{"id":1886,"date":"2018-12-05T09:42:07","date_gmt":"2018-12-05T07:42:07","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=1886"},"modified":"2018-12-05T09:48:53","modified_gmt":"2018-12-05T07:48:53","slug":"kiertotalous-kuluttajalahtoisesti-pienia-oivalluksia-ja-merkityksellisia-tekoja-tassa-ja-nyt","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2018\/12\/05\/kiertotalous-kuluttajalahtoisesti-pienia-oivalluksia-ja-merkityksellisia-tekoja-tassa-ja-nyt\/","title":{"rendered":"Kiertotalous: kuluttajal\u00e4ht\u00f6isesti pieni\u00e4 oivalluksia ja merkityksellisi\u00e4 tekoja t\u00e4ss\u00e4 ja nyt"},"content":{"rendered":"

Lataa PDF<\/a><\/p>\n

Maarit Timonen, MMM, mets\u00e4nhoitaja, lehtori, luonnonvara-ala, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n

Kari Laasasenaho, FM, tutkijakoulutettava, asiantuntija TKI, Ruoka-yksikk\u00f6, Sein\u00e4joen ammattikorkeakoulu <\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

Kansainv\u00e4linen IPCC-ilmastopaneeli julkaisi raporttinsa syksyll\u00e4 2018. Raportissa todetaan, ett\u00e4 ilmasto l\u00e4mpenee varsinkin arktisilla alueilla enn\u00e4tysvauhtia. Ilmaston l\u00e4mpenemisen hillitseminen vaatii ponnisteluja kaikilta kansoilta. Erityisesti l\u00e4hivuodet ovat ihmiskunnan historiassa t\u00e4rkeimm\u00e4t vuodet, jolloin ilmastonmuutoksen voidaan viel\u00e4 vaikuttaa. Onneksi asiaan on her\u00e4tty poliittisesta ja ratkaisuja haetaan monelta eri sektorilta. My\u00f6s ammattikorkeakoulut ovat mukana yhteisess\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

Yksi ratkaisu ilmastonmuutokseen on kiertotalous. Kiertotaloudella tarkoitetaan taloutta, jossa resurssit ovat tehokkaassa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ja j\u00e4tett\u00e4 sek\u00e4 hukkaa syntyy mahdollisimman v\u00e4h\u00e4n. Lis\u00e4ksi kiertotaloudessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n mahdollisimman paljon uusiutuvia luonnonvaroja. T\u00e4ss\u00e4 auttavat mm. tekninen kehittyminen ja erilaiset konseptit, joissa esimerkiksi omistamisesta siirryt\u00e4\u00e4n palveluihin. Nykyinen resurssien k\u00e4ytt\u00f6 ei ole vakaalla pohjalla, koska ylikulutamme maapallon rajallisia luonnonvaroja. Ylikulutus haastaa ymp\u00e4rist\u00f6n kantokyvyn ja aiheuttaa lis\u00e4\u00e4ntyvi\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ja ymp\u00e4rist\u00f6ongelmia.<\/p>\n

Resurssiviisaus on ymp\u00e4rist\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulmasta fiksu tapa toimia ja siksi kiertotalous n\u00e4hd\u00e4\u00e4n seuraavana talouden megatrendin\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 megatrendiss\u00e4 me kaikki haluamme olla mukana. Ammattikorkeakoulut ovat keskeisess\u00e4 roolissa, kun kiertotalousosaaminen siirret\u00e4\u00e4n tutkimuksesta ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Lapin ammattikorkeakoulu ja Sein\u00e4joen ammattikorkeakoulu ovat mukana \u201cKiertotalousosaamista ammattikorkeakouluihin\u201d<\/em> -hankkeessa, joka on Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n (OKM) rahoittama hanke. Mukana on yhteens\u00e4 19 suomalaista ammattikorkeakoulua ja hankkeen koordinoinnista vastaa Lapin AMK. Hankkeen tavoitteena on uudistaa ammattikorkeakoulujen opetussis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 vastaamaan kiertotalouden vaatimuksia. Lapin AMK:ssa ja SeAMK:ssa on paljon kiertotalouteen liittyvi\u00e4 TKI-hankkeita. Molemmissa ammattikorkeakouluissa painotetaan vahvasti yritt\u00e4jyytt\u00e4. Lapissa aihealueet liittyv\u00e4t mm. luonnonvarojen \u00e4lykk\u00e4\u00e4seen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja Etel\u00e4-Pohjanmaalla ruokaketjun kiertotalouteen.<\/p>\n

