{"id":1816,"date":"2018-09-26T08:12:48","date_gmt":"2018-09-26T05:12:48","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=1816"},"modified":"2018-09-26T08:32:49","modified_gmt":"2018-09-26T05:32:49","slug":"sosionomi-ylempi-amk-tutkinnon-suorittaneiden-paikka-ja-osaaminen-muuttuvilla-tyomarkkinoilla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2018\/09\/26\/sosionomi-ylempi-amk-tutkinnon-suorittaneiden-paikka-ja-osaaminen-muuttuvilla-tyomarkkinoilla\/","title":{"rendered":"Sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneiden paikka ja osaaminen muuttuvilla ty\u00f6markkinoilla"},"content":{"rendered":"

Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n

Leena Viinam\u00e4ki, YTT, yliopettaja, sosiaaliala, Lapin AMK<\/em><\/p>\n

Soile Juuj\u00e4rvi, VTT, yliopettaja, TKI-toiminta, Laurea AMK<\/em><\/p>\n

Sirppa Kinos, VTL, ma. yliopettaja, sosiaaliala, Turun AMK<\/em><\/p>\n

\u00c5sa Rosengren, YTL, yliopettaja, sosiaaliala, YH Arcada<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

\u00a0<\/strong><\/p>\n

Johdanto<\/h2>\n

T\u00e4m\u00e4 artikkeli on ensimm\u00e4inen raportointi kes\u00e4kuussa 2018 nelj\u00e4ss\u00e4 ammattikorkeakoulussa[1]<\/a> toteutetusta Webropol-kyselyst\u00e4, jossa selvitettiin sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneiden sijoittumista ty\u00f6markkinoille, heid\u00e4n arvioitaan sosiaalialalla tarvittavien kvalifikaatioiden t\u00e4rkeydest\u00e4 sek\u00e4 ty\u00f6llistymisvisioistaan 2010-luvun soten aikakaudella. Artikkeli on my\u00f6s esimerkki sosiaalialan AMK-verkoston j\u00e4senten verkostoitumiskvalifikaatioista sek\u00e4 onnekkaista yhteensattumista.<\/p>\n

Sosiaalialan AMK-verkosto antoi kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2018 toimeksiannon t\u00e4m\u00e4n artikkelin kirjoittajille selvitt\u00e4\u00e4 sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneiden ty\u00f6markkinoille sijoittumista sek\u00e4 ennakoida heid\u00e4n sote-uudistuksen j\u00e4lkeist\u00e4 ty\u00f6markkinapaikkaansa. Samaan aikaan Suomen pohjoisimpien ammattikorkeakoulujen eli Lapin ja Oulun ammattikorkeakoulujen kolme ylemp\u00e4\u00e4 ammattikorkeakoulututkintoa suorittavaa opiskelijaa olivat aloittamassa yhteisen opinn\u00e4ytety\u00f6n tekemisen Oulun ja Lapin ammattikorkeakouluissa sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneiden ty\u00f6markkinapaikasta. Opiskelijoista Suvi Siekkinen<\/em> ja Liisa Ylev\u00e4<\/em> opiskelevat Lapin AMK:ssa sek\u00e4 Jenni Takkunen<\/em> Oulun AMK:ssa.<\/p>\n

Samanaikaisten sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneille l\u00e4hetett\u00e4vien kyselyiden eliminoimiseksi p\u00e4\u00e4tettiin laatia yhteinen, my\u00f6s mobiililaitteella vastattavissa oleva Webropol-kysely, joka palvelisi sek\u00e4 Sosiaalialan AMK-verkoston toimeksiantoselvityksen tavoitteita ett\u00e4 ylemp\u00e4\u00e4n AMK-tutkintoon liittyv\u00e4n opinn\u00e4ytety\u00f6n tekemist\u00e4. Kyselyn kysymykset laadittiin yhteisty\u00f6ss\u00e4 opiskelijaryhm\u00e4n ja sosiaalialan AMK-verkoston selvityst\u00e4 tekevien yliopettajien kanssa. Kyselyn kysymykset ovat yhteisi\u00e4 ja niit\u00e4 voivat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 raporteissaan sek\u00e4 opinn\u00e4ytety\u00f6t\u00e4 tekev\u00e4t opiskelijat ett\u00e4 sosiaalialan AMK-verkoston toimeksiannosta selvityst\u00e4 tekev\u00e4t yliopettajat. Kysely\u00e4 kommentoivat opinn\u00e4ytety\u00f6n toteuttamisen n\u00e4k\u00f6kulmasta opinn\u00e4ytety\u00f6ohjaajat Oulun ammattikorkeakoulusta yliopettajat Liisa Kiviniemi<\/em> ja Kari Virolainen<\/em> sek\u00e4 Lapin ammattikorkeakoulusta yliopettajat Rauno Pietil\u00e4inen<\/em> ja Leena Viinam\u00e4ki<\/em> j\u00e4lkimm\u00e4isen ollessa my\u00f6s t\u00e4m\u00e4n artikkelin yksi kirjoittaja. Kyselyss\u00e4 on yhteens\u00e4 20 kysymyst\u00e4, joista osa on avokysymyksi\u00e4 p\u00e4\u00e4osan ollessa vastausvaihtoehdollisia kysymyksi\u00e4. Kyselyn teknisest\u00e4 toteuttamisesta vastasivat ylemp\u00e4\u00e4 ammattikorkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat. Sosiaalialan AMK-verkoston toimeksiantoselvityksen tulokset raportoidaan t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa toimeksiannon saaneiden yliopettajien toimesta.<\/p>\n

Kirjallisuuskatsaus sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneista<\/h2>\n

Sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneiden sijoittumisesta ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n l\u00f6ytyy tutkimustietoa koko sen lyhyen historian ajalta. Kvalifikaatiot murroksessa?<\/em> -tutkimuksessa Viinam\u00e4ki ja Ilmasti (2007) totesivat, ett\u00e4 ty\u00f6markkinoilla ei viel\u00e4 uutta tutkintoa tunneta ja n\u00e4in ollen kysynt\u00e4 tuolloin oli my\u00f6s v\u00e4h\u00e4ist\u00e4. Vuorensyrj\u00e4 ym. totesivat vuonna 2006 Sosiaalialan osaamis-, ty\u00f6voima- ja koulutustarpeiden ennakointihankkeessa, ett\u00e4 sosiaalialalla l\u00e4hihoitajilla, sosionomeilla (AMK) ja sosiaality\u00f6ntekij\u00f6ill\u00e4 oli ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 omat teht\u00e4v\u00e4- ja osaamisalueensa. Sen sijaan sosionomi (ylempi AMK) asema ja osaaminen olivat vasta kehittym\u00e4ss\u00e4. Saman suuntaisia tuloksia saivat tutkimuksessaan my\u00f6s Ojala ja Ahola (2009).<\/p>\n

Gallin ja Aholan (2010) mukaan sosionomi (ylempi AMK) -tutkintoa suorittavat luottivat tutkinnon tuovan nostetta uralle. Noin puolella ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4t tai ty\u00f6paikka my\u00f6s muuttui tutkinnon suorittamisen j\u00e4lkeen. Viinam\u00e4ki ja Pohjola (2009) puolestaan havaitsivat, ett\u00e4 suurin osa valmistuneista toimi julkisella sektorilla, ja osa sijoittui esimies- tai kehitt\u00e4misteht\u00e4viin. Useiden tutkimusten mukaan sosionomi (ylempi AMK) -tutkinto on ammatilliselta profiililtaan ep\u00e4selv\u00e4 ja v\u00e4hemm\u00e4n arvostettu kuin yliopistossa suoritettu sosiaality\u00f6n maisteritutkinto (ks. esim. Viinam\u00e4ki & Rantanen 2009; Rantanen ym. 2009; Viinam\u00e4ki 2010a; Saari & Viinam\u00e4ki 2012; Ojala & Isopahkala-Bouret 2015; Isopahkala-Bouret 2015; Kinos & Rousu 2016).<\/p>\n

Ammattij\u00e4rjest\u00f6 Talentian selvityksess\u00e4 Sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneiden urakehitys <\/em>(Linnanvirta 2014) saatiin kohdennettua tietoa sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneiden ty\u00f6tilanteista. Sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon my\u00f6t\u00e4 vastaavana ohjaajana toimiminen yleistyi. Tutkinnon suorittaneista 14 prosentilla ammattinimike oli sosiaality\u00f6ntekij\u00e4. Noin 30 % toimi esimiesteht\u00e4viss\u00e4. Ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 oli ylemm\u00e4n tutkinnon suorittamisen j\u00e4lkeen ollut 15 %. Palkkaus vaihteli noin 2200 euron kuukausipalkasta 4200 euroon. Kuitenkin edelleen puolet vastanneista oli sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 voisi toimia nykyisess\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n my\u00f6s ilman ylemp\u00e4\u00e4 AMK-tutkintoa.<\/p>\n

Talentia on useina vuosina selvitt\u00e4nyt j\u00e4senkuntansa ty\u00f6llistymist\u00e4 urapolkuselvityksiss\u00e4, mutta usein sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneiden vastaajien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on j\u00e4\u00e4nyt pieneksi. Vuonna 2015 toteutetussa urapolkuselvityksess\u00e4 60 % vastanneista arvioi, etteiv\u00e4t ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4t olleet muuttuneet tutkinnon suorittamisen j\u00e4lkeen (Landgren & Pesonen 2015). Vuonna 2017 toteutetun vastaavan selvityksen mukaan sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneiden keskipalkka oli 2766 euroa kuukaudessa. Heist\u00e4 52 % teki mielest\u00e4\u00e4n ty\u00f6t\u00e4, jonka vaatimustaso oli liian alhainen koulutukseen n\u00e4hden (Landgren & Pesonen 2017). My\u00f6s Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun koordinoiman ja sosiaalialan AMK -verkoston kanssa yhdess\u00e4 toteuttaman sek\u00e4 opetusministeri\u00f6n rahoittaman Sosiaalialan AMK -osaaminen alan ty\u00f6kent\u00e4ll\u00e4<\/em> -verkostohankkeen (2007\u20132010) julkaisuissa on pohdittu ja etsitty sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneiden koulutus- ja ty\u00f6markkinapaikkaa sosiaalialan ylemp\u00e4n\u00e4 korkeakoulututkintona (Viinam\u00e4ki (toim.) 2008a; 2009; 2010a; 2010b).<\/p>\n

Viinam\u00e4ki ja Pohjola (2016a) havaitsivat selkeit\u00e4 maantieteellisi\u00e4 eroja sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneiden ty\u00f6llistymisess\u00e4. Pohjois-Suomessa ty\u00f6llistymismahdollisuudet olivat v\u00e4h\u00e4isemm\u00e4t Etel\u00e4-Suomeen verrattuna. Tutkinto kuitenkin lis\u00e4si ty\u00f6llistymismahdollisuuksia. Tutkinnon suorittaneita sijoittui niin kunnallisiin sosiaalipalveluihin kuin nuorisoty\u00f6h\u00f6n, TE-keskuksiin, Kelaan kuin kolmannelle sektorillekin sek\u00e4 v\u00e4h\u00e4isess\u00e4 m\u00e4\u00e4rin my\u00f6s yksityisiin yrityksiin.<\/p>\n

Ojala totesi v\u00e4it\u00f6skirjassaan (2017) eri alojen ylemm\u00e4n ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneilla erityisesti johtamis- ja kehitt\u00e4misosaamisen kehittyneen. Muita enemm\u00e4n sosiaali- ja terveysalalta valmistuneet arvioivat yleisten valmiuksiensa kasvaneen, joskin he my\u00f6s muita useammin arvioivat yliopistosta valmistuneiden kilpailukyvyn olevan huomattavasti parempi ty\u00f6markkinoilla. Kuitenkin sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneista huomattava osa arvioi, ettei ylemm\u00e4ll\u00e4 ammattikorkeakoulututkinnolla ole edelleenk\u00e4\u00e4n selke\u00e4\u00e4 paikkaa ty\u00f6markkinoilla, toisin kuin sosiaality\u00f6ntekij\u00f6ill\u00e4 ja sosionomeilla (AMK).<\/p>\n

Valtari ja Vartiainen (2015) kartoittivat sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneiden osaamista ja osaamistarpeita. He arvioivat vahvimmaksi asiantuntijaosaamisen. Kehitt\u00e4mistarpeita he arvioivat olevan tutkimuksellisessa kehitt\u00e4misosaamisessa sek\u00e4 johtamisosaamisessa. Tulevaisuudessa painottuisivat heid\u00e4n arvionsa mukaan johtamis-, kehitt\u00e4mis-, lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6-, verkosto- ja vuorovaikutusosaamisen merkitys. My\u00f6s mielenterveysty\u00f6n, palveluj\u00e4rjestelm\u00e4- sek\u00e4 dokumentointiosaamisen tarpeen arvioitiin kasvavan.<\/p>\n

Optimoitu sote-ammattilaisten koulutus- ja osaamisuudistus -tutkimushankkeessa tutkittiin sote-alan osaamistarpeita (Kangasniemi ym. 2018). Osaamisen kehittymist\u00e4 tarvittiin niin asiakasty\u00f6n taitoihin kuin palveluj\u00e4rjestelm\u00e4- ja lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6osaamiseen sek\u00e4 taloudelliseen osaamiseen. Osaamistarpeita nousi esille my\u00f6s ty\u00f6yhteis\u00f6taidoissa ja digitalisaatiossa, samoin ymp\u00e4rist\u00f6osaamisessa, ennakointiosaamisessa ja arviointiosaamisessa. Tutkijaryhm\u00e4 korostaa asiakasty\u00f6n osaamisen uudelleen m\u00e4\u00e4rittely\u00e4 ja tulkintaa sek\u00e4 sote-alan geneerisen osaamisen merkityst\u00e4.<\/p>\n

Vuonna 2016 voimaan tullut laki sosiaalihuollon ammattihenkil\u00f6ist\u00e4 (817\/2015) on vahvistanut sosionomien asemaa ty\u00f6markkinoilla. Sen mukaan Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) my\u00f6nt\u00e4\u00e4 hakemuksesta oikeuden harjoittaa sosionomin ammattia laillistettuna ammattihenkil\u00f6n\u00e4 henkil\u00f6lle, joka on suorittanut sosiaalialalle soveltuvan ammattikorkeakoulututkinnon Suomessa. Sosionomi (ylempi AMK) -tutkinto ei Valviran tulkinnan mukaan tuota sosiaalialan laillistetun ammattihenkil\u00f6n kelpoisuutta, vaan sen tuottavat ainoastaan sosionomi (AMK)-, geronomi (AMK) ja kuntoutuksen ohjaaja (AMK) -tutkinnot (Sosiaalihuollon ammattioikeudet 2017). Laki kuitenkin mahdollistaa ty\u00f6nantajille m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 ty\u00f6teht\u00e4vien osaamis- ja tutkintovaatimuksia joustavammin. Onkin kiinnostavaa tarkastella sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneiden paikkaa ty\u00f6markkinoilla muuttuneessa tilanteessa.<\/p>\n

 <\/p>\n

Tutkimusammattikorkeakoulujen ja kyselyyn vastanneiden profiili<\/h2>\n

My\u00f6s mobiilisti vastattavissa oleva Webropol-kysely l\u00e4hetettiin kes\u00e4kuussa 2018 YH Arcadasta, Kemi-Tornion AMK:sta (1.1.2014 alkaen Lapin AMK), Laurea AMK:sta ja Oulun AMK:sta sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneille sek\u00e4 yksi muistutus kyselyyn vastaamatta j\u00e4tt\u00e4neille ylemp\u00e4\u00e4 ammattikorkeakoulututkintoa suorittavien opiskelijoiden toimesta.<\/p>\n

Kyselyn kokonaisvastausprosentiksi muodostui 41 % (N=529, n=215). Analyysiss\u00e4 vertailemme sek\u00e4 alueittain ett\u00e4 ammattikorkeakouluittain sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneiden ty\u00f6markkinoilla toimimista.<\/p>\n

Taulukossa 1 kuvataan kyselyyn vastanneiden jakauma ammattikorkeakouluittain. Eniten vastauksia saatiin Laurea-ammattikorkeakoulusta (53 % vastaajista). Etel\u00e4-Suomen ammattikorkeakoulujen vastaajat muodostivat 62 % vastaajista. Ammattikorkeakouluja vertailtaessa korkein vastausprosentti oli Oulun ammattikorkeakoulussa.<\/p>\n

Taulukko 1.<\/strong> Kyselyyn vastanneiden sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittamisammattikorkeakoulu, n (%).<\/p>\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n
Etel\u00e4-Suomi<\/strong><\/td>\nPohjois-Suomi<\/strong><\/td>\n\u00a0<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
Kokonaisvastausprosentti<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
YH Arcada<\/strong><\/td>\nLaurea AMK<\/strong><\/td>\nLapin AMK<\/strong><\/td>\nOulun AMK<\/strong><\/td>\nYhteens\u00e4<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
19 (9 %)<\/td>\n115 (53 %)<\/td>\n32 (15 %)<\/td>\n49 (23 %)<\/td>\n215 (100 %)<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
Ammattikorkeakoulukohtainen vastausprosentti<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
N<\/td>\nn<\/td>\n%<\/strong><\/td>\nN<\/td>\nn<\/td>\n%<\/strong><\/td>\nN<\/td>\nn<\/td>\n%<\/strong><\/td>\nN<\/td>\nn<\/td>\n%<\/strong><\/td>\n\u00a0<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
37<\/td>\n19<\/td>\n51,3<\/strong><\/td>\n324<\/td>\n115<\/td>\n35,5<\/strong><\/td>\n89<\/td>\n32<\/td>\n35,9<\/strong><\/td>\n84<\/td>\n49<\/td>\n58,3<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n

 <\/p>\n

Selvityksess\u00e4 mukana olevien ammattikorkeakoulujen maantieteellinen sijainti realisoituu potentiaalisten opiskelumahdollisuuksien lis\u00e4ksi erilaisina ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yntialueina ja ty\u00f6llistymismahdollisuuksina sek\u00e4 pendel\u00f6inti-intensiteettin\u00e4. YH Arcada edustaa ruotsinkielist\u00e4 sosiaalialan ammattikorkeakoulutusta, Laurea AMK on toimintavolyymiltaan keskeinen AMK-toimija p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla, Oulun ja Lapin AMK:t edustavat pohjoisinta sosiaalialan ammattikorkeakoulutusta. Kaupunki\u2013maaseutu -alueluokituksen mukaan tarkasteltuna YH Arcadan ja Laurea AMK:n toiminta-aluetta luonnehtii kaupunkimaisuus ja kaupungin l\u00e4heinen maaseutu sek\u00e4 niiden toiminta-alueille paikantuva, Tilastokeskuksen kriteerit t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 tihe\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yntialueverkosto. Sen sijaan Oulun ja Lapin AMK:n toiminta-aluetta luonnehtii p\u00e4\u00e4asiassa harvaanasuttu maaseutu sek\u00e4 harvalukuinen ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yntiverkosto. (Ks. tark. Kartta 1).<\/p>\n

Sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneiden ammatillisen osaamisen profiili ja siten my\u00f6s ty\u00f6llistymismahdollisuudet m\u00e4\u00e4rittyv\u00e4t koulutuksen painopisteen mukaan (Taulukot 2\u20133). Kyselyyn vastanneista 42 % oli suorittanut sosiaalialalle suuntaavan ohjelman ja 50 % sosiaali- ja terveysalan yhteisen koulutusohjelman. Laureasta valmistuneista 9 % oli suorittanut sosiaali- ja rikosseuraamusalan yhteisen koulutusohjelman. Seitsem\u00e4n vastaajaa oli opiskellut terveysalalle suuntaavassa tai muussa koulutusohjelmassa. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sosiaalialalle suuntaavaa ylemp\u00e4\u00e4n ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutustarjontaa on ollut ja on edelleenkin terveysalaa v\u00e4hemm\u00e4n (Viinam\u00e4ki & Pohjola 2016a, 47\u201353; Liitetaulukko 1).<\/p>\n

