{"id":2187,"date":"2019-10-30T12:44:49","date_gmt":"2019-10-30T10:44:49","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=2187"},"modified":"2019-10-30T12:44:49","modified_gmt":"2019-10-30T10:44:49","slug":"turvallisuus-osana-kehittyvia-hyvinvointipalveluja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2019\/10\/30\/turvallisuus-osana-kehittyvia-hyvinvointipalveluja\/","title":{"rendered":"Turvallisuus osana kehittyvi\u00e4 hyvinvointipalveluja"},"content":{"rendered":"

Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n

Leena Viinam\u00e4ki, YTT (sosiaalipolitiikka), laillistettu sosiaality\u00f6ntekij\u00e4, sosiaalialan koulutus, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n

Reko Silvenius, FM, rikoskomisario, Lapin poliisi<\/em><\/p>\n

Eija Raasakka, restonomi, projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6, Lapin ammattikorkeakoulu <\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

Johdanto<\/h2>\n

Pohdimme artikkelissa, millaisessa roolissa turvallisuuteen liittyv\u00e4t kysymykset ovat alati kehittyviss\u00e4 hyvinvointipalveluissa Lapin maakunnassa, jota luonnehtii harvaan asuttu maaseutu, pitk\u00e4t asiointimatkat, v\u00e4est\u00f6n keskittyminen kasvukeskuksiin, demografisesti valikoiva muuttoliike sek\u00e4 kolmen valtakunnan raja (Kuvio 1.).<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuvio 1. Lapin maakunta naapurimaiden aluenaapureineen. L\u00e4hde: Grunfelder ym. 2017.<\/p>\n

Artikkeli perustuu hankevalmistelun (NordSafety, multi-sectoral cooperation strengthening safe cross-border operating and business environment<\/em>, Interrg Nord 2019-09-30) aikana k\u00e4ymiimme keskusteluihin, joissa mietimme Pohjois-Kalotilla asuvien kansalaisten turvallisuuteen ja arjen el\u00e4misen reunaehtoihin liittyvi\u00e4 kysymyksi\u00e4 erityisesti harvaan asutuilla alueilla.<\/p>\n

Harvaan asutulla maaseudulla ja pitkien asiointimatkojen alueilla asuvilla kansalaisilla korostuu k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n\u00e4k\u00f6kulmasta hyvinvointipalveluiden saavutettavuus eli kuinka helposti ja nopeasti he saavat tarvitsemiaan hyvinvointipalveluja. K\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n\u00e4k\u00f6kulmasta arvioituna saavutettavuudessa on keskeist\u00e4 kansalaisten luottamus esim. hyvinvointipalveluiden saamiseen niiden tarvitsemishetkell\u00e4 kohtuullisen ajan puitteissa. Saatavuus puolestaan kertoo palveluiden tuottajan\u00e4k\u00f6kulmasta palveluvalikoimasta. (Mahdollisuuksien maaseutu. Maaseutupoliittinen \u2026 2014, 33\u201335.)<\/p>\n

Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon (2016) mukaan yhteiset arvot, demokratia, luotettava hallinto ja toimivat instituutiot luovat pohjan vakaudelle ja sis\u00e4iselle turvallisuudelle sek\u00e4 hyvinvoinnille. Turvallinen ja luottamukseen perustuva yhteiskunta on t\u00e4rke\u00e4 osa my\u00f6s ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. (Emt.) Hyvinvointia ja turvallisuutta tuottavat instituutiot muodostavat keskeisen reunaehdon kansalaisten turvallisuustunteelle ja -luottamukselle. Pohjoismaisessa yhteisty\u00f6ss\u00e4 on keskeist\u00e4 kansalaisten vapaa liikkuvuus maiden v\u00e4lill\u00e4, alueiden elinvoimaisuuden ja hyvinvoinnin edellytysten luominen alueella asuville kansalaisille, maiden v\u00e4liset ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynti- ja opiskelumahdollisuudet sek\u00e4 heid\u00e4n mahdollisuutensa erityisesti akuuttitilanteessa saada hyvinvointipalveluja my\u00f6s naapurimaasta tarpeen niin vaatiessa. (Gr\u00e4nshinderr\u00e5dets \u00e5rsrapport 2017; Handlingsplan f\u00f6r nordiskt \u2026 2018.) Raja-alueilla asuvilla lappilaisilla turvallisuutta tuottavat sek\u00e4 oman maan ett\u00e4 naapurimaan hyvinvointipalvelut, joita he voivat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 maiden v\u00e4listen yhteisty\u00f6sopimusten puitteissa.<\/p>\n