Lapin ammattikorkeakoulussa on noin sata erilaista hanketta joko meneill\u00e4\u00e4n, haussa tai loppunut vuoden 2018 aikana. Niist\u00e4 noin kolmannes on liittynyt tavalla tai toisella kiertotalouteen. Kiertotalous on l\u00e4pileikkaavana kaikilla aloilla, kuten perinteisill\u00e4 teollisuusaloilla, mutta my\u00f6s esimerkiksi terveydenhoidossa, hyvinvointipalveluissa ja matkailussa. Lis\u00e4ksi kiertotaloutta voidaan tarkastella eri toiminnan tasoilla kuten yksityisen ihmisen, yrityksen, julkislaitosten, kuntien, maakuntien tai valtion n\u00e4k\u00f6kulmasta. Kiertotalouden perusperiaatteet ja -tavoitteet ovat olemassa kaikessa toiminnassa riippumatta toimialasta tai toimijasta. Niiden tunnistaminen ja aktiivinen hy\u00f6dynt\u00e4minen on jo sitten haasteellista, mutta ei mahdotonta. T\u00e4h\u00e4n tarvitaan oikeata tahtotilaa kiertotalouden tavoitteiden saavuttamiseksi, joita ovat mm. energia- ja materiaalitehokkuus, raaka-aineiden uusiutuvuuden ja kierr\u00e4tett\u00e4vyyden varmistaminen, j\u00e4tteett\u00f6myys ja ymp\u00e4rist\u00f6n puhtaus, suljetut kierrot prosesseissa, taloudellinen kannattavuus, uusi liiketoiminta tai -toimintatapa sek\u00e4 kest\u00e4v\u00e4 kehitys huomioiden my\u00f6s sosiaalinen ja kulttuurinen kest\u00e4vyys.<\/p>\n

Tulevaisuudessa kiertotaloushankkeiden on oltava yh\u00e4 monitieteellisempi\u00e4 ja -alaisempia \u201dMix up\u201d -yhteisty\u00f6hankkeita, jotta ne kattavat kaikki el\u00e4m\u00e4n alat ja tasot niin kuin kokonaisvaltainen kiertotalouskin tekee. Yksitt\u00e4isen henkil\u00f6n, kuluttajan vaikutusmahdollisuudet kiertotalouteen on pidett\u00e4v\u00e4 yll\u00e4 esimerkiksi nykyaikaisen somen v\u00e4linein. N\u00e4in sitoutetaan kiertotalouteen kiertotalouden toteuttajat ruohonjuuritasolta.<\/p>\n

Kiertotaloudessa kysymys on siis ensisijaisesti ymm\u00e4rryksest\u00e4 ja sen j\u00e4lkeen asenteista. T\u00e4h\u00e4n my\u00f6s Lapin AMK pyrkii vaikuttamaan omalta osaltaan erilaisilla innovatiivisilla kiertotalouden hankkeilla, joissa koulutus ja kouluttaminen ovat keski\u00f6ss\u00e4. Esimerkkein\u00e4 koulutushankkeista mm. Suomen itsen\u00e4isyyden rahaston (Sitra) rahoittama luonnonvara- ja rakennusalan kiertotalouden verkkokoulutushanke \u201cKITAKO-Kiertotalouden opetuksen kehitt\u00e4minen\u201d, <\/em>josta pilotit ovat parhaillaan menossa Moodle-alustalla. Koulutuspaketit testataan ensin Lapin ammattikorkeakoulun omilla opiskelijoilla, mink\u00e4 j\u00e4lkeen niit\u00e4 t\u00e4ydennet\u00e4\u00e4n ja parannetaan opiskelijoilta saadun palautteen perusteella. Pilotoinnin j\u00e4lkeen niit\u00e4 tarjotaan verkko-opiskelumateriaaliksi kaikkiin Suomen ammattikorkeakouluihin kes\u00e4st\u00e4 2019 l\u00e4htien.<\/p>\n

