sek\u00e4 potilaan ja asiakkaan asemaan liittyvi\u00e4 eettisi\u00e4 kysymyksi\u00e4 (ks. esim. Etiikan tila sosiaali- \u2026 2012). Viidenneksi sen toteuttamisessa pit\u00e4\u00e4 huomioida <em>Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira)<\/em> tekem\u00e4t p\u00e4\u00e4t\u00f6kset ja linjaukset sek\u00e4 antamat ohjeet, kun se valvoo sosiaali- ja terveydenhuollon, alkoholielinkeinon sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6terveydenhuollon toiminnan asianmukaisuutta, my\u00f6nt\u00e4\u00e4 sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnonalan lupia ja ohjaa aluehallintovirastoja tavoitteena yhdenmukaiset lupa-, ohjaus- ja valvontak\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t koko maassa (Valvira 2008). Kuudenneksi sen toteuttamisessa pit\u00e4\u00e4 huomioida <em>Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattij\u00e4rjest\u00f6 Talentia ry:n eettiset kannanontot<\/em>. Niit\u00e4 ovat esimerkiksi sen ammattieettisen lautakunnan laatima Sosiaalialan ammattihenkil\u00f6n eettiset ohjeet ja periaatteet -opas (Arki, arvot ja etiikka 2017) ja valtakunnalliseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tarkoitettu sosiaalialan ammattilaisen eettinen vala (ks. Liite 1 Ammattieettinen vala n.d.). Seitsem\u00e4nneksi sen toteuttamisessa pit\u00e4\u00e4 huomioida n\u00e4kemykset, joita <em>Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto<\/em> (n.d.) on esitt\u00e4nyt m\u00e4\u00e4ritelless\u00e4\u00e4n osana sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen kompetensseja my\u00f6s <strong>Eettinen osaaminen -kompetenssin<\/strong>, jonka mukaista sosionomi (AMK) -tutkinnon suorittaneen eettisen osaamisen pit\u00e4\u00e4 olla (ks. Sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen kompetenssit 2016), ja katsoessaan, ett\u00e4 sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittanut opiskelija on laajentanut ja syvent\u00e4nyt aiemmin hankkimaansa eettist\u00e4 osaamistaan niin sosiaalialan ty\u00f6toimintaan osallistuessaan kuin ylemp\u00e4\u00e4n AMK-tutkintoon kuuluvia opintoja suorittaessaan (ks. Sosionomi (ylempi AMK) -tutkintokompetenssit 2010). Verkosto on n\u00e4in toimiessaan katsonut, ett\u00e4 eettiset kysymykset kuuluvat sosiaalialan ydinosaamiseen, jonka oppimisen pit\u00e4\u00e4 olla keski\u00f6ss\u00e4 jo sosionomi (AMK) -tutkintoon kuuluvissa opinnoissa ja jota sosionomi (ylempi AMK) -tutkintoa suorittavien tulee opintoja suorittaessaan syvent\u00e4\u00e4 ja laajentaa (Rouhiainen-Valo ym. 2010, 23\u201326).<\/p>\n<h3>Sosiaalialan TKI-toiminnassa huomioitavat oppilaitoskohtaiset ohjeet ja p\u00e4\u00e4t\u00f6kset<\/h3>\n<p>Sosiaalialan TKI-toiminnan toteuttamisessa pit\u00e4\u00e4 huomioida ammattikorkeakoulujen tutkintos\u00e4\u00e4nn\u00f6t, joissa linjataan Valtioneuvoston asetuksen ammattikorkeakouluista (1129\/2014) pohjalta joko v\u00e4lillisesti tai v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti se osaaminen, jonka AMK- tai ylempi AMK-tutkintoja suorittavien tulee saavuttaa. Esimerkiksi Lapin AMK:n tutkintos\u00e4\u00e4nn\u00f6n (2017, 11) mukaan<\/p>\n<p><em>Ammattikorkeakoulututkinnon opinn\u00e4ytety\u00f6n tavoitteena on kehitt\u00e4\u00e4 ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyv\u00e4ss\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n asiantuntijateht\u00e4v\u00e4ss\u00e4. Ylemm\u00e4n ammattikorkeakoulututkinnon opinn\u00e4ytety\u00f6n tavoitteena on kehitt\u00e4\u00e4 ja osoittaa opiskelijan kyky\u00e4 soveltaa tutkimustietoa ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 valittuja menetelmi\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen sek\u00e4 valmiutta itsen\u00e4iseen vaativaan asiantuntijaty\u00f6h\u00f6n.<\/em><\/p>\n<p><em>Opinn\u00e4ytety\u00f6n tulee liitty\u00e4 koulutuksen keskeisiin sis\u00e4lt\u00f6ihin ja alan ammattik\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin. Se voi olla my\u00f6s osa yksi- tai monialaista ryhm\u00e4ty\u00f6n\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4 projektia tai tutkimusta, jolloin on kuitenkin voitava osoittaa kunkin opiskelijan itsen\u00e4inen panos opinn\u00e4ytety\u00f6st\u00e4. Opinn\u00e4ytety\u00f6n tulee osoittaa perehtyneisyytt\u00e4 opinn\u00e4ytety\u00f6n aihepiiriin sek\u00e4 valmiutta tarvittavien tutkimus- ja kehitt\u00e4mismenetelmien hallintaan ja ammatilliseen viestint\u00e4\u00e4n.<\/em>\u201d<\/p>\n<p>Kun eri ammattikorkeakoulut toteuttavat sosiaalialan TKI-toimintaa, pit\u00e4\u00e4 niiss\u00e4 huomioida muun muassa kunkin ammattikorkeakoulun tutkinto- ja arviointos\u00e4\u00e4nt\u00f6jen sek\u00e4 opinn\u00e4ytety\u00f6ohjeiston lis\u00e4ksi jo edell\u00e4 mainitsemamme <em>Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston<\/em> (n.d.) linjaukset. Niill\u00e4 t\u00e4m\u00e4 21 ammattikorkeakoulun muodostama sosiaalialan koulutuksen, kehitt\u00e4misen ja vaikuttamisen verkosto, jonka kiinte\u00e4 kumppani on Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan kehitt\u00e4misryhm\u00e4, pyrkii ammattikorkeakoulujen itsen\u00e4isyyden huomioiden yhten\u00e4ist\u00e4m\u00e4\u00e4n niiss\u00e4 j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4\u00e4 sosiaalialan koulutusta siten, ett\u00e4 niiden oppitavoitteet ja osaamisvaatimukset olisivat yhteismitallisia. T\u00e4h\u00e4n verkosto on pyrkinyt muun muassa, kun se on laatinut sosionomi AMK -tutkinnon ja sosionomi ylempi AMK \u2013tutkinnon kompetenssit. Kuten jo aiemmin totesimme, on n\u00e4iden kompetenssien m\u00e4\u00e4rittelyjen taustalla jatkumoajattelu, jonka mukaan opiskelijan AMK-tutkintoa suorittaessaan hankkimien kompetenssien tulee sek\u00e4 syventy\u00e4 ett\u00e4 laajentua, kun h\u00e4n suorittaa ylemp\u00e4\u00e4 ammattikorkeakoulututkintoa. T\u00e4m\u00e4 p\u00e4tee etenkin TKI-kompetenssien hallitsemisen kohdalla. Vaikka eri ammattikorkeakouluissa j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4n TKI-opetuksen laajuudet ja sis\u00e4ll\u00f6t varioivat esimerkiksi kunkin ammattikorkeakoulun strategisten painoalojen ja TKI-toiminnan k\u00e4rkien mukaan (Innovaatioita, kehitt\u00e4mistoimintaa ja \u2026 2017, 49\u201352), tulee esimerkiksi niiss\u00e4 sosionomi (AMK) tai sosionomi (ylempi AMK) -tutkintoja suorittaneiden TKI-osaamisen vastata verkoston m\u00e4\u00e4ritt\u00e4mien TKI-kompetenssien mukaista osaamista. (Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto n.d.; Sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen kompetenssit 2016; Sosionomi (ylempi AMK) -tutkintokompetenssit 2010.) T\u00e4m\u00e4 on tarpeen huomata my\u00f6s, kun opiskelijoiden opetusta integroidaan ammattikorkeakoulujen toteuttamaan sosiaalialan TKI-toimintaan.<\/p>\n<h2><\/h2>\n<h2>Sosiaalialan TKI-toimintaa toteuttavien kvalifikationaaliset reunaehdot<\/h2>\n<p>Perustan sille, millaista sosiaalialan TKI-toimintaa ammattikorkeakoulut voivat toteuttaa, muodostaa niiden sosiaalialan koulutuksesta vastaavan opetus- ja TKI-henkil\u00f6st\u00f6n sek\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 edustavien yhteisty\u00f6kumppaneiden henkil\u00f6st\u00f6n kvalifikaatiot, joita t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 erilaisine osaamisineen ja opintosuoritustavoitteineen TKI-toiminnassa mukana olevien sosionomi (AMK &amp; ylempi AMK) -tutkintoa suorittavien opiskelijoiden kvalifikaatiot. Ammattikorkeakoulujen toteuttamaan sosiaalialan TKI-toimintaan osallistuvien intressitahojen kvalifikaatioiden toimijakohtaisessa painottumisessa voidaan l\u00e4hte\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 <em>ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 edustavien yhteisty\u00f6kumppaneiden kvalifikaatioiden<\/em> tulisi painottua etenkin <strong>sosiaalialan ilmi\u00f6perustaisiin, ty\u00f6menetelm\u00e4- ja verkostokvalifikaatioihin<\/strong>, koska heid\u00e4n tulisi osata kehitt\u00e4\u00e4 omaa ty\u00f6toimintaansa. Sosiaalialan koulutuksesta vastaavan <em>ammattikorkeakoulujen opetus- ja TKI-henkil\u00f6st\u00f6n kvalifikaatioiden<\/em> tulisi puolestaan painottua etenkin <strong>sosiaalialan ilmi\u00f6perustaisiin ja tutkimusmenetelm\u00e4kvalifikaatioihin<\/strong>, koska heid\u00e4n tulisi osata asettaa hyvi\u00e4 mit\u00e4-, miten- ja miksi-kysymyksi\u00e4, jotta sosiaaliturva- ja palveluj\u00e4rjestelm\u00e4n tai sen osan muodostavan turva- tai palvelusuoritteen tuottamisen kehitt\u00e4minen ja innovoiminen perustuvat sosiaalialalla teht\u00e4v\u00e4n ty\u00f6toiminnan ymm\u00e4rt\u00e4misen kannalta keskeisten sosiaali- ja yhteiskuntatieteellisten tutkimusten teossa k\u00e4ytett\u00e4vien tutkimusmenetelmien ja tutkimustulosten soveltamiseen. <em>Sosionomi (AMK &amp; ylempi AMK) -tutkintoa suorittavien opiskelijoiden kvalifikaatioiden<\/em> tulisi painottua <strong>tutkimus- ja ty\u00f6menetelm\u00e4kvalifikaatioihin<\/strong>, koska heid\u00e4n tulee voida suorittaa opintoihinsa kuuluvia opintojaksoja integroimalla niiden suorittaminen ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan toteuttamiseen. (Kuvio 2)<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone size-medium wp-image-1813\" src=\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2018\/09\/Kuvio-2-Viinam\u00e4ki-ja-Saari-600x457.jpg\" alt=\"\" width=\"600\" height=\"457\" srcset=\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2018\/09\/Kuvio-2-Viinam\u00e4ki-ja-Saari-600x457.jpg 600w, https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2018\/09\/Kuvio-2-Viinam\u00e4ki-ja-Saari-110x84.jpg 110w, https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2018\/09\/Kuvio-2-Viinam\u00e4ki-ja-Saari-500x380.jpg 500w, https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2018\/09\/Kuvio-2-Viinam\u00e4ki-ja-Saari.jpg 691w\" sizes=\"auto, (max-width: 600px) 100vw, 600px\" \/><\/p>\n<p><strong>Kuvio 2.<\/strong> Sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen TKI-toiminnan intressitahot.<\/p>\n<p>Sosiaalialan ty\u00f6toiminnan keski\u00f6ss\u00e4 ovat asiakas ja h\u00e4nen palvelutarpeensa, mik\u00e4 heijastuu my\u00f6s sosiaalialan koulutukseen. Sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen TKI-kvalifikaatioita m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t sosiaalialan ty\u00f6toiminnan luonne, ammattikorkeakoulututkinnoille asetetut lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6lliset tavoitteet ja sosiaalialan AMK-verkoston hyv\u00e4ksym\u00e4t sosiaalialan korkeakoulutuksena j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4n sosionomi (AMK &amp; ylempi AMK) -tutkintojen kompetenssit. Sosiaali- samoin kuin terveysalan ty\u00f6toiminnan kehitt\u00e4misen tulee perustua muun muassa valtakunnallisen sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan (ETENE) eettisten suositusten mukaan eettisesti kest\u00e4viin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin, jotka ovat realistisessa suhteessa todellisuuteen ja sen voimavaroihin. Etiikan ei saa olla liian vaativaa, vaikka sen ei saa olla my\u00f6sk\u00e4\u00e4n liian v\u00e4h\u00e4n vaativaa. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on kiinnitt\u00e4\u00e4 huomio siihen, ettei ty\u00f6toiminnan eettisyyteen vetoaminen johtaisi eri ammattiryhmiin kuuluvien ty\u00f6ntekij\u00f6iden ammatilliseen erist\u00e4ytymiseen ja j\u00e4ykkiin, yhteisty\u00f6t\u00e4 est\u00e4viin rakenteisiin. (Sosiaali- ja terveysalan \u2026 2011, 32.) Sosiaalialan TKI-toiminnassa t\u00e4h\u00e4n tulee kiinnitt\u00e4\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4 huomio, jotta TKI-hankkeiden toteutuminen on mahdollista rikkomatta sosiaalialan ty\u00f6toimintaa ja TKI-toimintaa koskevia eettisi\u00e4 suosituksia ja tietosuojalains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n vaatimuksia. Hyv\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ohjeen eettisyyden arvioimiseen tarjoaa sosiaalialan AMK-verkoston hyv\u00e4ksymiin sosionomi AMK-tutkinnon kompetensseihin kuuluvan <strong>Sosiaalialan eettinen osaaminen -kompetenssin<\/strong> m\u00e4\u00e4rittely. Sen mukaan sosionomi (AMK) -tutkinnon suorittaneen pit\u00e4\u00e4 osata toimia ihmis- ja perusoikeuss\u00e4\u00e4d\u00f6sten, sosiaalialan arvojen ja ammattieettisten periaatteiden mukaisesti, ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 oman ihmisk\u00e4sityksens\u00e4 ja arvomaailmansa merkityksen asiakasty\u00f6ss\u00e4, osata toimia arvoristiriitoja sis\u00e4lt\u00e4viss\u00e4 tilanteissa eettisesti perustellusti, osata edist\u00e4\u00e4 yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sek\u00e4 osata asettua yhteiskunnalliselta asemaltaan haavoittuvassa asemassa olevien yksil\u00f6iden ja ryhmien puolelle (Sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen kompetenssit 2016). Sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneen eettisen kompetenssin m\u00e4\u00e4rittely perustuu siihen, ett\u00e4 h\u00e4nen eettisen ajattelunsa oletetaan olevan syvemp\u00e4\u00e4 kuin sosionomi (AMK) -tutkinnon suorittaneella, sill\u00e4 h\u00e4nen sosiaalialaspesifi osaamisensa on lis\u00e4\u00e4ntynyt sek\u00e4 horisontaalisesti ett\u00e4 vertikaalisesti eettisten kysymysten muodostaessa sosiaalialan ty\u00f6toiminnan perustan, mink\u00e4 vuoksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 niiden oppinen on keski\u00f6ss\u00e4 jo sosionomi (AMK) -tutkintoa suorittavia koulutettaessa (Rouhiainen-Valo ym. 2010, 23\u201326).<\/p>\n<h3>Sosiaalialan ilmi\u00f6perustaiset kvalifikaatiot<\/h3>\n<p>Sosiaalialan TKI-toimintaa toteutettaessa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 ja miksi kehitet\u00e4\u00e4n, kun kehitet\u00e4\u00e4n sosiaalialan ty\u00f6toimintaa, mik\u00e4 korostaa sosiaalialan ilmi\u00f6perustaisten kvalifikaatioiden hallitsemisen merkityst\u00e4. Sosiaalialan ty\u00f6toiminta tuottaa sosiaaliturvaa ja -palvelua niit\u00e4 tarvitsevalle, mik\u00e4 voi tapahtua esimerkiksi welfare mix -mallin mukaisesti niin, ett\u00e4 turva- tai palvelusuoritteesta vastaa julkiseen, kolmanteen tai yksityisen sektoriin kuuluvan toimijan palveluksessa oleva ty\u00f6ntekij\u00e4 tai vapaaehtoisty\u00f6t\u00e4 tekev\u00e4 ihminen, joiden on huomioitava 2010-luvulla yh\u00e4 tiedostetummin my\u00f6s kest\u00e4v\u00e4n kehityksen periaatteet ja globalisaatio (Helne, Hirvilammi &amp; Laatu 2012; Koskiaho 2014; Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen ja \u2026 2017). Jos edell\u00e4 mainittu suoritteesta vastaava toimii sosiaalihuollon ammattihenkil\u00f6n oikeuksia vaativassa teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4, tulee h\u00e4nen t\u00e4ytt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 Laissa sosiaalihuollon ammattihenkil\u00f6ist\u00e4 (817\/2015) on s\u00e4\u00e4detty muun muassa eri ammattihenkil\u00f6ilt\u00e4 edellytetyst\u00e4 koulutuksesta. Sosiaalialan ty\u00f6toiminnan moninaisuutta kuvaa hyvin esimerkiksi sosiaality\u00f6t\u00e4 koskeva luonnehdinta, jonka mukaan (sosiaali)palveluj\u00e4rjestelm\u00e4 on samaan aikaan ty\u00f6n 1) kohde, 2) menetelm\u00e4 ja 3) konteksti (ks. Kr\u00f6ger 2004), mik\u00e4 p\u00e4tee my\u00f6s muihin sosiaalialan t\u00f6ihin.<\/p>\n<p>Sosiaalialan ty\u00f6toiminnan ymm\u00e4rt\u00e4misess\u00e4 voidaan soveltaa muun muassa ik\u00e4ryhm\u00e4l\u00e4ht\u00f6ist\u00e4 (<em>esim.<\/em> <em>lapsi-, nuoriso-, aikuis- tai vanhusty\u00f6<\/em>); kohde-, ongelma- tai asiakasryhm\u00e4l\u00e4ht\u00f6ist\u00e4 (<em>esim. maahanmuuttaja-, p\u00e4ihde- tai vammaisty\u00f6<\/em>); organisaatiol\u00e4ht\u00f6ist\u00e4 (<em>esim. koulussa, terveydenhuollossa tai vankeinhoidossa teht\u00e4v\u00e4 ty\u00f6<\/em>) ja ty\u00f6orientaatiol\u00e4ht\u00f6ist\u00e4 (<em>esim. kansainv\u00e4linen, kuntouttava tai yhteis\u00f6ty\u00f6<\/em>) l\u00e4hestymistapaa. Sosiaalialan eri osa-alueiden ty\u00f6toimintojen erityspiirteit\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4 tarkastelu edellytt\u00e4\u00e4 osa-aluekohtaisten teoretisointien hallintaa, mik\u00e4 on tarpeen muun muassa palveluja uudistaessa. Esimerkiksi lapsisosiaality\u00f6 perustuu usein kehityspsykologisen ja vanhussosiaality\u00f6 sosiaaligerontologisen n\u00e4k\u00f6kulman soveltamiseen ty\u00f6t\u00e4 teht\u00e4ess\u00e4 ja sit\u00e4 tutkittaessa. (ks. Rissanen &amp; Rajavaara 2017, 77\u201381.)<\/p>\n<p>Sosiaalialan TKI-toiminnan toteuttaminen edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 AMK-henkil\u00f6st\u00f6ll\u00e4 ja -opiskelijoilla sek\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n edustajilla on riitt\u00e4v\u00e4t ilmi\u00f6perustaiset kvalifikaatiot, jotta he kaikki ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t, mit\u00e4 ja miksi kehitet\u00e4\u00e4n. Ilmi\u00f6perustaiset kvalifikaatiot hallitsevina avainosaajina voidaan t\u00e4ll\u00f6in olettaa toimivan ensinn\u00e4kin sosiaalialan AMK-opetushenkil\u00f6st\u00f6n, koska se vastaa sosiaalialan opetuksesta ja opettamaansa alaa koskevan kansallisen ja kansainv\u00e4lisen keskustelun seuraamisesta. Toiseksi ilmi\u00f6perustaiset kvalifikaatiot hallitsevina avainosaajina voidaan olettaa toimivan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n edustajien, koska he ty\u00f6skentelev\u00e4t kehitett\u00e4v\u00e4n sosiaalialan ty\u00f6toiminnan toteuttajina. Opiskelijat voivat toimia ilmi\u00f6perustaiset kvalifikaatiot hallitsevina osaajina sen mukaisesti, kuinka laajasti he ovat perehtyneet sosiaalialaan ja sen eri ilmi\u00f6kokonaisuuksiin opintoja suorittaessaan ja syvent\u00e4neet osaamistaan TKI-toiminnan kohteena olevasta ilmi\u00f6kokonaisuudesta esimerkiksi vastaavaan kokonaisuuteen kohdistuneisiin TKI-hankkeisiin aiemmin osallistumalla, harjoitteluissaan tai siihen muuten joko osana opintojaan tai ns. omalla ajallaan perehtym\u00e4ll\u00e4 (esim. vapaaehtoisty\u00f6).<\/p>\n<p>Sosiaalialan AMK-verkoston hyv\u00e4ksym\u00e4t sosionomi (AMK &amp; ylempi AMK) -tutkintojen kompetenssit osoittavat verkoston pit\u00e4v\u00e4n t\u00e4rke\u00e4n\u00e4, ett\u00e4 sosiaalialan koulutusohjelmista valmistuvilla on hyv\u00e4t sosiaalialan ilmi\u00f6perustaiset kvalifikaatiot (Sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen kompetenssit 2016; Sosionomi (ylempi AMK) -tutkintokompetenssit 2010). Etenkin Taulukossa 1 esitt\u00e4miimme kolmeen kompetenssiin kuuluvien osaamisten m\u00e4\u00e4rittelyss\u00e4 on kyse sosiaalialan ty\u00f6toiminnan ilmi\u00f6perustaisten kvalifikaatioiden hallitsemiseen liittyv\u00e4st\u00e4 osaamisesta.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Taulukko 1.<\/strong> \u00a0\u00a0\u00a0 Sosiaalialan ilmi\u00f6perustaiset kvalifikaatiot suhteessa sosionomi (AMK &amp; ylempi AMK) -tutkintojen kompetensseihin.<\/p>\n<table width=\"100%\">\n<tbody>\n<tr>\n<td width=\"25%\"><strong>Asiakasty\u00f6n osaaminen -kompetenssi<\/strong><\/td>\n<td width=\"75%\"><strong>Sosionomi (AMK) <\/strong><\/p>\n<p><em>\u201dosaa luoda ammatillisen vuorovaikutus- ja yhteisty\u00f6suhteen sek\u00e4 arvioida asiakkaan palvelutarpeita<\/em><\/p>\n<p><em>osaa tukea yksil\u00f6iden kasvua ja kehityst\u00e4 sek\u00e4 perheiden arkea ja perheenj\u00e4senten keskin\u00e4isi\u00e4 suhteita<\/em><\/p>\n<p><em>osaa osallistaen suunnitella, toteuttaa ja arvioida asiakkaan palveluprosessin<\/em><\/p>\n<p><em>tunnistaa hyvinvoinnin suojaavia- ja riskitekij\u00f6it\u00e4 sek\u00e4 osaa soveltaa ennalta ehk\u00e4isev\u00e4n ty\u00f6n ja varhaisen tukemisen n\u00e4k\u00f6kulmia<\/em><\/p>\n<p><em>osaa tavoitteellisesti, voimavaraistaen ja osallisuutta tukien ohjata asiakkaita, asiakasryhmi\u00e4 ja yhteis\u00f6j\u00e4<\/em><\/p>\n<p><em>osaa soveltaa ja arvioida asiakasty\u00f6n teoreettisia ty\u00f6orientaatioita ja menetelmi\u00e4<\/em><\/p>\n<p><em>osaa toimia kulttuurisensitiivisesti ja moninaisuutta tukien asiakasty\u00f6ss\u00e4 sek\u00e4 edist\u00e4\u00e4 kulttuurien v\u00e4list\u00e4 vuoropuhelua<\/em><\/p>\n<p><em>osaa tehd\u00e4 ohjausty\u00f6t\u00e4 erilaisissa s\u00e4hk\u00f6isiss\u00e4 toimintaymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 ja ohjata asiakkaita e-Palvelujen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4<\/em><\/p>\n<p><em>osaa arvioida asiakasty\u00f6t\u00e4 ja dokumentoida sit\u00e4 asiakasl\u00e4ht\u00f6isesti\u201d<\/em><\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td width=\"25%\"><strong>Sosiaalialan asiantuntijuusosaaminen -kompetenssi<\/strong><\/td>\n<td width=\"75%\"><strong>Sosionomi (ylempi AMK) <\/strong><\/p>\n<p><em>\u201dosaa kriittisesti analysoida yhteiskunnallisia ja globaaleja muutoksia sek\u00e4 ennakoida niiden sosiaalisia vaikutuksia<\/em><\/p>\n<p><em>osaa suunnitella, johtaa ja arvioida asiakasprosesseja sek\u00e4 tehd\u00e4 niiden vaikutuksista kokonaisarviointia<\/em><\/p>\n<p><em>kykenee ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n itsen\u00e4isesti sosiaalialan vaativissa asiantuntijateht\u00e4viss\u00e4\u201d<\/em><\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Jokaisen sosiaalialan koulutusta j\u00e4rjest\u00e4v\u00e4n ammattikorkeakoulun on hyv\u00e4 pohtia, mill\u00e4 tavalla niiss\u00e4 toteutettavassa TKI-toiminnassa huomioidaan sosiaalialan ty\u00f6toiminnan ja niiden kehitt\u00e4miseen pyrkiv\u00e4n TKI-toiminnan ymm\u00e4rt\u00e4misen kannalta t\u00e4rke\u00e4t ilmi\u00f6perustaiset kvalifikaatiot TKI-toiminnan tavoitteiden saavuttamisen ja opiskelijoiden niiss\u00e4 suorittamiksi tarkoitettujen opintojen mahdollistumisen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Niiden on siten pohdittava:<\/p>\n<ul>\n<li>Miten sosiaalialan <strong>ilmi\u00f6perustaisuus<\/strong> huomioidaan AMK:n strategioissa?<a href=\"#_ftn6\" name=\"_ftnref6\">[6]<\/a><\/li>\n<li>Miten sosiaalialan <strong>ilmi\u00f6perustaisuus<\/strong> huomioidaan AMK:n <em>yhteisiss\u00e4<\/em> TKI-toiminnan painopistealueissa?<a href=\"#_ftn7\" name=\"_ftnref7\">[7]<\/a><\/li>\n<li>Miten sosiaalialan <strong>ilmi\u00f6perustaisuus<\/strong> huomioidaan AMK:n <em>sosiaalialan<\/em> TKI-toiminnan painopistealueissa?<a href=\"#_ftn8\" name=\"_ftnref8\">[8]<\/a><\/li>\n<li>Miten sosiaalialan ty\u00f6toiminnan ja sen kehitt\u00e4miseen pyrkiv\u00e4n TKI-toiminnan ymm\u00e4rt\u00e4misen kannalta t\u00e4rke\u00e4t <strong>ilmi\u00f6perustaiset kvalifikaatiot<\/strong> huomioidaan AMK:n TKI-toiminnassa <em>yleens\u00e4<\/em>?<\/li>\n<li>Miten sosiaalialan ty\u00f6toiminnan ja sen kehitt\u00e4miseen pyrkiv\u00e4n TKI-toiminnan ymm\u00e4rt\u00e4misen kannalta t\u00e4rke\u00e4t <strong>ilmi\u00f6perustaiset kvalifikaatiot<\/strong> huomioidaan AMK:n TKI-toiminnassa<em> hankekohtaisesti<\/em>?<\/li>\n<li>Miten potentiaalisista kandidaateista etsit\u00e4\u00e4n TKI-hankekohtaiset ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n yhteisty\u00f6kumppanit?<\/li>\n<li>Miten potentiaalisista kandidaateista rekrytoidaan TKI-hankekohtaisesti<\/li>\n<li>AMK-henkil\u00f6st\u00f6\u00f6n kuuluvat hanketoteuttajat?<\/li>\n<li>erilaisia opintojaksoja suorittavat sosiaalialan ja mahdolliset muun koulutusalan AMK-opiskelijat?