Taulukko 2.<\/strong> Kyselyyn vastanneiden sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneiden koulutusohjelma, n (%)[2]<\/a>.<\/p>\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n
<\/td>\nEtel\u00e4-Suomi<\/strong><\/td>\nPohjois-Suomi<\/strong><\/td>\nYhteens\u00e4<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
YH Arcada<\/td>\nLaurea AMK<\/td>\nLapin AMK<\/td>\nOulun AMK<\/td>\n<\/tr>\n
Sosiaalialle suuntaava koulutus<\/td>\n12 (63 %)<\/td>\n44 (38 %)<\/td>\n23 (72 %)<\/td>\n11 (22 %)<\/td>\n90 (42 %)<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
Sosiaali- ja terveysalan yhteinen koulutus<\/td>\n4 (21 %)<\/td>\n59 (51 %)<\/td>\n9 (28 %)<\/td>\n35 (71 %)<\/td>\n109 (50 %)<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
Terveysalalle suuntaava koulutus<\/td>\n3 (16 %)<\/td>\n1 (1 %)<\/td>\n–<\/td>\n–<\/td>\n4 (2 %)<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
Sosiaali- ja rikosseuraamusalan yhteinen koulutus<\/td>\n–<\/td>\n10 (9 %)<\/td>\n<\/td>\n–<\/td>\n10 ( 5 %)<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
Jokin muu<\/td>\n<\/td>\n1 (1 %)<\/td>\n–<\/td>\n3 ( 6 %)<\/td>\n3 ( 1 %)<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
Yhteens\u00e4<\/strong><\/td>\n19 (100 %)<\/strong><\/td>\n115 (100 %)<\/strong><\/td>\n32 (100 %)<\/strong><\/td>\n49 (99 %)<\/strong><\/td>\n215 (100 %)<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n

 <\/p>\n

Vuodesta 2010 l\u00e4htien on YH Arcadassa<\/strong> ollut mahdollista suorittaa sosiaalialalle suuntaava sosionomi (ylempi AMK) -tutkinto. Ruotsinkielinen koulutusohjelma suuntautuu sosiaaliseen muutosty\u00f6h\u00f6n. Opiskelijat saavat syv\u00e4lliset tiedot my\u00f6h\u00e4ismodernin yhteiskunnan olosuhteista ja prosesseista, jotka vaikuttavat kansalaisten elinehtoihin ja osallisuuteen. Painopisteen\u00e4 ovat toimintastrategiat ongelmien tunnistamiseksi sek\u00e4 voimavarojen ja elinehtojen kehitt\u00e4miseksi esimerkiksi tarjoamalla vaikuttamismahdollisuuksia sek\u00e4 edist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ennaltaehk\u00e4isev\u00e4\u00e4 ja tukevaa muutosty\u00f6t\u00e4. Sosiaalialan koulutus valmistaa johtajan tai asiantuntijan rooliin hyvinvointisektorilla. YH Arcadassa on my\u00f6s ollut mahdollista suorittaa sosionomi (ylempi AMK) -tutkinto terveyden edist\u00e4misen koulutusohjelmassa (vuodesta 2006 l\u00e4htien) ja kuntoutuksen koulutusohjelmassa (vuodesta 2010).<\/p>\n

Laurea AMK:n<\/strong> toimintaymp\u00e4rist\u00f6 on laaja Uusimaa. Ylemp\u00e4\u00e4n ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n Espoon ja Vantaan yksik\u00f6iss\u00e4, joissa sosionomeille on tarjolla t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 yksi sosiaalialan koulutusohjelma sek\u00e4 nelj\u00e4 sosiaali- ja terveysalan yhteist\u00e4 koulutusohjelmaa. Sosionomien (ylempi AMK) -koulutus k\u00e4ynnistyi kokeilukoulutusten j\u00e4lkeen vuonna 2007. Nykyisiss\u00e4 koulutuksissa korostuu ammatillisen asiantuntijuuden syvent\u00e4minen sek\u00e4 sosiaalialan kehitt\u00e4minen toimintaymp\u00e4rist\u00f6n muutoksessa. Laurean koulutusten erityispiirteen\u00e4 on monialainen toteutus sek\u00e4 mahdollisuus sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 tutkintoon monialaisia johtamis- ja kehitt\u00e4misopintoja, kuten palvelumuotoilua ja digitaalisten palvelujen kehitt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n

Oulun AMK:ssa<\/strong>[3]<\/a> ylemp\u00e4\u00e4n AMK -tutkintoon johtava koulutus on aloitettu vuonna 2002. Sosionomi (ylempi AMK) -tutkinto on ollut mahdollista suorittaa sosiaali- ja terveysalan kehitt\u00e4misen ja johtamisen, sosiaalialan sek\u00e4 kuntoutuksen koulutusohjelmissa. Oulun AMK:ssa tehdyn linjauksen mukaan Lapin yliopiston Posken Pohjois-Pohjanmaan yksikk\u00f6 nykyisin vastaa maisteritason sosiaalialan koulutuksesta (sosiaality\u00f6ntekij\u00e4) Oulun AMK:n keskittyess\u00e4 sosionomi (AMK) koulutuksen toteuttamiseen. Tavoitteena on tutkintorakenteiden selkiytt\u00e4minen sek\u00e4 tiedekorkeakoulun ja ammattikorkeakoulun v\u00e4linen hyv\u00e4 ja tiivis yhteisty\u00f6 ja selke\u00e4 ty\u00f6njako. Ammattikorkeakoulun yhten\u00e4 strategisena teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on vastata Pohjois-Suomen ammattikorkeakoulutuksen monimuotoisuudesta. Oulun AMK:n yhten\u00e4 profiilivahvuutena on Oulun seudun ICT-osaaminen. (Elinvoimaa ja hyvinvointia pohjoiseen 2016.)<\/p>\n

Kemi-Tornion\/Lapin AMK:n <\/strong>toimintaymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4 on Lappi. Kemi-Tornion\/Lapin AMK:ssa on ollut ylemm\u00e4n ammattikorkeakoulututkinnon kokeiluvaiheesta vuodesta 2003 l\u00e4htien mahdollista suorittaa pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sosiaalialalle suuntaava sosionomi (ylempi AMK) -tutkinto, jonka toteutusprofiilina on ollut kansalais- ja aluel\u00e4ht\u00f6inen kehitt\u00e4misen teema (Viinam\u00e4ki 2008b). Kansalais- ja aluel\u00e4ht\u00f6isell\u00e4 sosiaalialan k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen kehitt\u00e4misell\u00e4 tarkoitetaan toimijoiden ja osallisten \u00e4\u00e4nen sek\u00e4 kokemusasiantuntijuuden hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 hyvinvointipalveluiden kehitt\u00e4misty\u00f6ss\u00e4 yli alue- ja sektorirajojen. Aihepiiri mahdollistaa opintojen suorittamisen ja suuntautumisen sosiaalialan eri sektoreille ja alueille. Terveyden edist\u00e4misen koulutusohjelmassa on my\u00f6s ollut ajoittain mahdollista suorittaa sosionomi (ylempi AMK) -tutkinto Kemi-Tornion\/Lapin AMK:ssa. Lapin AMK:n toimintaymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 luonnehtivat pitk\u00e4t et\u00e4isyydet, v\u00e4est\u00f6n v\u00e4heneminen ja ik\u00e4\u00e4ntyminen sek\u00e4 toiminta-alueen pohjoisimmissa kunnissa asuva saamelaisv\u00e4est\u00f6 kulttuurisine erityispiirteineen (Viinam\u00e4ki ym. 2017, 26\u201328). Lapin AMK:n profiilin ydinteemana on arktisissa olosuhteissa menestyminen ja olosuhteiden hy\u00f6dynt\u00e4minen (Lapin AMK:n strategia n.d.)<\/p>\n

 <\/p>\n

Pendel\u00f6inti ty\u00f6llistymismahdollisuutena<\/h2>\n

Maantieteellisesti ammattikorkeakoulut sijaitsevat erilaisissa toimintaymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4. Etel\u00e4- ja Pohjois-Suomen sosiaalialan ty\u00f6markkinat sek\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yntialueet poikkeavat toisistaan, mik\u00e4 eriytt\u00e4\u00e4 pendel\u00f6inti-intensiteetti\u00e4 eli palkkaty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynti\u00e4 oman asuinkunnan ulkopuolella alueittain. Taulukosta 3 havaitaan, ett\u00e4 kyselyyn vastanneista suhteellisesti suurin osa asui ja ty\u00f6skenteli samalla paikkakunnalla (60 %).<\/p>\n

Taulukko 3.<\/strong> Kyselyyn vastanneiden asuinpaikkakunnan ja ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yntipaikkakunnan samuus, n (%).<\/p>\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n
<\/td>\nEtel\u00e4-Suomi<\/strong><\/td>\nPohjois-Suomi<\/strong><\/td>\nYhteens\u00e4<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
YH Arcada<\/td>\nLaurea AMK<\/td>\nLapin AMK<\/td>\nOulun AMK<\/td>\n<\/tr>\n
Asun ja ty\u00f6skentelen samalla paikkakunnalla<\/td>\n11 (58 %)<\/td>\n63 (55 %)<\/td>\n20 (63 %)<\/td>\n34 (69 %)<\/td>\n128 (60 %)<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
En asu ja ty\u00f6skentele samalla paikkakunnalla<\/td>\n8 (42 %)<\/td>\n50 (44 %)<\/td>\n11 (34 %)<\/td>\n15 (31 %)<\/td>\n84 (39 %)<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
Olen ty\u00f6t\u00f6n<\/td>\n–<\/td>\n<\/td>\n1 (3 %)<\/td>\n–<\/td>\n1 (0,5 %)<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
Olen ty\u00f6markkinoiden ulkopuolella<\/td>\n–<\/td>\n1 (1 %)<\/td>\n–<\/td>\n–<\/td>\n1 (0,5 %)<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
Yhteens\u00e4<\/strong><\/td>\n19 (100 %)<\/strong><\/td>\n114 (100 %)<\/strong><\/td>\n32 (100 %)<\/strong><\/td>\n49 (100 %)<\/strong><\/td>\n214 (100 %)<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n

 <\/p>\n

Alueittain verrattuna pendel\u00f6innin osalta etel\u00e4- ja pohjois-suomalaiset sosiaalialan ty\u00f6markkinat eriytyv\u00e4t jossain m\u00e4\u00e4rin. Pohjois-Suomessa sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneet asuvat ja ty\u00f6skentelev\u00e4t samalla paikkakunnalla suhteellisesti hieman useammin kuin heid\u00e4n etel\u00e4-suomalaiset kollegansa. Etel\u00e4-Suomessa sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneet asuvat ja ty\u00f6skentelev\u00e4t suhteellisesti useammin eri paikkakunnalla kuin pohjois-suomalaiset kollegat.<\/p>\n

Pendel\u00f6ij\u00e4t ovat asuinkuntalaisiinsa verrattuna keskim\u00e4\u00e4rin paremmin palkattuja, miehi\u00e4, perheellisi\u00e4 (yhden lapsen vanhempia) ja 35\u201344 -vuotiaita. Pendel\u00f6ij\u00e4miehill\u00e4 on naiskollegojaan useammin nimiss\u00e4\u00e4n henkil\u00f6auto (Huhta & Pyykk\u00f6nen 2013). Pendel\u00f6innille antaa omat reunaehtonsa asuinpaikkakunnan ja ty\u00f6paikkakunnan v\u00e4liset et\u00e4isyydet eli muodostuuko pendel\u00f6inti p\u00e4ivitt\u00e4iseksi vai viikoittaiseksi. Ty\u00f6matkojen keskipituus on 1,5 -kertaistunut vuodesta 1990 vuoteen 2015 tultaessa p\u00e4\u00e4asiassa ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yntialueiden laajentumiseen, kaupunkiseutujen v\u00e4listen ty\u00f6matkojen lis\u00e4\u00e4ntymiseen sek\u00e4 ty\u00f6paikkojen erikoistumiseen liittyvien tekij\u00f6iden vuoksi (Ty\u00f6matkan pituus 2018). Viimeisen 25 vuoden aikana yh\u00e4 suurempi osuus kaupunkiseutujen v\u00e4est\u00f6st\u00e4 ja ty\u00f6paikoista on sijoittunut taajaman reunoille ns. autovy\u00f6hykkeelle, jossa henkil\u00f6auto on ainoa k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 oleva kulkutapa useimmilla ty\u00f6matkoilla ty\u00f6matkojen keskipituuden kasvaessa 9 kilometrist\u00e4 l\u00e4hes 13 kilometriin (Taajamat ovat tiivistyneet \u2026 2018). Ty\u00f6matkat ovat pitempi\u00e4 erikoisammattitaidon ja korkeamman tulotason ammateissa kuin v\u00e4h\u00e4ist\u00e4 ammattitaitoa vaativissa ja pienipalkkaisissa ammateissa (Koistinen 2014, 131\u2013137).<\/p>\n

V\u00e4est\u00f6n koulutustason nousun my\u00f6t\u00e4 palkkaty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yv\u00e4t etsiv\u00e4t koulutustaan vastaavaa ty\u00f6t\u00e4 enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin my\u00f6s asuinkuntansa ulkopuolelta. Ty\u00f6matkojen ennakoidaan pitenev\u00e4n erityisesti maaseudulla asuvien palkkaty\u00f6ss\u00e4 k\u00e4yvien kansalaisten keskuudessa, koska pieniss\u00e4 maaseutukeskuksissa osa ty\u00f6ik\u00e4isist\u00e4 joutuu etsim\u00e4\u00e4n itselleen sopivaa ty\u00f6paikkaa kaupunkiseuduilta, joissa palkkaty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yntimahdollisuudet ovat maaseutualueita laajemmat. Katsaus yhdyskuntarakenteen kehitykseen Suomessa 1990\u20132016 -raportin (Rehunen ym. 2018) mukaan pisimm\u00e4t ty\u00f6matkat ovat keskim\u00e4\u00e4rin kolmen suurimman kaupunkiseudun l\u00e4hi- ja lievetaajamissa ja haja-asutusalueella sek\u00e4 maaseudun haja-asutusalueella ja pientaajamissa (Emt., 2018, 51\u201355.) Harvaanasutulla maaseudulla, jota luonnehtivat pitk\u00e4t v\u00e4limatkat, kuten Lapin sek\u00e4 Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien it\u00e4isimmill\u00e4 alueilla ei juurikaan ole Tilastokeskuksen ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yntialuem\u00e4\u00e4rittelyn t\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 alueita[4]<\/a> ,[5]<\/a>. (Kartta 1)<\/p>\n\n\n\n\n
\"\"<\/td>\n\"\"<\/td>\n<\/tr>\n
Kunnat kaupunki\u2013maaseutu -alueluokituksen mukaisiin kuntaluokkiin jaettuna. <\/strong><\/p>\n

L\u00e4hde: Helminen ym. 2014; YMPARISTO.fi). 1.1.2017 mukainen kuntajako.<\/td>\n

Ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yntialueet 2018b. <\/strong><\/p>\n

L\u00e4hde: Tilastokeskus.fi\/alueonline<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n

Kartta 1. \u00a0 <\/strong>Ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yntialueet suhteessa kaupunki\u2013maaseutu -alueluokitukseen.<\/p>\n

Ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yntialueet, pendel\u00f6intimahdollisuudet sek\u00e4 sosiaalialan henkil\u00f6st\u00f6n ty\u00f6llisyystilanne eriytyv\u00e4t sek\u00e4 ty\u00f6teht\u00e4vitt\u00e4in ett\u00e4 alueittain yksil\u00f6llisten el\u00e4m\u00e4ntilanteiden lis\u00e4ksi. Asuinpaikkakunnalla asumista tai sielt\u00e4 palkkaty\u00f6n per\u00e4ss\u00e4 muualle muuttamista ohjaavat muuttop\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 miettiv\u00e4n kansalaisen kokonaisel\u00e4m\u00e4ntilanne sek\u00e4 muuttopaikkakunnan vetovoimatekij\u00e4t, kuten esimerkiksi muuttopaikkakunnan asuntotilanne ja -hintataso, hyvinvointipalvelutaso ja -palveluvalikoima, harrastusmahdollisuudet, et\u00e4isyydet kaupunkikeskuksiin (Viinam\u00e4ki, Kilpi\u00e4inen & Ainonen 2015; Viinam\u00e4ki 2017).<\/p>\n

 <\/p>\n

Sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneiden ty\u00f6llisyystilanne<\/h2>\n

Kartta 2 kuvaa sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon kannalta keskeisten ammattiryhmien tilannetta maaliskuussa 2018 ilmestyneen ammattibarometrin mukaan. Tarkastelussa ovat ISCO (International Standard Classification of Occupations) -ammattiluokituksen ammattiryhmist\u00e4 lastentarhanopettajat (lastentarhanopettaja, erityislastentarhanopettaja, esiopetuksen opettaja, muu lastentarhanopettaja<\/em>); sosiaalialan ohjaajat ja neuvojat ym. (askartelunohjaaja, kehitysvammaisten ohjaaja, sosiaalialan ohjaaja, nuoriso-ohjaaja, raittiussihteeri, muu sosiaalialan ohjaaja ja neuvoja<\/em>); sosiaaliturvaetuuksien k\u00e4sittelij\u00e4t (korvausk\u00e4sittelij\u00e4, muu sosiaaliturva-asiantuntija<\/em>) sek\u00e4 sosiaality\u00f6n erityisasiantuntijat (johtava sosiaality\u00f6ntekij\u00e4, sosiaality\u00f6ntekij\u00e4, koulukuraattori, sosiaaliterapeutti, muu sosiaalialan erityisasiantuntija<\/em>). (Ammattibarometri 1\/2018a; b[6]<\/a>; ISCO 2010).<\/p>\n

Ammattibarometri perustuu ty\u00f6- ja elinkeinotoimistojen ty\u00f6nantajilta, ty\u00f6hakijoilta ja ty\u00f6nantajak\u00e4ynneilt\u00e4 ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n dataan sek\u00e4 muun muassa barometrien ja seurantaj\u00e4rjestelmien tietoihin. Se kertoo TE-toimistojen virkailijoiden arvion keskeisten ammattien kehitysn\u00e4kymist\u00e4 ja ty\u00f6voiman kysynn\u00e4n ja tarjonnan tasapainon kehityksest\u00e4 puoleksi vuodeksi eteenp\u00e4in (Mik\u00e4 on ammattibarometri n.d.).<\/p>\n

 <\/p>\n\n\n\n\n
Lastentarhanopettajat<\/strong><\/p>\n

\"\"<\/td>\n

Sosiaalialan ohjaajat ja neuvojat<\/strong><\/p>\n

\"\"<\/td>\n<\/tr>\n

Sosiaaliturvaetuuksien k\u00e4sittelij\u00e4t<\/strong><\/p>\n

\"\"<\/td>\n

Sosiaality\u00f6n erityisasiantuntijat<\/strong><\/p>\n

\"\"<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n

Kartta 2. \u00a0 <\/strong>Lastentarhanopettajien, sosiaalialan ohjaajien ja neuvojien ym., sosiaaliturvaetuuksien k\u00e4sittelij\u00f6iden sek\u00e4 sosiaality\u00f6n erityisasiantuntijoiden kysynn\u00e4n ja tarjonnan kohtaantotilanne kunnittain maaliskuussa 2018.<\/p>\n

Lastentarhanopettajien, sosiaalialan ohjaajien ja neuvojien ym., sosiaaliturvaetuuksien k\u00e4sittelij\u00f6iden sek\u00e4 sosiaality\u00f6n erityisasiantuntijoiden kysynn\u00e4n ja tarjonnan kohtaantotilanne vaihteli maaliskuussa 2018 ELY-alueittain ja kunnittain. Viimeisimm\u00e4n ammattibarometrin perusteella sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen kannalta keskeisimpien ammattiryhmien ty\u00f6llisyystilannetta voidaan pit\u00e4\u00e4 hyv\u00e4n\u00e4. Ainoastaan paljon liikaa ty\u00f6voiman tarjontaa oli maaliskuussa 2018 sosiaalialan ohjaajat ja neuvojat ym. ammattiryhm\u00e4ss\u00e4 Meri-Lapin alueella.<\/p>\n

Lastentarhanopettaja-ammattiryhm\u00e4ss\u00e4<\/strong> oli maaliskuussa 2018 paljon pulaa hakijoista Varsinais-Suomen ELY:n alueista Loimaalla ja Turussa, Uudenmaan ELY:n alueista Muulla Helsingin seudulla, Kaakkois-Suomen ELY:n alueista Kotka-Haminan alueella. Ainoastaan Satakunnan ELY:n alueella Porissa oli liikaa hakijoita.<\/p>\n

