{"id":2017,"date":"2019-04-24T07:39:50","date_gmt":"2019-04-24T04:39:50","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=2017"},"modified":"2019-04-24T07:39:50","modified_gmt":"2019-04-24T04:39:50","slug":"lapin-jokirapu-menetetty-mahdollisuus-vai-tulevaisuuden-aito-arktinen-hittituote","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2019\/04\/24\/lapin-jokirapu-menetetty-mahdollisuus-vai-tulevaisuuden-aito-arktinen-hittituote\/","title":{"rendered":"Lapin jokirapu \u2013 menetetty mahdollisuus vai tulevaisuuden aito arktinen hittituote?"},"content":{"rendered":"

Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n

\u00a0<\/strong>Petri Muje, FM, projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6, Tulevaisuuden biotalous \u2013osaamisryhm\u00e4, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

Lapin puhtaasta luonnosta saadaan ensiluokkaisia raaka-aineita, joiden hy\u00f6dynt\u00e4minen ja mahdollisimman tehokas paikallinen jatkojalostus edist\u00e4v\u00e4t paikallistaloutta tarjoamalla ty\u00f6t\u00e4 ja toimeentuloa. Lappilaisella kalalla on nyt hyv\u00e4t markkinat ja t\u00e4rkeimpien lajien (siika, muikku, kuha) osalta kysynt\u00e4\u00e4 on tarjontaa enemm\u00e4n.<\/p>\n

Viime aikoina erityisesti kaupallisen kalastuksen sivuvirtojen hy\u00f6dynt\u00e4miseen on kiinnitetty huomiota mm. SITRAn rahoittamassa ja nyt jo p\u00e4\u00e4ttyneess\u00e4 Bioj\u00e4tteest\u00e4 raaka-aineeksi \u2013 kala- porotalous osaksi kiertotaloutta sek\u00e4 helmikuussa 2019 alkaneessa Sivuvirrat elintarvikek\u00e4ytt\u00f6\u00f6n \u2013 Lappilaista poroa ja kalaa aasialaisiin ravintoloihin (EAKR, Lapin liitto) hankkeissa.<\/p>\n

Vesisviljelyn osalta pullonkaulana n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Lapissa(kin) olevan ymp\u00e4rist\u00f6lupiin liittyv\u00e4 asiat, joiden taustalla on vesist\u00f6jemme heikko vastaanottokyky ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isille ravinteille. Alaa voidaan kuitenkin kehitt\u00e4\u00e4 mm. Kemijoella sek\u00e4 tulevaisuudessa hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kaupallisessa toiminnassa ensi askeliaan ottavaa kiertovesilaitostekniikkaa.<\/p>\n

 <\/p>\n

\u00c4yri\u00e4isi\u00e4 kotimaasta<\/h2>\n

Suomessa sininen biotalous on perustunut kalastukseen ja erityisesti kirjolohen viljelyyn. Merilev\u00e4n, simpukoiden ja \u00e4yri\u00e4isten merkitys on meill\u00e4 ollut viime vuosina v\u00e4h\u00e4ist\u00e4 niin pyynnin kuin viljelynkin osalta \u2013 t\u00e4pl\u00e4ravulla (Pacifastacus leniusculus<\/em>) ja maamme alkuper\u00e4isell\u00e4 jokiravulla (Astacus astacus<\/em>) on kuitenkin ollut oma merkityksens\u00e4 sek\u00e4 pyynnin ett\u00e4 viljelyn saralla. Nykyisell\u00e4\u00e4n koko maan vuosituotto on 3-5 miljoonaa rapua.<\/p>\n

Pohjois-Amerikasta meille tuodun t\u00e4pl\u00e4ravun osalta uudet tiukat vieraslajeihin liittyv\u00e4t EU-normit ovat lopettaneet lajin viljelyn ja est\u00e4v\u00e4t my\u00f6s sen istutukset Suomessa. T\u00e4pl\u00e4rapu kantaa ja levitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s rapuruttoa, joka on tuhoisa jokirapukannoille. Nyt jo menetettyj\u00e4 etel\u00e4isen ja keskisen Suomen rapuvesist\u00f6j\u00e4 ei voida en\u00e4\u00e4 palauttaa jokiravulle suotuisiksi niiss\u00e4 olevan ja lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n t\u00e4pl\u00e4rapukannan vuoksi. Rapurutto on tuhonnut my\u00f6s merkitt\u00e4vi\u00e4 jokirapukantoja Lapissa \u2013 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n alisella ja keskisell\u00e4 Kemijoella ollaan menetetty tehtyjen selvitysten perusteella yli puolen miljoonan euron jokirapusaaliit 2000-luvulla. T\u00e4pl\u00e4rapu menestyy jokirapua heikommin pohjoisessa eik\u00e4 ole onneksi pystynyt muodostamaan pysyvi\u00e4 kantoja Lappiin.<\/p>\n

