{"id":2039,"date":"2019-04-24T07:46:53","date_gmt":"2019-04-24T04:46:53","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=2039"},"modified":"2019-04-24T08:05:51","modified_gmt":"2019-04-24T05:05:51","slug":"ilmastokirja-nyt","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2019\/04\/24\/ilmastokirja-nyt\/","title":{"rendered":"Ilmastokirja. Nyt"},"content":{"rendered":"

Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n

Otto Pesonen, insin\u00f6\u00f6ri (AMK), projekti-insin\u00f6\u00f6ri, \u00c4lyk\u00e4s rakennettu ymp\u00e4rist\u00f6 -osaamisryhm\u00e4, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n

\u00a0<\/em><\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuva 1. (Pesonen 2019)<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n kirjoituksen tarkoitus on avata, kuinka me p\u00e4\u00e4semme suurista puheista pieniin tekoihin. L\u00e4hdet\u00e4\u00e4n heti alkuun suurimmasta aiheesta, joka uhkaa ihmiskuntaamme. Eli ilmastonmuutoksesta ja sen torjunnasta. T\u00e4st\u00e4 aiheesta on puhuttu jo useita vuosikymmeni\u00e4, mutta edelleen se vaivaa meit\u00e4. Koska se ilmastonmuutos oikein tulee ja voimmeko est\u00e4\u00e4 sen?<\/p>\n

 <\/p>\n

Suurista puheista pieniin tekoihin<\/h2>\n

Aloitetaan kertomus fiktiivisell\u00e4 esimerkill\u00e4, vuonna 2004 tehdyst\u00e4 katastrofielokuvasta The Day After Tomorrow. Kyseiss\u00e4 elokuvassa j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden sulaminen sekoittaa merivesien suolatasapainon, joka aiheuttaa veden l\u00e4mp\u00f6tilan \u00e4killisen alenemisen ja merivirtoihin radikaaleja muutoksia. Muutokset johtavat r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4isesti myrskyihin, tsunameihin ja lopulta uuden j\u00e4\u00e4kauden syntyyn muutaman p\u00e4iv\u00e4n aikana. T\u00e4llaista skenaarioita tuskin tapahtuu t\u00e4\u00e4ll\u00e4 meid\u00e4n oikeassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, mutta mit\u00e4 meille sitten tapahtuu, se onkin yht\u00e4 hankala kysymys. 12-vuotta sitten, vuonna 2007, saimme lukea Iltalehdest\u00e4 j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4n uutisen:<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuva 2: Iltalehden otsikko vuodelta 2007 (Iltalehti 2007)<\/p>\n

 <\/p>\n

Uutisessa siteeratut ilmastotutkijat vertaavat ilmastoa galaksienv\u00e4lisiksi savuaviksi ohjuksiksi. Heid\u00e4n mukaansa kasvihuonekaasujen lis\u00e4\u00e4ntyminen tekee ilmastonmuutoksen pys\u00e4ytt\u00e4misen mahdottomaksi jo kymmeness\u00e4 vuodessa. (Iltalehti 2007) Vajaa 12 vuotta my\u00f6hemmin, syksyll\u00e4 2018, saimme t\u00e4ll\u00e4 kertaa Iltasanomista karuja uutisia luettavaksi:<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuva 3: Iltasanomien otsikko vuodelta 2018 (Iltasanomat 2018)<\/p>\n

 <\/p>\n

Mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4n reilun vuosikymmenen aikana tapahtui, jotta saimme j\u00e4lleen lis\u00e4aikaa? Emme ainakaan onnistuneet v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n globaaleja energiantuotannon p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 l\u00e4ht\u00f6tilanteeseen verrattuna. Vuotta 2009 lukuun ottamatta maailman energiantuotannon hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6t kasvoivat vuoteen 2014 asti. Vuodet 2015 ja 2016 indikoivat jo hetken paremmasta tulevaisuudesta p\u00e4\u00e4st\u00f6jen l\u00e4hdetty\u00e4 liev\u00e4\u00e4n laskuun. Kuviossa 1 on esitetty maailman energiantuotannon hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6t.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuvio 1: Globaalit hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6t (IEA 2017)<\/p>\n

 <\/p>\n

Tuoreiden uutisten my\u00f6t\u00e4 kuitenkin vuonna 2017 p\u00e4\u00e4st\u00f6t l\u00e4htiv\u00e4t j\u00e4lleen kasvuun ja vuonna 2018 p\u00e4\u00e4st\u00f6t nousivat jo kaikkien aikojen korkeimmalle tasolle maailman energiatarpeen noustessa. (Carrington 2018) Energiatarpeen kasvu on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4 kehittyvien maiden kuten Intian ja Kiinan talouskasvun my\u00f6t\u00e4 ja se tuskin tulee pys\u00e4htym\u00e4\u00e4n l\u00e4hivuosina n\u00e4iden maiden l\u00e4hentyess\u00e4 l\u00e4nsimaista elintasoa.<\/p>\n

T\u00e4h\u00e4n kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n tilanteeseen oli j\u00e4lleen aika her\u00e4t\u00e4 ja t\u00e4ll\u00e4 kertaa sen teki nuoriso. Maaliskuun 15. p\u00e4iv\u00e4 2019 yli 120 maassa opiskelijat ja koululaiset siirtyiv\u00e4t koulunpenkeilt\u00e4 kaduille vaatimaan maidensa hallituksilta vastuullisempaa ilmastopolitikkaa, ei tulevaisuudessa vaan ilmastotekoja nyt.<\/p>\n

