{"id":2193,"date":"2019-10-30T12:47:14","date_gmt":"2019-10-30T10:47:14","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=2193"},"modified":"2019-11-04T10:41:41","modified_gmt":"2019-11-04T08:41:41","slug":"tulevaisuuden-teknologiaorientoitunut-kotihoito","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2019\/10\/30\/tulevaisuuden-teknologiaorientoitunut-kotihoito\/","title":{"rendered":"Tulevaisuuden teknologiaorientoitunut kotihoito"},"content":{"rendered":"

Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n

Satu Elo, TtT, yliopettaja, dosentti, YAMK osaamisryhm\u00e4, Lapin ammattikorkeakoulu <\/em><\/p>\n

Minna T\u00f6rm\u00e4l\u00e4, KTT, markkinointijohtaja, 9Solutions Oy<\/em><\/p>\n

Ilkka Ketola, KTM, tuotep\u00e4\u00e4llikk\u00f6, 9Solutions Oy<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

Teknologia kotihoidon ja kotona asumisen tukemisessa<\/h2>\n

Kotihoidon merkitys tulee kasvamaan entisest\u00e4\u00e4n tulevina vuosina ymp\u00e4ri maailman (Jarr\u00edna, Pouladi & Madigan 2019), ja ik\u00e4\u00e4ntyv\u00e4lle v\u00e4est\u00f6lle kehitett\u00e4vien kotona asumista tukevien teknologisten tuotteiden, ratkaisujen ja palveluiden kehitt\u00e4minen haastaa kaikki alalla toimivat (Lu ym. 2017). Oman paineensa teknologisten ratkaisujen l\u00f6yt\u00e4miseen tuo se, ett\u00e4 hoitoty\u00f6 painii saatavilla olevan osaavan ty\u00f6voiman rekrytoimisen parissa. Ty\u00f6hyvinvointi nostetaan keskusteluun usein, sill\u00e4 se on avainasemassa ammattitaitoisten ihmisten pysymiseksi ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n pitk\u00e4\u00e4n ja uusien osaajien rekrytoimiseksi (Antila & Vainikainen 2010). Digitalisaatiolla ja erilaisilla teknologisilla ratkaisuilla n\u00e4hd\u00e4\u00e4n olevan tulevaisuudessa entist\u00e4 suurempi rooli my\u00f6s kotihoidossa, ajatuksena vapauttaa hoitoty\u00f6ntekij\u00f6iden aikaa rutiineista hoidollisille toimenpiteille sek\u00e4 tukea kotihoidon asiakkaiden toimintakyky\u00e4 teknologisin ratkaisuin. Ik\u00e4ihmisille ja omaisille suunnattujen digitaalisten palveluiden tavoitteena on helpottaa ja mahdollistaa asiakkaiden hyv\u00e4 ja turvallinen kotona asuminen (Silius-Miettinen ym. 2018).<\/p>\n

Ty\u00f6voiman riitt\u00e4vyyden turvaamisen lis\u00e4ksi on teknologian k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notolle lukuisia muitakin syit\u00e4. Samalla, kun kotihoidossa olevien asiakkaiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa, lis\u00e4\u00e4ntyy my\u00f6s paine yksil\u00f6llisten palveluiden tuottamiseen. Ik\u00e4\u00e4ntyneill\u00e4 on hyvin erilaisia tarpeita ja he tulevat erilaisilla taustoillaan kotihoidon asiakkaaksi. Jotta ik\u00e4\u00e4ntyneet pysyisiv\u00e4t mahdollisimman pitk\u00e4\u00e4n toimintakykyisin\u00e4 omissa kodeissaan, tarvitaan henkil\u00f6kunnalta kuntouttavaa ty\u00f6otetta sek\u00e4 ennakointiosaamista. T\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta tarkasteltuna henkil\u00f6kunnalla tulee olla riitt\u00e4v\u00e4 tietotaito kuntouttavasta ty\u00f6otteesta, mutta my\u00f6s v\u00e4lineet tunnistaa ne tilanteet, joissa asiakkaan tarve on muuttumassa. Teknologia tuo t\u00e4h\u00e4n mahdollisuuksia.<\/p>\n