Sosiaalialan ohjaajien ja neuvojien ym. ammattiryhm\u00e4ss\u00e4<\/strong> oli maaliskuussa 2018 pulaa hakijoista Pohjois-Pohjanmaan ELY:n alueista Nivala-Haapaj\u00e4rvell\u00e4, Etel\u00e4-Pohjamaan ELY:n alueista Kuusiokunnissa ja Sein\u00e4joella, H\u00e4meen ELY:n alueista H\u00e4meenlinnassa ja Uudenmaan ELY:n alueista Raaseporissa. Ainoastaan Lapin ELY:n alueista Kemi-Tornion seudulla oli paljon liikaa hakijoita.<\/p>\n

Sosiaaliturvaetuuksien k\u00e4sittelij\u00f6iden ammattiryhm\u00e4ss\u00e4 <\/strong>oli maaliskuussa 2018 pulaa hakijoista Pohjanmaan ELY:n alueista Pietarsaaren alueella, Satakunnan ELY:n alueella Porissa, Kaakkois-Suomen ELY:n alueista Kotka-Haminan alueella, H\u00e4meen ELY:n alueista H\u00e4meenlinnassa ja Riihim\u00e4ell\u00e4. Mill\u00e4\u00e4n alueella ei ollut liikaa hakijoita.<\/p>\n

Sosiaality\u00f6n erityisasiantuntijoiden ammattiryhm\u00e4ss\u00e4 <\/strong>oli maaliskuussa 2018 paljon pulaa hakijoista Pohjois-Pohjamaan ELY:n alueista Oulun seudulla, Etel\u00e4-Pohjanmaan ELY:n alueista Sein\u00e4joella, Keski-Suomen ELY:n alueista Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4, H\u00e4meen ELY:n alueista Lahdessa, Varsinais-Suomen ELY:n alueista Salossa, Uudenmaan ELY:n alueista Raaseporissa. Mill\u00e4\u00e4n alueella ei ollut liikaa hakijoita.<\/p>\n

Sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon kannalta keskeisten ammattiryhmien ty\u00f6llisyystilanne ammattibarometrin mukaan on hyv\u00e4, mik\u00e4 n\u00e4kyy my\u00f6s kes\u00e4kuussa 2018 kyselyymme vastanneiden keskuudessa (Taulukko 4). Sek\u00e4 lastentarhanopettaja-ammattiryhm\u00e4n ett\u00e4 sosiaality\u00f6n erityisasiantuntijat -ammattiryhm\u00e4n ty\u00f6llisyystilanne on ollut hyv\u00e4 ja niiss\u00e4 molemmissa on ollut alueittain paljon pulaa hakijoista jo useamman vuoden ajan (ks. esim. Viinam\u00e4ki & Pohjola 2016a).<\/p>\n

 <\/p>\n

Sosionomien (ylempi AMK) kes\u00e4n 2018 ty\u00f6markkinatilanne<\/h2>\n

Taulukoilla 4\u201310 kuvaamme sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneiden ty\u00f6markkinoilla toimimista tutkinnon suorittamisen j\u00e4lkeen ty\u00f6markkina-aseman, palkkatason, ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4n ja ty\u00f6nantajasektorin kautta. Kyselyyn vastanneet ty\u00f6llistyiv\u00e4t varsin hyvin ja ty\u00f6tt\u00f6myys oli lyhytkestoista. Huomattavalla osalla palkka oli noussut tutkinnon my\u00f6t\u00e4 ja suurimmalla osalla ty\u00f6teht\u00e4vien vaatimustaso vastasi koulutusta. Suurin osa ty\u00f6skenteli julkisella sektorilla. Pohjoinen\u2013etel\u00e4 \u2013akselilla ja ammattikorkeakoulujen v\u00e4lill\u00e4 on eroja erityisesti ty\u00f6tt\u00f6myyskokemusten, ty\u00f6suhdetyypin, palkkauksen ja ty\u00f6n vaatimustason osalta.<\/p>\n

Taulukko 4 erittelee kyselyyn vastaamisajankohdan ty\u00f6markkinatilannetta sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneiden keskuudessa.<\/p>\n

Taulukko 4.<\/strong> Kyselyyn vastanneiden ty\u00f6markkina-asema, n (%).<\/p>\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n
<\/td>\nEtel\u00e4-Suomi<\/strong><\/td>\nPohjois-Suomi<\/strong><\/td>\nYhteens\u00e4<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
YH Arcada<\/td>\nLaurea AMK<\/td>\nLapin AMK<\/td>\nOulun AMK<\/td>\n<\/tr>\n
Ty\u00f6ss\u00e4<\/td>\n17 (90 %)<\/td>\n105 (92 %)<\/td>\n29 (91 %)<\/td>\n44 (90 %)<\/td>\n195 (91 %) <\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
Ty\u00f6t\u00f6n (ml. Ty\u00f6voimapoliittiset toimenpiteet)<\/td>\n–<\/td>\n–<\/td>\n1 (3 %)<\/td>\n–<\/td>\n1 (0,5 %)<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
Lomautettu<\/td>\n–<\/td>\n–<\/td>\n–<\/td>\n–<\/td>\n–<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
\u00c4itiys- tai vanhempainlomalla tai hoitovapaalla<\/td>\n1 (5 %)<\/td>\n6 (5 %)<\/td>\n2 (6 %)<\/td>\n4 (8 %)<\/td>\n13 (6 %)<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
P\u00e4\u00e4toiminen opiskelija<\/td>\n–<\/td>\n1 (1 %)<\/td>\n–<\/td>\n–<\/td>\n1 (0,5 %)<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
Ei-p\u00e4\u00e4toiminen opiskelija (esim. Ty\u00f6n ohessa opiskelija)<\/td>\n–<\/td>\n1 (1 %)<\/td>\n–<\/td>\n1 (2 %)<\/td>\n2 (1 %)<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
El\u00e4kel\u00e4inen<\/td>\n–<\/td>\n–<\/td>\n–<\/td>\n–<\/td>\n–<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
Muu<\/td>\n1 (5 %)[7]<\/a><\/td>\n1 (1 %)[8]<\/a><\/td>\n–<\/td>\n–<\/td>\n2 (1 %)<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
Yhteens\u00e4<\/strong><\/td>\n19 (100 %)<\/strong><\/td>\n114 (100 %)<\/strong><\/td>\n32 (100 %)<\/strong><\/td>\n49 (100 %)<\/strong><\/td>\n214 (100 %)<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n

 <\/p>\n

Alueittain verrattuna Etel\u00e4-Suomessa ja Pohjois-Suomessa sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneiden ty\u00f6markkina-asema ei juurikaan poikkea toisistaan. Kyselyyn vastanneista 91 % oli kyselyhetkell\u00e4 palkkaty\u00f6ss\u00e4 ja 6 % \u00e4itiys- tai vanhempainlomalla tai hoitovapaalla. Ammattikorkeakouluittain verrattuna suhteellisesti eniten oli palkkaty\u00f6ss\u00e4 Laurea AMK:ssa tutkinnon suorittaneita ja \u00e4itiys- tai vanhempainlomalla tai hoitovapaalla Oulun AMK:ssa tutkinnon suorittaneita.<\/p>\n

Taulukko 5 kuvaa kyselyyn vastanneiden ty\u00f6tt\u00f6myyshistoriaa sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittamisen j\u00e4lkeiselt\u00e4 ajanjaksolta.<\/p>\n

Taulukko 5.<\/strong> Kyselyyn vastanneiden ty\u00f6tt\u00f6myyshistoria sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittamisen j\u00e4lkeen, n (%).<\/p>\n\n\n\n\n\n\n\n
<\/td>\nEtel\u00e4-Suomi<\/strong><\/td>\nPohjois-Suomi<\/strong><\/td>\nYhteens\u00e4<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
YH Arcada<\/td>\nLaurea AMK<\/td>\nLapin AMK<\/td>\nOulun AMK<\/td>\n<\/tr>\n
Ei ty\u00f6tt\u00f6myyshistoriaa<\/td>\n18 (95 %)<\/td>\n103 (90 %)<\/td>\n26 (84 %)<\/td>\n43 (88 %)<\/td>\n190 (88,8 %)<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
On ty\u00f6tt\u00f6myyshistoriaa<\/td>\n1 (5 %)<\/td>\n12 (10 %)<\/td>\n5 (16 %)<\/td>\n6 (12 %)<\/td>\n24 (11,2 %)<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
Yhteens\u00e4<\/strong><\/td>\n19 (100 %)<\/strong><\/td>\n115 (100 %)<\/strong><\/td>\n31 (100 %)<\/strong><\/td>\n49 (100 %)<\/strong><\/td>\n214 (100 %)<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n

 <\/p>\n

Kyselyyn vastanneista 11 %:lla on kertynyt ty\u00f6tt\u00f6myyshistoriaa sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittamisen j\u00e4lkeen. Alueittain verrattuna ty\u00f6tt\u00f6myyshistoriaa on kertynyt suhteellisesti useammin Pohjois-Suomessa sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneille kuin heid\u00e4n etel\u00e4-suomalaisille kollegoilleen. Ammattikorkeakouluittain verrattuna suhteellisesti harvimmin ty\u00f6tt\u00f6myytt\u00e4 ovat kokeneet YH Arcadassa sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneet ja suhteellisesti useimmin ty\u00f6tt\u00f6myytt\u00e4 ovat kokeneet Kemi-Tornion\/Lapin AMK:ssa tutkinnon suorittaneet.<\/p>\n

Taulukossa 6 on eriteltyn\u00e4 ty\u00f6tt\u00f6myyden p\u00e4\u00e4asiallisia syit\u00e4 kyselyyn vastanneiden keskuudessa.<\/p>\n

Taulukko 6.<\/strong> Kyselyyn vastanneiden ty\u00f6tt\u00f6myyden p\u00e4\u00e4asialliset syyt[9]<\/a>.<\/p>\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n
<\/td>\nEtel\u00e4-Suomi<\/strong><\/td>\nPohjois-Suomi<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
YH Arcada[10]<\/a><\/td>\nLaurea AMK[11]<\/a><\/td>\nLapin AMK[12]<\/a><\/td>\nOulun AMK[13]<\/a><\/td>\n<\/tr>\n
Paikallinen heikko ty\u00f6markkinatilanne (asuinpaikkakunta)<\/td>\n–<\/td>\n2 (22 %)<\/td>\n3 (60 %)<\/td>\n2 (40 %)<\/td>\n<\/tr>\n
Alueellinen heikko ty\u00f6markkinatilanne (ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yntimahdollisuus oman asuinkunnan ulkopuolella)<\/td>\n–<\/td>\n2 (22 %)<\/td>\n1 (20%)<\/td>\n1 (20 %)<\/td>\n<\/tr>\n
Perheeseen, terveyteen tai muuhun el\u00e4m\u00e4ntilanteeseen liittyv\u00e4 syy<\/td>\n–<\/td>\n3 (33 %)<\/td>\n3 (60 %)<\/td>\n2 (40 %)<\/td>\n<\/tr>\n
Suhdeverkostojen puute<\/td>\n1 (100 %)<\/td>\n2 (22 %)<\/td>\n–<\/td>\n–<\/td>\n<\/tr>\n
Tutkinnon sis\u00e4ll\u00f6lliset painotukset<\/td>\n–<\/td>\n–<\/td>\n–<\/td>\n–<\/td>\n<\/tr>\n
Tutkinnon huono tunnettuus<\/td>\n1 (100 %)<\/td>\n–<\/td>\n1 (20 %)<\/td>\n2 (40 %)<\/td>\n<\/tr>\n
Tutkinnon heikko arvostus<\/td>\n1 (100 %)<\/td>\n2 (22 %)<\/td>\n–<\/td>\n2 (40 %)<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n

Ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittamisen j\u00e4lkeen olleiden arviot ty\u00f6tt\u00f6myytens\u00e4 p\u00e4\u00e4asiallisista syist\u00e4 vaihtelevat sek\u00e4 alueittain ett\u00e4 ammattikorkeakouluittain. Alueittain verrattuna Pohjois-Suomessa sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneilla korostuu paikallinen heikko ty\u00f6markkinatilanne sek\u00e4 perheeseen, terveyteen tai muuhun el\u00e4m\u00e4ntilanteeseen liittyv\u00e4 ty\u00f6tt\u00f6myyden syy. Ammattikorkeakouluittain verrattuna suhteellisesti runsaslukuisimmat syyt paikantuvat Kemi-Tornion\/Lapin AMK:uun, jossa tutkinnon suorittaneet mainitsivat ty\u00f6tt\u00f6myytens\u00e4 p\u00e4\u00e4asiallisiksi syiksi paikallisen heikon ty\u00f6markkinatilanteen sek\u00e4 perheeseen, terveyteen tai muuhun el\u00e4m\u00e4ntilanteeseen liittyv\u00e4n syyn.<\/p>\n

Taulukko 7 kuvaa kyselyyn vastanneiden kes\u00e4kuussa 2018 palkkaty\u00f6ss\u00e4 olleiden ty\u00f6suhdetyyppi\u00e4.<\/p>\n

Taulukko 7.<\/strong> Kyselyyn vastanneiden palkkaty\u00f6ss\u00e4 olevien ty\u00f6suhdetyyppi, n (%).<\/p>\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n
<\/td>\nEtel\u00e4-Suomi<\/strong><\/td>\nPohjois-Suomi<\/strong><\/td>\nYhteens\u00e4<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
YH Arcada<\/td>\nLaurea AMK<\/td>\nLapin AMK<\/td>\nOulun AMK<\/td>\n<\/tr>\n
M\u00e4\u00e4r\u00e4aikainen, osa-aikainen<\/em><\/td>\n–<\/td>\n1 (1 %)<\/td>\n–<\/td>\n1 (2 %)<\/td>\n2 (0,9 %)<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
M\u00e4\u00e4r\u00e4aikainen, kokoaikainen<\/em><\/td>\n2 (11 %)<\/td>\n17 (15 %)<\/td>\n7 (23 %)<\/td>\n4 (8 %)<\/td>\n30 (14,3 %)<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
Vakinainen, osa-aikainen<\/em><\/td>\n–<\/td>\n4 (4 %)<\/td>\n1 (3 %)<\/td>\n–<\/td>\n5 (2,4 %)<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
Vakinainen, kokoaikainen<\/em><\/td>\n15 (83 %)<\/td>\n91 (80 %)<\/td>\n23 (74 %)<\/td>\n43 (90 %)<\/td>\n172 (81,9 %)<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
Keikkasopimus (tuntity\u00f6ss\u00e4)<\/td>\n1 (6 %)<\/td>\n–<\/td>\n–<\/td>\n–<\/td>\n1 (0,5 %)<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
Yhteens\u00e4<\/strong><\/td>\n18 (100 %)<\/strong><\/td>\n113 (100 %)<\/strong><\/td>\n31 (100 %)<\/strong><\/td>\n48 (100 %)<\/strong><\/td>\n210 (100 %)<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n

Kyselyyn vastanneista palkkaty\u00f6ss\u00e4 olevista suhteellisesti suurin osa oli vakinaisessa kokoaikaisessa palkkaty\u00f6suhteessa (81 %) sek\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisessa kokoaikaisessa palkkaty\u00f6suhteessa 14 %). Ammattikorkeakouluittain verrattuna suhteellisesti eniten vakinaisessa kokoaikaisessa ty\u00f6suhteessa oli Oulun AMK:ssa tutkinnon suorittaneita. M\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisessa kokoaikaisessa palkkaty\u00f6suhteessa oli suhteellisesti eniten Kemi-Tornion\/Lapin AMK:ssa tutkinnon suorittaneita.<\/p>\n

Taulukossa 8 on kuvattuna sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittamisen vaikutus palkkatasoon verrattuna sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittamista edelt\u00e4neeseen aikaan.<\/p>\n

Taulukko 8.<\/strong> Kyselyyn vastanneiden arvio sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittamisen vaikutuksesta palkkatasoon verrattuna sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittamista edelt\u00e4neeseen aikaan, n (%).<\/p>\n\n\n\n\n\n\n\n\n
<\/td>\nEtel\u00e4-Suomi<\/strong><\/td>\nPohjois-Suomi<\/strong><\/td>\nYhteens\u00e4<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
YH Arcada<\/td>\nLaurea AMK<\/td>\nLapin AMK<\/td>\nOulun AMK<\/td>\n<\/tr>\n
Palkkataso on noussut<\/td>\n3 (17 %)<\/td>\n63 (55 %)<\/td>\n19 (61 %)<\/td>\n25 (51 %)<\/td>\n110 (51,9 %)<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
Palkkataso on pysynyt ennallaan<\/td>\n14 (78 %)<\/td>\n49 (43 %)<\/td>\n12 (39 %)<\/td>\n23 (47 %)<\/td>\n98 (46,2 %)<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
Palkkataso on huonontunut<\/td>\n1 (5 %)<\/td>\n2 (2 %)<\/td>\n–<\/td>\n1 (2 %)<\/td>\n4 (1,9 %)<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
Yhteens\u00e4<\/strong><\/td>\n18 (100 %)<\/strong><\/td>\n114 (100 %)<\/strong><\/td>\n31 (100 %)<\/strong><\/td>\n49 (100 %)<\/strong><\/td>\n212 (100 %)<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n

Kyselyyn vastanneista suhteellisesti suurimmalla osalla palkkataso oli noussut (51 %) tai pysynyt ennallaan (46 %) verrattuna sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittamista edelt\u00e4neeseen aikaan. Alueittain verrattuna Etel\u00e4-Suomessa sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneilla on palkkataso pysynyt ennallaan suhteellisesti useammin kuin heid\u00e4n pohjois-suomalaisilla kollegoillaan. Ammattikorkeakouluittain verrattuna suhteellisesti suotuisin palkkatasokehitys on Kemi-Tornion\/Lapin AMK:ssa sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneiden keskuudessa.<\/p>\n

Taulukossa 9 on eriteltyn\u00e4 kyselyyn vastanneiden kes\u00e4kuussa 2018 palkkaty\u00f6ss\u00e4 olleiden ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4nimike.<\/p>\n

Taulukko 9.<\/strong> Kyselyyn vastanneiden nykyinen ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4nimike, n (%)[14]<\/a>.<\/p>\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n
<\/td>\nEtel\u00e4-Suomi<\/strong><\/td>\nPohjois-Suomi<\/strong><\/td>\nYhteens\u00e4<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
YH Arcada<\/td>\nLaurea AMK<\/td>\nLapin AMK<\/td>\nOulun AMK<\/td>\n<\/tr>\n
Johtaja\/p\u00e4\u00e4llikk\u00f6<\/td>\n6 (32 %)<\/td>\n26 (23 %)<\/td>\n7 (23 %)<\/td>\n11 (22 %)<\/td>\n50 (23 %)<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
L\u00e4hiesimies\/vastaava ohjaaja<\/td>\n–<\/td>\n17 (15 %)<\/td>\n7 (23 %)<\/td>\n15 (31 %)<\/td>\n39 (18 %)<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
Ohjaaja<\/td>\n5 (26 %)<\/td>\n20 (18 %)<\/td>\n1 (3 %)<\/td>\n4 (8 %)<\/td>\n30 (14 %)<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
Lastentarhanopettaja<\/td>\n4 (21 %)<\/td>\n6 (5 %)<\/td>\n7 (23 %)<\/td>\n2 (4 %)<\/td>\n18 (8 %)<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
Koulukuraattori<\/td>\n–<\/td>\n13 (11 %)<\/td>\n–<\/td>\n2 (4 %)<\/td>\n15 (7 %)<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
Erityisohjaaja<\/td>\n–<\/td>\n5 (4 %)<\/td>\n–<\/td>\n1 (2 %)<\/td>\n6 (3 %)<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
Opettaja\/kouluttaja<\/td>\n–<\/td>\n3 (3 %)<\/td>\n1 (3 %)<\/td>\n4 (8 %)<\/td>\n8 (4 %)<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
Asiantuntija<\/td>\n–<\/td>\n8 (7 %)<\/td>\n2 ( 6 %)<\/td>\n3 (6 %)<\/td>\n13 (6 %)<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
Suunnittelija, kehitt\u00e4j\u00e4<\/td>\n2 (10 %)<\/td>\n4 (4 %)<\/td>\n2 (6 %)<\/td>\n3 (6 %)<\/td>\n11 (5 %)<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
Muu sosiaalialan ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4<\/td>\n2 (10 %)<\/td>\n4 ( 4 %)[15]<\/a><\/td>\n3 (10 %)[16]<\/a><\/td>\n2 (4 %)[17]<\/sup><\/a><\/td>\n11 (5 %)<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
Muu luokittelematon ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4<\/td>\n1 (5 %)<\/td>\n8\u00a0 (7 %)<\/td>\n1 (3 %)<\/td>\n2\u00a0 (4 %)<\/td>\n12 (7 %)<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
Yhteens\u00e4<\/strong><\/td>\n19 (104 %)<\/strong><\/td>\n114 (101 %)<\/strong><\/td>\n31 (100 %)<\/strong><\/td>\n49 (99 %)<\/strong><\/td>\n213 (100 %)<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n