Lappi el\u00e4\u00e4 osin luonnostaan ja sen materiaaleista (puu, kala, riista, poro, keruutuotteet, maataloustuotteet), mutta my\u00f6s suurteollisuuden toiminnasta (Stora Enso, Outokumpu, kaivokset, uudet biojalostamohankkeet). Lis\u00e4ksi matkailu on keskeinen elinkeino. Lapin AMK on aktiivisesti kehitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 alueen elinkeinoja my\u00f6s kiertotaloudessa. Hankkeista l\u00f6ytyy niin biomassojen kuten hevosenlannan sek\u00e4 \u201croskakalan\u201d, kalan perkaus- ja poron teurasj\u00e4tteen k\u00e4sittelyn ja hy\u00f6dynt\u00e4miseen liittyvi\u00e4 hankkeita. N\u00e4ist\u00e4 esimerkkein\u00e4 ovat hankkeet \u201cBioj\u00e4tteest\u00e4 raaka-aineeksi – kala- ja porotalous osaksi kiertotaloutta\u201d<\/em> ja \u201cHevosenlannan hy\u00f6dynt\u00e4mismahdollisuudet: Case M\u00e4ntyvaara\u201d. <\/em>Meneill\u00e4\u00e4n on my\u00f6s teollisten sivuvirtojen hy\u00f6dynt\u00e4misen ja raaka-aineiden kierr\u00e4tyksen hankkeita kuten \u201cASC4CE Kiertotalouden arktiset ter\u00e4srakenteet\u201d<\/em>, \u201cKest\u00e4v\u00e4n matkailurakentamisen osaaminen\u201c<\/em> ja \u201cCEinCities \u2013 Kiertotalousyhteisty\u00f6 kaupungeissa (Circular Economy co-operation in Cities)\u201d<\/em>. Hankkeilla on keskeinen rooli maakunnan kiertotalousosaamisen nostossa.<\/p>\n

Etel\u00e4-Pohjanmaan maakunta saa huomattavan osan toimeentulostaan maataloudesta ja elintarviketeollisuudesta. Ruoan tuottaminen on kuitenkin yksi merkitt\u00e4vimmist\u00e4 kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6jen l\u00e4hteist\u00e4. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 ruokaketjun p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 halutaan hillit\u00e4 kiertotalouden keinoin. Puuttuminen alkutuotannon toimintatapoihin on yksi tapa hillit\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4, mutta p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 my\u00f6s kiinnitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 huomiota mm. elintarvikepakkauksiin.<\/p>\n

SeAMK on ollut mukana erityisess\u00e4 kierr\u00e4tyskokeilussa, jossa testataan panttipulloista sovelletun kierr\u00e4tysj\u00e4rjestelm\u00e4n toimivuutta muovisissa elintarvikepakkauksissa. \u00a0Idealla halutaan nostaa muovipakkausten kierr\u00e4tystehoa, sill\u00e4 uusiok\u00e4ytt\u00f6\u00f6n menevien muovipakkausten osuus on alle 20 prosenttia Suomessa. Muovipakkaukset halutaan ohjata pois j\u00e4tteenpolttolaitoksista, joissa ne tuottavat palaessaan kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Kokeilu on osa Suomen itsen\u00e4isyyden juhlarahaston (Sitra) Maapalloliiga-kisaa, joka on j\u00e4rjest\u00f6ille suunnattu kilpailu kuluttajal\u00e4ht\u00f6isist\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6teoista. Kilpailuun osallistunut joukkue on Soinin 4H-yhdistys. Kokeilu on saanut 10 000 euron rahoituksen Sitralta ja SeAMK raportoi kokeilun vaikuttavuutta syksyn 2018 aikana. Yhteisty\u00f6kumppaneina ovat mm. Valio ja Kesko.<\/p>\n