 <\/p>\n

RapuLappi<\/h2>\n

Lapissa jokirapu el\u00e4\u00e4 pohjoisen levinneisyytens\u00e4 \u00e4\u00e4rirajoilla. Nykyisin pohjoisimmat esiintym\u00e4t l\u00f6ytyv\u00e4t napapiirin tienoilta. Ilmaston ja s\u00e4\u00e4olojen muutos voi kuitenkin avata jatkossa mahdollisuuksia jokiravun istuttamiselle neitseellisille (ja rapuruttovapaille) alueille keskisess\u00e4 Lapissa. Lappi voikin korvata perinteisi\u00e4 ja nyt menetettyj\u00e4 jokirapualueita tulevaisuudessa.<\/p>\n

Luonnonkannat tullevat muodostamaan my\u00f6s jatkossa raputalouden merkitt\u00e4vimm\u00e4n osa-alueen. Jo nyt Lapissa on omaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n jokirapuja pyyt\u00e4vien ja niit\u00e4 sesonkiluonteisesti myyvien henkil\u00f6iden rinnalla jo ainakin yksi my\u00f6s jokirapuja pyyt\u00e4v\u00e4 kaupallinen kalastaja. T\u00e4pl\u00e4rapuja kaupallisesti pyyt\u00e4vi\u00e4 henkil\u00f6it\u00e4 on jo useita mm. Ruotsissa ja Etel\u00e4isess\u00e4 Suomessa.<\/p>\n

Ravunviljelyll\u00e4 voidaan tukea raputaloutta tuottamalla tautivapaita istukkaita ja yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 reservi\u00e4 mahdollisten rapuruttotapausten varalle. Ainakin suljettuihin vesist\u00f6alueisiin (ns. lammikkoviljely) tukeutuvalla ruokaravunviljelyll\u00e4 voi my\u00f6s olla tulevaisuudessa mahdollisuuksia. Oma kaupallisen toiminnan alueensa voi jatkossa olla my\u00f6s eksklusiivinen raputurismi \u2013 \u201darktisten\u201d jokirapujen pyynti ja niiden nauttimiseen liittyv\u00e4t asiat. My\u00f6s jokirapujen jatkojalostuksella (l\u00e4hinn\u00e4 keitt\u00e4misell\u00e4) on oma sijansa palveltaessa ravintoloita ja osin my\u00f6s yksityisi\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4.<\/p>\n

Lapissa ei ole merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 paikallista rapukulttuuria –\u00a0 jokirapu on mahdollistanut ja mahdollistaa tulevaisuudessakin kuitenkin merkitt\u00e4v\u00e4n lis\u00e4ansioiden hankkimismahdollisuuden. Jokiravun hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 voidaan edelleen kehitt\u00e4\u00e4 mm. jokirapukantojen hoidon ja saaliin hy\u00f6dynt\u00e4misen kehitt\u00e4misen kautta. Jokiravulla on mahdollisuuksia Lapissa!<\/p>\n

Kun lajilla, t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa jokiravulla, on selke\u00e4 kaupallinen merkitys, tukee se osaltaan my\u00f6s lajin s\u00e4ilytt\u00e4mist\u00e4 ja vesist\u00f6jemme biodiversiteetin s\u00e4ilytt\u00e4mist\u00e4. Jokirapu on nyt luokiteltu eritt\u00e4in uhanalaiseksi (EN A2 abce) rapuruton ja sit\u00e4 usein kantavan t\u00e4pl\u00e4ravun 2000-luvulla tapahtuneen voimakkaan levi\u00e4misen my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuva 1. Rapurutto tuhosi Kemijoen p\u00e4\u00e4uoman merkitt\u00e4v\u00e4t jokirapukannat 2000-luvulla. Kuvassa rapuruton aiheuttamia melanisaatioita Kemijoen jokiravulla (kuva Ari Mannonen).<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

Viitteet<\/h3>\n

https:\/\/www.ymparisto.fi\/fi-FI\/Luonto\/Lajit\/Uhanalaiset_lajit\/Suomen_lajien_Punainen_lista_2019<\/p>\n

Raputietokeskus<\/a><\/p><\/blockquote>\n