Kyselyyn vastanneista suhteellisesti suuri osa ty\u00f6skenteli johtajan\/p\u00e4\u00e4llik\u00f6n (23 %) tai l\u00e4hiesimiehen\/vastaavan ohjaajan teht\u00e4viss\u00e4 (18 %). Pohjois-Suomen ja Etel\u00e4-Suomen v\u00e4lill\u00e4 oli selke\u00e4 ero l\u00e4hiesimiesten suhteellisessa m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 Pohjois-Suomen hyv\u00e4ksi. Pohjois-Suomen ammattikorkeakouluista valmistuneista 46 % (Lapin AMK) ja 53 % (Oulun AMK) toimi v\u00e4hint\u00e4\u00e4n l\u00e4hiesimiehin\u00e4 johtoteht\u00e4viss\u00e4, kun taas Etel\u00e4-Suomen ammattikorkeakouluissa vastaavasti johtoteht\u00e4viss\u00e4 toimi 38 % (Laurea) ja 32 % (Arcada) johtuen l\u00e4hiesimiesten pienemm\u00e4st\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

Etel\u00e4-Suomen ammattikorkeakouluista valmistuneet toimivat puolestaan useammin ohjaajan tai erityisohjaajan teht\u00e4viss\u00e4 kuin Pohjois-Suomen ammattikorkeakouluista valmistuneet. Lastentarhanopettajan teht\u00e4viss\u00e4 toimi 18 % vastanneista, joissa Lapin AMK (23 %) ja YH Arcada (21 %) erottuivat Laureasta (5 %) ja Oulun AMK:sta (4 %). Laureasta valmistuneiden erityispiirteen\u00e4 oli suhteellisesti suurin koulukuraattorien m\u00e4\u00e4r\u00e4 (11 %). Muita sosiaalialan ty\u00f6teht\u00e4vi\u00e4 oli 5 %:lla (n=11) vastanneista, joihin sis\u00e4ltyi muun muassa kaksi sosiaality\u00f6ntekij\u00e4\u00e4. Sosiaalialan substanssiosaamiseen perustuvissa teht\u00e4viss\u00e4 toimi 37 % vastanneista. Etel\u00e4-Suomen ja Pohjois-Suomen ammattikorkeakoulut erottuivat toisistaan siten, ett\u00e4 YH Arcadasta (57 %) ja Laureasta (42 %) valmistuneet toimivat useimmin kuin Lapin AMK:sta (36 %) ja Oulun AMK:sta (22 %) valmistuneet sellaisissa teht\u00e4viss\u00e4, joihin muodolliseksi p\u00e4tevyydeksi riitt\u00e4\u00e4 alempi AMK-tutkinto.<\/p>\n

Asiantuntijateht\u00e4viss\u00e4 toimi 6 % ja suunnittelijan\/kehitt\u00e4j\u00e4n teht\u00e4viss\u00e4 5 % vastanneista. Vastanneiden joukossa oli my\u00f6s jonkun verran opettajia\/kouluttajia (4 %). Opettamis-, kehitt\u00e4mis- ja asiantuntijateht\u00e4viss\u00e4 ty\u00f6skenteli 15 % vastanneista, eik\u00e4 ammattikorkeakoulujen v\u00e4lill\u00e4 ollut merkitt\u00e4vi\u00e4 eroja.<\/p>\n

Taulukossa 10 on eriteltyn\u00e4 kyselyyn vastanneiden kes\u00e4kuussa 2018 palkkaty\u00f6ss\u00e4 olleiden ty\u00f6nantaja.<\/p>\n

Taulukko 10.<\/strong> Kyselyyn vastanneiden nykyinen ty\u00f6nantaja, n (%).<\/p>\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n
<\/td>\nEtel\u00e4-Suomi<\/strong><\/td>\nPohjois-Suomi<\/strong><\/td>\nYhteens\u00e4<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
YH Arcada<\/td>\nLaurea AMK<\/td>\nLapin AMK<\/td>\nOulun AMK<\/td>\n<\/tr>\n
Valtio<\/td>\n1 (5 %)<\/td>\n8 (7%)<\/td>\n7 (23 %)<\/td>\n5 (10 %)<\/td>\n21 (9,9 %)<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
Kunta<\/td>\n10 (53 %)<\/td>\n62 (54 %)<\/td>\n11 (35 %)<\/td>\n22 (45 %)<\/td>\n105 (49,3 %)<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
Seurakunta<\/td>\n–<\/td>\n2 (2 %)<\/td>\n–<\/td>\n–<\/td>\n2 (0,9 %)<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
Yksityinen sosiaalialan yritys<\/td>\n2 (11 %)<\/td>\n9 (8 %)<\/td>\n4 (13 %)<\/td>\n12 (25 %)<\/td>\n27 (12,7 %)<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
S\u00e4\u00e4ti\u00f6\/j\u00e4rjest\u00f6<\/td>\n5 (26 %)<\/td>\n18 (16 %)<\/td>\n4 (13 %)<\/td>\n5 (10 %)<\/td>\n32 (15 %)<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
Jokin muu<\/td>\n1 (5 %)[18]<\/a><\/td>\n15 (13 %) [19]<\/a><\/td>\n5 (16 %)[20]<\/a><\/td>\n5 (10 %)[21]<\/a><\/td>\n26 (12,2 %)<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
Yhteens\u00e4<\/strong><\/td>\n19 (100 %)<\/strong><\/td>\n114 (100 %)<\/strong><\/td>\n31 (100 %)<\/strong><\/td>\n49 (100 %)<\/strong><\/td>\n213 (100 %)<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n

Kyselyyn vastanneista palkkaty\u00f6ss\u00e4 olevista suhteellisesti suurin osa (49 %) ty\u00f6skentelee kunnan palveluksessa. Alueittain tarkasteluna Etel\u00e4-Suomessa sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneet ty\u00f6skentelev\u00e4t suhteellisesti useammin kuin heid\u00e4n pohjoissuomalaiset kollegansa kunnan palveluksessa. Ammattikorkeakouluittain tarkasteltuna YH Arcadassa tutkinnon suorittaneet ty\u00f6skentelev\u00e4t muissa ammattikorkeakouluissa tutkinnon suorittaneisiin verrattuna suhteellisesti useimmin s\u00e4\u00e4ti\u00f6n tai j\u00e4rjest\u00f6n palveluksessa Oulun AMK:sta tutkinnon suorittaneiden ty\u00f6skennelless\u00e4 vastaavasti suhteellisesti muita useammin yksityisen sosiaalialan yrityksen palveluksessa.<\/p>\n

 <\/p>\n

Sosionomien (ylempi AMK) ty\u00f6ss\u00e4 vaadittava osaaminen<\/h2>\n

Tarkastelemme ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneilta vaadittavaa osaamista taulukoiden 11 ja 12 kautta. Taulukossa 11 kyselyyn vastanneet arvioivat nykyisen ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4n vaatimustasoa suhteessa sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon tuottamaan osaamiseen.<\/p>\n

Taulukko 11.<\/strong> Kyselyyn vastanneiden nykyisen ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4n vaatimustaso suhteessa sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon tuottamaan osaamiseen, n (%).<\/p>\n\n\n\n\n\n\n\n\n
<\/td>\nEtel\u00e4-Suomi<\/strong><\/td>\nPohjois-Suomi<\/strong><\/td>\nYhteens\u00e4<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
YH Arcada<\/td>\nLaurea AMK<\/td>\nLapin AMK<\/td>\nOulun AMK<\/td>\n<\/tr>\n
Ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4n vaatimustaso vastaa sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon kautta hankittua osaamista<\/td>\n7 (37 %)<\/td>\n72 (63 %)<\/td>\n19 (61 %)<\/td>\n32 (67 %)<\/td>\n130 (61,3 %)<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
Ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4n vaatimustaso ylitt\u00e4\u00e4 sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon kautta hankitun osaamisen<\/td>\n1 (5 %)<\/td>\n5 (4 %)<\/td>\n–<\/td>\n4 (8 %)<\/td>\n10 (4,7 %) <\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
Ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4n vaatimustaso alittaa sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon kautta hankitun osaamisen<\/td>\n11 (58 %)<\/td>\n37 (33 %)<\/td>\n12 (39 %)<\/td>\n12 (25 %)<\/td>\n72 (34 %) <\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
Yhteens\u00e4<\/strong><\/td>\n19 (100 %)<\/strong><\/td>\n114 (100 %)<\/strong><\/td>\n31 (100 %)<\/strong><\/td>\n48 (100 %)<\/strong><\/td>\n212 (100 %)<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n

Kyselyyn vastanneista palkkaty\u00f6ss\u00e4 olevista suhteellisesti suurin osa (61 %) arvioi ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 vaatimustason vastaavan sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon kautta hankittua osaamistaan. Ammattikorkeakouluittain verrattuna ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4n vaatimustaso vastaa sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon kautta hankittua osaamista suhteellisesti parhaimmin Oulun AMK:ssa tutkinnon suorittaneiden keskuudessa.<\/p>\n

Vastaajia pyydettiin arvioimaan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tarvittavia kvalifikaatioita, jotka on esitetty taulukossa 12.<\/p>\n

Taulukko 12.<\/strong> Kyselyyn vastanneiden n\u00e4kemykset ty\u00f6markkinoilla toimimista kuvaaviin kvalifikaatiov\u00e4itt\u00e4miin[22]<\/a> sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneiden ty\u00f6el\u00e4m\u00e4osaamisesta, keskiarvo.<\/p>\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n
<\/td>\nEtel\u00e4-Suomi<\/strong><\/td>\nPohjois-Suomi<\/strong><\/td>\nYhteens\u00e4<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
YH Arcada<\/td>\nLaurea AMK<\/td>\nLapin AMK<\/td>\nOulun AMK<\/td>\n<\/tr>\n
Viestint\u00e4taitojen \u00e4idinkielell\u00e4 pit\u00e4isi olla hyv\u00e4<\/td>\n4,9<\/td>\n4,6<\/td>\n4,7<\/td>\n4,6<\/td>\n4,7<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
Viestint\u00e4taitojen vieraalla kielell\u00e4 pit\u00e4isi olla hyv\u00e4<\/td>\n4,2<\/td>\n3,5<\/td>\n3,2<\/td>\n3,3<\/td>\n3,5<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
Digitaitojen pit\u00e4isi olla hyv\u00e4t<\/td>\n3,9<\/td>\n4,1<\/td>\n4,4<\/td>\n4,3<\/td>\n4,2<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
Informaation k\u00e4sittelytaitojen (kyky hankkia ja analysoida tietoa eri l\u00e4hteist\u00e4<\/em>) pit\u00e4isi olla hyv\u00e4t<\/td>\n4,5<\/td>\n4,6<\/td>\n4,7<\/td>\n4,6<\/td>\n4,6<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
Ammatillisen osaamisen pit\u00e4isi vastata sosiaalialan ty\u00f6n tarpeisiin<\/td>\n4,5<\/td>\n4,6<\/td>\n4,7<\/td>\n4,7<\/td>\n4,6<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
Tiimity\u00f6taitojen (kyky monitoimijaiseen yhteisty\u00f6h\u00f6n<\/em>) pit\u00e4isi olla hyv\u00e4t<\/td>\n4,8<\/td>\n4,7<\/td>\n4,9<\/td>\n4,9<\/td>\n4,8<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
Yritt\u00e4jyysosaamisen pit\u00e4isi olla hyv\u00e4<\/td>\n3,3<\/td>\n3,4<\/td>\n3,5<\/td>\n3,7<\/td>\n3,5<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
Juridisen osaamisen pit\u00e4isi olla hyv\u00e4<\/td>\n3,6<\/td>\n3,8<\/td>\n4,0<\/td>\n4,0<\/td>\n3,9<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
Talousosaamisen pit\u00e4isi olla hyv\u00e4<\/td>\n3,6<\/td>\n3,6<\/td>\n3,8<\/td>\n4,2<\/td>\n3,8<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
Kehitt\u00e4misosaamisen pit\u00e4isi olla hyv\u00e4<\/td>\n4,4<\/td>\n4,6<\/td>\n4,8<\/td>\n4,7<\/td>\n4,3<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
Tutkimusmenetelm\u00e4osaamisen pit\u00e4isi olla hyv\u00e4<\/td>\n3,6<\/td>\n3,8<\/td>\n4,0<\/td>\n3,9<\/td>\n3,8<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
Sosiaalialan ty\u00f6menetelm\u00e4- osaamisen pit\u00e4isi olla hyv\u00e4<\/td>\n4,1<\/td>\n4,1<\/td>\n4,4<\/td>\n4,5<\/td>\n4,3<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
Yhteiskunnallisten muutosten analysointitaidon pit\u00e4isi olla hyv\u00e4<\/td>\n3,8<\/td>\n4,3<\/td>\n4,4<\/td>\n4,4<\/td>\n4,3<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
Kyky toimia eettisten periaatteiden mukaan pit\u00e4isi olla hyv\u00e4<\/td>\n4,6<\/td>\n4,7<\/td>\n4,8<\/td>\n4,8<\/td>\n4,7<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n

 <\/p>\n

Kyselyyn vastanneet arvioivat kaikkien t\u00e4rkeimmiksi kvalifikaatioiksi tiimity\u00f6n taidot, eettisten periaatteiden mukaan toimimisen, kehitt\u00e4misosaamisen, viestint\u00e4taidot \u00e4idinkielell\u00e4 ja informaation k\u00e4sittelytaidot. V\u00e4hemm\u00e4n t\u00e4rkein\u00e4 pidettiin yritt\u00e4jyysosaamista, talousosaamista, juridista osaamista, vieraan kielen viestint\u00e4taitoja ja tutkimusmenetelm\u00e4osaamista. Digitaitoja sek\u00e4 juridista ja taloudellista osaamista painotettiin Pohjois-Suomessa enemm\u00e4n kuin Etel\u00e4-Suomessa. Ruotsinkielisest\u00e4 YH Arcadasta valmistuneet korostivat my\u00f6s vieraan kielen viestint\u00e4taitojen t\u00e4rkeytt\u00e4. Huomiota her\u00e4tt\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 kyselyyn vastanneet painottivat kehitt\u00e4misosaamista enemm\u00e4n kuin tutkimusmenetelm\u00e4osaamista. My\u00f6s yhteiskunnallisten muutosten analysointitaidon ja sosiaalialan ty\u00f6menetelmien osaamista pidettiin tarpeellisena. Kyselyyn vastanneiden mielest\u00e4 on my\u00f6s eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 osaaminen vastaa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tarpeisiin.<\/p>\n

 <\/p>\n

Sosionomien (ylempi AMK) ty\u00f6llistymisvisio soten aikakaudella<\/h2>\n

Kysymys sosionomin (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneiden ty\u00f6teht\u00e4vist\u00e4 viiden vuoden kuluttua, uusissa sote- ja maakuntarakenteissa ja uuden varhaiskasvatuslain voimaantulo jakoi mielipiteit\u00e4. Kaikkiaan siihen vastasi 154 sosionomia (ylempi AMK), joista 12 %:lla ei ollut asiasta mielipidett\u00e4. Arviot sijoittumisesta olivat saman suuntaisia Pohjois-Suomesta ja Etel\u00e4-Suomesta valmistuneilla (taulukko 13).<\/p>\n

Taulukko 13.<\/strong> Kyselyyn vastanneiden arviointeja sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneiden sijoittumisesta sote-uudistuksen, maakuntauudistuksen ja varhaiskasvatuslain muutosten j\u00e4lkeen vuonna 2023.<\/p>\n\n\n\n\n
Etel\u00e4-Suomi<\/strong><\/td>\nPohjois-Suomi<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
o\u00a0\u00a0\u00a0 \u201dTodella vaikea sanoa, ehk\u00e4 parhaimmillaan maakuntiin erityisasiantuntijaksi tai sote-keskusten sosiaaliohjaksen ja neuvonnan esimiesteht\u00e4viin, sote-palvelukoordinaattoreiksi.\u201d<\/em><\/p>\n

o\u00a0\u00a0\u00a0 \u201dK\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 jatkan itsekin samassa ty\u00f6ss\u00e4 kuin ennen tutkintoa eli lakis\u00e4\u00e4teisen.toimeentuloturvan it-palveluissa. Sosionomin YAMK tutkinto ei ole edist\u00e4nyt ty\u00f6llistymist\u00e4 koska terveyspuoli vallannut alaa ja Sote tuskin auttaa asiassa.\u201d<\/em><\/p>\n

o\u00a0\u00a0\u00a0 \u201dHuonosti. Yliopistot ovat onnistuneet lobbauksessa l\u00e4hes t\u00e4ydellisesti.\u201d<\/em><\/p>\n

o\u00a0\u00a0 \u201dSote- uudistuksen j\u00e4lkeen ehk\u00e4 asiantuntijateht\u00e4viin tai sellaisten palvelujen esimieheksi, joissa ei tarvitse olla sosiaality\u00f6ntekij\u00e4. Yksityiselle sektorille mahdollisesti.\u201d<\/em><\/td>\n

o\u00a0\u00a0\u00a0 \u201dEsimies- ja johtoteht\u00e4viss\u00e4 maakunnissa. Yksityiselle palveluntuotattajille esimies- ja johtoteht\u00e4viin\u201d. <\/em><\/p>\n

o\u00a0\u00a0\u00a0 \u201dAlempiin johtoteht\u00e4viin ja erilaisiin kehitt\u00e4mishankkeisiin. Osa jatkaa entisiss\u00e4 ty\u00f6teht\u00e4viss\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6in\u00e4 (ohjaaja, lastentarhanopettaja)\u201d.<\/em><\/p>\n

o\u00a0\u00a0\u00a0 Varhaiskasvatuslain muutoksen j\u00e4lkeen pelk\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 yamk-tutkintoni ei riit\u00e4 takaamaan minulle esimiesteht\u00e4vi\u00e4 vaikka tavoitteeni opintojen suorittamisessa oli juuri se, mahdollisuus edet\u00e4 urallani. N\u00e4en ainoan urallani etenemismahdollisuuden olevan ammattiopetuksen puolella.\u201d<\/em><\/p>\n

o\u00a0\u00a0\u00a0 \u201dEi v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 muutosta ty\u00f6teht\u00e4vien suhteen, jos ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 ei tunnista, arvosta ja hy\u00f6dynn\u00e4 kehittynytt\u00e4 osaamista ja ammattitaitoa kunnolla\u201d.<\/em><\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n

 <\/p>\n

Kaikkiaan l\u00e4hes puolet vastanneista n\u00e4ki tulevaisuudessa sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneiden sijoittuvan nimenomaan esimiesteht\u00e4viin, joko l\u00e4hiesimieheksi tai muihin johtoteht\u00e4viin. Noin nelj\u00e4sosa mainitsi erilaiset kehitt\u00e4misteht\u00e4v\u00e4t tulevaisuuden ty\u00f6llistymismahdollisuutena. Niin ik\u00e4\u00e4n nelj\u00e4sosa n\u00e4ki mahdollisuutena asiantuntija- tai erityisasiantuntijateht\u00e4v\u00e4t. Pessimistisi\u00e4 k\u00e4sityksi\u00e4 tulevaisuuden ty\u00f6teht\u00e4vist\u00e4 oli noin 10 %:lla vastaajista, joista suurin osa ty\u00f6skenteli varhaiskasvatuksessa. Taulukon 13 viimeinen sitaatti tuo esille keskeisen n\u00e4k\u00f6kulman sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneiden tuleviin ty\u00f6teht\u00e4viin:<\/p>\n

\u201dEi v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 muutosta ty\u00f6teht\u00e4vien suhteen, jos ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 ei tunnista, arvosta ja hy\u00f6dynn\u00e4 kehitty-nytt\u00e4 osaamista ja ammattitaitoa kunnolla\u201d.<\/em><\/p>\n

Sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon tunnettuuden ja arvostuksen lis\u00e4\u00e4ntyminen t\u00e4ss\u00e4 ja nyt edist\u00e4\u00e4 tutkinnon suorittaneiden sijoittumista sen tuottamaa osaamista vastaaviin ty\u00f6teht\u00e4viin my\u00f6s tulevissa palvelurakenteissa.<\/p>\n