Panttimaksua on testattu Valion jogurttipurkeissa sek\u00e4 Pirkan jauheliha- ja pastapakkauksissa. Panttimaksut ovat olleet 2 – 10 sentti\u00e4 per pakkaus ja tuotteita on myyty etel\u00e4pohjalaisessa Soinin kunnassa sijaitsevassa K-market Kanelissa living lab -tyylisen\u00e4 kokeiluna. Pantin on voinut lunastaa paikallisvaluuttana eli Plastic Coinina muovikierr\u00e4tyspisteell\u00e4, joka on nimetty MuoviSammoksi (Kalevalan Sammon mukaan). Paikallisvaluuttaa on voinut k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 K-market Kanelissa ett\u00e4 4H-yhdistyksen yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kirpputorilla. Tulokset ovat olleet kannustavia ja pantillisuudesta on jo nyt ollut kilpailuetua vastaaviin tuotteisiin verrattuna. Kokeilu siis ohjaa ostamaan vastuullisia muovipakkauksia, jotka kuluttaja n\u00e4kee parempina taloudellisen hy\u00f6dyn toivossa.<\/p>\n

Kuluttaja kierr\u00e4tt\u00e4\u00e4 muovipullot tehokkaasti panttimaksun takia ja siksi niiden kierr\u00e4tysteho on yli 90 prosenttia. T\u00e4t\u00e4 ideaa sovellettiin my\u00f6s muovipakkauksiin paikallisesti. T\u00e4llaisella j\u00e4rjestelm\u00e4ll\u00e4 voisi olla suunnaton kysynt\u00e4 maailmalla, kun muoviroskasta on tullut globaali ongelma. Lis\u00e4ksi ideassa ollaan viem\u00e4ss\u00e4 eteenp\u00e4in panttij\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, jossa panttimaksun voisi lunastaa mobiilitilille. Kun muoviroskalle annetaan arvo, niin ihmisten ajattelu muuttuu.<\/p>\n

Monet muutkin asiat voisivat olla pantillisia kuin vain muovipakkaukset. Pantti voisi parhaimmillaan toimia my\u00f6s k\u00e4ytt\u00f6tavaroissa, kuten harrastusv\u00e4lineiss\u00e4 ja tietyiss\u00e4 ty\u00f6kaluissa, joilla ei ole p\u00e4ivitt\u00e4ist\u00e4 tarvetta. Pantin saisi takaisin, kun tuote on t\u00e4ytt\u00e4nyt k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksensa ja tuote voisi siirty\u00e4 seuraavalle tarvitsijalle. T\u00e4ll\u00f6in tuotteita ei valmistettaisi turhaan suuria m\u00e4\u00e4ri\u00e4, vaan kyse olisi yksitt\u00e4isen esineen k\u00e4ytt\u00f6asteen kasvattamisesta – l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti esine olisi valmistettu kest\u00e4v\u00e4ksi ja sen k\u00e4ytt\u00f6 olisi resurssitehokasta. Kirjaston vanha nimi lainasto, on ajattelemisen arvoinen konsepti, joka on syntynyt resurssiniukkuuden tarpeisiin.<\/p>\n