<\/li>\n<\/ul>\n<p><strong>\u00a0<\/strong><\/p>\n<h3>Sosiaalialan tutkimusmenetelm\u00e4kvalifikaatiot<\/h3>\n<p>Sosiaalialan TKI-toimintaa toteutettaessa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 osata arvioida, mit\u00e4 tutkimusstrategioita ja -menetelmi\u00e4 siin\u00e4 milloinkin on mahdollista hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 ja mit\u00e4 haasteita muun muassa welfare mix -mallin mukainen sosiaaliturvan ja -palvelun tuottaminen niiden hy\u00f6dynt\u00e4miselle asettaa, mik\u00e4 korostaa sosiaalialan tutkimusmenetelm\u00e4kvalifikaatioiden hallitsemisen merkityst\u00e4. Sosiaaliturvaa tai -palvelua tuottavat toimijat tarvitsevat tutkittua tietoa esimerkiksi sosiaaliturvan tai -palvelun tuottamiseen liittyvi\u00e4 suoritteita saavien tai k\u00e4ytt\u00e4vien asiakkaiden tarpeista ja tyytyv\u00e4isyydest\u00e4 niihin, jotta he voisivat vastata asiakkaiden esitt\u00e4miin ty\u00f6toiminnan kehitt\u00e4mistarpeisiin. Siksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 osata tehd\u00e4 esimerkiksi tyytyv\u00e4isyys- ja palvelutarvekyselyj\u00e4 niin, ett\u00e4 erilaiset kyselyn kohderyhm\u00e4\u00e4n kuuluvat voivat niihin vastata, mik\u00e4 puolestaan edellytt\u00e4\u00e4 esimerkiksi postitse l\u00e4hetett\u00e4v\u00e4n kirje- ja internetperustaisen verkkokyselyn hyvien ja huonojen puolien arvioimista (Laaksonen, Matikainen &amp; Tikka 2013), tai osata tulkita erilaisia tilastoja mahdollisten uusien palvelu- ja kehitt\u00e4mistarpeiden havaitsemiseksi (Simpura &amp; Melkas 2013). Etenkin sensitiivisten, arkojen tai uusien, vasta kehkeytym\u00e4ss\u00e4 olevien ilmi\u00f6iden tutkimisessa tarvitaan usein erilaisten haastattelujen tekemisen taitoja (Ruusuvuori &amp; Tiittula 2015). Jos ty\u00f6toiminnan kehitt\u00e4misess\u00e4 katsotaan olevan tarpeen hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 esimerkiksi monitahoarviointiin perustuvaa tutkimusasetelmaa, pit\u00e4\u00e4 siin\u00e4 ker\u00e4t\u00e4 tutkimusaineistoja kehitett\u00e4v\u00e4\u00e4 ty\u00f6toimintaa eri n\u00e4k\u00f6kulmista tarkastelevilta tahoilta (esim. palvelun k\u00e4ytt\u00e4jilt\u00e4 ja tuottajilta) erilaisia aineistotriangulatiivisia tiedonkeruumenetelmi\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4en (Vartiainen 2007; Viinam\u00e4ki 2007). Jos sen kehitt\u00e4misess\u00e4 katsotaan olevan tarpeen hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 toimintatutkimusta tai jotain sen periaatteita soveltavaa tutkimusotetta kuten kehitt\u00e4v\u00e4\u00e4 ty\u00f6ntutkimusta (Engestr\u00f6m 2004; Saari 2009), on siin\u00e4 osattava murtaa samoin kuin sosiaalialan k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6tutkimuksessa tutkijoiden ja tutkittavien v\u00e4liset ns. perinteiset rajat (ks. Saari, Viinam\u00e4ki &amp; Antikainen 2014; Satka ym. 2016a; Riel 2018). Kun toiminta- tai k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6tutkimuksen ideoiden hy\u00f6dynt\u00e4miseen perustuvia tutkimusstrategioita sovelletaan sosiaalialan ty\u00f6toiminnan kehitt\u00e4miseen, pyrit\u00e4\u00e4n usein hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n my\u00f6s erilaisia sosiaalialan ty\u00f6menetelmi\u00e4, jotta kehitt\u00e4misess\u00e4 saataisiin hy\u00f6dynnetty\u00e4 optimaalisesti esimerkiksi ty\u00f6ntekij\u00f6iden tai asiakkaiden ns. kokemusasiantuntijuutta (ks. Satka ym. 2016a).<\/p>\n<p>Sosiaalialan tutkimusmenetelm\u00e4kvalifikaatioiden hallitsemisen ydin on se, ett\u00e4 TKI-toimintaa toteuttavat osaavat vastata metodologisiin miten-kysymyksiin, miss\u00e4 he voivat hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 muun muassa yhteiskuntatieteellisisi\u00e4 metodikirjallisuuskatsauksia (esim. Raunio 2010; Luoma 2015) ja tiedon tuottamiseen tai tutkimusmenetelmiin tai niihin molempiin keskittyneiden organisaatioiden www-sivuja ja julkaisuja (Tilastokeskus 2018; Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto 2018).<\/p>\n<p>Sosiaalialan TKI-toiminnan toteuttaminen edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 AMK-henkil\u00f6st\u00f6ll\u00e4 ja -opiskelijoilla sek\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n edustajilla on my\u00f6s riitt\u00e4v\u00e4t tutkimusmenetelm\u00e4kvalifikaatiot, jotta jokainen heist\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, miten voidaan kehitt\u00e4\u00e4 sit\u00e4, mit\u00e4 halutaan kehitt\u00e4\u00e4. Tutkimusmenetelm\u00e4kvalifikaatiot hallitsevina avainosaajina voidaan t\u00e4ll\u00f6in olettaa toimivan sosiaalialan AMK-opetushenkil\u00f6st\u00f6n, koska se vastaa tutkimusmenetelm\u00e4opetuksesta, mihin liittyy kiinte\u00e4sti kansallisen ja kansainv\u00e4lisen TKI-keskustelun seuraaminen ja TKI-hankkeiden toteuttamiseen osallistuminen. Toiseksi tutkimusmenetelm\u00e4kvalifikaatiot hallitsevina avainosaajina voidaan olettaa toimivan ainakin osan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n edustajista, mutta heid\u00e4n kohdallaan osaamisessa on todenn\u00e4k\u00f6isesti suurta vaihtelua, koska osalla heist\u00e4 voi olla sosiaalialan toimintaresurssien niukkuuden vuoksi vain v\u00e4h\u00e4n mahdollisuuksia seurata sosiaalialan ty\u00f6toiminnan kehitt\u00e4mist\u00e4 ja kehitt\u00e4\u00e4 siin\u00e4 tarvittavaa tutkimusmenetelm\u00e4osaamistaan. Opiskelijat voivat toimia tutkimusmenetelm\u00e4kvalifikaatiot hallitsevina osaajina sen mukaisesti, kuinka laajasti he ovat perehtyneet sosiaalialan TKI-toimintaan ja siin\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4viin TKI-menetelmiin opintoja suorittaessaan ja voineet syvent\u00e4\u00e4 TKI-osaamistaan esimerkiksi TKI-toimintaan aiemmin osallistumalla, harjoitteluissaan tai siihen muuten joko osana opintojaan tai ns. omalla ajallaan perehtym\u00e4ll\u00e4. L\u00e4ht\u00f6kohtaisesti heid\u00e4n osallistumisensa TKI-toimintaan on ongelmatonta, koska heid\u00e4n ajatellaan syvent\u00e4v\u00e4n ja laajentavan TKI-hankkeissa tutkimusmenetelm\u00e4osaamistaan.<\/p>\n<p>Sosiaalialan AMK-verkoston hyv\u00e4ksym\u00e4t sosionomi (AMK &amp; ylempi AMK) -tutkintojen kompetenssit osoittavat verkoston pit\u00e4v\u00e4n t\u00e4rke\u00e4n\u00e4, ett\u00e4 sosiaalialan koulutusohjelmista valmistuvilla on riitt\u00e4v\u00e4t sosiaalialan tutkimusmenetelm\u00e4kvalifikaatiot (Sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen kompetenssit 2016; Sosionomi (ylempi AMK) -tutkintokompetenssit 2010). Etenkin Taulukossa 2 esitt\u00e4miimme kahteen kompetenssiin kuuluvien osaamisten m\u00e4\u00e4rittelyss\u00e4 on kyse sosiaalialan ty\u00f6toiminnan tutkimusmenetelm\u00e4kvalifikaatioiden hallitsemiseen liittyv\u00e4st\u00e4 osaamisesta.<\/p>\n<p><strong>\u00a0<\/strong><\/p>\n<p><strong>Taulukko 2.<\/strong>\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Sosiaalialan tutkimusmenetelm\u00e4kvalifikaatiot suhteessa sosionomi (AMK &amp; ylempi AMK) -tutkintojen kompetensseihin.<\/p>\n<table width=\"99%\">\n<tbody>\n<tr>\n<td width=\"25%\"><strong>Tutkimuksellinen kehitt\u00e4mis- ja innovaatio -osaaminen -kompetenssi<\/strong><\/td>\n<td width=\"75%\"><strong>Sosionomi (AMK) <\/strong><\/p>\n<p><em>\u201dkykenee innovatiiviseen ongelmaratkaisuun ja verkostoty\u00f6h\u00f6n sosiaalialan kehitt\u00e4misess\u00e4<\/em><\/p>\n<p><em>osaa kehitt\u00e4\u00e4 kumppanuusl\u00e4ht\u00f6isesti asiakasty\u00f6n menetelmi\u00e4, ty\u00f6k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 sek\u00e4 palveluprosesseja<\/em><\/p>\n<p><em>osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida kehitt\u00e4mishankkeita<\/em><\/p>\n<p><em>osaa soveltaa tutkimus- ja kehitt\u00e4mismenetelmi\u00e4 toimintak\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen kehitt\u00e4miseksi<\/em><\/p>\n<p><em>osaa tuottaa ja arvioida tietoa hyvinvoinnin edist\u00e4miseksi<\/em><\/p>\n<p><em>osaa toimia tutkimus- ja kehitt\u00e4misty\u00f6n eettisten periaatteiden ja ohjeiden mukaisesti\u201d<\/em><\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td width=\"25%\"><strong>Tutkimuksellinen kehitt\u00e4misosaaminen -kompetenssi<\/strong><\/td>\n<td width=\"75%\"><strong>Sosionomi (ylempi AMK) <\/strong><\/p>\n<p>\u201d<em>osaa kriittisesti arvioida TKI-toiminnan intressil\u00e4ht\u00f6kohtia ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 eettisyyden merkityksen toiminnassa<\/em><\/p>\n<p><em>hallitsee tutkimus- ja kehitt\u00e4mismenetelmi\u00e4 sek\u00e4 osaa kehitt\u00e4\u00e4 sosiaalialan ty\u00f6t\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6l\u00e4ht\u00f6isi\u00e4 tutkimusmenetelmi\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4en<\/em><\/p>\n<p><em>osaa kehitt\u00e4\u00e4 toimintaansa ja sosiaalialan k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 kokemustietoa reflektoiden ja kansalaisia osallistaen <\/em><\/p>\n<p><em>osaa innovoida, valmistella ja johtaa projekteja sek\u00e4 arvioida niiden prosessia ja vaikuttavuutta\u201d<\/em><\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Jokaisen sosiaalialan koulutusta j\u00e4rjest\u00e4v\u00e4n ammattikorkeakoulun on hyv\u00e4 pohtia, mill\u00e4 tavalla niiss\u00e4 toteutettavassa TKI-toiminnassa huomioidaan sosiaalialan ty\u00f6toiminnan kehitt\u00e4miseen pyrkiv\u00e4n TKI-toiminnan ymm\u00e4rt\u00e4misen kannalta keskeiset tutkimusmenetelm\u00e4kvalifikaatiot sek\u00e4 TKI-toiminnan tavoitteiden saavuttamisen ett\u00e4 opiskelijoiden niiss\u00e4 suorittamiksi tarkoitettujen opintojen mahdollistumisen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Niiden on siten pohdittava:<\/p>\n<ul>\n<li>Miten sosiaalialan ty\u00f6toiminnan ja sen kehitt\u00e4miseen pyrkiv\u00e4n TKI-toiminnan ymm\u00e4rt\u00e4misen kannalta keskeiset <strong>tutkimusmenetelm\u00e4kvalifikaatiot<\/strong> huomioidaan AMK:n TKI-toiminnassa <em>yleens\u00e4<\/em>?<\/li>\n<li>Miten sosiaalialan ty\u00f6toiminnan ja sen kehitt\u00e4miseen pyrkiv\u00e4n TKI-toiminnan ymm\u00e4rt\u00e4misen kannalta keskeiset <strong>tutkimusmenetelm\u00e4kvalifikaatiot<\/strong> huomioidaan AMK:n TKI-toiminnassa<em> hankekohtaisesti<\/em>?<\/li>\n<\/ul>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<h3>Sosiaalialan ty\u00f6menetelm\u00e4kvalifikaatiot<\/h3>\n<p>Sosiaalialan TKI-toimintaa toteutettaessa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, mik\u00e4 rooli ty\u00f6menetelmill\u00e4 on kulloinkin kehitt\u00e4v\u00e4n sosiaalialan ty\u00f6toiminnan toteuttamisessa. Esimerkiksi riitt\u00e4v\u00e4n monipuolisen asiakasty\u00f6menetelmien hallinnan on todettu mahdollistavan relevantin tilannekohtaisen teoreettiseen viitekehykseen perustuvan ty\u00f6orientaation soveltamisen sosiaalitoimen ty\u00f6toimintaa kuuluvissa asiakaspalvelutilanteissa (Pohjola &amp; Laitinen 2010; Helminen 2014; Satka ym. 2016). Sosiaalialan ty\u00f6toiminnassa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t ty\u00f6menetelm\u00e4t kuitenkin eriytyv\u00e4t muun muassa sen mukaan, keit\u00e4 ovat asiakkaat tai asiakasryhm\u00e4t tai mit\u00e4 ovat ilmi\u00f6t, joihin ty\u00f6toiminnalla pyrit\u00e4\u00e4n vaikuttamaan. Sosiaalialalla t\u00f6it\u00e4 tekev\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t monenlaisia esimerkiksi asiakasryhm\u00e4-, ongelma-, organisaatio- tai ty\u00f6orientaatiol\u00e4ht\u00f6isi\u00e4 ty\u00f6menetelmi\u00e4. Joskus sosiaalialan ty\u00f6toiminnassa katsotaan olevan tarvetta k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yht\u00e4 tai useampaa yksil\u00f6-, ryhm\u00e4- tai yhteis\u00f6tasoista osallistavaa ja valtaistavaa ty\u00f6menetelm\u00e4\u00e4, joille on luonteenomaista asiakkaiden osallistaminen ja voimavaraistaminen (tai valtaistaminen) oman tilanteensa ratkaisijoiksi (ks. esim. Jouttim\u00e4ki, Kangas &amp; Saurama 2011). Sosiaalialan ty\u00f6toiminnoissa k\u00e4ytett\u00e4vien ty\u00f6menetelmien runsauden vuoksi niiden asiantunteva k\u00e4ytt\u00e4minen edellytt\u00e4\u00e4 kriittisen tarveanalyysin tekemist\u00e4 siit\u00e4, mitk\u00e4 menetelm\u00e4t ovat milloinkin toimivia. My\u00f6s sen ymm\u00e4rt\u00e4minen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 osa ty\u00f6menetelmist\u00e4 soveltuu muita paremmin k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi esimerkiksi kehitt\u00e4misess\u00e4 tarvittavana arviointimenetelm\u00e4n\u00e4. Muun muassa osallistavien ty\u00f6menetelmien k\u00e4ytt\u00e4minen voi olla <em>asiakas-, palvelu-, alue-, tai tulevaisuusorientoitunutta<\/em>, mik\u00e4 vaikuttaa niiden soveltamiseen (Halttunen-Sommardahl n.d.) Esimerkiksi <em>yhteiskehitt\u00e4mist\u00e4 ja osallistamista <\/em>(Yhteiskehitt\u00e4minen ja osallistaminen 2018), <em>osallistavia arviointimenetelmi\u00e4<\/em> (Osallistavat arviointimenetelm\u00e4t