Ajankohtaishavaintoja turvallisuudesta lappilaiskontekstissa<\/h2>\n

Lapin turvallisuuteen heijastuvat kansallinen ja kansainv\u00e4linen turvallisuustilanne. Vaikka Suomi Pohjoismaana kuuluu turvallisimpien maiden joukkoon ja suomalaiset luottavat sis\u00e4asiainhallinnon viranomaisiin, niin suomalaisten turvattomuuden tunne lis\u00e4\u00e4ntynyt. Poliisin n\u00e4kemyksen mukaan turvallisuuden yll\u00e4pito vaikeutuu tulevaisuudessa koko maassa ja erityisesti harvaan asutuilla alueilla, joihin Lappikin kuuluu. Harvaan asutuilla alueilla sopimuspalokunnilla on elint\u00e4rke\u00e4 rooli viranomaispalvelujen tuottajana. 1990-luvulla alkaneesta toimintaresurssien v\u00e4henemisest\u00e4 huolimatta rajavartiolaitoksen arvion mukaan se on j\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ainoaksi toimintakykyiseksi viranomaiseksi it\u00e4rajalla ja harvaanasutulla rannikkoalueella. (Valtioneuvoston selonteko sis\u00e4isest\u00e4 \u2026 2016, 14\u201316.)<\/p>\n

Sis\u00e4isen turvallisuuden keskeisi\u00e4 haastajia ovat toimintaymp\u00e4rist\u00f6n kompleksisuuden lis\u00e4\u00e4ntyminen ja ennakoimattomuus, syrj\u00e4ytymisen moninaistuminen, v\u00e4est\u00f6ryhmien eriarvoistuminen, maaseudulla asuvan v\u00e4est\u00f6n ik\u00e4\u00e4ntyminen, kaupungistuminen, sukupolvien v\u00e4listen el\u00e4m\u00e4ntapojen ja arvojen erilaistuminen, asuinyhteis\u00f6jen monikulttuuristuminen maahanmuuton my\u00f6t\u00e4 sek\u00e4 perinteisen hyvinvointivaltiomallin tulevaisuuden uhkakuvat. (Himberg 2017; Evwaraye 2019.) Kansalaisten turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta edist\u00e4v\u00e4t mm. turvallinen koti-, asuin- ja ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6, toimivat peruspalvelut, v\u00e4est\u00f6n yhdenvertaisuus, hyvin suunniteltu liikenneymp\u00e4rist\u00f6, avun saanti tarvittaessa ja varmuus siit\u00e4, ett\u00e4 rikoksiin syyllistyneet joutuvat edesvastuuseen teoistaan. (Hyv\u00e4 el\u00e4m\u00e4 \u2013 turvallinen \u2026 2017.) Lapin harvaan asutulla maaseudulla asuvien kansalaisten turvallisuuden tunnetta m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 my\u00f6s asiointimatkojen pituudet<\/em> (kuinka kaukana ovat asiointipalvelupisteet) ja asioinnin jonotusajat<\/em> (kuinka kauan pit\u00e4\u00e4 odottaa kotona ja palvelupisteess\u00e4 asioinnin toteutumista).<\/p>\n

Digitalisaatio, esineiden internet (IoT) ja sen my\u00f6t\u00e4 kyberturvallisuus ulottuvat kansalaisten internetperustaiseen arjen asiointiin asuinpaikasta riippumatta kansalaisten hankkiessa enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin IoT-kuluttajalaitteita koteihinsa ja hy\u00f6dynt\u00e4ess\u00e4 pilvipalveluja my\u00f6s viranomaisasioinnissaan sek\u00e4 viranomaisten siirt\u00e4ess\u00e4 enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin asiointimahdollisuuksia verkkoperustaisiksi. \u00c4lykotien \u00e4lykk\u00e4\u00e4t esineet voivat helpottaa esim. vanhusten ja aistivammaisten kotona asumista \u00e4\u00e4niohjauksella. Nykyisin puhutaankin enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin verkottuvista tuotteista ja niiden turvallisesta k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 sek\u00e4 kannetaan huolta kuluttajansuojan n\u00e4k\u00f6kulmasta siit\u00e4, ett\u00e4 tuotteen ostanut todella voi itse p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 tietoturvavalinnoistaan IoT-kuluttajalaitteiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6noton yhteydess\u00e4. Esimerkiksi \u00e4lypesukoneen tai kotien valo- ja turvaj\u00e4rjestelmien puutteellinen tietoturva voi pahimmillaan vaarantaa kodin koko tietoturvan ja sen asukkaiden yksityisyyden. (Sis\u00e4ist\u00e4 turvallisuutta sek\u00e4 \u2026 2016; Partanen & Orkola 2019; V\u00e4\u00e4n\u00e4nen 2019.)<\/p>\n