Teknologiaratkaisut usein tukevat turvallista kotona asumista, itsen\u00e4ist\u00e4 p\u00e4ivitt\u00e4isist\u00e4 askareista suoriutumista, liikkumista, yhteydenpitoa hoitavaan henkil\u00f6st\u00f6\u00f6n ja l\u00e4heisiin.\u00a0 Huomionarvoista on, ett\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntyneet itse suhtautuvat my\u00f6nteisesti teknologiaratkaisuihin, mik\u00e4li he kokevat sen tukevan itsen\u00e4ist\u00e4 toimintaa ja mahdollistavan turvallisen kotona asumisen (Niemel\u00e4 ym. 2018, Nikula ym. 2018). L\u00e4ht\u00f6kohtaisesti voidaan ajatella, ett\u00e4 juuri teknologiaratkaisut voivat tukea t\u00e4t\u00e4. Yleisimpi\u00e4 kotihoidossa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevat teknologiaratkaisuja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ovat esimerkiksi turvapuhelin, videoyhteys tabletilla hoitajiin sek\u00e4 et\u00e4mittaukset. My\u00f6s erilaiset aktiivisuutta ja liikett\u00e4 seuraavat sensorit ovat yleistym\u00e4ss\u00e4.\u00a0 Kotihoidon henkil\u00f6kunnan ty\u00f6skentely\u00e4 helpottavia ratkaisuja ovat esimerkiksi mobiilisovellukset ja optimoinnin ty\u00f6kalut.<\/p>\n

Vaikka erilaisia teknologisia ratkaisuja on viime vuosina kehitetty lukuisia, on teknologian hy\u00f6dynt\u00e4minen kotihoidossa Tiikkaisen ja Juntusen (2018) selvityksen mukaan viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4ist\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa tarkastelemme joitakin tulevaisuuden kotihoidon alueita, jotka osaltaan voivat mahdollistaa tulevaisuuden kotihoidon haasteisiin vastaamisen ja turvallisen kotona asumisen. Samalla n\u00e4m\u00e4 n\u00e4k\u00f6kohdat avaavat sosiaali- ja terveysalalla ty\u00f6skentelev\u00e4n henkil\u00f6st\u00f6n osaamisen laajentamista teknologiaorientoituneeseen ja monialaiseen yhteisty\u00f6h\u00f6n.<\/p>\n

Digitaalinen kotihoito ja \u00e4lyk\u00e4s ohjaus<\/h2>\n

Kotona asuu tiedetysti entist\u00e4 heikkokuntoisempia ik\u00e4\u00e4ntyneit\u00e4, ja kotona asumista tukevat ratkaisut ovat usein keskittyneet heid\u00e4n auttamiseen. N\u00e4m\u00e4 k\u00e4ynnit edellytt\u00e4v\u00e4t yleens\u00e4 kasvokkain tapahtuvia kotik\u00e4yntej\u00e4, joissa asiakasta avustetaan erilaisissa p\u00e4ivitt\u00e4isiss\u00e4 toiminnoissa, kuten esimerkiksi pukeutumisessa ja peseytymisess\u00e4. Tulevaisuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta oleellista on kuitenkin kotik\u00e4yntien kriittinen tarkastelu. \u00a0Kotihoidon yksik\u00f6iss\u00e4 pohditaan jatkuvasti, voitaisiinko osa k\u00e4ynneist\u00e4 korvata teknologiaratkaisuin. Virtuaaliset kotihoidon k\u00e4ynnit ja videoyhteydet asiakkaisiin ovat yleistyneet ratkaisten erilaisten tarkistusk\u00e4yntien tarpeen.\u00a0 Et\u00e4hoiva tarjoaa terveysalan ty\u00f6ntekij\u00f6ille mahdollisuuden tarjota hoitoa kotiymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n reaaliaikaisesti audiovisuaalisin menetelmin (Veslem\u00f8y & Wiig 2016). Nykyiset teknologiaratkaisut pitk\u00e4lti tukevat fyysist\u00e4 toimintakyky\u00e4 tai mahdollistavat sosiaalisen kanssak\u00e4ymisen ja yhteydenpidon, mutta t\u00e4m\u00e4 ei riit\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 kohden on syyt\u00e4 my\u00f6s pohtia, milloin kotik\u00e4ynnit ja teknologiaratkaisut eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 riit\u00e4 turvaamaan kotona asumista ja on syyt\u00e4 pohtia esimerkiksi muuttoa tuettuun asumiseen.<\/p>\n