n.d.) ja <em>toiminnallisia menetelmi\u00e4<\/em> (Heiskanen &amp; Hiisij\u00e4rvi n.d.) voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4, kun selvitet\u00e4\u00e4n sosiaaliturvaa tai -palvelua k\u00e4ytt\u00e4vien asiakkaiden hyvinvointivajeita ja etsit\u00e4\u00e4n keinoja, joilla niit\u00e4 voidaan poistaa. Sosiaalialan ty\u00f6toiminnan, kuten siihen kuuluvien asiakaspalvelutilanteiden ja siten my\u00f6s niiden kehitt\u00e4misen kannalta, on korostettu olevan t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 asiakkailla on aktiivinen kokemusasiantuntijan rooli, jotta he ovat osallisia heit\u00e4 koskevien asioiden k\u00e4sittelyss\u00e4 ja niihin liittyvien p\u00e4\u00e4t\u00f6sten tekemisess\u00e4 (Palsanen &amp; K\u00e4\u00e4ri\u00e4inen 2016, 184\u2013205). Etenkin toimintatutkimusta soveltavissa ty\u00f6n kehitt\u00e4miseen pyrkiviss\u00e4 tutkimusotteissa kokemusasiantuntijuuden on todettu olevan merkitt\u00e4v\u00e4 kehitt\u00e4misen voimavara (ks. Saari 2007; Saari 2009), jota my\u00f6s sosiaalialan TKI-toiminnassa tulee osata hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Sosiaalialan TKI-toiminnan toteuttaminen edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 AMK-henkil\u00f6st\u00f6ll\u00e4 ja -opiskelijoilla sek\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n edustajilla on my\u00f6s riitt\u00e4v\u00e4t ty\u00f6menetelm\u00e4kvalifikaatiot, jotta he kaikki ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t, mit\u00e4 ty\u00f6menetelmi\u00e4 ja miten niit\u00e4 kehitt\u00e4misess\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Ty\u00f6menetelm\u00e4kvalifikaatiot hallitsevina avainosaajina voidaan t\u00e4ll\u00f6in olettaa toimivan sosiaalialan AMK-opetushenkil\u00f6st\u00f6n, koska se vastaa ty\u00f6menetelm\u00e4opetuksesta, mihin liittyy kiinte\u00e4sti kansallisen ja kansainv\u00e4lisen ty\u00f6menetelmien kehitt\u00e4misen ja niist\u00e4 k\u00e4yt\u00e4v\u00e4n keskustelun seuraaminen ja TKI-hankkeiden toteuttamiseen osallistuminen. Toiseksi ty\u00f6menetelm\u00e4kvalifikaatiot hallitsevina avainosaajina voidaan olettaa toimivan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n edustajien, jotka k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kehitett\u00e4v\u00e4n ty\u00f6toiminnan toteuttamisessa niit\u00e4 ty\u00f6menetelmi\u00e4, jotka he itse tai muut ovat arvioineet toimiviksi ty\u00f6menetelmiksi. Opiskelijat voivat toimia ty\u00f6menetelm\u00e4kvalifikaatiot hallitsevina osaajina sen mukaisesti, kuinka laajasti he ovat perehtyneet sosiaalialan ty\u00f6toimintaan ja siin\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4viin ty\u00f6menetelmiin opintoja suorittaessaan ja voineet syvent\u00e4\u00e4 niihin liittyv\u00e4\u00e4 osaamistaan esimerkiksi TKI-toimintaan aiemmin osallistumalla, harjoitteluissaan tai siihen muuten joko osana opintojaan tai ns. omalla ajallaan perehtym\u00e4ll\u00e4. L\u00e4ht\u00f6kohtaisesti heid\u00e4n osallistumisensa TKI-toimintaan on ongelmatonta, koska heid\u00e4n ajatellaan voivan syvent\u00e4\u00e4 ja laajentaa TKI-hankkeissa my\u00f6s ty\u00f6menetelm\u00e4osaamistaan.<\/p>\n<p>Sosiaalialan AMK-verkoston hyv\u00e4ksym\u00e4t sosionomi (AMK &amp; ylempi AMK) -tutkintojen kompetenssit osoittavat verkoston pit\u00e4v\u00e4n t\u00e4rke\u00e4n\u00e4, ett\u00e4 sosiaalialan koulutusohjelmista valmistuvilla on riitt\u00e4v\u00e4t sosiaalialan ty\u00f6menetelm\u00e4kvalifikaatiot (Sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen kompetenssit 2016; Sosionomi (ylempi AMK) -tutkintokompetenssit 2010). Etenkin Taulukossa 3 esitt\u00e4miimme kahteen kompetenssiin kuuluvien osaamisten m\u00e4\u00e4rittelyss\u00e4 on kyse sosiaalialan ty\u00f6toiminnan ty\u00f6menetelm\u00e4kvalifikaatioiden hallitsemiseen liittyv\u00e4st\u00e4 osaamisesta.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Taulukko 3.<\/strong> \u00a0\u00a0\u00a0 Sosiaalialan ty\u00f6menetelm\u00e4kvalifikaatiot suhteessa sosionomi (AMK &amp; ylempi AMK) -tutkintojen kompetensseihin.<\/p>\n<table width=\"100%\">\n<tbody>\n<tr>\n<td width=\"25%\"><strong>Kriittinen ja osallistava yhteiskuntaosaaminen -kompetenssi<\/strong><\/td>\n<td width=\"75%\"><strong>Sosionomi (AMK) <\/strong><\/p>\n<p><em>\u201dkykenee ammatilliseen kriittiseen reflektioon<\/em><\/p>\n<p><em>osaa analysoida ep\u00e4tasa-arvoa, huono-osaisuutta sek\u00e4 hyvinvointia tuottavia kansallisia ja globaaleja rakenteita ja prosesseja sek\u00e4 ehk\u00e4ist\u00e4 syrj\u00e4ytymist\u00e4<\/em><\/p>\n<p><em>kykenee puolustamaan haavoittuvassa asemassa olevien ja vaiennet-tujen ihmisten etuja sek\u00e4 tuomaan poliittiseen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon ja vastuullisille toimijoille tietoa kohtuuttomista el\u00e4m\u00e4ntilanteista<\/em><\/p>\n<p><em>tuntee julkishallinnollisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoj\u00e4rjestelm\u00e4n ja osaa toimia sen toimintaperiaatteiden mukaan<\/em><\/p>\n<p><em>osaa edist\u00e4\u00e4 kansalaisten osallisuutta ja osallistumisen mahdollisuuksia sek\u00e4 kykenee vaikuttamisty\u00f6h\u00f6n eri toimijoiden kanssa\u201d<\/em><\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td width=\"25%\"><strong>Sosiaalialan asiantuntijuusosaaminen -kompetenssin yksi tavoite<\/strong><\/td>\n<td width=\"75%\"><strong>Sosionomi (ylempi AMK) <\/strong><\/p>\n<p><em>\u201dhallitsee sosiaalialan erityisosaamista vastaavia k\u00e4sitteit\u00e4, ty\u00f6orientaatioita ja menetelmi\u00e4\u201d<\/em><\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n<p><strong>\u00a0<\/strong><\/p>\n<p>Jokaisen sosiaalialan koulutusta j\u00e4rjest\u00e4v\u00e4n ammattikorkeakoulun on hyv\u00e4 pohtia, mill\u00e4 tavalla niiss\u00e4 toteutettavassa TKI-toiminnassa huomioidaan sosiaalialan ty\u00f6toiminnan kehitt\u00e4miseen pyrkiv\u00e4n TKI-toiminnan ymm\u00e4rt\u00e4misen kannalta t\u00e4rke\u00e4t ty\u00f6menetelm\u00e4kvalifikaatiot niin TKI-toiminnan tavoitteiden saavuttamisen kuin opiskelijoiden niiss\u00e4 suorittamiksi tarkoitettujen opintojen mahdollistumisen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Niiden on siten pohdittava:<\/p>\n<ul>\n<li>Miten sosiaalialan ty\u00f6toiminnan ja sen kehitt\u00e4miseen pyrkiv\u00e4n TKI-toiminnan ymm\u00e4rt\u00e4misen kannalta t\u00e4rke\u00e4t <strong>ty\u00f6menetelm\u00e4kvalifikaatiot<\/strong> huomioidaan AMK:n TKI-toiminnassa<em> yleens\u00e4<\/em>?<\/li>\n<li>Miten sosiaalialan ty\u00f6toiminnan ja sen kehitt\u00e4miseen pyrkiv\u00e4n TKI-toiminnan ymm\u00e4rt\u00e4misen kannalta t\u00e4rke\u00e4t <strong>ty\u00f6menetelm\u00e4kvalifikaatiot<\/strong> huomioidaan AMK:n TKI-toiminnassa <em>hankekohtaisesti<\/em>?<\/li>\n<\/ul>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<h3>Sosiaalialan verkostokvalifikaatiot<\/h3>\n<p>Sosiaalialan TKI-toimintaa toteutettaessa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomioida verkostokvalifikaatioiden merkityksen korostuminen, sill\u00e4 my\u00f6s sen ty\u00f6toimintaa toteuttavat organisaatiot ja niiden toimintatavat ovat muuttuneet aiempaa enemm\u00e4n vuorovaikutusta toisten organisaatioiden kanssa korostaviksi, mihin liittyen perinteiset ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 alas -organisoidut, hierarkiaan perustuvat toimintamallit ovat murtuneet. Keskeinen merkitys n\u00e4iss\u00e4 erilaisia yhteisty\u00f6kumppanuuksia korostavissa verkostoissa toimimiselle on taidolla olla vuorovaikutuksessa sek\u00e4 organisaatioiden sis\u00e4ll\u00e4 ett\u00e4 niiden ulkopuolella olevien toimijoiden kanssa. (Hanhinen 2010, 33\u201343.) Sosiaalialan TKI-toiminnassa tarvittavien verkostokvalifikaatioiden ymm\u00e4rt\u00e4miseksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomata, ettei keskustelua sosiaalisista verkostoista, joilta ihmisten ajatellaan ensisijaisesti hakevan tarvitsemaansa sosiaalista tukea (esim. omat l\u00e4heiset tai samassa el\u00e4m\u00e4ntilanteessa olevat vertaiset) palveluj\u00e4rjestelm\u00e4n kasvusta huolimatta, sekoiteta keskusteluun t\u00e4ss\u00e4 tarkoitetuista moni\u00e4\u00e4nisist\u00e4 organisaatioiden yhteisty\u00f6verkostoista, joiden muodostumista ohjaavat verkostossa mukana olevien organisaatioiden intressit, joihin sitoutuminen toimii verkostoja yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4n\u00e4 voimana. Sosiaalitieteellisess\u00e4 tutkimuksessa verkostoja on perinteisesti tarkasteltu esimerkiksi sosiaalisen p\u00e4\u00e4oman ja ihmisten hyvinvointia turvaavien resurssien n\u00e4k\u00f6kulmista. Sosiaality\u00f6n ja sosiaalipoliittisen verkostotutkimuksen keski\u00f6ss\u00e4 ovat olleet verkostojen ihmiselle tarjoama sosiaalinen tuki ja hoiva. L\u00e4ht\u00f6kohtaisesti on ajateltu usein, ett\u00e4 sosiaalisten verkostojen puute johtaa siihen, ett\u00e4 ihmisen hyvinvoinnissa on vajeita. (Raitakari, Roivainen &amp; Kr\u00f6ger 2004, 132\u2013133.)<\/p>\n<p>Esimerkiksi welfare mix -toimintamallin mukaisten sosiaaliturvan tai -palvelun tuottamistapojen ennakoitu lis\u00e4\u00e4ntyminen lis\u00e4\u00e4 my\u00f6s niit\u00e4 tuottavien organisaatioiden moninaisuutta ja niiden v\u00e4lisen yhteisty\u00f6n ja siten verkostokvalifikaatioiden hallitsemisen tarvetta. Samoin tekee muun muassa sosiaalipalveluja k\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 asiakkaita osallistavan ja heid\u00e4n kokemusasiantuntijuuttaan hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n pyrkiv\u00e4n yhteiskehitt\u00e4misen yleistyminen (ks. esim. Satka ym. 2016, 8\u201330; Sosionomi tuottaa hyvinvointia \u2026 2017). Erilaisten verkostokvalifikaatioiden moninaisuutta ja -kerroksisuutta lis\u00e4\u00e4 my\u00f6s digitalisaatio, jonka eteneminen muuttaa perinteisi\u00e4 face-to-face -toimintaan perustuvia aika\u2013paikka -sidonnaisuuksia (The 10 skills \u2026 2016).<\/p>\n<p>Sosiaalialan TKI-toiminnan toteuttaminen edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 AMK-henkil\u00f6st\u00f6ll\u00e4 ja -opiskelijoilla sek\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4nedustajilla on my\u00f6s riitt\u00e4v\u00e4t verkostokvalifikaatiot, jotta he kaikki ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t, mik\u00e4 merkitys niill\u00e4 on ty\u00f6toiminnan organisoimisessa ja kehitt\u00e4misess\u00e4. Verkostokvalifikaatiot hallitsevina avainosaajina voidaan t\u00e4ll\u00f6in olettaa toimivan sosiaalialan AMK-opetushenkil\u00f6st\u00f6n, koska se vastaa verkostoja ja verkostoitumista koskevasta opetuksesta, mihin liittyy kiinte\u00e4sti kansallisen ja kansainv\u00e4lisen niist\u00e4 k\u00e4yt\u00e4v\u00e4n keskustelun seuraaminen ja TKI-hankkeiden toteuttamiseen osallistuminen. Toiseksi verkostokvalifikaatiot hallitsevina avainosaajina voidaan olettaa toimivan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n edustajien, jotka ovat mukana ja toimivat kehitett\u00e4v\u00e4n ty\u00f6toiminnan toteuttamisen kannalta t\u00e4rkeiss\u00e4 verkostoissa. Opiskelijat voivat toimia verkostokvalifikaatiot hallitsevina osaajina sen mukaisesti, kuinka laajasti he ovat perehtyneet sosiaalialan ty\u00f6toimintaan ja sen toteuttamisen kannalta t\u00e4rkeisiin verkostoihin opintoja suorittaessaan ja voineet syvent\u00e4\u00e4 niihin liittyv\u00e4\u00e4 osaamistaan esimerkiksi TKI-toimintaan aiemmin osallistumalla, harjoitteluissaan tai muuten joko osana opintojaan tai ns. omalla ajallaan niihin perehtym\u00e4ll\u00e4. L\u00e4ht\u00f6kohtaisesti heid\u00e4n osallistumisensa TKI-toimintaan on ongelmatonta, koska heid\u00e4n ajatellaan voivan syvent\u00e4\u00e4 ja laajentaa TKI-hankkeissa my\u00f6s verkostosaamistaan.