Verkkoperustaisilla (hyvinvointi)palveluilla on yh\u00e4 suurempi rooli lappilaisv\u00e4est\u00f6n asiointikanavana k\u00e4yntiasiointipisteverkoston harventumisen my\u00f6t\u00e4. Verkkoperustaisen asioinnin perusreunaehto on toimiva internetinfrastruktuuri eli k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevat internetperustaisen asioinnin mahdollistavat laitteet ja verkkoyhteydet (Viinam\u00e4ki ym. 2017). Lapissa 30 Mbit\/s tarjonta on kattavampi verrattuna 100 Mbit\/s tarjontaan (ks. Liitteet 1.\u20132.). 100 Mbit\/s ja valokuitupohjainen laajakaistaverkko mahdollistavat laajojen liitetiedostojen l\u00e4hett\u00e4mist\u00e4 edellytt\u00e4v\u00e4n verkkoasioinnin (ks. esim. Selk\u00e4l\u00e4 ym. 2016). Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomessa nopeudeltaan v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 100 megainen liittym\u00e4 oli vuoden 2018 lopussa saatavilla 58 prosenttiin kotitalouksista vastaavan osuuden ollessa Ruotsissa ja Tanskassa yli 90 prosenttiin kotitalouksista (Suomi Pohjoismaiden k\u00e4rjess\u00e4 \u2026 2019). Aika-ajoin asiointiportaaleissa asiointi ei ole mahdollista palveluestohy\u00f6kk\u00e4yksen vuoksi, jolloin tietojen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n oikeutetut henkil\u00f6t eiv\u00e4t hy\u00f6kk\u00e4yksen seurauksena pysty k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n niit\u00e4 ollenkaan tai niiden k\u00e4ytt\u00f6 vaikeutuu. (Palvelunestohy\u00f6kk\u00e4ykset ovat internetin \u2026 2016). S\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6iden yleistymisen my\u00f6t\u00e4 my\u00f6s s\u00e4hk\u00f6katkokset voivat ajoittain vaikeuttaa asiointiportaalien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Vaikka arjen asiointi digitalisoituu kaikissa Pohjoismaissa, niin joustavia, maarajat ylitt\u00e4vi\u00e4 kansalaisten digiasiointimahdollisuuksia rajoittaa maakohtainen digilains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 (Jaakkola 2018).<\/p>\n

Kansalaisten arjen turvallisuus kytkeytyy hyvinvointiin moniammatillisesti. Onnistuakseen moniammatillinen yhteisty\u00f6 edellytt\u00e4\u00e4 yhteiskunnallisten kansallisten, alueellisten ja paikallisten muutosten ja my\u00f6s ns. heikkojen signaalien huomioimisen. Kansalaisten arjen turvallisuudessa erottuu kontrolliturvallisuus<\/em> perinteisine turvallisuuspalveluineen ja hyvinvointiturvallisuus<\/em> ennaltaehk\u00e4isevine ja korjaavine toimenpiteineen. (Kuvio 2.) Perinteisten institutionaalisten kontrolliturvallisuuspalveluiden lis\u00e4ksi kontrolliturvallisuutta tuottavat yh\u00e4 enemm\u00e4n vartiointiyritykset ja yksityiskoteihinkin asennettavissa olevat erityyppiset vartiointij\u00e4rjestelm\u00e4t uudentyyppisine anonymiteetti- ja tietoturvahaasteineen mm. kameratallenteiden vuoksi.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuvio 2. Arjen turvallisuus ja hyvinvointi. L\u00e4hde: Sis\u00e4isen turvallisuuden sihteerist\u00f6n p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Tarja Mankkinen, sis\u00e4ministeri\u00f6 teoksessa Vahvemmat yhdess\u00e4 2014, 4.<\/p>\n