Muovipakkauskokeilusta on opittu se, ett\u00e4 usein nopein tapa vaikuttaa ihmisten ymp\u00e4rist\u00f6k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen ei ole lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6. Kokeilussa nopeita muutoksia saatiin aikaan digitaalisten viestinten avulla ja ohjaamalla kulutusk\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 kest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4n suuntaan kannustimilla sek\u00e4 yhteisen ongelman ja tarpeen tunnistamisella. Markkinat ohjaavat tehokkaasti my\u00f6s kiertotaloutta, kun sille keksii yksinkertaiset ja kuluttajal\u00e4ht\u00f6iset keinot. Esimerkiksi lapset ovat olleet avainasemassa, sill\u00e4 kokeilusta on kerrottu koululla ja parhaiten kierr\u00e4tt\u00e4v\u00e4t koululuokat palkitaan. Panttimaksut voivat kuulostaa pienilt\u00e4, mutta lapsille senteill\u00e4 on iso merkitys ja samalla on tehty ymp\u00e4rist\u00f6kasvatusta kiertotalouden hengess\u00e4.<\/p>\n

Kiertotalous on tulevaisuuden ala, joka on vasta muotoutumassa. Sen ratkaisut, toimintatavat, tuotteet ja palvelut ovat viel\u00e4 suurelta osin keksim\u00e4tt\u00e4 ja l\u00f6yt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. T\u00e4h\u00e4n tarvitaan uusia, kiertotalouden perusteet ymm\u00e4rt\u00e4vi\u00e4 ja oikeilla kiertotalousasenteilla olevia ihmisi\u00e4, kuten ammattikorkeakouluopiskelijoita tulevaisuuden tekij\u00f6iksi. Kiertotalous etenee ja integroituu osaksi yhteiskuntaa v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Muutos voi tuntua v\u00e4lill\u00e4 pelottavalta, mutta globaalit haasteet ovat niin suuria, ett\u00e4 ihmisten on pakko toimia kest\u00e4v\u00e4sti. Kiertotalous ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarkoita el\u00e4m\u00e4ntavoistamme luopumista, vaan resurssiviisautta. Rajoitteet ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset nostavat liian usein karvat pystyyn. Muutos tapahtuukin kuluttajal\u00e4ht\u00f6isen kannusteen sek\u00e4 kysynn\u00e4n ja tarpeen kautta. Haaste on heitetty. Onkin tarpeen kysy\u00e4, l\u00f6ytyyk\u00f6 t\u00e4llaisia kuluttajal\u00e4ht\u00f6isi\u00e4 kiertotalouden ratkaisuja suomalaisista yrityksist\u00e4 ja organisaatioista?<\/p>\n

\u00a0<\/em><\/p>\n

Asiasanat: kiertotalous, kierr\u00e4tys, j\u00e4tteiden k\u00e4sittely, sivuvirrat, suljetut kierrot, ilmastonsuojelu, raaka-aineet, energia, raaka-ainetehokkuus, energiatehokkuus, uusiutuvat energiat, uusiutuvat materiaalit, fossiiliset polttoaineet, asenteet, koulutus, hankkeet<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Tulevaisuudessa kiertotaloushankkeiden on oltava monialaisia \u201dMix up\u201d -yhteisty\u00f6hankkeita, jotta ne kattavat kaikki el\u00e4m\u00e4n alat ja tasot niin kuin kokonaisvaltainen kiertotalouskin tekee. Yksitt\u00e4isen henkil\u00f6n, kuluttajan, vaikutusmahdollisuudet kiertotalouteen on pidett\u00e4v\u00e4 yll\u00e4. N\u00e4in sitoutetaan kiertotalouteen sen toteuttajat ruohonjuuritasolta.<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":1900,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[363443,110188],"tags":[6744,54578,47144,43350,115164],"class_list":["post-1886","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-3-2018","category-puheenvuoro","tag-ennakointi","tag-hankkeet","tag-ilmastonmuutos","tag-kestava-kehitys","tag-kiertotalous"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2018\/12\/Timonen-Laasasenaho-puheenvuoro-Lumen-lehti-3-2018.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-uq","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1886","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1886"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1886\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1887,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1886\/revisions\/1887"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1900"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1886"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1886"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1886"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}