<\/p>\n<p>Sosiaalialan AMK-verkoston hyv\u00e4ksym\u00e4t sosionomi (AMK &amp; ylempi AMK) -tutkintojen kompetenssit osoittavat sen pit\u00e4v\u00e4n t\u00e4rke\u00e4n\u00e4, ett\u00e4 sosiaalialan koulutusohjelmista valmistuvilla on riitt\u00e4v\u00e4t sosiaalialan verkostokvalifikaatiot (Sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen kompetenssit 2016; Sosionomi (ylempi AMK) -tutkintokompetenssit 2010). Etenkin Taulukossa 4 esitt\u00e4miimme kolmeen kompetenssiin kuuluvien osaamisten m\u00e4\u00e4rittelyss\u00e4 on kyse sosiaalialan ty\u00f6toiminnan verkostokvalifikaatioiden hallitsemiseen liittyv\u00e4st\u00e4 osaamisesta.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>\u00a0<\/strong><\/p>\n<p><strong>Taulukko 4.<\/strong> \u00a0\u00a0\u00a0 Sosiaalialan verkostokvalifikaatiot suhteessa sosionomi (AMK &amp; ylempi AMK) -tutkintojen kompetensseihin.<\/p>\n<table width=\"100%\">\n<tbody>\n<tr>\n<td width=\"25%\"><strong>Sosiaalialan palveluj\u00e4rjestelm\u00e4osaaminen -kompetenssi<\/strong><\/td>\n<td width=\"75%\"><strong>Sosionomi (AMK) <\/strong><\/p>\n<p>\u201d<em>osaa j\u00e4sent\u00e4\u00e4 hyvinvointiin ja kest\u00e4v\u00e4\u00e4n kehitykseen liittyvi\u00e4 paikallisia ja globaaleja haasteita sek\u00e4 niiden vaikutuksia sosiaali- ja terveydenhuoltoon<\/em><\/p>\n<p><em>tuntee alan juridisen s\u00e4\u00e4d\u00f6s-pohjan ja osaa soveltaa keskeist\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4<\/em><\/p>\n<p><em>hallitsee sosiaali- ja terveydenhuollon sek\u00e4 kasvatus- ja koulutuspalvelujen j\u00e4rjest\u00e4misen ja tuottamisen tavat sek\u00e4 niiden ohjauksen ja valvonnan <\/em><\/p>\n<p><em>tuntee sosiaaliturvan ja hyvinvointipalveluj\u00e4rjestelm\u00e4t julkisella, yksityisell\u00e4 ja kolmannella sektorilla sek\u00e4 hallitsee sosiaaliturvaohjauksen<\/em><\/p>\n<p><em>osaa sovittaa yhteen palveluita tarvel\u00e4ht\u00f6isesti ja toimia muutoksen eteenp\u00e4in viej\u00e4n\u00e4<\/em><\/p>\n<p><em>osaa toimia aktiivisena sosiaalialan asiantuntijana ja perustella asiakkaan etua sek\u00e4 moniammatillisessa ett\u00e4 monialaisessa yhteisty\u00f6ss\u00e4.\u201d<\/em><\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td width=\"25%\"><strong>Sosiaalialan asiantuntijuusosaaminen -kompetenssi<\/strong><\/td>\n<td width=\"75%\"><strong>Sosionomi (ylempi AMK) <\/strong><\/p>\n<p><em>\u201dosaa toimia kansainv\u00e4lisiss\u00e4 yhteisty\u00f6verkostoissa<\/em><\/td>\n<\/tr>\n<tr>\n<td width=\"25%\"><strong>Johtamisosaaminen -kompetenssi<\/strong><\/td>\n<td width=\"75%\"><strong>Sosionomi (ylempi AMK) <\/strong><\/p>\n<p><em>ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 strategisen ajattelun periaatteet sek\u00e4 tuntee laatuj\u00e4rjestelmi\u00e4 ja osaa arvioida ja soveltaa niit\u00e4<\/em><\/p>\n<p><em>hallitsee talous- ja henkil\u00f6st\u00f6hallinnon perusperiaatteet ja osaa soveltaa niit\u00e4<\/em><\/p>\n<p><em>osaa kehitt\u00e4\u00e4 ja johtaa ty\u00f6yhteis\u00f6n toimintaa sek\u00e4 edist\u00e4\u00e4 ty\u00f6hyvinvointia yhteisty\u00f6ss\u00e4 henkil\u00f6st\u00f6n kanssa<\/em><\/p>\n<p><em>kykenee johtamaan osaamista sek\u00e4 sosiaalialan ty\u00f6k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen ja palve-lujen kehitt\u00e4mist\u00e4 monimutkaisissa ja ennakoimattomissa verkostoissa ja toimintaymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4\u201d<\/em><\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Jokaisen sosiaalialan koulutusta j\u00e4rjest\u00e4v\u00e4n ammattikorkeakoulun on hyv\u00e4 pohtia, mill\u00e4 tavalla niiss\u00e4 toteutettavassa TKI-toiminnassa huomioidaan sosiaalialan ty\u00f6toiminnan kehitt\u00e4miseen pyrkiv\u00e4n TKI-toiminnan ymm\u00e4rt\u00e4misen kannalta t\u00e4rke\u00e4t verkostokvalifikaatiot niin TKI-toiminnan tavoitteiden saavuttamisen kuin opiskelijoiden niiss\u00e4 suorittamiksi tarkoitettujen opintojen mahdollistumisen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Niiden on siten pohdittava:<\/p>\n<ul>\n<li>Miten sosiaalialan ty\u00f6toiminnan ja sen kehitt\u00e4miseen pyrkiv\u00e4n TKI-toiminnan ymm\u00e4rt\u00e4misen kannalta t\u00e4rke\u00e4t <strong>verkostokvalifikaatiot<\/strong> huomioidaan AMK:n TKI-toiminnassa<em> yleens\u00e4<\/em>?<\/li>\n<li>Miten sosiaalialan ty\u00f6toiminnan ja sen kehitt\u00e4miseen pyrkiv\u00e4n TKI-toiminnan ymm\u00e4rt\u00e4misen kannalta t\u00e4rke\u00e4t <strong>verkostokvalifikaatiot<\/strong> huomioidaan AMK:n TKI-toiminnassa<em> hankekohtaisesti<\/em>?<\/li>\n<\/ul>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<h2>Pohdinta<\/h2>\n<p>Sosiaalialan ty\u00f6toiminnan erityispiirre on, ett\u00e4 alalla ty\u00f6t\u00e4 tekevien tulee pyrki\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n ty\u00f6ns\u00e4 tarpeettomaksi p\u00e4invastoin kuin monilla muilla aloilla ty\u00f6t\u00e4 tekevien, jotka pyrkiv\u00e4t tekem\u00e4\u00e4n ty\u00f6st\u00e4\u00e4n aiempaa tarpeellisempaa. Tarkoitamme t\u00e4ll\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 sosiaalialalla teht\u00e4v\u00e4n ty\u00f6n katsotaan onnistuvan hyvin tavoitteissaan, kun asiakkaat eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 tarvitse sosiaaliturvaa tai -palveluja, joiden tarpeessa he olivat tullessaan sosiaalialan ty\u00f6ntekij\u00e4n asiakkaaksi. Sosiaalialan ty\u00f6toiminnan (ml. sen kehitt\u00e4miseen pyrkiv\u00e4 TKI-toiminta) onnistumista k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tasolla teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n voidaan puolestaan arvioida esimerkiksi suhteuttamalla asiakkaan asemaa siihen, mik\u00e4 se on, kun perustuslain 19 \u00a7:n (ks. tark. 2.2 alaluku) ja lain sosiaalihuollon ammattihenkil\u00f6ist\u00e4 (817\/2015) 4 \u00a7:n mukaiset ammatilliset tavoitteet t\u00e4yttyv\u00e4t: \u201d<em>Sosiaalihuollon ammattihenkil\u00f6n ammatillisen toiminnan p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 on sosiaalisen toimintakyvyn, yhdenvertaisuuden ja osallisuuden edist\u00e4minen sek\u00e4 syrj\u00e4ytymisen ehk\u00e4iseminen ja hyvinvoinnin lis\u00e4\u00e4minen. Sosiaalihuollon ammattihenkil\u00f6n velvollisuutena on noudattaa ammattitoiminnassaan, mit\u00e4 sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista sek\u00e4 asiakastietojen k\u00e4sittelyst\u00e4 s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n<\/em>.\u201d<\/p>\n<p>Sosiaalialan ty\u00f6toiminnan erityispiirre, ett\u00e4 se on onnistunut kansalaisia palvelevassa toiminnassaan tehty\u00e4\u00e4n itsens\u00e4 tarpeettomaksi, on my\u00f6s sen paradoksi. T\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 tehd\u00e4kseen itsens\u00e4 tarpeettomaksi, alalla toimivat tarvitsevat TKI-resursseja voidakseen kehitt\u00e4\u00e4 ty\u00f6toimintaansa ja vastata yhteiskunnallisiin muutoshaasteisiin (Sosionomi tuottaa hyvinvointia \u2026 2017; ks. esim. Saari 2017; Ylik\u00e4nn\u00f6, Hakala &amp; Kangas 2018). T\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta, voidaankin pohtia, onko esimerkiksi ammattikorkeakoulujen rahoitusmallissa, joka on ollut k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 vuodesta 2017 alkaen, oleva koulutuksen ja TKI-toiminnan painottaminen kohdillaan. Rahoitusmallin mukaan koulutuksen painoarvo on ollut yli viisinkertainen suhteessa TKI-toiminnan painoarvoon, kun opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6 on jakanut ammattikorkeakouluille niiden toiminnan rahoittamista varten my\u00f6nnetyn perusrahoituksen. (Kuvio 3)<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone size-medium wp-image-1814\" src=\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2018\/09\/Kuvio-3-Viinam\u00e4ki-ja-Saari-600x443.jpg\" alt=\"\" width=\"600\" height=\"443\" srcset=\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2018\/09\/Kuvio-3-Viinam\u00e4ki-ja-Saari-600x443.jpg 600w, https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2018\/09\/Kuvio-3-Viinam\u00e4ki-ja-Saari-110x81.jpg 110w, https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2018\/09\/Kuvio-3-Viinam\u00e4ki-ja-Saari.jpg 1280w\" sizes=\"auto, (max-width: 600px) 100vw, 600px\" \/><\/p>\n<p><strong>Kuvio 3. <\/strong>Ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli vuodesta 2017 alkaen.<a href=\"#_ftn9\" name=\"_ftnref9\">[9]<\/a><\/p>\n<p>Vuodesta 2017 alkaen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notetun ammattikorkeakoulujen rahoitusmallin mukaan ammattikorkeakoulut ovat saaneet toimintaansa varten tarvitsemastaan rahoituksesta 79 % koulutukselle asetettujen tavoitteiden, 15 % TKI-toiminalle asetettujen tavoitteiden ja 5 % muiden koulutus- ja tk-poliittisten tavoitteiden perusteella. T\u00e4llaisessa tilanteessa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 jokaisella jyvittymiskriteeritasolla on riitt\u00e4v\u00e4sti TKI-henkil\u00f6st\u00f6\u00e4, jolla on sek\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ett\u00e4 teoreettis-metodologista osaamista toteuttaa TKI-toimintaa siten, ett\u00e4 my\u00f6s ammattikorkeakoulujen opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa opintojaan siihen integroidusti. Koska TKI-toiminnassa tarvittavan rahoituksen hankkimisessa onnistumista m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t TKI-hankkeiden ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 edustavat yhteisty\u00f6kumppanit ja hankkeiden toteuttamiseen rahoitusta my\u00f6nt\u00e4v\u00e4t organisaatiot, tulee ammattikorkeakouluissa olla riitt\u00e4v\u00e4 osaaminen etsi\u00e4 kulloinkin kyseess\u00e4 olevan toimialan ty\u00f6toiminnan kehitt\u00e4misen kannalta relevantteja yhteisty\u00f6kumppaneita ja rahoituskanavia. T\u00e4m\u00e4n vuoksi ammattikorkeakoulujen tulee huomioida TKI-toiminnassa tarvittava osaaminen, kun ne ratkaisevat, miten ne pyrkiv\u00e4t saavuttamaan m\u00e4\u00e4r\u00e4lliset ja laadulliset TKI-toiminnan, koulutustoiminnan ja muut koulutus- ja tk-poliittiset tavoitteensa. T\u00e4ll\u00f6in niiden eri teht\u00e4vien toteuttamiset on mahdollista integroida toisiinsa niin, ett\u00e4 niiden toteuttamiseen liittyv\u00e4t toimenpiteet tukevat tosiaan.<\/p>\n<p>Sosiaalialan samoin kuin muidenkin alojen ty\u00f6toimintaa kehitt\u00e4v\u00e4n ammattikorkeakoulujen toteuttaman TKI-toiminnan kirjainyhdistelm\u00e4 TKI on hyv\u00e4 palastella jatkumo- ja sipulikerrosajattelun ideaa soveltaen osiinsa. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehitt\u00e4mis- ja innovaatiotoiminta pohjautuu riitt\u00e4v\u00e4n perusteelliseen tutkimus-, kehitt\u00e4mis- ja innovaatiotoimintojen toteuttamiseen pyrkivien hankkeiden muodostaman kokonaisuuden analysointiin suhteessa siihen, mitk\u00e4 ovat ammattikorkeakoulun koko toiminnalle asetetut tavoitteet. Innovatiivisten ratkaisujen l\u00f6yt\u00e4minen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kehitt\u00e4mishaasteisiin edellytt\u00e4\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 perehtymist\u00e4 siihen, onko ja jos on, niin miten esille tullutta kehitt\u00e4mishaastetta on pyritty aiemmin ratkaisemaan. Kustannustehokkaan kehitt\u00e4mistoiminnan on puolestaan t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pohjautua riitt\u00e4v\u00e4\u00e4n analyysiin relevanteista tiedon l\u00e4hteist\u00e4, tiedon keruussa ja analysoinnissa k\u00e4ytett\u00e4vist\u00e4 menetelmist\u00e4 ja niist\u00e4 tutkimusasetelmista, joita vastaavaa kehitt\u00e4mishaastetta ratkaistaessa on k\u00e4ytetty muun muassa sen todentamiseksi, mitk\u00e4 ovat haasteeseen liittyv\u00e4t konkreettiset kehitt\u00e4mistarpeet. Toisinaan kehitt\u00e4mistarpeiden analysointi voi edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n esimerkiksi monitahoarviointiin perustuva triangulatiivisen tutkimusasetelman mukainen tarveanalyysi, jossa kehitt\u00e4mistarpeista kertovaa tietoa hankitaan monin aineistonkeruumenetelmin (<em>kuten ker\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tilastotietoa, tekem\u00e4ll\u00e4 kysely ja haastattelemalla avaininformantteja<\/em>) ja useilta tahoilta (<em>kuten palvelua k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t tai saavat asiakkaat ja sen tuottamiseen osallistuvat ty\u00f6ntekij\u00e4t, valtionhallinnon tai kunnan johtavat viranomaiset ja poliittiset p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00e4t<\/em>), jotta kehitt\u00e4mistarpeet voidaan identifioida riitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tarkkuudella. Toisinaan taas voi riitt\u00e4\u00e4 muutaman avaininformantin haastatteleminen, siit\u00e4 mit\u00e4 ja miksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 miten kehitt\u00e4mist\u00e4 on syyt\u00e4 pyrki\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Parhaimmillaan ammattikorkeakoulujen niin sosiaalialan kuin muidenkin alojen TKI-toiminta on Pelle Pelottoman rohkeudella optimaalisen ratkaisun avaimia salapoliisin lailla etsivien tutkivien kehitt\u00e4j\u00e4-innovoijien ty\u00f6t\u00e4 tavoitteenaan selvitt\u00e4\u00e4, ketk\u00e4, miten ja miksi voivat ratkoa TKI-hankkeiden toteuttamisessa kohdattavat haasteet, jotta hankkeissa voidaan ratkoa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 olevat kehitt\u00e4mishaasteet. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 ammattikorkeakoulut kiinnitt\u00e4v\u00e4t riitt\u00e4v\u00e4sti huomiota, kuinka niiden TKI-toiminnan toteuttamisen organisoimisella edistet\u00e4\u00e4n sit\u00e4, ett\u00e4 TKI-hankkeiden toteuttamiseen osallistuvien intressitahojen edustajat t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t toistensa osaamista, mik\u00e4 mahdollistaa hankkeiden vaatimien riitt\u00e4vien kvarttikvalifikaatioiden hallitsemisen. Yksin mik\u00e4\u00e4n intressitaho voi t\u00e4t\u00e4 tuskin mahdollistaa, mutta yhdess\u00e4 ne voivat yritt\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 sen ottamalla l\u00e4ht\u00f6kohdakseen, ett\u00e4 yhdess\u00e4 ne voivat ratkaista hankkeissa ratkaistaviksi osoittautuvat ongelmat ja keksi\u00e4 l\u00e4hes mit\u00e4 tahansa \u2013 mutta ei mit\u00e4 sattuu\u2026<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<h2>Kirjallisuus<\/h2>\n<p>Ammattieettinen vala n.d. Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattij\u00e4rjest\u00f6 Talentia ry, Helsinki. Viitattu 9.9.2018 <a href=\"https:\/\/www.talentia.fi\/tyoelamainfo\/ammattietiikka\/ammattieettinen-vala\/\">https:\/\/www.talentia.fi\/tyoelamainfo\/ammattietiikka\/ammattieettinen-vala\/<\/a><u>.<\/u><\/p>\n<p>Ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli 2017 alkaen. Viitattu 1.9.2018 <a href=\"https:\/\/minedu.fi\/documents\/1410845\/4392480\/amk_rahoitusmalli_2017.pdf\/8ad904eb-323b-47e9-878f-1dcaac9bb3ec\/amk_rahoitusmalli_2017.pdf.pdf\">https:\/\/minedu.fi\/documents\/1410845\/4392480\/amk_rahoitusmalli_2017.pdf\/8ad904eb-323b-47e9-878f-1dcaac9bb3ec\/amk_rahoitusmalli_2017.pdf.pdf<\/a>.<\/p>\n<p>Ammattikorkeakoulujen maisterikoulutus osaamisen uudistajana ja kansallisena koulutusinnovaationa 2016. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n selvitys YAMK-tutkintojen rakenteellisesta kehitt\u00e4misest\u00e4. Viitattu 5.9.2018 <a href=\"http:\/\/www.arene.fi\/wp-content\/uploads\/Raportit\/2018\/arene_ammattikorkeakoulujen-maisterikoulutus-osaamisen-uudistajana-ja-kansallisena-koulutusinnovaationa_koko-raportti.pdf?_t=1526901027\">http:\/\/www.arene.fi\/wp-content\/uploads\/Raportit\/2018\/arene_ammattikorkeakoulujen-maisterikoulutus-osaamisen-uudistajana-ja-kansallisena-koulutusinnovaationa_koko-raportti.pdf?_t=1526901027<\/a>.<\/p>\n<p>Ammattikorkeakoulujen opinn\u00e4ytet\u00f6iden eettiset suositukset. Viitattu 7.9.2018 <a href=\"http:\/\/www.arene.fi\/julkaisut\/raportit\/opinnaytetoiden-eettiset-suositukset\/\">http:\/\/www.arene.fi\/julkaisut\/raportit\/opinnaytetoiden-eettiset-suositukset\/<\/a>.<\/p>\n<p>Ammattikorkeakoulujen sopimukset n.d. Viitattu 6.9.2018 <a href=\"https:\/\/minedu.fi\/ammattikorkeakoulut-sopimukset\">https:\/\/minedu.fi\/ammattikorkeakoulut-sopimukset<\/a><\/p>\n<p>Ammattikorkeakoululaki 932\/2014. Finlex. Viitattu 3.9.2018 <a href=\"https:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/ajantasa\/2014\/20140932\">https:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/ajantasa\/2014\/20140932<\/a>.<\/p>\n<p>Andersen, J. G. 2012. Welfare States and Welfare State Theory. Aalborg: Centre for Comparative Welfare. Studies, Institut for \u00d8konomi, Politik og Forvaltning, Aalborg Universitet. CCWS Working Paper. Viitattu 30.8.2018 <a href=\"http:\/\/vbn.aau.dk\/files\/72613349\/80_2012_J_rgen_Goul_Andersen.pdf\">http:\/\/vbn.aau.dk\/files\/72613349\/80_2012_J_rgen_Goul_Andersen.pdf<\/a>.<\/p>\n<p>Arki, arvot ja etiikka. Sosiaalialan ammattihenkil\u00f6n eettiset ohjeet 2017. Viitattu 7.9.2018 <a href=\"http:\/\/talentia.e-julkaisu.com\/2017\/eettiset-ohjeet\/docs\/Talentia_Etiikkaopas_2017.pdf\">http:\/\/talentia.e-julkaisu.com\/2017\/eettiset-ohjeet\/docs\/Talentia_Etiikkaopas_2017.pdf<\/a>.<\/p>\n<p>Asetus tutkimuseettisest\u00e4 neuvottelukunnasta 1347\/1991. Finlex. Viitattu 3.9.2018 <a href=\"https:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/alkup\/1991\/19911347\">https:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/alkup\/1991\/19911347<\/a>.<\/p>\n<p>Ehdotus ammattikorkeakoulujen rahoitusmalliksi 2017 alkaen. 2015. Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n ty\u00f6ryhm\u00e4muistioita ja selvityksi\u00e4 2015:18. Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6. Viitattu 6.9.2018 <a href=\"http:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/bitstream\/handle\/10024\/75159\/tr18.pdf\">http:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/bitstream\/handle\/10024\/75159\/tr18.pdf<\/a>.<\/p>\n<p>Engestr\u00f6m, Y. 1995. Kehitt\u00e4v\u00e4 ty\u00f6ntutkimus. Perusteita, tuloksia, haasteita. Helsinki: Painatuskeskus.<\/p>\n<p>Engestr\u00f6m, Y. 2004. Espansiivinen oppiminen ja yhteiskehittely ty\u00f6ss\u00e4. Tampere: Vastapaino.<\/p>\n<p>Er\u00e4saari, R. 1979. Yksil\u00f6 sosiaalivaltiokansalaisena. Teoksessa Er\u00e4saari, R. K\u00e4si. kahva ja sateenvarjo. toim. J. Virkki. SoPhi. Yhteiskuntatieteiden, valtio-opin ja filosofian julkaisuja 3. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto. Jyv\u00e4skyl\u00e4, 83\u201393.<\/p>\n<p>EU yleinen tietosuoja-asetus 2018 (The EU general data protection regulation 2016\/679 (GDPR) Viitattu 3.9.2018 <a href=\"http:\/\/www.privacy-regulation.eu\/fi\/\">http:\/\/www.privacy-regulation.eu\/fi\/<\/a>.<\/p>\n<p>Etiikan tila sosiaali- ja terveysalalla 2012. ETENE-julkaisuja 35. Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE &amp; Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6. Helsinki. Viitattu 31.8.2018 <a href=\"https:\/\/etene.fi\/documents\/1429646\/1559054\/ETENE-julkaisuja+35+Etiikan+tila+sosiaali-+ja+terveysalalla.pdf\/b02f3efc-c92b-456f-a97a-2a524ef3b2f9\/ETENE-julkaisuja+35+Etiikan+tila+sosiaali-+ja+terveysalalla.pdf.pdf\">https:\/\/etene.fi\/documents\/1429646\/1559054\/ETENE-julkaisuja+35+Etiikan+tila+sosiaali-+ja+terveysalalla.pdf\/b02f3efc-c92b-456f-a97a-2a524ef3b2f9\/ETENE-julkaisuja+35+Etiikan+tila+sosiaali-+ja+terveysalalla.pdf.pdf<\/a>.<\/p>\n<p>Halttunen-Sommardahl, R. n.d. Osallistavia menetelmi\u00e4 ja rakenteita sosiaaliviraston ty\u00f6ss\u00e4. Opas sosiaaliviraston ty\u00f6ntekij\u00f6ille. Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Viitattu 1.9.2018 <a href=\"http:\/\/hyrrat.metropolia.fi\/wp-content\/uploads\/2014\/10\/Halttunen-Sommerdahl-R.-2008-Osallistavia-menetelmi%C3%A4-ja-rakenteita.pdf\">http:\/\/hyrrat.metropolia.fi\/wp-content\/uploads\/2014\/10\/Halttunen-Sommerdahl-R.-2008-Osallistavia-menetelmi%C3%A4-ja-rakenteita.pdf<\/a>.<\/p>\n<p>Hanhinen, T. 2010. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4osaaminen. Kvalifikaatioiden luokitusj\u00e4rjestelm\u00e4n konstruointi. Acta Universitatis Tamperensis 1571. Tampereen yliopisto.Viitattu 14.8.2018 <a href=\"https:\/\/tampub.uta.fi\/bitstream\/handle\/10024\/66674\/978-951-44-8290-8.pdf?sequence=1\">https:\/\/tampub.uta.fi\/bitstream\/handle\/10024\/66674\/978-951-44-8290-8.pdf?sequence=1<\/a>.<\/p>\n<p>Hankkeet ja s\u00e4\u00e4d\u00f6svalmistelu n.d.a. Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6, Helsinki. Viitattu 2.9.2018 <a href=\"https:\/\/stm.fi\/hankkeet\">https:\/\/stm.fi\/hankkeet<\/a>.<\/p>\n<p>Hankkeet ja s\u00e4\u00e4d\u00f6svalmistelu n.d.b. Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6. Viitattu 1.9.2018 <a href=\"https:\/\/minedu.fi\/hankkeet\">https:\/\/minedu.fi\/hankkeet<\/a>.<\/p>\n<p>Heiskanen, T. &amp; Hiisij\u00e4rvi, S. n.d. Toiminnalliset menetelm\u00e4t. Viitattu 4.9.2018 <a href=\"http:\/\/www.ela.fi\/akatemia\/toiminnalliset.php\">http:\/\/www.ela.fi\/akatemia\/toiminnalliset.php<\/a>.<\/p>\n<p>Helminen, J. 2014. Sosiaalialan ty\u00f6menetelmien ja kehitt\u00e4mistoiminnan osaajat. Ammattikorkeakoulujen sosiaalialan erikoistumiskoulutukset vahvistamassa ammatillista osaamista. Sosiaalialan ammattihenkil\u00f6iden foorumi. Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n raportteja ja muistioita 2014:8. Viitattu 6.9.2018 <a href=\"http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-00-3477-1\">http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-00-3477-1<\/a>.<\/p>\n<p>Helne, T., Hirvilammi, T. &amp; Laatu, M. 2012. Sosiaalipolitiikka rajallisella maapallolla. Kelan tutkimusosasto, Helsinki. Viitattu 29.8.2018 <a href=\"https:\/\/helda.helsinki.fi\/bitstream\/handle\/10138\/34643\/Sosiaalipolitiikka_rajallisella_maapallolla.pdf?sequence=4\">https:\/\/helda.helsinki.fi\/bitstream\/handle\/10138\/34643\/Sosiaalipolitiikka_rajallisella_maapallolla.pdf?sequence=4<\/a>.<\/p>\n<p>Henkil\u00f6tietolaki 523\/1999. Finlex. Viitattu 3.9.2018 <a href=\"https:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/ajantasa\/1999\/19990523\">https:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/ajantasa\/1999\/19990523<\/a>.<\/p>\n<p>Hinkka, T., Juvonen, T., Kangas, S., Mustonen, T., Saurama, E., Tapola-Tuohikumpu, S. &amp; Yliruka, L. (toim.) 2009. Praksis. Sosiaality\u00f6n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n opetus ja oppimisen tutkimus. P\u00e4\u00e4kaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus SOCCAn ja Heikki Waris -instituutin julkaisusarja nro 21. Viitattu 1.9.2018 <a href=\"http:\/\/www.socca.fi\/files\/82\/Praksis_sosiaalityon_kaytannon_opetus_oppimisen_tutkimus.pdf\">http:\/\/www.socca.fi\/files\/82\/Praksis_sosiaalityon_kaytannon_opetus_oppimisen_tutkimus.pdf<\/a>.<\/p>\n<p>Hyv\u00e4 tieteellinen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 ja sen loukkausep\u00e4ilyjen k\u00e4sitteleminen Suomessa 2012. Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK).Viitattu 2.9.2018 <a href=\"http:\/\/www.tenk.fi\/sites\/tenk.fi\/files\/HTK_ohje_2012.pdf\">http:\/\/www.tenk.fi\/sites\/tenk.fi\/files\/HTK_ohje_2012.pdf<\/a>.<\/p>\n<p>Innovaatioita, kehitt\u00e4mistoimintaa ja tutkimusta. Kaikki kirjaimet k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnassa 2017. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n ty\u00f6ryhm\u00e4n selvitys tutkimus-, kehitt\u00e4mis- ja innovaatiotoimintaa koskevasta rakenteellisesta kehitt\u00e4misest\u00e4. Viitattu 6.9.2018 <a href=\"http:\/\/www.arene.fi\/wp-content\/uploads\/Raportit\/2018\/arene_innovaatioita-kehittamistoimintaa-ja-tutkimusta_23032017.pdf?_t=1526901760\">http:\/\/www.arene.fi\/wp-content\/uploads\/Raportit\/2018\/arene_innovaatioita-kehittamistoimintaa-ja-tutkimusta_23032017.pdf?_t=1526901760<\/a>.<\/p>\n<p>Jouttim\u00e4ki, P., Kangas, S. &amp; Saurama, E. 2011. Uudistuva ja voimaannuttava aikuissosiaality\u00f6. Visio vahvasta aikuissosiaality\u00f6st\u00e4 -hankkeen loppuraportti. Viitattu 2.9.2018 http:\/\/www.socca.fi\/files\/1676\/Uudistuva_ja_voimaannuttava_aikuissosiaalityo_-_Visio_vahvasta_aikuissosiaalityosta_-hankkeen_loppuraportti.pdf.<\/p>\n<p>Kansainv\u00e4linen yhteisty\u00f6 n.d. Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6. Helsinki. Viitattu 15.8.2018 <a href=\"https:\/\/minedu.fi\/kv\">https:\/\/minedu.fi\/kv<\/a>.