Potentiaalisina ty\u00f6nantajina n\u00e4htiin erityisesti julkinen sektori ja j\u00e4rjest\u00f6t, mutta my\u00f6s yksi-tyiset palveluntuottajat (taulukko 14). Kaikkiaan vastaajista 63 % arvioi viiden vuoden kuluttua ty\u00f6skentelev\u00e4ns\u00e4 julkisella sektorilla (32 % kunnan tai kuntayhtym\u00e4n, 21 % maakunnan ja 10 % valtion palveluksessa). Yksityisell\u00e4 sektorilla, p\u00e4\u00e4asiassa sosiaalialan yrityksiss\u00e4, arvioi ty\u00f6skentelev\u00e4ns\u00e4 18 % vastaajista ja kolmannella sektorilla 12 % (ml. seurakunnat). Muun ty\u00f6nantajan palveluksessa ennakoi ty\u00f6skentelev\u00e4ns\u00e4 7 %, n\u00e4ist\u00e4 suurin osa itse yritt\u00e4j\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

Taulukko 14.<\/strong> Kyselyyn vastanneiden arvio ty\u00f6nantajasektoristaan viiden vuoden kuluttua vuonna 2023, n (%).<\/p>\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n
<\/td>\nEtel\u00e4-Suomi<\/strong><\/td>\nPohjois-Suomi<\/strong><\/td>\nYhteens\u00e4<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
YH Arcada<\/td>\nLaurea AMK<\/td>\nLapin AMK<\/td>\nOulun AMK<\/td>\n<\/tr>\n
Valtio<\/td>\n1 (5 %)<\/td>\n7 (6 %)<\/td>\n7 (22 %)<\/td>\n5 (10 %)<\/td>\n20 (9,5 %)<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
Maakunta<\/td>\n2 (10 %)<\/td>\n22 (20 %)<\/td>\n8 (25 %)<\/td>\n11 (23 %)<\/td>\n43 (20,5 %)<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
Kunta<\/td>\n6 (32 %)<\/td>\n43 (39 %)<\/td>\n5 (16 %)<\/td>\n10 (21 %)<\/td>\n64 (30,5 %)<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
Seurakunta<\/td>\n–<\/td>\n3 (3%)<\/td>\n–<\/td>\n–<\/td>\n3 (1,4 %)<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
Yksityinen sosiaalialan yritys<\/td>\n4 (21 %)<\/td>\n14 (12 %)<\/td>\n7 (22 %)<\/td>\n12 (25 %)<\/td>\n37 (17,6 %)<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
S\u00e4\u00e4ti\u00f6\/j\u00e4rjest\u00f6<\/td>\n4 (21 %)<\/td>\n11 (10 %)<\/td>\n2 (6 %)<\/td>\n6 (13 %)<\/td>\n23 (10,9 %)<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
Jokin muu<\/td>\n2 (10 %)<\/td>\n11 (10 %)<\/td>\n3 (9 %)<\/td>\n4 (8 %)<\/td>\n20 (9,5 %)<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
Yhteens\u00e4<\/strong><\/td>\n19 (100 %)<\/strong><\/td>\n111 (100 %)<\/strong><\/td>\n32 (100 %)<\/strong><\/td>\n48 (100 %)<\/strong><\/td>\n210 (100 %)<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n

Kuten taulukosta 14 havaitaan, Pohjois-Suomen ammattikorkeakouluista valmistuneet arvioivat muita useammin sijoittuvansa tulevaisuudessa valtion tai maakunnan palvelukseen, kun taas Etel\u00e4-Suomen ammattikorkeakouluista valmistuneet arvioivat useammin sijoittuvansa kunnan teht\u00e4viin. Ruotsinkielisest\u00e4 YH Arcadasta valmistuneet ennakoivat muita useammin sijoittuvansa kolmannelle sektorille.<\/p>\n

Kyselyyn vastanneista yli puolet (n=124) vastaajaa l\u00e4hetti terveisi\u00e4 ammattikorkeakouluille, joissa voi suorittaa sosionomi (ylempi AMK) -tutkinto. Hyvi\u00e4 kehitt\u00e4misehdotuksia saatiin runsaasti sek\u00e4 Pohjois- ett\u00e4 Etel\u00e4-Suomesta (taulukko 15).<\/p>\n

Taulukko 15.<\/strong> Kyselyyn vastanneiden terveiset ammattikorkeakouluille, joissa voi suorittaa sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon.<\/p>\n\n\n\n\n\n
Etel\u00e4-Suomi<\/strong><\/td>\nPohjois-Suomi<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
My\u00f6nteist\u00e4<\/strong><\/td>\nKehitt\u00e4misehdotuksia<\/strong><\/td>\nMy\u00f6nteist\u00e4<\/strong><\/td>\nKehitt\u00e4misehdotuksia<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
o\u00a0\u00a0\u00a0 \u201dKiitos! Olen saanut huippuhyv\u00e4n koulutuksen johtamisessa ja kehitt\u00e4misess\u00e4. Raivaan osaltani tiet\u00e4 osoittamalla osaamisen oppilashuollon kent\u00e4ll\u00e4\u2026jos en onnistu niin siirryn uralla etenem\u00e4\u00e4n yksityiselle puolelle<\/em>\u2026\u201d<\/p>\n

o\u00a0\u00a0\u00a0 \u201dHyv\u00e4 ja monipuolinen tutkinto. Ty\u00f6kokemuksen kanssa kilpailukelpoinen yliopistoon n\u00e4hden<\/em>.\u201d<\/em><\/p>\n

o\u00a0\u00a0\u00a0 \u201dSosiaali- ja terveysalaa yhdist\u00e4v\u00e4t koulutukset luovat laaja-alaista ymm\u00e4rryst\u00e4, ajattelutapaa ja verkostoa. <\/em>T\u00e4t\u00e4 ei yliopistossa opi!…\u201d<\/em><\/p>\n

o\u00a0\u00a0\u00a0 \u201dAikuisopiskelijana osasin hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 opintoja vastaamaan tarpeitani ja taitovajeita\u2026Eettisten osaamisen kehitt\u00e4minen ja osuus opiskeluissa oli vahvaa ja on tehnyt minusta vahvan eettisen toimijan ty\u00f6ss\u00e4ni ja minut tunnetaan siit\u00e4. Innostuin my\u00f6s opiskelemaan lis\u00e4\u00e4 koulutuksen j\u00e4lkeen. Iso kiitos!\u201d<\/em><\/td>\n

o\u00a0\u00a0\u00a0 \u201dTutkinnon sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 voisi viel\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 erityisesti s\u00e4hk\u00f6isten palvelujen, johtamisen ja talouspuolen saralla…ei mielell\u00e4\u00e4n kaikille eri alojen opiskelijoille samoja opintoja: silloin on esim.\u2026l\u00e4hteet t\u00e4ysin sosiaalialasta irrallisia, jolloin opiskelu on todella raskasta ja hy\u00f6dyt\u00f6nt\u00e4.\u201d<\/em><\/p>\n

o\u00a0\u00a0\u00a0 \u201d<\/em>Sis\u00e4inen yritt\u00e4jyys, yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4inen ajattelu pit\u00e4isi liitty\u00e4 opiskeluun\u2026Muutosten johtaminen\u2026Ymp\u00e4rist\u00f6 muuttuu ja osaamisen tarpeet muuttuu nopeammin kuin tutkinnot. Tiiviimp\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 alue- ja kuntatoimijoihin.\u201d<\/em><\/p>\n

o\u00a0\u00a0\u00a0 \u201dEnemm\u00e4n yhteisty\u00f6t\u00e4 yritysten ja yliopistojen kanssa.\u201d<\/em><\/p>\n

o\u00a0\u00a0\u00a0 \u201dYritt\u00e4k\u00e4\u00e4 nostaa tutkinnon arvostusta niin ett\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 suhtaudutaan akateemisiin tutkintoihin ja Yamk-tutkintoihin yht\u00e4 arvostavasti\u2026 \u201d<\/em><\/td>\n

o\u00a0\u00a0\u00a0 \u201dTy\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6isyydest\u00e4 kannattaa koulutuksessa pit\u00e4\u00e4 kiinni. Se erottaa yamk:n yliopistopohjaisesta maisteritason tutkinnosta yamk:n eduksi.\u201d<\/em><\/p>\n

o\u00a0\u00a0\u00a0 \u201dSe on kummallista, ett\u00e4 n\u00e4it\u00e4 opintoja ei juuri pidet\u00e4 arvossa. Vaikka koulutuksena t\u00e4m\u00e4 on hyv\u00e4. Opinnoissa on my\u00f6s esimies ty\u00f6h\u00f6n opintoja, toisin kuin sosiaality\u00f6ntekij\u00e4n opinnoissa.\u201d<\/em><\/p>\n

o\u00a0\u00a0\u00a0 \u201dInnostuin uudella tavalla YAMK:n my\u00f6t\u00e4 ty\u00f6st\u00e4ni. My\u00f6s urakehitykseni l\u00e4hti nousemaan uudenlaisen ajattelun ja uuden tutkinnon my\u00f6t\u00e4.\u201d<\/em><\/p>\n

o\u00a0\u00a0\u00a0 \u201dPoikkialainen monialainen yhteisty\u00f6 eri alojen ammattilaisten kesken yamk -koulutuksessa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ja nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4\u201d\u2026<\/em><\/td>\n

o\u00a0\u00a0\u00a0 \u201dOpin paljon tutkintoa tehdess\u00e4ni, mutta se ei auttanut ty\u00f6llistym\u00e4\u00e4n. Opiskelin sosiaality\u00f6ntekij\u00e4ksi ja ty\u00f6llistyin jo ennen valmistumista. My\u00f6s palkka nousi vasta sossuna\u2026 Olin pettynyt, kun sosiaality\u00f6n opinnoissa ei hyv\u00e4ksiluettu ylemm\u00e4n amk:n opintoja. Oli resurssien haaskausta itselt\u00e4 ja yhteiskunnalta tehd\u00e4 p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isi\u00e4 opintoja.\u201d\u00a0 <\/em><\/p>\n

o\u00a0\u00a0\u00a0 \u201dTutkinnon pit\u00e4\u00e4 olla ajassa kiinni. Ty\u00f6nantajien tulisi olla paremmin mukana tutkinnossa, esim. kertomassa omista tarpeistaan\u2026\u201d<\/em><\/p>\n

o\u00a0\u00a0\u00a0 \u201dAmmattikorkeakoulujen tulisi aktiivisemmin k\u00e4yd\u00e4 keskustelua tutkinnon kelpoisuudesta ja sen merkityksest\u00e4 osana ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4. Nyt se on usein kiva jatkokoulutus, jonka k\u00e4ymisest\u00e4 on paljon hy\u00f6ty\u00e4, mutta se ei muuta useinkaan ty\u00f6ntekij\u00e4n asemaa \/ etenemismahdollisuuksia ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4.\u201d<\/em><\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n

 <\/p>\n

Noin kolmasosa kyselyyn vastanneista esitti kehitt\u00e4misehdotuksia koulutuksen sis\u00e4ll\u00f6lliseksi ja menetelm\u00e4lliseksi kehitt\u00e4miseksi. Eniten nostettiin esille tarpeita panostaa nykyist\u00e4 enemm\u00e4n taloudellisen, lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6llisen, digitaalisen, johtamis- ja yritt\u00e4jyysosaamisen kehittymiseen sek\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6isyyden vahvistamiseen. My\u00f6s monialaisuutta toivottiin lis\u00e4\u00e4, mutta toisaalta monialaisuus ker\u00e4si my\u00f6s vastustusta. Osa vastaajista toi esille pettymist\u00e4\u00e4n koulutuspolitiikkaan ja p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isiin kouluttautumisiin. Runsas kymmenen prosenttia vastanneista keskittyi antamaan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kiitoksia kouluttajille. Noin viidesosa vastanneista esitti selke\u00e4n toiveen ammattikorkeakouluille ja my\u00f6s esimerkiksi ammattiliitoille toimia tutkinnon tunnettuuden ja arvostuksen lis\u00e4\u00e4miseksi. Yhteisty\u00f6 toisi vaikuttamisty\u00f6h\u00f6n voimaa.<\/p>\n

Kyselyyn vastanneista yli puolet (n=122) l\u00e4hetti terveisi\u00e4 ty\u00f6nantajille. Suuri osa viesteist\u00e4 liittyi tutkinnon tunnettuuteen ja arvostukseen, joissa arvioitiin olevan paljon parantamisen varaa.<\/p>\n

Taulukko 16.<\/strong> Kyselyyn vastanneiden terveiset ty\u00f6nantajille, jotka voisivat periaatteessa palkata sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneita.<\/p>\n\n\n\n\n\n
Etel\u00e4-Suomi<\/strong><\/td>\nPohjois-Suomi<\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
Palautetta<\/td>\nKehitt\u00e4misehdotuksia<\/td>\nPalautetta<\/td>\nKehitt\u00e4misehdotuksia<\/td>\n<\/tr>\n
o\u00a0\u00a0\u00a0 \u201dTy\u00f6nantajat ennakkoluuloisia ja arvostetaan liikaa terveyspuolen tutkinnon suorittaneita ja yliopistotutkinnon omaavia. Voisivat perehty\u00e4 tarkemmin<\/em><\/p>\n

o\u00a0\u00a0\u00a0 osaamisalueisiin ja vaikuttaa koulutusten sis\u00e4lt\u00f6ihin\u2026\u201d<\/em><\/p>\n

o\u00a0\u00a0\u00a0 \u201dRekrytointivaiheessa ty\u00f6nkuvan avaaminen auttaa kaikkia osapuolia oikean ty\u00f6n saattamisessa oikealle henkil\u00f6lle\u201d\u2026.<\/em><\/p>\n

o\u00a0\u00a0\u00a0 \u201dKuntasektorilla t\u00e4t\u00e4 tutkintoa ei tunneta kovin hyvin. Kelpoisuusvaatimuksiset voisi p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4 niin ett\u00e4 ylempi Amk tutkinto olisi huomioitu.\u201d<\/em><\/td>\n

o\u00a0\u00a0\u00a0 \u201d-Laaja-alaista ja kehitt\u00e4v\u00e4\u00e4 ty\u00f6otetta ty\u00f6paikkaan. Tiimity\u00f6taidot on testattu moneen kertaan opintojen aikana ja moniammatillinen reflektoiva dialogi on<\/em><\/p>\n

o\u00a0\u00a0\u00a0 sis\u00e4istetty ty\u00f6skentelytapa. Verkostoissamme on voimaa!\u201d<\/em><\/p>\n

o\u00a0\u00a0\u00a0 \u201dRohkeutta perustaa uusia toimia erityissosiaaliohjaajille.\u201d <\/em><\/p>\n

o\u00a0\u00a0\u00a0 \u201dH\u00f6gre l\u00f6n automatiskt efter avlagd examen. Speciellt om arbetstagaren v\u00e4ljer att stanna kvar p\u00e5 sin gamla arbetsplats\u2026(individuella till\u00e4gg?)\u201d<\/em><\/td>\n

o\u00a0\u00a0\u00a0 \u201dVakan puolella lto- p\u00e4tevyyden <\/em>[23]<\/a>omaavalla sosionomilla on vuosien ty\u00f6kokemuksen tuoma substanssiosaaminen halussa jo ennen kuin yamk- koulutukseen voi hakeutua. Yamk antaa valmiudet ty\u00f6skennell\u00e4 johto ja esimiesteht\u00e4viss\u00e4\u2026\u201d<\/em><\/p>\n

o\u00a0\u00a0\u00a0 \u201dYleens\u00e4 yamk-tutkinnon suorittaneilla on hyv\u00e4 asiaosaaminen taustallaan, joten mm. johtaminen ja kehitt\u00e4minen ei perustu pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n teorian ja tutkimuksen viitekehykseen vaan asiaosamiseen kytkeytyv\u00e4\u00e4n ty\u00f6yhteis\u00f6jen toimintamallien hallintaan.\u201d<\/em><\/td>\n

o\u00a0\u00a0\u00a0 \u201dKannattaa palkata henkil\u00f6it\u00e4, jotka pystyv\u00e4t hallitsemaan laajoja asiakokonaisuuksia ja yhteisty\u00f6verkostoja.\u201d<\/em><\/p>\n

o\u00a0\u00a0\u00a0 \u201dPalkkaus ja koulutuksen arvostus kuntoon.\u201d <\/em><\/p>\n

o\u00a0\u00a0\u00a0 \u201dK\u00e4ytt\u00e4k\u00e4\u00e4 koko osaaminen hyv\u00e4ksi. Tieo taitoa on enemm\u00e4n kuin aikaisemmin ohjaajalla…\u201d<\/em><\/p>\n

o\u00a0\u00a0\u00a0 \u201cTutkinto sopii my\u00f6s sosiaalialan ulkopuolelle esim. hr-teht\u00e4viin.\u201d<\/em><\/p>\n

o\u00a0\u00a0\u00a0 \u201dVahva osaaminen! Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6isyys, johtaminen, vuorovaikutus, osallisuus ja muutoksen eteenp\u00e4in vieminen vahvuutena!\u201d<\/em><\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n

Ty\u00f6nantajilta toivottiin avoimuutta sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnolle, joka on viel\u00e4 monille ty\u00f6nantajille tuntematon. Sen suorittaneiden vahvuutena n\u00e4htiin erityisesti ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6isyys, ty\u00f6kokemus, monipuolisuus ja johtamisosaaminen.<\/p>\n

 <\/p>\n

Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<\/h2>\n

Sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneiden ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yntimahdollisuudet eriytyv\u00e4t jossain m\u00e4\u00e4rin Etel\u00e4- ja Pohjois-Suomessa ty\u00f6skentelevill\u00e4 ty\u00f6nantajasektoreittain welfare mix -hyvinvointipalvelujen tuottamismallin mukaisesti potentiaalisten ty\u00f6paikkojen lukum\u00e4\u00e4r\u00e4n lis\u00e4ksi (Kelan tilastollinen vuosikirja 2016; Sosiaali- ja terveysalan tilastollinen vuosikirja 2017; Alueelliset kehitysn\u00e4kym\u00e4, Kev\u00e4t 2018). Welfare mix -mallissa hyvinvointipalvelujen yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutarjontaa m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t palveluiden kysynn\u00e4n ja tarjonnan kohtaantotilanne, joka muodostuu haasteelliseksi v\u00e4est\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4lt\u00e4\u00e4n v\u00e4h\u00e4v\u00e4kisill\u00e4 alueilla erityisesti Pohjois-Suomessa harvaan asutulla maaseudulla. Yksityisen ja kolmannen sektorin hyvinvointipalvelujen tuottajien kustannustehokkuudelle pohjautuvaa toimintaa m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 asiakaskunnan m\u00e4\u00e4r\u00e4 (Viinam\u00e4ki 2017). Pendel\u00f6inti on Etel\u00e4-Suomessa asuville aito mahdollisuus ty\u00f6skennell\u00e4 tutkintoa vastaavissa ty\u00f6teht\u00e4viss\u00e4, mutta Pohjois-Suomessa asuville sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneille se voi olla my\u00f6s vapaaehtoinen pakko tutkintoa vastaavan palkkaty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynnin mahdollistumiseksi. Pohjois-Suomessa pendel\u00f6inti voi tarkoittaa kahden paikkakunnan asumisen j\u00e4rjestely\u00e4 pitkien et\u00e4isyyksien vuoksi. Pendel\u00f6inti ei aina ole mahdollista, mik\u00e4 \u00e4\u00e4rimmill\u00e4\u00e4n realisoituu \u00a0ty\u00f6tt\u00f6myyten\u00e4, koska p\u00e4ivitt\u00e4inen ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynti toisella paikkakunnalla ei ole mahdollista kokonaisel\u00e4m\u00e4ntilanteen vuoksi.<\/p>\n