Kansalaisten hyvinvointiturvallisuutta tuottaa moniammatillinen ja -toimijainen yhteisty\u00f6verkosto, jonka toiminnan keskeisen reunaehdon muodostaa eri toimijoiden v\u00e4linen riitt\u00e4v\u00e4n kattava ja nopea tiedonv\u00e4litys asiakasl\u00e4ht\u00f6isyyden luodessa toiminnan perustan (Vahvemmat yhdess\u00e4 – Moniammatilliset \u2026 2014, 3\u20136; ks. my\u00f6s Fux & Albert 2019; Giacometti ym. 2019). Oikea-aikainen ennalta ehk\u00e4isev\u00e4, preventiivinen ty\u00f6 on kustannustehokasta sek\u00e4 kontrolli- ja hyvinvointiturvallisuutta tuottavien toimijatahojen toimintaresurssien n\u00e4k\u00f6kulmasta ett\u00e4 palveluja saavien kansalaisten n\u00e4k\u00f6kulmasta heid\u00e4n hyvinvoinnin ja el\u00e4m\u00e4nlaadun kohentuessa ilman usein pitk\u00e4kestoista ja kallista korjaavaa hyvinvointity\u00f6t\u00e4. Oikea-aikaisen preventiivisen hyvinvointiturvallisuusty\u00f6n perustan muodostaa yhteisyytt\u00e4 ja paikallisyhteis\u00f6j\u00e4 vahvistava sosiaaliturva \u2013 erityisesti yhteis\u00f6- ja yhdyskuntaty\u00f6, koska useat yksil\u00f6lliset ongelmat koskettavat laajempia asuinalueita ja niiden vuorovaikutusverkostoja. Keskeisess\u00e4 roolissa on kansalaisten omista voimavaroista ja tarpeista sek\u00e4 niiden aktivoinnista l\u00e4htev\u00e4 sosiaality\u00f6 (Helne ym. 2012, 97.; ks. my\u00f6s Matthies ym. 2001; Fux & Albert 2019). Nykyist\u00e4 enemm\u00e4n voitaisiinkin toteuttaa etsiv\u00e4n nuorisoty\u00f6n tapaan ik\u00e4ryhm\u00e4neutraalia etsiv\u00e4\u00e4 sosiaality\u00f6t\u00e4 sosiaalialan toimijoiden jalkautuessa kansalaisten el\u00e4misen arkeen.<\/p>\n

K\u00e4yntiasiointiin perustuvan (hyvinvointi)palveluverkoston harventuessa ja palveluiden digitalisoituessa palveluiden saatavuus- ja saavutettavuus ovat keski\u00f6ss\u00e4 arvioitaessa kansalaisen el\u00e4misen mahdollisuuksia erityisesti harvaan asutulla maaseudulla. Palveluiden saatavuuden ympyr\u00e4mallin avulla kuvataan kansalaisten asiointimatkojen pituuksia ja ajank\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Palveluiden saatavuuden ympyr\u00e4mallissa asiakas kohtaa kodissaan<\/em> auttamisinstituutioiden (esim. kotipalvelu ja kotisairaanhoito) avopalveluty\u00f6ntekij\u00e4t. Kodin l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6n <\/em>keskeisen tukiverkoston muodostaa naapurusto ja l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6n palvelun ollessa esim. postinkanto. L\u00e4hipalveluymp\u00e4rist\u00f6n<\/em> muodostaa taajama tai kyl\u00e4 l\u00e4hipalvelun ollessa esim. l\u00e4hikauppa, perusopetus. Seudulliset palvelut<\/em> sijaitsevat em. palveluja et\u00e4\u00e4mm\u00e4ll\u00e4 ollen saavutettavissa joko omalla kulkuneuvolla tai julkisella liikennev\u00e4lineell\u00e4, kuten esim. yleisl\u00e4\u00e4k\u00e4rin ja hammasl\u00e4\u00e4k\u00e4rin vastaanotto, p\u00e4\u00e4kirjasto tai kaupan suurmyym\u00e4l\u00e4t. Laajan v\u00e4est\u00f6pohjan palveluvy\u00f6hykkeen<\/em> palveluja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n verraten harvoin ja ne edellytt\u00e4v\u00e4t usein vaativaa erityisosaamista, erityislaitteistoa tai moniammatillista ty\u00f6ryhm\u00e4\u00e4, kuten esim. erikoissairaanhoidon p\u00e4ivystys, vuodeosastohoito, sosiaalip\u00e4ivystys tai erityiskaupat ja -tavaratalot. (Lehtola 2008, 24\u201325.) Kuviossa 3. kuvaamme et\u00e4isyysympyr\u00e4n avulla et\u00e4isyyksi\u00e4 Inarin kunnan Sevettij\u00e4rven kyl\u00e4n asukkaan n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuvio 3. Et\u00e4isyysympyr\u00e4 Inarin kunnan Sevettij\u00e4rven kyl\u00e4n asukkaan n\u00e4k\u00f6kulmasta. Et\u00e4isyydet tarkastettu www.fonecta.fi<\/a> & https:\/\/reittikartta.net\/<\/a>; Ks. tark. Lappi 2018, 81; Lehtola 2008.<\/p>\n