<\/p>\n<p>Kansainv\u00e4liset asiat n.d. Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6. Helsinki. Viitattu 15.8.2018 <a href=\"https:\/\/stm.fi\/ministerio\/kansainvaliset-asiat\">https:\/\/stm.fi\/ministerio\/kansainvaliset-asiat<\/a>.<\/p>\n<p>Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen ja Agenda2030:n kansallisen toimeenpanon seurantaindikaattorit 2017. Viitattu 15.8.2018 <a href=\"https:\/\/kestavakehitys.fi\/documents\/2167391\/5709755\/Indikaattorilistaus+23.11.2017\/c710e589-861b-43c4-920a-269c5987763b\/Indikaattorilistaus+23.11.2017.pdf\">https:\/\/kestavakehitys.fi\/documents\/2167391\/5709755\/Indikaattorilistaus+23.11.2017\/c710e589-861b-43c4-920a-269c5987763b\/Indikaattorilistaus+23.11.2017.pdf<\/a>.<\/p>\n<p>Korkeakoulujen ja tiedelaitosten ohjaus, rahoitus ja sopimukset. Viitattu 1.9.2018 <a href=\"https:\/\/minedu.fi\/ohjaus-rahoitus-ja-sopimukset\">https:\/\/minedu.fi\/ohjaus-rahoitus-ja-sopimukset<\/a>.<\/p>\n<p>Koskiaho, B. 2008. Hyvinvointipalvelujen tavaratalossa. Tampere: Vastapaino.<\/p>\n<p>Koskiaho, B. 2014. Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa etsim\u00e4ss\u00e4. Setlementtijulkaisuja 32. Tallinna: United Press Global.<\/p>\n<p>Kr\u00f6ger, T. 2004. Sosiaalipalveluiden tutkimus ja sosiaality\u00f6. Janus 12(2), 200\u2013216. Viitattu 9.9.2018 <a href=\"https:\/\/journal.fi\/janus\/article\/view\/50265\/15162\">https:\/\/journal.fi\/janus\/article\/view\/50265\/15162<\/a><\/p>\n<p>Laaksonen, S-M., Matikainen, J. &amp; Tikka, M. (toim.) 2013. Otteita verkosta. Verkon ja sosiaalisen median tutkimusmenetelm\u00e4t. Tampere: Vastapaino.<\/p>\n<p>Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 519\/1977. Viitattu 3.9.2018 https:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/ajantasa\/1977\/19770519.<\/p>\n<p>Laki sosiaalihuollon ammattihenkil\u00f6ist\u00e4 817\/2015. Finlex. Viitattu 3.9.2018 <a href=\"https:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/alkup\/2015\/20150817\">https:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/alkup\/2015\/20150817<\/a>.<\/p>\n<p>Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812\/2000. Finlex. Viitattu 1.9.2018 <a href=\"https:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/ajantasa\/2000\/20000812\">https:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/ajantasa\/2000\/20000812<\/a>.<\/p>\n<p>Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen s\u00e4hk\u00f6isest\u00e4 k\u00e4sittelyst\u00e4 159\/2007. Finlex. Viitattu 3.9.2018<u> https:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/ajantasa\/2007\/20070159. <\/u><\/p>\n<p>Laki Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta 669\/2008. Finlex. Viitattu 1.9.2018 <a href=\"http:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/ajantasa\/2008\/20080669\">http:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/ajantasa\/2008\/20080669<\/a>.<\/p>\n<p>Lapin AMK:n tutkintos\u00e4\u00e4nt\u00f6 2017. Viitattu 5.9.2018 <a href=\"https:\/\/julkiset.lapinamk.fi\/DropOffLibrary\/Lapin%20AMK%20tutkintos%C3%A4%C3%A4nt%C3%B6%202017.pdf\">https:\/\/julkiset.lapinamk.fi\/DropOffLibrary\/Lapin%20AMK%20tutkintos%C3%A4%C3%A4nt%C3%B6%202017.pdf<\/a><u>.<\/u><\/p>\n<p>Luoma, P. 2015. Metodikirjallisuutta ja linkkej\u00e4. TALT-projekti. Viitattu 10.9.2018 <a href=\"http:\/\/www.oulu.fi\/sosiologia\/node\/4457\">http:\/\/www.oulu.fi\/sosiologia\/node\/4457<\/a>.<\/p>\n<p>N\u00e4\u00e4t\u00e4nen, A.-M. &amp; Lond\u00e9n, P. 2018. Sosiaalibarometri 2018. SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry. Viitattu 30.8.2018 https:\/\/www.soste.fi\/media\/vaikuta\/soste_sosiaalibarometri_2018.pdf.<\/p>\n<p>Ohjeet ja aineistot n.d. Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK). Viitattu 3.9.2018 <a href=\"http:\/\/www.tenk.fi\/fi\/tenkin-ohjeistot\">http:\/\/www.tenk.fi\/fi\/tenkin-ohjeistot<\/a>.<\/p>\n<p>Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n ja Lapin ammattikorkeakoulun v\u00e4linen sopimus kaudelle 2017-2020. 20.12.2016. 2016a. Viitattu 6.9.2018 <a href=\"https:\/\/minedu.fi\/documents\/1410845\/3992611\/Lapin+ammattikorkeakoulu+sopimus+2017-2020\">https:\/\/minedu.fi\/documents\/1410845\/3992611\/Lapin+ammattikorkeakoulu+sopimus+2017-2020<\/a>.<\/p>\n<p>Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n ja Laurea-ammattikorkeakoulun v\u00e4linen sopimus kaudelle 2017-2020. 20.12.2016. 2016b. Viitattu 6.9.2018 <a href=\"https:\/\/minedu.fi\/documents\/1410845\/3992615\/Laurea-ammattikorkeakoulu+sopimus+2017-2020\">https:\/\/minedu.fi\/documents\/1410845\/3992615\/Laurea-ammattikorkeakoulu+sopimus+2017-2020<\/a>.<\/p>\n<p>Osallistavat arviointimenetelm\u00e4t n.d. Viitattu 3.9.2018 <a href=\"https:\/\/www.jelli.fi\/jarjestotoiminta\/arvioinnin-tyokaluja-ja-menetelmia\/osallistavat-arviointimenetelmat\">https:\/\/www.jelli.fi\/jarjestotoiminta\/arvioinnin-tyokaluja-ja-menetelmia\/osallistavat-arviointimenetelmat<\/a>\/.<\/p>\n<p>Palsanen, K. &amp; K\u00e4\u00e4ri\u00e4inen, A. 2016. Asiakkaiden ja ammattilaisten yhteistoiminnallisen ty\u00f6skentelyn merkitykset ja seuraukset. Teoksessa Satka, M., Julkunen, I., K\u00e4\u00e4ri\u00e4inen, A., Poikela, R., Yliruka, L. &amp; Muurinen, H. 2016. K\u00e4yt\u00e4nt\u00f6tutkimuksen taito. Heikki Waris -instituutti ja Mathilda Wrede -institutet. Viitattu 9.8.2018 <a href=\"http:\/\/www.socca.fi\/files\/5598\/Kaytantotutkimuksen_taito_julkaisu.pdf\">http:\/\/www.socca.fi\/files\/5598\/Kaytantotutkimuksen_taito_julkaisu.pdf<\/a>, 184\u2013205.<\/p>\n<p>Pohjola, A. &amp; Laitinen, M. 2010. Pohdintaa asiakkuuden punoksista. Teoksessa Laitinen, M. &amp; Pohjola, A. (toim.) Asiakkuus sosiaality\u00f6ss\u00e4. Helsinki: Gaudeamus, 309\u2013320.<\/p>\n<p>Raitakari, S., Roivainen, I. &amp; Kr\u00f6ger, T. 2004. Sosiaality\u00f6n tutkimuksen moni\u00e4\u00e4nisyys. Janus 12(2), 200\u2013216. Viitattu 9.8.2018 <a href=\"https:\/\/journal.fi\/janus\/article\/view\/50261\/15159\">https:\/\/journal.fi\/janus\/article\/view\/50261\/15159<\/a>.<\/p>\n<p>Rajavaara, M. 2009. Sosiaalipalveluista hyvinvointipalveluihin \u2013 k\u00e4sitehistorian tarkastelua. Janus vol. 17 (4) 2009, 346\u2013351.<\/p>\n<p>Raunio, K. 2010. Tutkimusmenetelmi\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4 kirjallisuutta. Viitattu 10.8.2018 <a href=\"https:\/\/docplayer.fi\/1985690-Kyosti-raunio-tutkimusmenetelmia-kasittelevaa-kirjallisuutta.html\">https:\/\/docplayer.fi\/1985690-Kyosti-raunio-tutkimusmenetelmia-kasittelevaa-kirjallisuutta.html<\/a>.<\/p>\n<p>Riel, M. 2018. Understanding Action Research. Viitattu 9.8.2018 <a href=\"http:\/\/cadres.pepperdine.edu\/ccar\/define.html\">http:\/\/cadres.pepperdine.edu\/ccar\/define.html<\/a>.<\/p>\n<p>Rissanen, S. &amp; Rajavaara, M. 2017. Hyvinvointipalveluiden tutkimus sosiaality\u00f6n erikoistumiskoulutuksessa. Teoksessa Tuulio-Henriksson, A-M., Kalliomaa-Puha, L. &amp; Rauhala, P-L. Harkittu, tutkittu, avoin. Marketta Rajavaaran juhlakirja. Kelan tutkimus. Helsinki. Viitattu 9.8.2018 <a href=\"https:\/\/helda.helsinki.fi\/bitstream\/handle\/10138\/178926\/Harkittu%20tutkittu%20avoin.pdf?sequence=2\">https:\/\/helda.helsinki.fi\/bitstream\/handle\/10138\/178926\/Harkittu%20tutkittu%20avoin.pdf?sequence=2<\/a>, 77\u201381.<\/p>\n<p>Rouhiainen-Valo, T., Rantanen, T., Hovi-Pulsa, R., &amp; Tiet\u00e4v\u00e4inen, S. 2010. Kompetenssit sosionomien (AMK ja ylempi AMK) ydinosaamisen avaajina. Teoksessa Viinam\u00e4ki, L. (toim.) Sosionomin ammatti ja ty\u00f6 2010\u20132025. Havaintoja ja p\u00e4\u00e4telmi\u00e4 sosionomien (AMK &amp; ylempi AMK) profiilista Suomen hyvinvointiasiantuntijaj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja A. Raportteja ja tutkimuksia 3\/2010. Viitattu 4.9.2018 http:\/\/www3.tokem.fi\/kirjasto\/tiedostot\/Viinamaki_A_3_2010.pdf, 9\u201336.<\/p>\n<p>Ruusuvuori, J. &amp; Tiittula, L. 2015. Haastattelu &#8211; Tutkimus, tilanteet ja vuorovaikutus. Tampere: Vastapaino.<\/p>\n<p>Saari, E. 2007. Mit\u00e4 \u2013 pit\u00e4\u00e4k\u00f6 tutkijan olla my\u00f6s k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toimija? Teoksessa Viinam\u00e4ki, L. &amp; Saari, E. (toim.) Polkuja soveltavaan yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen. Helsinki: Kustannusosakeyhti\u00f6 Tammi. 121\u2013151.<\/p>\n<p>Saari, E. 2009. Ty\u00f6tt\u00f6mien syrj\u00e4ytymist\u00e4 ehk\u00e4isevien hyvinvointi-interventioiden kontekstuaaliset edellytykset. Acta Universitatis Lapponiensis 164 &amp; Acta Electronica Universitatis Lapponiensis 46. Lapin yliopistokustannus, Rovaniemi. Viitattu 1.9.2018 <a href=\"http:\/\/iwwww.ulapland.fi\/loader.aspx?id=58a8f56f-699d-4fda-89c1-ff27dc245e79\">http:\/\/iwwww.ulapland.fi\/loader.aspx?id=58a8f56f-699d-4fda-89c1-ff27dc245e79<\/a><\/p>\n<p>Saari, E. &amp; Viinam\u00e4ki, L. &amp; Antikainen, J. 2014. Miten tuotamme luotettavaa kokemustietoa? Teoksessa Nieminen, A. &amp; Vuorio, E. (toim.) Kokemustieto, hyvinvointi ja paikallisuus. Turun ammattikorkeakoulun Raportteja 177, 54\u201371. Viitattu\u00a0 11.8.2018 <a href=\"http:\/\/julkaisut.turkuamk.fi\/isbn9789522164353.pdf\">http:\/\/julkaisut.turkuamk.fi\/isbn9789522164353.pdf<\/a>.<\/p>\n<p>Saari, J. (toim.) 2017. Sosiaaliturvariippuvuus. Sosiaalipummit oleskeluyhteiskunnassa? Tampere: Suomen Yliopistopaino Oy. Viitattu 9.9.2018 <a href=\"http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-03-0366-2\">http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-03-0366-2<\/a>.<\/p>\n<p>Satka, M., Julkunen, I., K\u00e4\u00e4ri\u00e4inen, A., Poikela, R., Yliruka, L. &amp; Muurinen, H. 2016a. K\u00e4yt\u00e4nt\u00f6tutkimuksen taito. Heikki Waris -instituutti ja Mathilda Wrede -institutet. Viitattu 3.9.2018 <a href=\"http:\/\/www.socca.fi\/files\/5598\/Kaytantotutkimuksen_taito_julkaisu.pdf\">http:\/\/www.socca.fi\/files\/5598\/Kaytantotutkimuksen_taito_julkaisu.pdf<\/a>.<\/p>\n<p>Satka, M., Julkunen, I., K\u00e4\u00e4ri\u00e4inen, A., Poikela, R., Yliruka, L. &amp; Muurinen, H. 2016b. Johdanto \u2013 K\u00e4yt\u00e4nt\u00f6tutkimus tietona ja taitona. Teoksessa Satka, M., Julkunen, I., K\u00e4\u00e4ri\u00e4inen, A., Poikela, R., Yliruka, L. &amp; Muurinen, H. 2016a. K\u00e4yt\u00e4nt\u00f6tutkimuksen taito. Heikki Waris -instituutti ja Mathilda Wrede -institutet. Viitattu 3.9.2018 <a href=\"http:\/\/www.socca.fi\/files\/5598\/Kaytantotutkimuksen_taito_julkaisu.pdf\">http:\/\/www.socca.fi\/files\/5598\/Kaytantotutkimuksen_taito_julkaisu.pdf<\/a>, 8\u201330.<\/p>\n<p>Simpura, J. &amp; Melkas, J. 2013. Tilastot k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Helsinki: Gaudeamus.<\/p>\n<p>Sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen kompetenssit 2016. Viitattu 31.8.2018 <a href=\"https:\/\/www.innokyla.fi\/documents\/1167850\/5e8f1ef1-7a5b-4dfb-a629-0ea09dbfe904\">https:\/\/www.innokyla.fi\/documents\/1167850\/5e8f1ef1-7a5b-4dfb-a629-0ea09dbfe904<\/a><u>.<\/u><\/p>\n<p>Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto n.d. Viitattu 31.8.2018 <a href=\"https:\/\/www.innokyla.fi\/web\/verkosto1167849\">https:\/\/www.innokyla.fi\/web\/verkosto1167849<\/a>.<\/p>\n<p>Sosiaalihuoltolaki 1301\/2014. Finlex. Viitattu 3.9.2018 https:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/ajantasa\/2014\/20141301.<\/p>\n<p>Sosiaali- ja terveysalan eettinen perusta 2011. ETENE-julkaisuja 32. Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE. Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6. Helsinki. Viitattu 7.9.2018 <a href=\"https:\/\/etene.fi\/documents\/1429646\/1559058\/ETENE-julkaisuja+32+Sosiaali-+ja+terveysalan+eettinen+perusta.pdf\/13c517e8-6644-4fa5-8c5f-193cfdce9841\/ETENE-julkaisuja+32+Sosiaali-+ja+terveysalan+eettinen+perusta.pdf.pdf\">https:\/\/etene.fi\/documents\/1429646\/1559058\/ETENE-julkaisuja+32+Sosiaali-+ja+terveysalan+eettinen+perusta.pdf\/13c517e8-6644-4fa5-8c5f-193cfdce9841\/ETENE-julkaisuja+32+Sosiaali-+ja+terveysalan+eettinen+perusta.pdf.pdf<\/a>.