Verrattuna aikaisempiin tutkimuksiin sosionomien (ylempi AMK) tilanne ty\u00f6markkinoilla on joissakin suhteissa parantunut. Ty\u00f6tt\u00f6myyskokemukset ovat v\u00e4hentyneet. Yh\u00e4 useampi sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittanut ty\u00f6skentelee esimiesteht\u00e4viss\u00e4. Kaikkien kyselyyn vastanneiden kohdalla sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittamiseen liittyv\u00e4t toiveet ja lupaukset eiv\u00e4t ole edelleenk\u00e4\u00e4n t\u00e4yttyneet, vaikka etenemismahdollisuudet ovat selke\u00e4sti parantuneet (vrt. Linnanvirta 2014). Edelleen huomattava osa tutkinnon suorittaneista voisi olla nykyisiss\u00e4 teht\u00e4viss\u00e4 my\u00f6s ilman ylemp\u00e4\u00e4 ammattikorkeakoulututkintoa. 29 % vastanneista koki etenemismahdollisuudet nykyisess\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n huonoiksi ja 35 %:n mielest\u00e4 ty\u00f6n vaatimustaso alittaa osaamisen. Erityisesti Etel\u00e4-Suomessa painottuivat sosiaalialan substanssiosaamiseen perustuvat teht\u00e4v\u00e4nkuvat sek\u00e4 Pohjois-Suomea v\u00e4h\u00e4isemm\u00e4t l\u00e4hiesimiesteht\u00e4v\u00e4t. Avovastauksissa muutamat opiskelijat toivat esiin pettymyst\u00e4\u00e4n siihen, ett\u00e4 tutkinto ei monipuolisesta sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4\u00e4n huolimatta anna sosiaality\u00f6ntekij\u00e4n kelpoisuutta ja jatko-opintopolku sosiaality\u00f6ntekij\u00e4ksi on kivikkoinen. Koulutusta ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tunneta ja riitt\u00e4v\u00e4sti arvosteta ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Kouluttajilta per\u00e4\u00e4nkuulutettiin n\u00e4kyv\u00e4mp\u00e4\u00e4 roolia tutkinnon markkinoinnissa.<\/p>\n

Huomionarvoista on kehitt\u00e4mis- ja asiantuntijateht\u00e4vien suhteellisen pieni osuus kyselyyn vastanneiden keskuudessa, vaikka sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon tarkoituksena on antaa niihin valmiuksia. Sote- ja maakuntauudistus tarjoaa mahdollisuuksia ty\u00f6llisty\u00e4 kehitt\u00e4mis- ja asiantuntijateht\u00e4viin, jota voidaan edist\u00e4\u00e4 sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon paremmalla tunnetuksi tekemisell\u00e4 ja laadukkaalla koulutuksella. My\u00f6s kyselyyn vastanneet n\u00e4kev\u00e4t asiantuntijateht\u00e4v\u00e4t uusissa sote-rakenteissa tulevaisuuden mahdollisuutena ja pitiv\u00e4t kehitt\u00e4misty\u00f6n menetelmien hallintaa eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n selvityksen perusteella tulevaisuuden haasteisiin tulisi varautua erityisesti antamalla valmiuksia vaativiin sosiaalialan asiantuntijateht\u00e4viin ja tekem\u00e4ll\u00e4 koulutusta tunnetuksi uusissa sote- ja maakuntarakenteissa. Selvityksen tulokset ovat yhtenev\u00e4t Valtarin ja Vartiaisen (2015) tutkimuksen kanssa, jonka mukaan (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneiden osaamisessa korostuu asiantuntijaosaaminen, kun taas kehitt\u00e4mis- ja johtamisosaamisessa on puutteita. T\u00e4h\u00e4n kyselyyn vastanneet pitiv\u00e4t t\u00e4rkeimpin\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kvalifikaatioina moniammatillista tiimity\u00f6t\u00e4, eettisten periaatteiden soveltamista, viestint\u00e4taitoja, tiedonk\u00e4sittelytaitoja sek\u00e4 kehitt\u00e4misosaamista. Tulokset ovat pitk\u00e4lti yhtenev\u00e4isi\u00e4 Kemppaisen ym. (2018) Lapin sosiaalialan osaamista koskevan selvityksen kanssa, jossa tuotiin esiin my\u00f6s johtamiseen liittyvi\u00e4 osaamistarpeita ja per\u00e4\u00e4nkuulutettiin laajempaa palveluj\u00e4rjestelm\u00e4osaamista. Kangasniemi ym. (2018) puolestaan nostavat selvityksess\u00e4\u00e4n keskeisiksi geneerisiksi osaamistarpeiksi asiakasty\u00f6n osaamisen, palvelujen kehitt\u00e4misosaamisen ja yhteistoiminnan muutososaamisen, joissa on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 osaamisvajeita ja joihin my\u00f6s ylemm\u00e4n ammattikorkeakoulututkinnon tulee osaltaan vastata. Geneerisiin osaamistarpeisiin sis\u00e4ltyy my\u00f6s sote-ammattilaisille uusia osaamistarpeita, kuten talousosaaminen ja vaikuttavuuden arviointi (emt.), joihin liittyv\u00e4\u00e4 opetusta useat t\u00e4h\u00e4n kyselyyn vastanneet toivoivat sis\u00e4ltyv\u00e4n opintoihin.<\/p>\n

Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen\u00e4 voidaan todeta, ett\u00e4 ylemp\u00e4\u00e4n ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa tulisi olla dynaaminen yhteys sosiaalialan asiantuntijuuden, kehitt\u00e4misen ja johtamisen opintojen v\u00e4lill\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tarvittavan p\u00e4tevyyden tuottamiseksi. Puolet kyselyyn vastanneista oli suorittanut tutkintonsa sosiaali- ja terveysalan yhteisess\u00e4 koulutuksessa, jotka tarjoavat mahdollisuuden monitoimijaisen yhteisty\u00f6n oppimiselle ja jaetun sote-osaamisen kehittymiselle. Monialaiset opinnot eiv\u00e4t kutenkaan edist\u00e4 sosiaalialan asiantuntijuuden kehittymist\u00e4 ja monialaista yhteisty\u00f6t\u00e4, ellei opetuksessa ei kiinnitet\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti huomiota sosiaalialan erityiskysymyksiin. Tulevaisuuden osaamisen ydin on edelleen vahvassa substanssiosaamisessa, jota tulisi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 monitoimijaisessa palveluj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 asiakkaan parhaaksi (Kangasniemi ym. 2018). Koulutuksessa tulisi olla l\u00e4ht\u00f6kohtana lakeihin, s\u00e4\u00e4d\u00f6ksiin ja ammattikunnan eettisiin ohjeisiin perustuva sosiaalialan erityisyys, joka m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 sosiaalialan asiantuntijuutta my\u00f6s uusissa sote-rakenteissa.<\/p>\n

Sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneiden motiivit ja tarpeet ovat moninaiset ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tarvittavien kvalifikaatioiden laajentamiseen. Sosiaalialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto ilman Valviran laillistustakin voi laajentaa ty\u00f6markkinakelpoisuutta. Laillistettujen sosiaalihuollon ammattihenkil\u00f6iden osalta ammattinimikkeen vahvistaminen kohentaa sosiaalialan ty\u00f6markkinakelpoisuutta heid\u00e4n suoritettuaan sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon hakututkinnon ollessa sosionomi- tai geronomi (AMK). Nykyisin puhutaan my\u00f6s ns. T-osaamisesta, jossa kyky ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ilmi\u00f6it\u00e4 laaja-alaisesti yhdistyy substanssiosaamiselle rakentuvaan vertikaaliseen osaamiseen (Cook ym. 2014, 8; Suomi osaamisen kasvu-uralle \u2026 2015, 11\u201221). K\u00e4sitt\u00e4\u00e4ksemme onkin perusteltua pohtia, l\u00f6ytyyk\u00f6 T-osaamiselle paikka monitoimijaisessa ty\u00f6otteessa, jossa eri toimijoiden vertikaalinen substanssiosaaminen t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 toisiaan luoden puitteita sote-uudistuksessa tavoitellulle kustannustehokkaalle yhteisty\u00f6lle (Viinam\u00e4ki & Pohjola 2016b)? Sosiaalialalla toimivilla on ammatillisen osaamisen osalta sek\u00e4 horisontaalisia ett\u00e4 vertikaalisia tarpeita. Sote- ja maakuntauudistukset ovat mahdollisuuksia, eiv\u00e4t uhkia sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneille. My\u00f6s uusissa rakenteissa on mahdollista ty\u00f6llisty\u00e4 sosiaalialan AMK-verkoston vuonna 2010 kuvaamalla tavalla eli sosiaalialan suunnittelu- ja kehitt\u00e4misteht\u00e4viin, sosiaalipalveluiden esimiesteht\u00e4viin, kuraattoreiksi sek\u00e4 Kelaan, ty\u00f6voimahallintoon ja projektiteht\u00e4viin. Pieni osa ty\u00f6llistynee my\u00f6s sosiaaliasiamiehiksi ja lastenvalvojiksi (Viinam\u00e4ki & Pohjola 2016a).<\/p>\n

Sosiaalihuollon ammattihenkil\u00f6ist\u00e4 annettu laki (817\/2015) tuli voimaan vuonna 2016. Laki korvasi aiemman sosiaalihuollon ammatillisen henkil\u00f6st\u00f6n kelpoisuusvaatimuksista annetun lain. Tavoitteena oli kevent\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4tely\u00e4, jotta teht\u00e4v\u00e4rakenteita ja ty\u00f6njakoa voitaisiin kehitt\u00e4\u00e4 tarkoituksenmukaiseksi. Uusi laki antoi ty\u00f6nantajille mahdollisuuden virkoja ja toimia perustaessaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 kyseiseen teht\u00e4v\u00e4\u00e4n tarvittavan sosiaalihuollon laillistetun ammattihenkil\u00f6n osaamisvaatimukset ja teht\u00e4v\u00e4nimike. Sosiaalihuollon ammattihenkil\u00f6lain ulkopuolelle j\u00e4\u00e4vien ammattiryhmien ja teht\u00e4v\u00e4nimikkeiden osalta ty\u00f6nantajien liikkumavara niin ik\u00e4\u00e4n laajeni. (HE 14\/2016, 3\u20139.) Toisaalta kelpoisuuksiin liittyvi\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 sis\u00e4llytettiin my\u00f6s muihin lakeihin kuten sosiaalihuoltolakiin (1301\/2014), jonka mukaan \u201dsosiaalihuollon tai sosiaali- ja terveydenhuollon p\u00e4\u00e4asiassa hallinnollisissa johtoteht\u00e4viss\u00e4 voi toimia sosiaality\u00f6ntekij\u00e4 tai henkil\u00f6, jolla on teht\u00e4v\u00e4\u00e4n soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja alan tuntemus sek\u00e4 niiden lis\u00e4ksi riitt\u00e4v\u00e4 johtamistaito \u2026 Muissa asiakasty\u00f6n ohjausta sis\u00e4lt\u00e4viss\u00e4 sosiaalihuollon johtoteht\u00e4viss\u00e4 voi toimia henkil\u00f6, jolla on teht\u00e4v\u00e4\u00e4n soveltuva korkeakoulututkinto, alan tuntemus sek\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4 johtamistaito.<\/em>\u201d<\/p>\n

Sosionomien (ylempi AMK) kannalta merkitt\u00e4vint\u00e4 on ammattihenkil\u00f6lain tuoma mahdollisuus ty\u00f6nantajalle m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 monen teht\u00e4v\u00e4n osaamis- ja tutkintovaatimuksia. T\u00e4t\u00e4 mahdollisuutta ty\u00f6nantajien pit\u00e4isi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 nykyist\u00e4 rohkeammin ja ennakkoluulottomammin, jotta teht\u00e4v\u00e4rakenteet kehittyisiv\u00e4t asiakkaiden tarpeita ja alalle koulutettujen osaamista paremmin vastaaviksi. Ty\u00f6nantajan lis\u00e4ksi Valviran pit\u00e4isi ottaa tarvittaessa kantaa siihen, mik\u00e4 katsotaan sosiaalihuoltoon soveltuvaksi ylemm\u00e4ksi korkeakoulututkinnoksi ja alan tuntemukseksi. Sosionomi (ylempi AMK) -tutkinto ei Valviran tulkinnan mukaan tuota sosiaalialan laillistetun ammattihenkil\u00f6n kelpoisuutta (Sosiaalihuollon ammattioikeudet 2017). T\u00e4m\u00e4 tulisi ammattikorkeakoulujen huomioida suunnitellessaan sosiaalialalle sek\u00e4 sosiaali- ja terveysalalle suuntaavien tutkintojen lis\u00e4ksi monialaisia, esimerkiksi liiketaloudellisia tutkintoja, joihin hakukelpoisuus avataan my\u00f6s sosionomeille (AMK).<\/p>\n

Uudet rakenteet luovat uudenlaista kysynt\u00e4\u00e4 monipuoliselle kehitt\u00e4mis- ja johtamisosaamiselle, jota sosionomi (ylempi AMK) -tutkinto tuottaa. Tutkinnon suorittaneilla on osaamista sijoittua maakunnan liikelaitokseen asiakasty\u00f6h\u00f6n esimerkiksi erityissosiaaliohjauksen teht\u00e4viin, kehitt\u00e4mis- ja johtoteht\u00e4viin sek\u00e4 maakunnalle palveluja tuottaviin yrityksiin ja yksik\u00f6ihin esimies- ja kehitt\u00e4misteht\u00e4viin. My\u00f6s kasvu- ja ty\u00f6llisyyspalvelut siirtyv\u00e4t maakuntaan. Ne ryhtyv\u00e4t vastaamaan niist\u00e4 kotouttamiseen liittyvist\u00e4 teht\u00e4vist\u00e4, joista nykyisin vastaavat ELY-keskukset ja TE-toimistot. Sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneilla on osaamista sijoittua ty\u00f6llisyyspalveluihin ja kotoutumispalveluihin viranomaisteht\u00e4viin sek\u00e4 n\u00e4it\u00e4 palveluja tuottaviin yrityksiin esimies- ja kehitt\u00e4misteht\u00e4viin.<\/p>\n

Kunnat huolehtivat tulevaisuudessa koulutus-, sivistys- ja varhaiskasvatuspalveluista sek\u00e4 nuorisoty\u00f6st\u00e4, kulttuuri- ja liikuntapalveluista. Kuntiin j\u00e4\u00e4 my\u00f6s muu ennaltaehk\u00e4isev\u00e4 hyvinvointity\u00f6. Kotoutumispalveluista kunnille j\u00e4\u00e4 edelleen hoidettavaksi kotoutumiskoulutus ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ulkopuolella oleville, asumispalvelut, alkuvaiheen ohjaus ja neuvonta sek\u00e4 alkuvaiheen kielenopetus. Vaikka sosionomien (ylempi AMK) p\u00e4\u00e4sy varhaiskasvatuksen esimiesteht\u00e4viin siirtym\u00e4ajan j\u00e4lkeen sulkeutuu, tarvitsevat kunnat jatkossakin sosionomien (ylempi AMK) osaamista oppilashuollossa, nuorisoty\u00f6ss\u00e4, kotoutumispalveluissa ja muissa osallisuutta tukevissa palveluissa.<\/p>\n

2010-lukua luonnehtii professioiden perinteisen aseman ja rajapinnan haurastuminen. Nykyisess\u00e4 kvalifikaatioretoriikassa korostuu monitaitoisuus, moniammatillinen yhteisty\u00f6, tieto ja informaatio (ks. esim. Hanhinen 2010; The Future of Work \u2026 2014; Dufva ym. 2017). Ammatilliset tutkinnot sek\u00e4 vahva substanssikohtainen ammatillinen horisontaalinen ja vertikaalinen osaaminen sek\u00e4 ammatti-identiteetti luovat keskeisen perustan hyvinvointity\u00f6n ty\u00f6markkinoille p\u00e4\u00e4sylle, siell\u00e4 p\u00e4rj\u00e4\u00e4miselle ja ammatilliselle kehittymiselle alati muuttuvissa yhteiskunnallisissa olosuhteissa. (ks. tark. Julkunen 2004; Opielka 2013). Sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneilla on sellaista osaamista, jota muuttuvissa sote- ja maakuntarakenteissa tarvitaan. T\u00e4t\u00e4 resurssia tulisi ty\u00f6nantajien julkisella, kolmannella ja yksityisell\u00e4 sektorilla hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 nykyist\u00e4 paremmin.<\/p>\n

 <\/p>\n

Kirjallisuus<\/h2>\n

Alueelliset kehitysn\u00e4kym\u00e4t Kev\u00e4t 2018. Ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6n julkaisuja 11\/2018. Viitattu 18.8.2018 http:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/bitstream\/handle\/10024\/160786\/TEMrap_11_2018_Alueelliset_kehitysnakymat.pdf<\/a>.<\/p>\n

Ammattibarometri 1\/2018a. Ammattibarometri 2018: ty\u00f6voimapula laajenee uusiin ammatteihin. Viitattu 18.8.2018 http:\/\/www.te-palvelut.fi\/te\/fi\/nain_asioit_kanssamme\/te_palvelut\/ajankohtaista\/2018-03-28-02\/index.html<\/a>.<\/p>\n

Ammattibarometri 1\/2018b. Ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6. ISCO (International Standard Classification of Occupations) -ammattiluokituksen ammatti 5-numeron tarkkuudella kunnittain saatu Ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6st\u00e4 Mika Tuomaalta. mika.tuomaala(at)tem.fi.<\/p>\n

Cook, J., Hellstr\u00f6m, E., H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen, T. & Lahti, V.-M. 2014. Visio Suomelle. Kohti kest\u00e4v\u00e4\u00e4 hyvinvointia. Sitra Ty\u00f6paperi 31.10.2014. Viitattu 5.9.2018 http:\/\/www.sitra.fi\/julkaisut\/muut\/Visio_Suomelle.pdf<\/a>.<\/p>\n

Dufva, M., Halonen, M., Kari, M., Koivisto, T., Koivisto, R. & Myllyoja, J. 2017. Kohti jaettua ymm\u00e4rryst\u00e4 ty\u00f6n tulevaisuudesta. Valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 33\/2017. Viitattu 20.8.2018 https:\/\/tietokayttoon.fi\/documents\/10616\/3866814\/33_kohti-jaettua-ymmarrysta-tyon-tulevaisuudesta.pdf\/61a65884-3d8e-46ae-adce-dba625067df5?version=1.0<\/a>.<\/p>\n

Galli, L. & Ahola, S. 2010. Elinik\u00e4iset oppijat l\u00e4hikuvassa. Turun yliopisto. Koulutussosisologian tutkimusyksik\u00f6n raportti 76.<\/p>\n

Elinvoimaa ja hyvinvointia pohjoiseen 2016. OULUN AMMATTIKORKEAKOULUN STRATEGIA 2017\u20142020. Viitattu 16.8.2018 http:\/\/www.oamk.fi\/strategia\/<\/a>.<\/p>\n

Hanhinen, T. 2010. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4osaaminen. Kvalifikaatioiden luokitusj\u00e4rjestelm\u00e4n konstruointi. Acta Universitatis Tamperensis 1571. Tampereen yliopisto. Viitattu 14.8.2018 https:\/\/tampub.uta.fi\/bitstream\/handle\/10024\/66674\/978-951-44-8290-8.pdf?sequence=1<\/a>.<\/p>\n

HE 14\/2016. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaalihuollon ammatillisen henkil\u00f6st\u00f6n kelpoisuusvaatimuksista annetun lain kumoamiseksi ja er\u00e4iksi siihen liittyviksi laeiksi. Viitattu 9.9.2018 https:\/\/www.finlex.fi\/fi\/esitykset\/he\/2016\/20160014<\/a>.<\/p>\n

Helminen, V., Nurmio, K., Rehunen, A., Ristim\u00e4ki, M., Oinonen, K., Tiitu, M., Kotavaara, O., Antikainen, H. & Rusanen, J. 2014. Kaupunki\u2013maaseutu -alueluokitus. Paikkatietoihin perustuvan alueluokituksen muodostamisperiaatteet. SUOMEN YMP\u00c4RIST\u00d6KESKUKSEN RAPORTTEJA 25|2014. Viitattu 18.8.2018 http:\/\/hdl.handle.net\/10138\/135861<\/a>.<\/p>\n

Huhta, J. & Pyykk\u00f6nen, T. 2013. Kolmasosa ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yvist\u00e4 pendel\u00f6i. Tilastokeskus. Viitattu 30.8.2018 https:\/\/www.stat.fi\/tup\/vl2010\/art_2013-04-11_001.html<\/a>.<\/p>\n

ISCO (International Standard Classification of Occupations) 2010. Viitattu 30.8.2018. http:\/\/www.ilo.org\/public\/english\/bureau\/stat\/isco\/<\/a>.<\/p>\n

Isopahkala-Bouret, U. 2015. \u2018It\u2019s considered a second class thing.\u2019 The differences in status between traditional and newly established higher education credentials. Studies in Higher Education, 2015 Vol. 40, No. 7, 1291\u20131306. Routledge Taylor & Francis Group. http:\/\/dx.doi.org\/10.1080\/03075079.2014.881339<\/a>.<\/p>\n