Sevettij\u00e4rvell\u00e4 asuvan kansalaisen kontrolliturvallisuuspalveluista<\/em> poliisi, palokunta, rajavartiolaitos ja k\u00e4r\u00e4j\u00e4oikeus sek\u00e4 hyvinvointiturvallisuuspalveluista<\/em> terveyskeskus, terveyskeskusp\u00e4ivystys ja sosiaalihuollon erityispalvelut paikantuvat seudullisiin palveluihin. Kontrolliturvallisuuspalveluista<\/em> hovioikeus sek\u00e4 hyvinvointiturvallisuuspalveluista <\/em>yliopistollinen sairaala ja erikoissairaanhoito paikantuvat laajan v\u00e4est\u00f6pohjan palveluihin (ks. my\u00f6s Lappi 2018; Lehtola 2008; vrt. 2018 \u2013 Ett \u00e5r med \u2026 2018). <\/em>Sevettij\u00e4rvell\u00e4 asuvilla palveluiden saavutettavuutta m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 lis\u00e4ksi \u00e4idinkieli vs. arkikieli -ulottuvuus, koska osa siell\u00e4 asuvista puhuu \u00e4idinkielen\u00e4\u00e4n koltansaamea. T\u00e4ll\u00f6in aiheellista arvioida, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin sevettij\u00e4rvel\u00e4iset saavat palveluja my\u00f6s \u00e4idinkielell\u00e4\u00e4n, koltansaamella.<\/p>\n

Pohdinta<\/h2>\n

Hyvinvoinnin t\u00e4rke\u00e4t osatekij\u00e4t, turvallisuus ja turvallisuuden tunne, edellytt\u00e4v\u00e4t pitk\u00e4j\u00e4nnitteist\u00e4 yhteiskunnallista p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa ja toimeenpanoa. Suomen keskeisin sis\u00e4isen turvallisuuden haaste on laajeneva ja monimuotoinen syrj\u00e4ytyminen. (Hyv\u00e4 el\u00e4m\u00e4 \u2013 turvallinen \u2026 2017, 29.<\/em>) Syrj\u00e4ytymisvaarassa olevat ihmiset tulee tunnistaa ajoissa, sill\u00e4 negatiivisten ilmi\u00f6iden syyt piilev\u00e4t usein syrj\u00e4ytymisen tai ulkopuolisuuden kokemuksessa. Syrj\u00e4ytymist\u00e4 ruokkivat mm. kokemus eriarvoisuudesta ja suvaitsemattomuudesta, kiusatuksi tulemisen tunne ja p\u00e4ihteiden ongelmak\u00e4ytt\u00f6. Laaja-alaiset ja riitt\u00e4v\u00e4sti resursoidut syrj\u00e4ytymist\u00e4 ennalta ehk\u00e4isev\u00e4t ja ihmisten tyytyv\u00e4isyytt\u00e4 lis\u00e4\u00e4v\u00e4t toimet ovat sivistyneen yhteiskunnan merkki ja ne leikkaavat merkitt\u00e4v\u00e4sti my\u00f6s kustannuksia.<\/p>\n

Poliisissa on kyetty kohtuullisen hyvin arvioimaan erilaisia rikollisuuden kehityssuuntia ja haasteita, kun on ollut merkkej\u00e4 tietyn rikollisuuden olemassaolosta, vaikka muutoksen laajuutta tai nopeutta ei olekaan kyetty ennakoimaan (<\/em>Rikostorjunnan tila -selvityshankkeen \u2026 2018, 9).<\/em> Toimintaymp\u00e4rist\u00f6n kompleksisuus vaatii viisasta strategista suunnittelua ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa sek\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 eri toimijoiden kesken. Sit\u00e4 edellytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s poliisilta, jotta se pystyy tekem\u00e4\u00e4n yhteiskunnallisen velvoitteensa, jonka kaksi peruspilaria on yleisen j\u00e4rjestyksen ja turvallisuuden yll\u00e4pito ja rikostorjunta. Hyvin suunnitellut, tehokkaat ja kansalaisia osallistavat toimintamallit mahdollistavat yhdenvertaisuuden toteutumisen my\u00f6s harvaanasutuilla seuduilla.<\/p>\n

Turvallisuutta edist\u00e4v\u00e4 ty\u00f6 ei kuulu yksinomaan viranomaisille. Parhaimmat turvallisuutta tai turvallisuuden tunnetta kehitt\u00e4v\u00e4t ideat ja toiminnot syntyv\u00e4t konkreettisesta tarpeesta ja usein ns. ruohonjuuritasolla. Parhaimmillaan sidosryhm\u00e4yhteisty\u00f6 toteutuu silloin, kun kehitysmahdollisuus tunnistetaan, ratkaistaan ja toteutetaan yhdess\u00e4 paikallisesti. Kokonaisturvallisuus on turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen yht\u00e4l\u00f6, jossa kansalaisten oma aktiivisuus tulee olla keski\u00f6ss\u00e4. Kokonaisturvallisuuden avaimet l\u00f6ytyv\u00e4t toimintaedellytyksi\u00e4 mahdollistavasta sosiaalisesta verkostosta, mielekk\u00e4\u00e4st\u00e4 tekemisest\u00e4 ja sujuvasta yhteisty\u00f6st\u00e4. Lapilla ei ole varaa yhteenk\u00e4\u00e4n syrj\u00e4ytyneeseen nuoreen.<\/p>\n