<\/p>\n<p>Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n vastuualueet n.d. Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6. Helsinki. Viitattu 7.9.2018 <a href=\"https:\/\/stm.fi\/vastuualueet\">https:\/\/stm.fi\/vastuualueet<\/a>..<\/p>\n<p>Sosionomi (ylempi AMK) -tutkintokompetenssit 2010. Sosiaalialan AMK-verkosto. Viitattu 31.8.2018 <a href=\"https:\/\/www.innokyla.fi\/documents\/1167850\/f6c096da-57ca-4dd0-91e4-e951f89e8265\">https:\/\/www.innokyla.fi\/documents\/1167850\/f6c096da-57ca-4dd0-91e4-e951f89e8265<\/a><u>.<\/u><\/p>\n<p>Sosionomi tuottaa hyvinvointia l\u00e4pi el\u00e4m\u00e4nkaaren. Ammattikorkeakoulutus sosiaalialan muutoksen edist\u00e4j\u00e4n\u00e4 2017. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n ty\u00f6ryhm\u00e4n selvitys sosiaalialan tilanteesta ja kehityksest\u00e4. Viitattu 2.8.2018 <a href=\"http:\/\/www.arene.fi\/wp-content\/uploads\/Raportit\/2018\/arene_sosionomiselvitys_pitka_raportti_fin.pdf?_t=1526901428\">http:\/\/www.arene.fi\/wp-content\/uploads\/Raportit\/2018\/arene_sosionomiselvitys_pitka_raportti_fin.pdf?_t=1526901428<\/a>.<\/p>\n<p>Suomen perustuslaki 731\/1999. Finlex. Viitattu 3.9.2018 <a href=\"http:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/ajantasa\/1999\/19990731\">http:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/ajantasa\/1999\/19990731<\/a>.<\/p>\n<p>The 10 skills you need to thrive in the Fourth Industrial Revolution 2016. World Economic Forum. Viitattu 3.9.2018 <a href=\"https:\/\/www.weforum.org\/agenda\/2016\/01\/the-10-skills-you-need-to-thrive-in-the-fourth-industrial-revolution\/\">https:\/\/www.weforum.org\/agenda\/2016\/01\/the-10-skills-you-need-to-thrive-in-the-fourth-industrial-revolution<\/a>.<\/p>\n<p>Tietosuoja n.d. Tietosuojavaltuutetun toimisto. Viitattu 16.9.2018 <a href=\"https:\/\/tietosuoja.fi\/tietosuoja\">https:\/\/tietosuoja.fi\/tietosuoja<\/a>.<\/p>\n<p>Tilastokeskus 2018. Tilastotietokannat. Viitattu 10.9.2018 <a href=\"http:\/\/www.stat.fi\/tup\/tilastotietokannat\/index.html\">http:\/\/www.stat.fi\/tup\/tilastotietokannat\/index.html<\/a>.<\/p>\n<p>TKI-toiminta Laureassa &#8211; ratkaistaan yhdess\u00e4! n.d. Laurea-ammattikorkeakoulu. Viitattu 15.8.2018 <a href=\"https:\/\/www.laurea.fi\/tutkimus-kehitys-ja-innovaatiot\/tki-toiminta-laureassa\">https:\/\/www.laurea.fi\/tutkimus-kehitys-ja-innovaatiot\/tki-toiminta-laureassa<\/a>.<\/p>\n<p>Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 1129\/2014. Finlex. Viitattu 3.9.2018 <a href=\"https:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/ajantasa\/2014\/20141129\">https:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/ajantasa\/2014\/20141129<\/a>.<\/p>\n<p>Valtioneuvoston asetus hyvinvoinnin ja terveyden k\u00e4rkihankkeille vuosina 2016\u20142018 my\u00f6nnett\u00e4vist\u00e4 valtionavustuksista 583\/2016. Finlex. Viitattu 3.9.2018 <a href=\"https:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/alkup\/2016\/20160583\">https:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/alkup\/2016\/20160583<\/a>.<\/p>\n<p>Valtioneuvoston asetus valtionavustuksista yleishy\u00f6dyllisille yhteis\u00f6ille ja s\u00e4\u00e4ti\u00f6ille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edist\u00e4miseen 1552\/2016. Finlex. Viitattu 3.9.2018 <a href=\"https:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/alkup\/2016\/20161552\">https:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/alkup\/2016\/20161552<\/a>..<\/p>\n<p>Valtioneuvoston asetus sosiaalihuollon ammattihenkil\u00f6ist\u00e4 153\/2016. Finlex. Viitattu 3.9.2018 <a href=\"https:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/alkup\/2016\/20160153\">https:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/alkup\/2016\/20160153<\/a><\/p>\n<p>Valvira 2008. Viitattu 1.9.2018 <a href=\"https:\/\/www.valvira.fi\/valvira\">https:\/\/www.valvira.fi\/valvira<\/a>.<\/p>\n<p>Valvira. Sosiaalihuolto. Viitattu 3.9.2018 <a href=\"https:\/\/www.valvira.fi\/sosiaalihuolto\">https:\/\/www.valvira.fi\/sosiaalihuolto<\/a>.<\/p>\n<p>Varhaiskasvatuslaki 540\/2018. Finlex. Viitattu 3.9.2018 <a href=\"https:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/alkup\/2018\/20180540\">https:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/alkup\/2018\/20180540<\/a>.<\/p>\n<p>Vartiainen, P. 2007. Monitahoarvioinnin periaatteet ja prosessit. Teoksessa Viinam\u00e4ki, L. &amp; Saari, E. (toim.) Polkuja soveltavaan yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen. Helsinki: Kustannusosakeyhti\u00f6 Tammi. 152\u2013172.<\/p>\n<p>Viinam\u00e4ki, L. 2007. Triangulatiivisen tutkimusasetelman soveltamismahdollisuudet. Teoksessa Viinam\u00e4ki, L. &amp; Saari, E. (toim.) Polkuja soveltavaan yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen. Helsinki: Kustannusosakeyhti\u00f6 Tammi. 173\u2013197.<\/p>\n<p>Wohlfahrtspluralismus (Welfare Mix). Zentrum f\u00fcr zivilgesellschaftliche Entwicklung. Viitattu 3.9.2018 <a href=\"https:\/\/www.zze-freiburg.de\/themen\/kompetenzfelder\/sozialstaat-welfare-mix\/\">https:\/\/www.zze-freiburg.de\/themen\/kompetenzfelder\/sozialstaat-welfare-mix\/<\/a>.<\/p>\n<p>Ylik\u00e4nn\u00f6, M., Hakala, A. &amp; Kangas, O. 2018. Luottamus ja sosiaaliturva yhteiskunnallisen turvallisuuden takeena. Tackling Inequalities in Time of Austerity (TITA ). Eriarvoisuuden torjuminen niukkuuden aikana. Policy Brief 4\/2018. Viitattu 10.9.2018 <a href=\"http:\/\/blogit.utu.fi\/tita\/luottamus-ja-sosiaaliturva-yhteiskunnallisen-turvallisuuden-takeena\/\">http:\/\/blogit.utu.fi\/tita\/luottamus-ja-sosiaaliturva-yhteiskunnallisen-turvallisuuden-takeena\/<\/a>.<\/p>\n<p>Yhteiskehitt\u00e4minen ja osallistaminen 2018. Innokyl\u00e4. Viitattu 2.9.2018 <a href=\"https:\/\/www.innokyla.fi\/kehittaminen\/etsi-ja-loyda\/menetelma\/yhteiskehittaminen-ja-osallistaminen\">https:\/\/www.innokyla.fi\/kehittaminen\/etsi-ja-loyda\/menetelma\/yhteiskehittaminen-ja-osallistaminen<\/a> .<\/p>\n<p>Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto 2018. Viitattu10.9.2018 <a href=\"http:\/\/www.fsd.uta.fi\/fi\/\">http:\/\/www.fsd.uta.fi\/fi\/<\/a>.<\/p>\n<p>Yhteisty\u00f6 rikastuttaa n.d. Viitattu 15.8.2018 <a href=\"https:\/\/www.lapinamk.fi\/fi\/Yrityksille-ja-yhteisoille\/Tutkimus-ja-kehitys\">https:\/\/www.lapinamk.fi\/fi\/Yrityksille-ja-yhteisoille\/Tutkimus-ja-kehitys<\/a>.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<h2>Liite 1.<\/h2>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>Sosiaalialan ammattihenkil\u00f6n vala<a href=\"#_ftn10\" name=\"_ftnref10\">[10]<\/a><\/em><\/strong><\/p>\n<p><em>Vakuutan kunnian ja omantuntoni kautta, ett\u00e4 ammatissani sitoudun ihmisyyden kunnioittamiseen.<\/em><\/p>\n<p><em>Puolustan asiakkaani ihmisoikeuksia ja ihmisarvoa. Ammattitoimintani p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 on sosiaalisen toimintakyvyn, yhdenvertaisuuden ja osallisuuden edist\u00e4minen sek\u00e4 syrj\u00e4ytymisen ehk\u00e4iseminen ja hyvinvoinnin lis\u00e4\u00e4minen.<\/em><\/p>\n<p><em>Velvollisuutenani on noudattaa ammattitoiminnassani, mit\u00e4 asiakkaan asemasta ja oikeuksista sek\u00e4 asiakastietojen k\u00e4sittelyst\u00e4 on s\u00e4\u00e4detty.<\/em><\/p>\n<p><em>Yll\u00e4pid\u00e4n ja kehit\u00e4n omaa ammattitaitoani. Ilmoitan ammattitoiminnassani havaitsemistani ep\u00e4kohdista. Vaikutan rohkeasti sosiaalialan ammatilliseen toimintaan ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4ni ja yhteiskunnassa. Sitoudun ammattikuntani eettisiin periaatteisiin ja ammattitoimintaa koskeviin s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksiin.<\/em><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><a href=\"#_ftnref1\" name=\"_ftn1\">[1]<\/a> \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Selkeyden vuoksi kirjoitamme, ett\u00e4 tarkastelemme sosionomi (AMK &amp; ylempi AMK) -tutkintoja, mutta tarkastelumme p\u00e4tev\u00e4t my\u00f6s geronomi (AMK &amp; ylempi AMK)- ja kuntoutuksen ohjaaja (AMK &amp; ylempi AMK) -tutkintoihin.<\/p>\n<p><a href=\"#_ftnref2\" name=\"_ftn2\">[2]<\/a> \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Ks. Engestr\u00f6m 1995; Engestr\u00f6m 2004, 7-14; Saari 2009, 54\u201375.<\/p>\n<p><a href=\"#_ftnref3\" name=\"_ftn3\">[3]<\/a>\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 The EU general data protection regulation (GDPR) (679\/2016).<\/p>\n<p><a href=\"#_ftnref4\" name=\"_ftn4\">[4]<\/a> \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6 sek\u00e4 opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6.<\/p>\n<p><a href=\"#_ftnref5\" name=\"_ftn5\">[5]<\/a> \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Valvira ja Opetushallitus.<\/p>\n<p><a href=\"#_ftnref6\" name=\"_ftn6\">[6]<\/a> \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Innovaatioita, kehitt\u00e4mistoimintaa ja tutkimusta. Kaikki kirjaimet k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnassa 2017.<\/p>\n<p><a href=\"#_ftnref7\" name=\"_ftn7\">[7]<\/a> \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Innovaatioita, kehitt\u00e4mistoimintaa ja tutkimusta. Kaikki kirjaimet k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnassa 2017.<\/p>\n<p><a href=\"#_ftnref8\" name=\"_ftn8\">[8]<\/a> \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Ks. tark. Ammattikorkeakoulujen maisterikoulutus osaamisen uudistajana ja kansallisena koulutusinnovaationa 2016; Sosionomi tuottaa hyvinvointia l\u00e4pi el\u00e4m\u00e4nkaaren. Ammattikorkeakoulutus sosiaalialan muutoksen edist\u00e4j\u00e4n\u00e4 2017.<\/p>\n<p><a href=\"#_ftnref9\" name=\"_ftn9\">[9]<\/a> \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 <strong>L\u00e4hde:<\/strong> Ehdotus ammattikorkeakoulujen \u2026 2015, 42.<\/p>\n<p><a href=\"#_ftnref10\" name=\"_ftn10\">[10]<\/a> \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 <strong>L\u00e4hde:<\/strong> Ammattieettinen vala n.d. Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattij\u00e4rjest\u00f6 Talentia ry, Helsinki. Viitattu 9.9.2018. <a href=\"https:\/\/www.talentia.fi\/tyoelamainfo\/ammattietiikka\/ammattieettinen-vala\/\">https:\/\/www.talentia.fi\/tyoelamainfo\/ammattietiikka\/ammattieettinen-vala\/<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Sosiaalialaa toimialana m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 ja ihmisarvon kunnioittamisen eettinen vaatimus m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t my\u00f6s sosiaalialan TKI-toiminnan puitteita.  Reunaehdot ja kvalifikaatiovaatimukset koskevat kaikkia ammattikorkeakouluja, jotka j\u00e4rjest\u00e4v\u00e4t sosionomi (AMK &amp; ylempi AMK) -tutkintoihin johtavaa koulutusta my\u00f6s siten, ett\u00e4 opiskelijat voivat olla mukana TKI-toiminnassa.<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":1832,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[115207,110187],"tags":[8747,31084],"class_list":["post-1811","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-2-2018","category-teema-artikkeli","tag-sosiaali-ja-terveysala","tag-tyoelama"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2018\/10\/Viinam\u00e4ki-Saari-teema-artikkeli-Lumen-lehti-2-2018.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-td","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1811","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1811"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1811\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1829,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1811\/revisions\/1829"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1832"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1811"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1811"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1811"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}