Julkunen, R. 2004. Hyvinvointipalveluiden uusi politiikka. Teoksessa Henriksson, L. & Wrede, S. (toim.) Hyvinvointity\u00f6n ammatit. Helsinki: Gaudeamus, 168\u2012186.<\/p>\n

Kangasniemi, M., Hipp, K., H\u00e4ggman-Laitila, A., Kallio, H., Karki, S., Kinnunen, P., Pietil\u00e4, A-M., Saarnio, R., Viinam\u00e4ki, L., Voutilainen, A. & Wald\u00e9n, A. 2018. Optimoitu sote-ammattilaisten koulutus- ja osaamisuudistus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 39\/2018. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. Viitattu 9.9.2018 http:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/bitstream\/handle\/10024\/160883\/39-2018-Optimoitu%20sote-osaaminen.pdf?sequence=1&isAllowed=y<\/a>.<\/p>\n

Kelan tilastollinen vuosikirja 2016. Suomen virallinen tilasto. Sosiaaliturva 2017. Kansanel\u00e4kelaitos. Viitattu 18.8.2018 https:\/\/helda.helsinki.fi\/bitstream\/handle\/10138\/228883\/Kelan_tilastollinen_vuosikirja_2016.pdf<\/a>.<\/p>\n

Kemppainen, T., Arola, H., Helavirta, S., Martin, M., Niskala, A., Sepp\u00e4l\u00e4, L., Tiitinen, L. & Vuorinen, P. 2018. Sosiaalialan osaaminen Lapissa. Teoksessa Juvonen, T., Lindh, J., Pohjola, A., & Romakkaniemi, A. (toim.) Sosiaality\u00f6n muuttuva asiantuntijuus. Helsinki: UNIpress, 184\u2013210.<\/p>\n

Kinos, S. & Rousu, S. 2017. Mit\u00e4 kuuluu 10 vuotta t\u00e4ytt\u00e4neelle sosiaalialan ylemm\u00e4lle ammattikorkeakoulututkinnolle ja tutkinnon suorittaneille ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4? Janus 25(3) 2017, 257\u2013265.<\/p>\n

Koistinen, P. 2014. Ty\u00f6, ty\u00f6voima & politiikka. Tampere: Vastapaino.<\/p>\n

Laki sosiaalihuollon ammattihenkil\u00f6ist\u00e4 817\/2015. Finlex. Viitattu 5.9.2018 https:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/ajantasa\/2015\/20150817<\/a>.<\/p>\n

Landgr\u00e9n, S. & Pesonen, T. 2015. Vastavalmistuneiden urapolut 2014. Vuosina 2012\u20132013 valmistuneiden Talentian j\u00e4senten sijoittuminen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Helsinki: Talentia ry. Viitattu 1.9.2018 https:\/\/www.talentia.fi\/wp-content\/uploads\/2017\/03\/Urapolku_2014_Verkkoversio.pdf<\/a>.<\/p>\n

Landgr\u00e9n, S. & Pesonen, T. 2017. Vastavalmistuneiden urapolut 2017. Vuosina 2015\u20132016 valmistuneiden Talentian j\u00e4senten sijoittuminen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Viitattu 1.9.2018 https:\/\/www.talentia.fi\/wp-content\/uploads\/2017\/03\/vastavalmistuneiden_urapolut.pdf<\/a>.<\/p>\n

Lapin AMKn strategia. Arktinen olosuhdeosaaminen. n.d. Viitattu 31.8.2018 https:\/\/www.lapinamk.fi\/fi\/Esittely\/Lapin-AMKin-strategia#<\/a>.<\/p>\n

Linnanvirta, S. 2014. Sosionomi (ylempi AMK) \u2013tutkinnon suorittaneiden urakehitys. Selvitys ylemm\u00e4n ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden Talentian j\u00e4senten kokemuksista urakehityksest\u00e4\u00e4n ja tutkinnon suorittamisesta. Viitattu 1.9.2018 www.Talentia.fi<\/a>.<\/p>\n

Mik\u00e4 on ammattibarometri n.d. Viitattu 30.8.2018 https:\/\/www.ammattibarometri.fi\/info.asp<\/a>.<\/p>\n

Ojala, K & Ahola, S. 2009. YLEMM\u00c4T AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINNOT TY\u00d6MARKKINOILLA. Valmistuneiden kokemukset ja koulutuksen vaikuttavuus. Projektin v\u00e4liraportti 03\/09. Turun yliopisto. RUSE. Viitattu 16.8.2018 http:\/\/ruse.utu.fi\/pdfrepo\/YAMKvaliraportti.pdf<\/a>.<\/p>\n

Ojala, K. & Isopahkala-Bouret, U. 2015. Ylemm\u00e4n ammattikorkeakoulututkinnon ja maisterin tutkinnon suorittaneet ty\u00f6markkinoilla \u2013 tutkintojen statuserot, ty\u00f6kokemus ja ty\u00f6teht\u00e4vien eriytyminen kilpailuasetelman m\u00e4\u00e4ritt\u00e4jin\u00e4. Researchgate Septemper 2015. Viitattu 16.8.2018 https:\/\/www.researchgate.net\/publication\/281432576<\/a>.<\/p>\n

Ojala, K. 2017. Ylemm\u00e4t ammattikorkeakoulututkinnot ty\u00f6markkinoilla ja korkeakouluj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4. V\u00e4it\u00f6skirja. Turun yliopiston julkaisuja sarja C osa 437.<\/p>\n

Opielka, M. 2013. Gerechtigkeit und Soziale Arbeit Sozialethische und sozialpolitische Perspektiven. EthikJournal 1. Jg.\u25021. Ausgabe 2013\u2502April. Viitattu 7.9.2018 http:\/\/www.ethikjournal.de\/fileadmin\/user_upload\/ethikjournal\/Texte_Ausgabe_1_04-2013\/1_2013_1_Opielka__1_red.freigeg.pdf<\/a>.<\/p>\n

Rantanen, T., Isopahkala-Bouret, U., Raij, K. & J\u00e4rvel\u00e4inen, E. 2009. Ylempi AMK -tutkinto ja sen tuottama osaaminen ty\u00f6nantajien n\u00e4k\u00f6kulmasta. Teoksessa Rantanen, T. & Isopahkala-Bouret, U, (toim.). N\u00e4k\u00f6kulmia ylemm\u00e4n ammattikorkeakoulututkinnon tuottamaan osaamiseen. Laurea-ammattikorkeakoulun julkaisusarja A.<\/p>\n

Rehunen, A., Ristim\u00e4ki, M., Strandell, A., Tiitu, M. & Helminen, V. 2018. Katsaus yhdyskuntarakenteen kehitykseen Suomessa 1990-2016. Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen raportteja 13\/2018. Viitattu 30.8.2018 hdl.handle.net\/10138\/236327<\/a>.<\/p>\n

Saari, E. & Viinam\u00e4ki, L. 2012. Sosionomit (ylempi AMK) Suomen hyvinvointipalveluj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4. Teoksessa T\u00f6yt\u00e4ri, A. (toim.) Kehittyv\u00e4 YAMK \u2013 Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 uudistavaa osaamista. H\u00e4meen ammattikorkeakoulu.<\/p>\n

Sosiaalihuollon ammattioikeudet 2017. Viitattu 2.9.2018 https:\/\/www.valvira.fi\/sosiaalihuolto\/sosiaalihuollon-ammattioikeudet<\/a>.<\/p>\n

Sosiaali- ja terveysalan tilastollinen vuosikirja 2017. Suomen virallinen tilasto (SVT): Sosiaaliturva. Viitattu 18.8.2018 http:\/\/www.julkari.fi\/bitstream\/handle\/10024\/135959\/URN_ISBN_978-952-302-970-5.pdf?sequence=1&isAllowed=y<\/a>.<\/p>\n

Suomi osaamisen kasvu-uralle. Ehdotus tutkintotavoitteista 2020-luvulle 2015. Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n ty\u00f6ryhm\u00e4muistioita ja selvityksi\u00e4 2015:14. Helsinki. Viitattu 5.9.2018 osoitteesta http:\/\/www.minedu.fi\/export\/sites\/default\/OPM\/Julkaisut\/2015\/liitteet\/tr14.pdf?lang=fi<\/a>.<\/p>\n

Taajamat ovat tiivistyneet mutta arkimatkojen autoriippuvuus kasvaa 2018. Viitattu 30.8.2018 http:\/\/www.ymparisto.fi\/fi-FI\/Elinymparisto_ja_kaavoitus\/Yhdyskuntarakenne\/Tietoa_yhdyskuntarakenteesta\/Taajamat_ovat_tiivistyneet_mutta_arkimat(47130)<\/a>.<\/p>\n

The Future of Work Jobs and Skills in 2030. UK Commission for Employment and Skills. Viitattu 20.8.2018 https:\/\/assets.publishing.service.gov.uk\/government\/uploads\/system\/uploads\/attachment_data\/file\/303334\/er84-the-future-of-work-evidence-report.pdf<\/a>.<\/p>\n

Ty\u00f6matkan pituus 2018. Findikaattori. Tilastokeskus. Viitattu 30.8.2018 https:\/\/findikaattori.fi\/fi\/70#_ga=2.117305094.160212813.1535609239-440703771.1535609239<\/a>.<\/p>\n

Ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yntialueluokituksen kuvaus. Tilastokeskus, Luokituksen kuvaus. Viitattu 30.8.2018 http:\/\/www.stat.fi\/meta\/luokitukset\/tyossakayntial\/001-2018\/kuvaus.html<\/a>.<\/p>\n

Ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yntialueet 2018a: Tilastokeskus. Viitattu 31.8.2018 https:\/\/www.stat.fi\/meta\/luokitukset\/tyossakayntial\/001-2018\/index.html<\/a>.<\/p>\n

Ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yntialueet 2018b. AlueOnline \u2013 Ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yntialueet. Viitattu 31.8.2018 http:\/\/www.stat.fi\/tup\/alueonline\/y_tkalue.html<\/a>.<\/p>\n

Valtari, A. & Vartiainen, T. 2015. Millaista erikoisosaamista tulevaisuudessa tarvitaan sosiaalialan ty\u00f6ss\u00e4? Verkkoaivoriihen tulosten esittely ja jatkojalostaminen. Fountain Park Oy. Esitys Erikoissosiaality\u00f6ntekij\u00e4koulutuksen tulevaisuus ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4tarpeet -seminaarissa Helsingiss\u00e4 27.8.2015.<\/p>\n

Viinam\u00e4ki, L. & Ilmasti, J. 2007. Palvelukseen halutaan sosionomi (AMK), sosionomi (ylempi AMK) tai vastaava sosiaalialan ammattilainen\u2026 Teoksessa H\u00e4meen ammattikorkeakoulu Teoksessa Levonen, Jarmo (toim.). Ylempi ammattikorkeakoulututkinto \u2013 Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6ist\u00e4 asiantuntemusta kehitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4, 97\u2013110.<\/p>\n

Viinam\u00e4ki, L., Kivivirta, V., Selk\u00e4l\u00e4, A., Voutilainen, O., Syv\u00e4j\u00e4rvi, A. & Suikkanen, A. 2017. \u2026 ajasta ja paikasta riippumatta \u2026 Digikansalaisuus ja palveluiden saavutettavuus maaseudulla \u2013hankkeen loppuraportti. LAPIN AMKIN JULKAISUJA. Sarja A. Referee-tutkimukset 1\/2017. Viitattu 29.8.2018 http:\/\/www.theseus.fi\/handle\/10024\/137218<\/a>.<\/p>\n

Viinam\u00e4ki, L., Kilpi\u00e4inen, S. & Ainonen, M. 2015. SODANKYL\u00c4N KUNTA KAIVOSBUUMIN KESKI\u00d6SS\u00c4. Teoksessa Viinam\u00e4ki, L. (toim.) 2015. Kaivosteollisuuden sosiaalis-taloudelliset haasteet Barentsin alueella \u2013 tapausesimerkkin\u00e4 Sodankyl\u00e4n kaivosbuumi. LAPIN AMKIN JULKAISUJA. Sarja B. Raportit ja selvitykset 17\/2015. Viitattu 28.8.2018 http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-316-097-2<\/a>, 67\u201369.<\/p>\n

Viinam\u00e4ki, L. & Pohjola, A. 2009. Sosionomi (ylempi AMK) \u2013tutkinnon suorittaneiden n\u00e4kemykset osaamisestaan ja paikastaan ty\u00f6markkinoilla. Teoksessa Viinam\u00e4ki, L. (toim.) . Sosionomeilta eiv\u00e4t hommat lopu. Ammattik\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen kehitt\u00e4minen haasteena sosionomi AMK \u2013tutkinnoissa. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu. Raportteja ja tutkimuksia 1\/2009. Viitattu 25.8.2018 http:\/\/www3.tokem.fi\/kirjasto\/tiedostot\/viinamaki_A_1_2009.pdf<\/a>.<\/p>\n

Viinam\u00e4ki, L. & Pohjola, A. 2016a. Tutkimus sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneiden koulutus- ja ty\u00f6markkina-asemasta. Lapin ammattikorkeakoulu, Sarja A. Tutkimukset 1\/2016. http:\/\/www.lapinamk.fi\/loader.aspx?id=8d3f5756-6a36-4349-882f-18647221c99b<\/a>.<\/p>\n

Viinam\u00e4ki, L. & Pohjola, A. 2016b. Sosiaalialan T-osaaminen Sote-uudistuksessa. AMK-lehti \/ UAS Journal \u2013 ammattikorkeakoulujen yhteinen verkkolehti. 2\/2016, Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4. Viitattu 4.9.2018 https:\/\/uasjournal.fi\/tyoelama\/sosiaalialan-t-osaaminen-sote-uudistuksessa\/<\/a>.<\/p>\n

Viinam\u00e4ki, L. & Rantanen, T. 2009. Sosionomi (ylempi AMK) osaaminen ja ty\u00f6h\u00f6nsijoittuminen, Teoksessa Rantanen, T. & Isopahkala-Bouret, U, (toim.). N\u00e4k\u00f6kulmia ylemm\u00e4n ammattikorkeakoulututkinnon tuottamaan osaamiseen. Laurea-ammattikorkeakoulun julkaisusarja A.<\/p>\n

Viinam\u00e4ki, L. (toim.) 2008a. 14 puheenvuoroa sosionomi (AMK) osaamisesta Suomen hyvinvointiasiantuntijaj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja A: Raportteja ja tutkimuksia 2\/2008. Kemi. Viitattu 25.8.2018 http:\/\/www3.tokem.fi\/kirjasto\/tiedostot\/Viinamaki_A_2_2008.pdf.<\/p>\n

Viinam\u00e4ki, L. 2008b. Sosionomi (ylempi AMK) -tutkintona Kansalais- ja aluel\u00e4ht\u00f6inen sosiaalialan k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen kehitt\u00e4minen -koulutusohjelma. Julkaisussa Sosiaalisen Aika. Sosiaalialan 20 vuotisjulkaisu. \u00e0 V\u00e4yl\u00e4\u00e4 murtamassa \u00e0 Sosionomi (ylempi AMK) tutkinto. Viitattu 19.8.2018 http:\/\/www3.tokem.fi\/sosiaalisenaika\/<\/a>.<\/p>\n

Viinam\u00e4ki, L. (toim.) 2009. Sosionomilta eiv\u00e4t hommat lopu. Ammattik\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen kehitt\u00e4minen haasteena sosionomi AMK -tutkinnoissa. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja A: Raportteja ja tutkimuksia 1\/2009. Kemi. Viitattu 25.8.2018 http:\/\/www3.tokem.fi\/kirjasto\/tiedostot\/viinamaki_A_1_2009.pdf<\/a>.<\/p>\n

Viinam\u00e4ki, L. (toim.) 2010a. Sosionomi (AMK & ylempi AMK) kansainv\u00e4listyvill\u00e4 koulutus- ja ty\u00f6markkinoilla. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja A: Raportteja ja tutkimuksia 2\/2010. Kemi. Viitattu 25.8.2018 http:\/\/www.theseus.fi\/handle\/10024\/54725<\/a>.<\/p>\n

Viinam\u00e4ki, L. (toim.) 2010b. Sosionomin ammatti ja ty\u00f6 2010\u20132025 \u2013 Havaintoja ja p\u00e4\u00e4telmi\u00e4 sosionomien (AMK & ylempi AMK) profiilista Suomen hyvinvointiasiantuntijaj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja A: Raportteja ja tutkimuksia 3\/2010. Kemi. Viitattu 25.8.2018 http:\/\/www.theseus.fi\/handle\/10024\/54727.<\/p>\n

Viinam\u00e4ki, L. 2017. Ei p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ilman sotea. Teoksessa Viinam\u00e4ki, L. & Jumisko, E. (toim.) Hyvinvointipalvelut SOTEmyllyss\u00e4. 14 puheenvuoroa lappilais-sotesta. LAPIN AMKIN JULKAISUJA. Sarja B. Tutkimusraportit ja kokoomateokset 25\/2017, 114\u2013144. Viitattu 30.8.2018 http:\/\/www.theseus.fi\/handle\/10024\/140220<\/a>.<\/p>\n

Vuorensyrj\u00e4, M., Borgman, M., Kemppainen, T., M\u00e4ntysaari, M. & Pohjola, A. 2006: Sosiaalialan osaajat 2015. Sosiaalialan osaamis-, ty\u00f6voima- ja koulutustarpeiden ennakointihanke (SOTENNA): loppuraportti. Sosiaality\u00f6n julkaisusarja 4. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto. Viitattu 28.8.2018 https:\/\/jyx.jyu.fi\/bitstream\/handle\/123456789\/47696\/951-39-2593-5.pdf;sequence=1<\/a><\/p>\n

YMPARISTO.fi. Ymp\u00e4rist\u00f6hallinnon yhteinen verkkopalvelu 2015. Kaupunki\u2013maaseutu-luokitus. Kartat ja tilastot. Viitattu 3.8.2018 http:\/\/www.ymparisto.fi\/download\/noname\/%<\/a> 7B99642E44-F821-46B1-B858-7190325564B0%7D\/98464.<\/p>\n