Paikallista ja ilmi\u00f6kohtaista kokemusasiantuntijuutta hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4 kulttuurisensitiivinen monitoimijainen ty\u00f6orientaatio ja ekososiaalinen hyvinvointity\u00f6 luovat puitteet kansalaisten kontrolli- ja hyvinvointiturvallisuuden kokemukselle, yll\u00e4pit\u00e4miselle sek\u00e4 el\u00e4m\u00e4nhallinnalle asuinalueesta, el\u00e4m\u00e4ntilanteesta ja elinvaiheesta riippumatta (Matthies ym. 2001; Heikkil\u00e4 ym. 2019). Kansalaisilla oleva ja muodostuva yksil\u00f6llinen ja yhteis\u00f6llinen turvallisuuden tunne on keskeinen osa heid\u00e4n hyvinvointiaan sek\u00e4 heid\u00e4n itsens\u00e4 hallitsemaa ja ohjaamaa el\u00e4m\u00e4nhallintaansa. Paikkakunnan ja alueen turvallisuusimago toimivan hyvinvointipalveluj\u00e4rjestelm\u00e4n lis\u00e4ksi onkin yksi keskeinen vetovoimatekij\u00e4 paikkakunnalle asettautumisessa niin yritysten kuin kansalaistenkin keskuudessa.<\/p>\n

L\u00e4hteet<\/h2>\n

Evwaraye, A. 2019. Sis\u00e4isen turvallisuuden selonteko ja strategia. Sis\u00e4ministeri\u00f6. Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 53. 31.1.2019. Viitattu 10.9.2019 http:\/\/www.avi.fi\/documents\/10191\/13231213\/Evwaraye+Selonteko+ja+strategia_31.1.2019+Copy.pdf\/3463e2d6-08d3-436d-9e85-a33d3c47f65f<\/a><\/p>\n

Fux, B. & Albert, E. 2019. Individualisierender oder kollektivierender Sozialstaat \u2013 Pfadwechsel als Option? Viitattu 12.9.2019 https:\/\/www.suz.uzh.ch\/dam\/jcr:8389720c-0bd3-43bc-992e-fc0619c4d37e\/31%20Fux%20und%20Albert.pdf<\/u><\/p>\n

Giacometti, A., Ter\u00e4s, J. & Aalto, H. 2019. Social and Economic Resilience in the Bothnian Arc Cross-Border Region. Nordregio Report 2019:11. Viitattu 12.9.2019 http:\/\/norden.diva-portal.org\/smash\/get\/diva2:1344958\/FULLTEXT01.pdf<\/a><\/p>\n

Gr\u00e4nshinderr\u00e5dets \u00e5rsrapport 2017. Med kommentarer fr\u00e5n de nordiska regeringarna \u2013 Underlag f\u00f6r gr\u00e4nshinderr\u00e5dets arbete 2018. Nordiska ministerr\u00e5det 2018. Viitattu 6.9.2019 https:\/\/www.norden.org\/sv\/publication\/granshinderradets-arsrapport-2017<\/a><\/p>\n

Grunfelder, J., Norl\u00e9n, G., Mikkola, N., Rispling,L., Ter\u00e4s, J. & Wang, S. 2017. State of the Lapland Region. Nordregio \u2013 Nordic Centre for Spatial Development. Stockholm, Sweden Viitattu 9.9.2019 http:\/\/luotsi.lappi.fi\/c\/document_library\/get_file?folderId=683161&name=DLFE-31404.pdf<\/a><\/p>\n

Handlingsplan f\u00f6r nordiskt samarbete om funktionshinder 2018\u201322. Nordiska ministerr\u00e5det 2018. Viitattu 6.9.2019 http:\/\/norden.diva-portal.org\/smash\/get\/diva2:1237006\/FULLTEXT01.pdf<\/a><\/p>\n

Helne, T. & Hirvilammi, T. & Laatu, M. 2012. Sosiaalipolitiikka rajallisella maapallolla. Viitattu 12.9.2019 https:\/\/helda.helsinki.fi\/bitstream\/handle\/10138\/34643\/Sosiaalipolitiikka_rajallisella_maapallolla.pdf?sequence=4<\/a><\/p>\n