Mit\u00e4 n\u00e4m\u00e4 mahdolliset ilmastoteot ovat? Paljonko meill\u00e4 on aikaa pelastaa asuinplaneettamme soveltuvuus meille ihmisille, vai onko meid\u00e4n 10 vuoden aikaikkuna jo sulkeutunut lopullisesti? T\u00e4h\u00e4n l\u00f6ytyy varmasti yht\u00e4 monta vastausta kuin on asiaa tutkivaa ihmist\u00e4. Minulla ei ole yhteenk\u00e4\u00e4n n\u00e4ist\u00e4 suurista kysymyksist\u00e4 antaa varmoja vastauksia, mutta jo ulos katsomalla pystyn n\u00e4kem\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 ilmasto on muuttunut vuosikymmenien takaisesta. En tied\u00e4 kauanko meill\u00e4 on aikaa muuttaa suunta vai onko aikaa ollenkaan, mutta jotain on teht\u00e4viss\u00e4, sen min\u00e4kin tied\u00e4n.<\/p>\n

 <\/p>\n

Suomi on edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4<\/h2>\n

Meill\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Suomessa kest\u00e4v\u00e4 kehitys, kiertotalous ja resurssiviisaus kulkevat k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4 ilmastonmuutoksen torjunnan kanssa. Biotalous ja cleantech-toimiala ovat suuri vientisektori Suomessa. Me viemme maailmalle asiantuntemusta ja puhtaampia ratkaisuja siin\u00e4 samalla kun toteutamme niit\u00e4 kotimaassamme. Uusiutuvan energian k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olemme EU-maiden k\u00e4rkijoukossa, meid\u00e4n energiatuotannosta noin 37 prosenttia tuotetaan uusiutuvasti. Meill\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Lapissa asiat ovat viel\u00e4 sit\u00e4kin paremmin. Yli 90 prosenttia Lapin energiantuotannosta tuotetaan uusiutuvalla tai turpeella.<\/p>\n

Mik\u00e4li jatkossakin puhtaampien tuotantomenetelmien kehitt\u00e4minen, vahva osaaminen ja vastuunkanto ymp\u00e4rist\u00f6asioissa pysyv\u00e4t vahvuutenamme, niin olemme oikealla tiell\u00e4. Uusiutuvan energian lis\u00e4\u00e4minen ja energiatehokkuuden parantaminen uudis- ja korjausrakentamisessa, kuin my\u00f6s muilla sektoreilla, pit\u00e4v\u00e4t meid\u00e4t t\u00e4ll\u00e4 valitulla polulla. Meill\u00e4 on my\u00f6s hyvi\u00e4 ty\u00f6kaluja kuntatasolle, jotka pit\u00e4v\u00e4t n\u00e4m\u00e4 asiat p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien mieless\u00e4 jatkossakin.<\/p>\n

 <\/p>\n

Ty\u00f6kalut edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4n\u00e4 pysymiseen<\/h2>\n

Energiatehokkuussopimus 2017-2025<\/strong> on yksi n\u00e4ist\u00e4 ty\u00f6kaluista. T\u00e4m\u00e4 vapaaehtoinen sopimus kunnille ja yrityksille tavoittelee 7,5 prosenttia energians\u00e4\u00e4st\u00f6\u00e4 vuoteen 2025 menness\u00e4. Sopimuksen porkkanana toimii mahdollisuus saada 20 prosenttia investointitukea tavanomaisen teknologian energiatehokkuusinvestointeihin. Velvoitteena on luoda suunnitelma tavoitteeseen p\u00e4\u00e4syst\u00e4 ja raportoida tehdyt toimenpiteet.<\/p>\n

T\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 sopimuskaudelle 2017-2025 on liittynyt yhteens\u00e4 503 yrityst\u00e4, niiden 4600 toimipaikkaa ja 89 kuntaa\/kuntayhtym\u00e4\u00e4. Lapin kunnista sopimuksen piiriin kuuluvat t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Enonteki\u00f6, Kemi, Simo ja Tervola. N\u00e4iden lis\u00e4ksi mukana on noin 30 Lapissa toimivaa yrityst\u00e4. (Energiatehokkuussopimukset 2017-2025 2019) Toivottavasti mahdollisimman moni kunta ja yritys l\u00e4htev\u00e4t viel\u00e4 mukaan tavoittelemaan s\u00e4\u00e4st\u00f6\u00e4 yhdess\u00e4. Sen verran tied\u00e4n, ett\u00e4 muutamassa kunnassa sopimukseen liittymist\u00e4 valmistellaan t\u00e4ll\u00e4kin hetkell\u00e4.<\/p>\n

Onko t\u00e4llaisilla sopimuksilla mit\u00e4\u00e4n vaikutusta oikeasti energiank\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, vai onko t\u00e4m\u00e4 vain pelkk\u00e4\u00e4 hyvesignalointia? Nostetaan esiin edellisen sopimuskauden 2008-2016 tuloksia saadaksemme vastauksen.<\/p>\n