\u00a0<\/strong><\/p>\n

 <\/p>\n

Liitetaulukko 1.<\/strong>\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Opintopolku.fi tulokset haulle \u201dsosionomi (ylempi AMK)\u201d 8.7.2016 ja Opintopolku.fi tulokset haulle \u201dsosionomi (ylempi AMK)\u201d 1.4.2018.<\/p>\n\n\n\n
Opintopolku.fi tulokset haulle \u201dsosionomi (ylempi AMK)\u201d 8.7.2016<\/strong>[24]<\/a>, jolloin tulostui 52 osumaa, joista<\/p>\n

pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sosiaalialle 12 koulutusta<\/p>\n

johtajuusteemaan liittyv\u00e4\u00e4 koulutusta 26<\/p>\n

Sosiaali- ja terveysala (ylempi AMK), kuntoutus; Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK<\/a>; Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK<\/a>; 1. Sosionomi (ylempi AMK), Uusyhteis\u00f6llisyys, osallisuus ja johtaminen<\/a>; 2. Sosionomi (Ylempi AMK), sosiaali- ja rikosseuraamusalan johtaminen ja kehitt\u00e4minen<\/a>; Sosiaalisen kuntoutuksen ja terveyden edist\u00e4misen johtaminen ja kehitt\u00e4minen (ylempi AMK)<\/a>; Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, sosiaali- ja terveysalan johtaminen<\/a>; Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, sosiaali- ja terveysalan johtaminen; Sosiaali- ja terveysala (ylempi AMK), sosiaali- ja terveysalan johtaminen<\/a>; Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, terveyden edist\u00e4minen; Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, Terveyden edist\u00e4misen koulutus; Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, Hyvinvointiteknologian koulutus; 3. Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK -tutkinto, Sosionomi (ylempi AMK)<\/a>; Sosiaali- ja terveysalan ylempi amk-tutkinto, Sosiaali- ja terveysalan kehitt\u00e4minen ja johtaminen<\/a>; 4. Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaaliala; Sosiaali- ja terveysalan (ylempi AMK) Johtamisen ja yhteiskunnallisesti vaikuttavan palvelutuotannon kehitt\u00e4minen; 5. Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Sosiaaliala<\/a>; Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, Sosiaali- ja terveysalan kehitt\u00e4minen ja johtaminen<\/a>; Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Kehitt\u00e4minen ja johtaminen; Sosiaali- ja terveysala (ylempi AMK), Kuntoutus; Sosiaali- ja terveysala (ylempi AMK), Terveyden edist\u00e4minen; Sosiaali- ja terveysala (ylempi AMK), Vanhusty\u00f6, Pori<\/a>; Sosiaali- ja terveysalan (ylempi AMK), Diakonia ja kristillinen kasvatus<\/a>; Sosiaali- ja terveysalan (ylempi AMK), P\u00e4ihteet ja syrj\u00e4ytyminen<\/a>; 6. Sosiaali- ja terveysala (ylempi AMK), Sosiaaliala<\/a>; 7. Sosiaalialan ylempi AMK, Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edist\u00e4minen<\/a>; 8. Sosiaalialan k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen asiakasl\u00e4ht\u00f6inen kehitt\u00e4minen (ylempi AMK); Sosiaali- ja terveysala (ylempi AMK), kehitt\u00e4minen ja johtaminen; Sosiaali- ja terveysalan (ylempi AMK), kehitt\u00e4minen ja johtaminen<\/a>; Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, Sosiaali- ja terveysalan johtamisen koulutus<\/a>; Sosiaali- ja terveysalan ylempi amk-tutkinto, Sosiaali- ja terveysalan kehitt\u00e4minen ja johtaminen<\/a>; Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehitt\u00e4minen ja johtaminen<\/a>; Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, monialainen toimintakyvyn edist\u00e4minen<\/a>; Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehitt\u00e4minen ja johtaminen<\/a>; 9. Sosionomi (ylempi AMK) -koulutus<\/a>; Hyvinvointiteknologia (ylempi AMK), Terveysala; Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, Hyvinvointiteknologian koulutus<\/a>; Sosiaali- ja terveysalan ylempi amk-tutkinto, Sosiaali- ja terveysalan kehitt\u00e4minen ja johtaminen<\/a>; Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, hyvinvointiteknologia; Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, kliininen asiantuntija<\/a>; 10. Sosiaali- ja terveysala (ylempi AMK), sosiaaliala<\/a>; Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, Ik\u00e4osaaminen, monimuotototeutus; Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, Sosiaali- ja terveysalan kehitt\u00e4minen ja johtaminen, monimuotototeutus<\/a>; Sosiaali- ja terveysalan kehitt\u00e4minen ja johtaminen, ylempi AMK<\/a>; Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, terveyden edist\u00e4minen; Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Kriisi- ja erityistilanteiden johtaminen, Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Kriisi- ja erityistilanteiden johtaminen<\/a>; Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, Tulevaisuuden tietojohtaminen sosiaali- ja terveysalalla; Sosiaali- ja terveysala (ylempi AMK), sosiaali- ja terveysalan kehitt\u00e4minen ja johtaminen, monimuotototeutus; Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, Sosiaali- ja terveyspalvelujen digitalisaatio ja liiketoimintaosaaminen<\/a>; Sosiaali- ja terveysala (ylempi AMK), sosiaali- ja terveysalan kehitt\u00e4minen ja johtaminen, kriisity\u00f6<\/a>; Sosiaali- ja terveysala (ylempi AMK), sosiaali- ja terveysalan kehitt\u00e4minen ja johtaminen<\/a>; Sosiaali- ja terveysala (ylempi AMK), kulttuuri- ja taidetoiminta hyvinvoinnin edist\u00e4j\u00e4n\u00e4<\/a>; 11. Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaaliala<\/a>; 12. Sosionomi (YAMK) Uusyhteis\u00f6llisyyden, osaamisen ja johtamisen koulutus<\/a><\/td>\n

Opintopolku.fi tulokset haulle \u201dsosionomi (ylempi AMK)\u201d 1.4.2018<\/strong>[25]<\/a>, jolloin tulostui 61 osumaa, joista<\/p>\n

pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sosiaalialle 11 koulutusta<\/p>\n

johtajuusteemaan liittyv\u00e4\u00e4 koulutusta 26<\/p>\n

1. Sosionomi (ylempi AMK), sosiaaliala; Monikulttuurisen asiantuntijuuden kehitt\u00e4minen, Ensihoitaja (ylempi AMK), Fysioterapeutti (ylempi AMK), Geronomi (ylempi AMK), Jalkaterapeutti (ylempi AMK), Naprapaatti (ylempi AMK), Sairaanhoitaja (ylempi AMK), Sosionomi (ylempi AMK), Terveydenhoitaja (ylempi AMK), Yhteis\u00f6pedagogi (ylempi AMK)<\/a>; Dataperustaisten hyvinvointipalvelujen kehitt\u00e4minen, Ensihoitaja (ylempi AMK), Fysioterapeutti (ylempi AMK), Geronomi (ylempi AMK), Jalkaterapeutti (ylempi AMK), Naprapaatti (ylempi AMK), Sairaanhoitaja (ylempi AMK), Sosionomi (ylempi AMK), Terveydenhoitaja (ylempi AMK), Tradenomi (ylempi AMK), Restonomi (ylempi AMK), Yhteis\u00f6pedagogi (ylempi AMK)\/90 op ja Insin\u00f6\u00f6ri (ylempi AMK), Artenomi (ylempi AMK), Muotoilija (ylempi AMK)\/60 op<\/a>; 2. Sosionomi (ylempi AMK), Uusyhteis\u00f6llisyys, osallisuus ja johtaminen<\/a>; Sosiaali- ja terveysalan ylempi amk-tutkinto, Sosiaali- ja terveysalan kehitt\u00e4minen ja johtaminen<\/a>; Sosiaali- ja terveysalan (ylempi AMK), Osallisuuden edist\u00e4minen ja sosiaalinen kuntoutus<\/a>; Sosiaali- ja terveysala (ylempi AMK), Terveyden edist\u00e4minen<\/a>; Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, terveysteknologia<\/a>; 3. Sosionomi (ylempi AMK), lapsi- ja perhepalveluiden kehitt\u00e4minen<\/a>; Sosiaali- ja terveysala (ylempi AMK), uudistava johtaminen<\/a>; Sosiaali- ja terveysala (ylempi AMK), digitaaliset ratkaisut<\/a>; Sosiaali- ja terveysala (ylempi AMK), Digital Health;<\/a> Sosiaali- ja terveysala (ylempi AMK), kuntoutus<\/a>; Sosiaali- ja terveysala (ylempi AMK), vanhusty\u00f6<\/a>; Johtaminen ja kehitt\u00e4minen sosiaali- ja terveysalan muutoksessa (ylempi AMK)<\/a>; Johtaminen ja kehitt\u00e4minen sosiaali- ja terveysalan muutoksessa (ylempi AMK)<\/a>; Voimavaraistavien ty\u00f6tapojen kehitt\u00e4minen sosiaali- ja terveysalalla (ylempi AMK)<\/a>; Sosiaali- ja terveysalan johtaminen (ylempi AMK)<\/a>; Sosiaali- ja terveysala (ylempi AMK), hyvinvointikoordinaattori;<\/a> Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehitt\u00e4minen ja johtaminen<\/a>; Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Monialainen toimintakyvyn edist\u00e4minen<\/a>; Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehitt\u00e4minen ja johtaminen<\/a>; Sosiaali- ja terveysala (ylempi AMK), sosiaali- ja terveysalan palvelujen ja liiketoiminnan johtaminen<\/a>; Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, Hyvinvointiteknologian koulutus<\/a>; Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, terveyden edist\u00e4minen<\/a>; Sosiaali- ja terveysalan ylempi amk-tutkinto, Sosiaali- ja terveysalan kehitt\u00e4minen ja johtaminen<\/a>; Sosiaali- ja terveysalan ylempi amk-tutkinto, Sosiaali- ja terveysalan kehitt\u00e4minen ja johtaminen<\/a>; Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK<\/a>; Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK<\/a>; 4. Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaaliala, hyvinvoinnin edist\u00e4minen<\/a>; Sosiaali- ja terveysala (ylempi AMK), sosiaali- ja terveysalan kehitt\u00e4minen ja johtaminen<\/a>; Sosiaali- ja terveysala (ylempi AMK), sosiaali- ja terveysalan kehitt\u00e4minen ja johtaminen<\/a>; Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK -tutkinto<\/a>; Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK -tutkinto<\/a>; Sosiaali- ja terveysalan (ylempi AMK), Johtamisen ja yhteiskunnallisesti vaikuttavan palvelutuotannon kehitt\u00e4minen<\/a>; Sosiaali- ja terveysala (ylempi AMK), kehitt\u00e4minen ja johtaminen;<\/a> Sosiaali- ja terveysala (ylempi AMK), Terveyden edist\u00e4minen; <\/a>Sosiaali- ja terveysala (ylempi AMK), Vanhusty\u00f6;<\/a> Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, verkostojohtaminen<\/a>; Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK<\/a>; 5. Sosiaalialan k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen asiakasl\u00e4ht\u00f6inen kehitt\u00e4minen (ylempi AMK)<\/a>; 6. Sosiaalialan k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen asiakasl\u00e4ht\u00f6inen kehitt\u00e4minen (ylempi AMK)<\/a>; 7. Sosiaali- ja terveysala (ylempi AMK), Sosiaaliala;<\/a> 8. Sosionomi (ylempi AMK) -koulutus<\/a>; 9. Sosiaali- ja terveysala ylempi AMK, Sosiaaliala<\/a>; 10. Sosiaalialan ylempi AMK, Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edist\u00e4minen<\/a>; Sosiaali- ja terveysala (ylempi AMK), asiakkuusjohtaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa<\/a>; Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, Sosiaali- ja terveysalan johtamisen koulutus<\/a>; 11. Sosiaali- ja terveysala (ylempi AMK), sosiaaliala<\/a>; Sosiaali- ja terveysala (ylempi AMK), kulttuuriala (ylempi AMK), kulttuuri- ja taidetoiminta hyvinvoinnin edist\u00e4j\u00e4n\u00e4<\/a>; Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, Sosiaali- ja terveysalan kehitt\u00e4minen ja johtaminen<\/a>; Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, Sosiaali- ja terveyspalvelujen digitalisaatio ja liiketoimintaosaaminen<\/a>; Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, Ik\u00e4osaamisen kehitt\u00e4minen ja johtaminen;<\/a> Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, Sosiaali- ja terveysalan kehitt\u00e4minen ja johtaminen;<\/a> Sosiaali- ja terveysala (ylempi AMK), sosiaali- ja terveysalan kehitt\u00e4minen ja johtaminen, kriisity\u00f6<\/a>; Sosiaali- ja terveysala (ylempi AMK), sosiaali- ja terveysalan kehitt\u00e4minen ja johtaminen;<\/a> Sosiaali- ja terveysala (ylempi AMK), sosiaali- ja terveysalan kehitt\u00e4minen ja johtaminen;<\/a> Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehitt\u00e4minen ja johtaminen<\/a>; Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveyspalvelujen digitalisaatio ja liiketoimintaosaaminen<\/a>; Sosiaalialan ylempi AMK, lasten ja nuorten hyvinvoinnin edist\u00e4minen<\/a>; Digiajan palvelujohtaminen (ylempi AMK) 60op\/90op<\/a><\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n

\u00a0<\/strong><\/p>\n

[1]<\/a> \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Kyselyn kohdeammattikorkeakoulut: Kemi-Tornion AMK (1.1.2014 alkaen Lapin AMK), Laurea AMK, Oulun AMK ja YH Arcada.<\/p>\n

[2]<\/a> \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Huom. Johtuen py\u00f6ristyksest\u00e4, sarakeprosentit eiv\u00e4t summaudu sataan.<\/p>\n

[3]<\/a>\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Artikkelin kirjoittajaryhm\u00e4 laatinut t\u00e4h\u00e4n artikkeliin Oulun AMK:n kuvauksen Liisa Kiviniemen <\/em>ja Kari Virolaisen<\/em> ryhm\u00e4lle l\u00e4hett\u00e4m\u00e4st\u00e4 Oulun AMK:n kuvauksesta.<\/p>\n

[4]<\/a> \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yntialueluokituksen kuvaus:<\/strong> Tilastolliset ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yntialueet on muodostettu ty\u00f6paikkapendel\u00f6intitietojen perusteella. Niit\u00e4 muodostettaessa ei oteta huomioon esim. demografisia, toiminnallisia tai aluetaloudellisia tekij\u00f6it\u00e4. N\u00e4in muodostunut ty\u00f6ss\u00e4-k\u00e4yntialuejako on luonteeltaan tilastollinen eik\u00e4 sill\u00e4 ole hallinnollisen aluejaon luonnetta. Luokitus perustuu 31.12.2015 ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yntitilaston pendel\u00f6intitietoihin ja 1.1.2018 kuntajakoon. M\u00e4\u00e4ritelm\u00e4: Keskuskunta muodostuu, jos siihen pendel\u00f6i v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yksi kunta, eik\u00e4 keskuskunnasta pendel\u00f6i yli 25 prosenttia sen koko ty\u00f6llisest\u00e4 ty\u00f6voimasta mihink\u00e4\u00e4n muuhun kuntaan. Kunta kuuluu keskuskunnan ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yntialueeseen jos sen ty\u00f6llisest\u00e4 ty\u00f6voimasta v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 10 prosenttia ty\u00f6llisest\u00e4 ty\u00f6voimasta pendel\u00f6i keskuskuntaan. Kunta ei kuitenkaan voi kuulua kuin yhteen ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yntialueeseen. Jos siit\u00e4 pendel\u00f6i kahteen kuntaan v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 10 prosenttia, se kuuluu silloin siihen ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yntialueeseen, johon siit\u00e4 pendel\u00f6id\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n. Kunta voi my\u00f6s kuulua ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yntialueeseen jonkin toisen kunnan kautta, jos siit\u00e4 pendel\u00f6id\u00e4\u00e4n tuohon kuntaan v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 10 prosenttia, mutta tuo kunta ei muodosta omaa ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yntialuettaan vaan kuuluu jonkin toisen kunnan ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yntialueeseen. 97 kuntaa ei kuulu mihink\u00e4\u00e4n ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yntialueeseen. L\u00e4hde:<\/strong> Tilastokeskus, Luokituksen kuvaus. Viitattu 30.8.2018 http:\/\/www.stat.fi\/meta\/luokitukset\/tyossakayntial\/001-2018\/kuvaus.html<\/a>.<\/p>\n

[5]<\/a> \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yntialueet 2018a: <\/strong>Helsingin tk-alue; Lahden tk-alue; Kouvolan tk-alue; Kotkan tk-alue; Salon tk-alue; Turun tk-alue; Loimaan tk-alue; Rauma tk-alue; Porin tk-alue; Kankaanp\u00e4\u00e4n tk-alue; Parkanon tk-alue; Tampereen tk-alue; Lappeenrannan tk-alue; Mikkelin tk-alue; Savonlinnan tk-alue; Varkauden tk-alue; Kuopion tk-alue; Iisalmen tk-alue; Joensuun tk-alue; Nurmeksen tk-alue; N\u00e4rpi\u00f6n tk-alue; Vaasan tk-alue; Sein\u00e4joen tk-alue; Alaj\u00e4rven tk-alue; Jyv\u00e4skyl\u00e4n tk-alue; \u00c4\u00e4nekosken tk-alue; Kokkolan tk-alue; Raahen tk-alue; Oulun tk-alue; Kajaanin tk-alue; Kemin tk-alue; Maarianhaminan tk-alue; Imatran tk-alue; Alavuden tk-alue; Uudenkaupungin tk-alue; Haapaj\u00e4rven tk-alue; Ei tk-alue. L\u00e4hde: Tilastokeskus. Viitattu 30.8.2018 https:\/\/www.stat.fi\/meta\/luokitukset\/tyossakayntial\/001-2018\/index.html<\/a>.<\/p>\n

[6]<\/a> \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 L\u00e4hde:<\/strong> Ammattibarometri 1\/2018b. Ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6. ISCO (International Standard Classification of Occupations) -ammattiluokituksen ammatti 5-numeron tarkkuudella kunnittain saatu Ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6st\u00e4 Mika Tuomaalta. mika.tuomaala(at)tem.fi.<\/p>\n

[7]<\/a> \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Osittaista ty\u00f6tt\u00f6myysturvaa. Teen keikkaty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n

[8]<\/a> \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Virkavapaalla vakituisesta ty\u00f6st\u00e4, m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisessa toisessa.<\/p>\n

[9]<\/a> \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Vastaaja on voinut valita useamman vaihtoehdon.<\/p>\n

[10]<\/a> \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 N=1; Valittuja vastauksia 3.<\/p>\n

[11]<\/a> \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 N=9; Valittuja vastauksia 11.<\/p>\n

[12]<\/a> \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 N=5; Valittuja vastauksia 8.<\/p>\n

[13]<\/a> \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 N=5; Valittuja vastauksia 9.<\/p>\n

[14]<\/a> \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Huom. Johtuen py\u00f6ristyksest\u00e4, sarakeprosentit eiv\u00e4t summaudu sataan.<\/p>\n

[15]<\/a> \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 palveluohjaaja; rikosseuraamusty\u00f6ntekij\u00e4; sosiaality\u00f6ntekij\u00e4; kriisity\u00f6ntekij\u00e4<\/p>\n

[16]<\/a> \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 sosiaalikuraattori; etuusk\u00e4sittelij\u00e4\/ty\u00f6kykyneuvoja; kriisity\u00f6ntekij\u00e4<\/p>\n

[17]<\/a> \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 perheterapeutti; sosiaality\u00f6ntekij\u00e4<\/p>\n

[18]<\/a> \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Yksityinen ammattioppilaitos.<\/p>\n

[19]<\/a> \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Vakuutusyhti\u00f6; yksityinen koulu; yksityinen oppilaitos; osuuskunta; kuntayhtym\u00e4; muun alan yritys; amk; sosiaalivakuutus laitos; kaupunki; yksityinen it-alan yritys; yhdistys; yksityinen yritys; kela; kuntayhtym\u00e4; koulutuskuntayhtym\u00e4.<\/p>\n

[20]<\/a> \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Kuntayhtym\u00e4; sairaanhoitopiiri; kuntayhtym\u00e4; maakuntaliitto eli kuntayhtym\u00e4; yksityinen opisto.<\/p>\n

[21]<\/a> \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Koulutuskuntayhtym\u00e4; kuntayhtym\u00e4; ppshp; kuntayhtym\u00e4; konserni: osakeyhti\u00f6, jonka j\u00e4rjest\u00f6\/yhdistys omistaa.<\/p>\n

[22]<\/a> \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 V\u00e4itt\u00e4m\u00e4t:<\/strong> 1<\/strong>=T\u00e4ysin eri mielt\u00e4; 2<\/strong>=Jonkin verran eri mielt\u00e4; 3<\/strong>=Ei samaa eik\u00e4 eri mielt\u00e4; 4<\/strong>=Jonkin verran samaa mielt\u00e4; 5<\/strong>=T\u00e4ysin samaa mielt\u00e4.<\/p>\n

[23]<\/a> \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Vaka= varhaiskasvatus, lto= lastentarhanopettaja.<\/p>\n

[24]<\/a> \u00a0\u00a0 Haku tehtiin www-osoitteesta: https:\/\/opintopolku.fi\/app\/#!\/haku\/sosionomi%20(ylempi%20amk)?page=3&facetFilters=teachingLangCode_ffm:FI&tab=los<\/a><\/p>\n

[25]<\/a> \u00a0\u00a0 Haku tehtiin www-osoitteesta https:\/\/opintopolku.fi\/app\/#!\/haku\/sosionomi%20(ylempi%20amk)?page=1&facetFilters=teachingLangCode_ffm:FI&tab=los\u00a0<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

Asiasanat<\/strong>: koulutusmarkkinat, sosionomi (ylempi AMK), ty\u00f6markkinat, osaaminen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kes\u00e4kuussa 2018 nelj\u00e4 ammattikorkeakoulua selvitti sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneiden sijoittumista ty\u00f6markkinoille, heid\u00e4n arvioitaan sosiaalialalla tarvittavien kvalifikaatioiden t\u00e4rkeydest\u00e4 sek\u00e4 ty\u00f6llistymisvisioistaan 2010-luvun soten aikakaudella.<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":1755,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[115207,110187],"tags":[8747,31084],"class_list":["post-1816","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-2-2018","category-teema-artikkeli","tag-sosiaali-ja-terveysala","tag-tyoelama"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2018\/09\/Viinam\u00e4ki-Juuj\u00e4rvi-Kinos-Rosengren-teema-artikkeli-Lumen-lehti-2-2018.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-ti","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1816","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1816"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1816\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1824,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1816\/revisions\/1824"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1755"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1816"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1816"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1816"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}