{"id":2036,"date":"2019-04-24T07:46:06","date_gmt":"2019-04-24T04:46:06","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=2036"},"modified":"2019-04-24T08:07:40","modified_gmt":"2019-04-24T05:07:40","slug":"rakentamisen-vahahiilisyystavoitteet","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2019\/04\/24\/rakentamisen-vahahiilisyystavoitteet\/","title":{"rendered":"Rakentamisen v\u00e4h\u00e4hiilisyystavoitteet\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0"},"content":{"rendered":"

Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n

Miika Poikaj\u00e4rvi, insin\u00f6\u00f6ri (AMK), projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6, \u00c4lyk\u00e4s rakennettu ymp\u00e4rist\u00f6, Lapin AMK<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

T\u00e4\u00e4ll\u00e4 pohjoisessa puheet ilmastonl\u00e4mpenemisest\u00e4 voivat viel\u00e4 tuntua hyvinkin kaukaisilta. Keskell\u00e4 kovimpia talvipakkasia puheet ilmastonl\u00e4mpenemisest\u00e4 voidaan ottaa ilolla vastaan. Kuitenkin kun aletaan tarkemmin tarkastelemaan sen vaikutuksia, on totuus karua luettavaa. Muutamista seurauksista luonnon monimuotoisuuden katoaminen, merten happamoituminen, s\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6iden yleistyminen yms. ovat ilmi\u00f6it\u00e4, joiden vakavuutta ei voida kiist\u00e4\u00e4.<\/p>\n

IPCC:n (hallitustenv\u00e4linen ilmastonmuutospaneeli) vuonna 2018 julkaisemassa Global Warming of 1,5\u00baC<\/a> –<\/em>raportissa on analysoitu ilmastonmuutokseen liittyv\u00e4\u00e4 tutkimusaineistoa ja sen mukaan ilmastonl\u00e4mpeneminen on mahdollista pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 1,5 \u00a0celciusasteeseen, jos hiilineutraalius saavutetaan vuoteen 2055 menness\u00e4 (2). T\u00e4h\u00e4n tavoitteeseen maailman maat sitoutuivat Pariisin ilmastokokouksessa vuonna 2015 muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.<\/p>\n

T\u00e4h\u00e4n tavoitteeseen pyrit\u00e4\u00e4n my\u00f6s rakennusten hiilip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ohjaamalla. EU:n tasolla tarkasteltuna rakennukset kuluttavat noin 40 prosenttia energiasta ja niist\u00e4 syntyy noin 35 prosenttia alueen kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 (3). Rakennetulla ymp\u00e4rist\u00f6ll\u00e4 on siis merkitt\u00e4v\u00e4t vaikutukset kokonaisuutta tarkasteltaessa. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 vuoteen 2020 loppuun menness\u00e4 kaikkien uusien rakennusten tulee olla l\u00e4hes nollaenergiarakennuksia vuositasolla tarkasteltuna. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 rakennukset ovat hyvin energiatehokkaita ja niiden vaatima ulkopuolinen energiantarve katetaan suurimmaksi osaksi uusiutuvalla energialla.<\/p>\n

Rakennusten energian l\u00e4hteen\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n laajalti edelleen uusiutumattomia energianl\u00e4hteit\u00e4 kuten kivihiilt\u00e4 ja t\u00e4st\u00e4 johtuen suurin osa rakennuksen elinkaarenaikaisista kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 muodostuu rakennuksen k\u00e4ytt\u00f6vaiheen ajalta. T\u00e4ll\u00f6in rakennuksen materiaalien osuus esitt\u00e4\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 osaa elinkaarenaikaisista hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n

Kuitenkin kun siirryt\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n uusiutuvia energianmuotoja, voi n\u00e4iden osatekij\u00f6iden suhteet muuttua. Esimerkiksi Norjassa ja Ruotsissa on jo k\u00e4ynyt niin, ett\u00e4 joissain rakennushankkeissa rakennuksessa k\u00e4ytett\u00e4vien materiaalien kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6jen osuus koko elinkaarenaikaisista p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 on yht\u00e4 suuri tai suurempi kuin energiankulutuksen (1). Kuvassa 1. on havainnollistettu CO2<\/sub>-p\u00e4\u00e4st\u00f6jen jakaumaa rakennuksen elinkaaren ajalta.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuvio 1. Elinkaarenaikaisten CO2-p\u00e4\u00e4st\u00f6jen suhteellinen jakauma Bionovan koulutusmateriaalia mukaillen.<\/p>\n