Heikkil\u00e4, L., Laiti-Hedem\u00e4ki, E. & Miettunen, T. (toim.) 2019. BUORRE EALLIN G\u00c1VPOGIS. \u2013 Saamelaisten hyv\u00e4 el\u00e4m\u00e4 ja hyvinvointipalvelut kaupungissa. LAPIN YLIOPISTON YHTEISKUNTATIETEELLISI\u00c4 JULKAISUJA, B. Tutkimusraportteja ja selvityksi\u00e4 68. Viitattu 27.10.2019 https:\/\/lauda.ulapland.fi\/bitstream\/handle\/10024\/63895\/SARA_GAVPOGIS_valmis20190607%28korj%29-1.pdf?sequence=1&isAllowed=y<\/a><\/p>\n

Himberg, K. 2017. Sis\u00e4isen turvallisuuden selonteko ja strategia. Sis\u00e4ministeri\u00f6. Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51. 2.2.2017. Viitattu 10.9.2019 http:\/\/www.avi.fi\/documents\/10191\/38076\/Himberg_strategiahanke_Luosto_020217.pdf\/c5557f50-eb6a-46d6-90bb-55e611426ec6<\/a><\/p>\n

Hyv\u00e4 el\u00e4m\u00e4 \u2013 turvallinen arki. Valtioneuvoston periaatep\u00e4\u00e4t\u00f6s sis\u00e4isen turvallisuuden strategiasta 5.10.2017. Sis\u00e4ministeri\u00f6n julkaisu 15\/2017. Viitattu 10.9.2019 https:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/bitstream\/handle\/10024\/80782\/sisaisen-turvallisuuden-strategia-verkko.pdf?sequence=4&isAllowed=y<\/a><\/p>\n

2018 \u2013 Ett \u00e5r med mycket nordisk nytta 2018. Nordiska ministerr\u00e5det 2019. Viitattu 13.9.2019 http:\/\/norden.diva-portal.org\/smash\/get\/diva2:1296250\/FULLTEXT01.pdf<\/a><\/p>\n

Jaakkola, D. 2018. E-legitimation och digitala gr\u00e4nshinder i Norden. Nordiska ministerr\u00e5det 2018, Notat 01\/2018. Viitattu 11.9.2019 http:\/\/norden.diva-portal.org\/smash\/get\/diva2:1204463\/FULLTEXT01.pdf<\/a><\/p>\n

Lappi, H. 2018. E-hyvinvointipalveluiden nykytila ja tulevaisuus Enonteki\u00f6n, Inarin ja Utsjoen kunnissa : \u201d\u2026ne antaa kuitenkin enemm\u00e4n mahdollisuuksia\u2026\u201d. Lapin ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja B. Tutkimusraportit ja kokoomateokset 22\/2018. Viitattu 13.9.2019 http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-316-270-9<\/a><\/p>\n

Lehtola, I. 2008. Matka maalta markettiin Liikkuminen ja palvelujen muutos it\u00e4suomalaisella maaseudulla. Viitattu 13.9.2019 https:\/\/julkaisut.liikennevirasto.fi\/pdf2\/3201104 vmatka_maalta_markettiin.pdf<\/a><\/p>\n

Mahdollisuuksien maaseutu. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2014\u20132020. 2014. Ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6n julkaisuja. Alueiden kehitt\u00e4minen 9\/2014. Viitattu 6.9.2019 http:\/\/www.tem.fi\/files\/38800\/Mahdollisuuksien_maaseutu_Maaseutupoliittinen_kokonaisohjelma_2014-2020.pdf<\/a><\/p>\n

Matthies, A-M., N\u00e4rhi, K. & Ward, D. (eds.) 2001. THE ECO-SOCIAL APPROACH IN SOCIAL WORK. Viitattu 12.9.2019 https:\/\/jyx.jyu.fi\/bitstream\/handle\/123456789\/48562\/SoPhi58_978-951-39-6497-9.pdf?sequence=1<\/a><\/p>\n

Palvelunestohy\u00f6kk\u00e4ykset ovat internetin arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4 2016. Traficom, Liikenne- ja viestint\u00e4virasto. Viitattu 11.9.2019 https:\/\/legacy.viestintavirasto.fi\/kyberturvallisuus\/tietoturvanyt\/2016\/04\/ttn201604291231.html<\/u><\/p>\n

Partanen, A. & Orkola, J. 2019. Esineiden internet valtaa sinunkin kotisi 2019. Viitattu 11.9.2019 https:\/\/www.traficom.fi\/fi\/tilastot-ja-julkaisut\/blogit\/iot-blogisarja<\/a><\/p>\n

Rikostorjunnan tila -selvityshankkeen loppuraportti 2018. Poliisihallituksen julkaisusarja 1\/2018. Viitattu 22.9.2019 https:\/\/www.poliisi.fi\/tietoa_poliisista\/julkaisut\/julkaisu\/rikostorjunnan_tila_selvityshankkeen_loppuraportti?docID=75227<\/a><\/p>\n

Selk\u00e4l\u00e4, A. & Viinam\u00e4ki, L. & Suikkanen, A. & Vasari, P. 2016. e-Kansalaisuus syrj\u00e4seudulla. Internetin k\u00e4ytt\u00f6kokemuksia Lapista. Yhteiskuntapolitiikka 81 2016:3, 332\u2013342. Viitattu 11.9.2019 http:\/\/www.julkari.fi\/bitstream\/handle\/10024\/130698\/YP1603_Selkalaym.pdf?sequence=4<\/a> & http:\/\/www.julkari.fi\/bitstream\/handle\/10024\/130698\/YP1603_Selkalaym_liitet1-2.pdf?sequence=2<\/a><\/p>\n

Sis\u00e4ist\u00e4 turvallisuutta sek\u00e4 ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa koskevat selonteot 2016. Viitattu 11.9.2019 https:\/\/www.eduskunta.fi\/FI\/vaski\/JulkaisuMetatieto\/Documents\/EDK-2016-AK-75691.pdf<\/a><\/p>\n

Suomi Pohjoismaiden k\u00e4rjess\u00e4 mobiilikehityksess\u00e4 -kiinte\u00e4 verkko laahaa per\u00e4ss\u00e4 2019. Liikenne-ja viestint\u00e4virasto Traficom. Viitattu 11.9.2019 https:\/\/www.traficom.fi\/fi\/ajankohtaista\/suomi-pohjoismaiden-karjessa-mobiilikehityksessa-kiintea-verkko-laahaa-perassa<\/a><\/p>\n

Vahvemmat yhdess\u00e4 – Moniammatilliset toimintamallit arjen turvallisuuden parantamiseksi. SIS\u00c4MINISTERI\u00d6N JULKAISU 31\/2014. Viitattu 11.9.2019 https:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/bitstream\/handle\/10024\/78970\/Vahvemmat%20yhdess%c3%a4%20-%20Moniammatillinen%20ty%c3%b6%20arjen%20turvallisuuden%20parantamiseksi.pdf?sequence=1&isAllowed=y<\/a><\/p>\n

Valtioneuvoston selonteko sis\u00e4isest\u00e4 turvallisuudesta 2016. Sis\u00e4ministeri\u00f6n julkaisu 8\/2016. Sis\u00e4inen turvallisuus. Viitattu 6.9.2019 https:\/\/intermin.fi\/documents\/1410869\/4113506\/67644_julkaisu_082016.pdf\/1befa515-e73e-4ca3-8b03-59991a98c0e3<\/a><\/p>\n

Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko 2016. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja | 7\/2016. VNS 6\/2016 vp. Viitattu 9.9.2019 http:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/bitstream\/handle\/10024\/75144\/VNKJ072016_VNn_Ulko-ja_turvallisuuspol_selonteko_kansineen_netti_suomi.pdf?sequence=1&isAllowed=y<\/a><\/p>\n

Viinam\u00e4ki, L., Kivivirta, V., Selk\u00e4l\u00e4, A., Voutilainen, O., Syv\u00e4j\u00e4rvi, A. & Suikkanen, A. 2017. \u2026 ajasta ja paikasta riippumatta \u2026 Digikansalaisuus ja palveluiden saavutettavuus maa-seudulla \u2013hankkeen loppuraportti. LAPIN AMKIN JULKAISUJA. Sarja A. Referee-tutkimukset 1\/2017. Viitattu 11.9.2019 http:\/\/www.theseus.fi\/handle\/10024\/137218<\/a><\/p>\n

V\u00e4\u00e4n\u00e4nen, K. 2019. Voiko leiv\u00e4npaahtimeen luottaa? Kodin tietoturvaa ei voi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 yksin kuluttajan harteille. Kuluttaja-asiamiehen blogi<\/a>. Kuluttaja-asiamies kirjoittaa ajankohtaisista kuluttajailmi\u00f6ist\u00e4. Viitattu 8.9.2019 https:\/\/kuluttaja-asiamies.fi\/2019\/05\/28\/voiko-leivanpaahtimeen-luottaa-kodin-tietoturvaa-ei-voi-jattaa-yksin-kuluttajan-harteille\/<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

Asiasanat: hyvinvointiturvallisuus, hyvinvointipalvelut, turvallisuus<\/p>\n

 <\/p>\n

Liite 1.<\/strong> \u00a0 Kiinte\u00e4n verkon 100 Mbit\/s saatavuus 1×1 km tarkkuudella 31.12.2018.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Saatavuuteen lasketaan kotitaloudet:<\/strong><\/p>\n