 <\/p>\n

Rakennusten hiilijalanj\u00e4lke\u00e4 ohjataan jo nyt vapaaehtoisilla rakennusten ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten arviointity\u00f6kaluilla ja j\u00e4rjestelmill\u00e4, kuten brittil\u00e4isell\u00e4 BREEAMilla, yhdysvaltalaisella LEEDill\u00e4 tai suomalaisella RTS-ymp\u00e4rist\u00f6luokituksella. Kuitenkin Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n tavoitteena on, ett\u00e4 vuoteen 2025 menness\u00e4 rakennusten hiilijalanj\u00e4lke\u00e4 ohjattaisiin lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ll\u00e4. Tavoitteena on, ett\u00e4 alkuun voitaisiin vaatia ainoastaan ilmoitusvelvollisuutta, jonka j\u00e4lkeen voitaisiin siirty\u00e4 sitoviin raja-arvoihin. (3)<\/p>\n

Rakennusten elinkaaren hiilijalanj\u00e4ljen laskenta on ollut perinteisesti ty\u00f6l\u00e4st\u00e4. L\u00e4ht\u00f6tietojen ollessa puutteellisia ja menetelmien ollessa monikirjavia, tuloksienkin voidaan arvella olevan v\u00e4h\u00e4n sinne p\u00e4in. Onneksi laskentaa varten on valmisteltu ja kehitetty yhteisi\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ja standardeja, kuten EN 157978 ja EU-LEVELS, joiden ansiosta voidaan toteuttaa luotettavaa rakennusten hiilijalanj\u00e4ljen laskentaa. Markkinoilla on my\u00f6s monia erilaisia laskentaty\u00f6kaluja, usealta eri taholta, jotka suoraviivaistavat laskentaprosessia entisest\u00e4\u00e4n. Varsinkin BIM (rakennuksen tietomalli) \u2013mallipohjainen laskenta mahdollistaa sen, ett\u00e4 mik\u00e4 ennen vaati viikon ty\u00f6n, voidaan uusilla ty\u00f6kaluilla toteuttaa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

L\u00e4hteet<\/h2>\n
    \n
  1. Bionova Oy. Rakennusalan v\u00e4h\u00e4hiilisyystavoitteet ja elinkaarenhiilijalanj\u00e4lki \u2013koulutus. Helsinki. 14.2.2019<\/li>\n
  2. IPCC, 2018: Summary for Policymakers. In: Global Warming of 1.5\u00b0C. An IPCC Special Report on the impacts of global warming of 1.5\u00b0C above pre-industrial levels and related global greenhouse gas emission pathways, in the context of strengthening the global response to the threat of climate change, sustainable development, and efforts to eradicate poverty [Masson-Delmotte, V., P. Zhai, H.-O. P\u00f6rtner, D. Roberts, J. Skea, P.R. Shukla, A. Pirani, W. Moufouma-Okia, C. P\u00e9an, R. Pidcock, S. Connors, J.B.R. Matthews, Y. Chen, X. Zhou, M.I. Gomis, E. Lonnoy, Maycock, M. Tignor, and T. Waterfield (eds.)]. World Meteorological Organization, Geneva, Switzerland, 32 pp.<\/li>\n
  3. Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6. Maank\u00e4ytt\u00f6 ja rakentaminen. Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 ja ohjeet. L\u00e4hes nollaenergiarakentamisen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6. Viitattu 8.4.2019 https:\/\/www.ym.fi\/fi-FI\/Maankaytto_ja_rakentaminen\/Lainsaadanto_ja_ohjeet\/Lahes_nollaenergiarakentamisen_lainsaadanto<\/li>\n<\/ol>\n

     <\/p>\n

     <\/p>\n

    Asiasanat: kest\u00e4v\u00e4 rakentaminen, v\u00e4h\u00e4hiilisyys, elinkaari, hiilijalanj\u00e4lki, rakentaminen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Rakennusten elinkaaren hiilijalanj\u00e4ljen laskenta on ollut perinteisesti ty\u00f6l\u00e4st\u00e4. Puutteellisten l\u00e4ht\u00f6tietojen ja monenkirjavien menetelmien takia tuloksienkin voidaan arvella olevan v\u00e4h\u00e4n sinne p\u00e4in. Nyt on kehitetty yhteisi\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ja standardeja, joiden ansiosta rakennusten hiilijalanj\u00e4ljen laskeminen on luotettavampaa.<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":2000,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[363445,110187],"tags":[115166,47144,43350,110390],"class_list":["post-2036","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-1-2019","category-teema-artikkeli","tag-energia","tag-ilmastonmuutos","tag-kestava-kehitys","tag-rakentaminen"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2019\/04\/Poikaj\u00e4rvi-teema-artikkeli-Lumen-lehti-1-2019.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-wQ","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2036","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2036"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2036\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2065,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2036\/revisions\/2065"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2000"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2036"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2036"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2036"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}