Viimeaikaisissa tulevaisuuden tarpeisiin liittyviss\u00e4 keskusteluissa noussut kysymys liittyy siihen, miten kotiymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 voitaisiin entist\u00e4 paremmin tukea asiakkaan kognitiivista toimintakyky\u00e4 ja itsen\u00e4ist\u00e4 p\u00e4ivitt\u00e4isist\u00e4 toiminnoista suoriutumista. On paljon tutkimusn\u00e4ytt\u00f6\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 oikeanlaisella ohjauksella voidaan tukea asiakkaan itsen\u00e4ist\u00e4 toimintaa. Samanaikaisesti painopiste hoitoty\u00f6ss\u00e4 on siirtym\u00e4ss\u00e4 kuntouttavaan ty\u00f6orientaatioon, jossa puolesta tekemisen sijaan kannustetaan asiakasta tekem\u00e4\u00e4n itse. Tulevaisuuden visiossa \u00e4lyk\u00e4s koti ohjaa asiakasta entist\u00e4 vahvemmin my\u00f6s n\u00e4iss\u00e4 toiminnoissa.<\/p>\n

Perinteisell\u00e4 kotik\u00e4ynnill\u00e4 hoitajat auttavat konkreettisesti asiakasta p\u00e4ivitt\u00e4isiss\u00e4 toiminnoissa, kuten WC-k\u00e4ynneiss\u00e4. Kuntouttavan ty\u00f6otteen n\u00e4k\u00f6kulmasta on joissakin tilanteissa tehokkaampiakin keinoja ohjata asiakasta tekem\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4 itse, ilman fyysist\u00e4 kontaktia asiakkaaseen. Esimerkiksi toimintaterapeutit ja fysioterapeutit k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t n\u00e4it\u00e4 keinoja omassa ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n. Voisiko \u00e4lyk\u00e4s teknologia ohjata asiakasta entist\u00e4 enemm\u00e4n itsen\u00e4iseen toimintaan? \u00c4lykk\u00e4\u00e4ll\u00e4 ohjauksella voitaisiin yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 asiakkaan omaa toimintakyky\u00e4 ja siirt\u00e4\u00e4 tehostetumpien kotik\u00e4yntien aloittamista. Asiakkaalle t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa toimintakykyisyytt\u00e4 ja olemassa olevien itselle mielekk\u00e4iden toimintojen ja aktiviteettien s\u00e4ilymist\u00e4 osana arkea. T\u00e4h\u00e4n n\u00e4kemykseen on sis\u00e4llytettyn\u00e4 ajatus, ett\u00e4 kun tekee itse, toimintakyky s\u00e4ilyy, voimavarat ovat aidosti k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ja v\u00e4hemm\u00e4n avuntarvetta. T\u00e4ll\u00e4 on kiistaton yhteys my\u00f6s mielialaan ja sosiaalisen kanssak\u00e4ymisen mahdollistumiseen (Lotvonen ym. 2018).<\/p>\n

Visio \u00e4lykk\u00e4\u00e4st\u00e4 ohjauksesta haastaa paitsi teknologian kehitt\u00e4misen my\u00f6s sosiaali- ja terveysalan toimijat pohtimaan, miten ja mill\u00e4 resursseilla voidaan toimintakyky\u00e4 tukea entist\u00e4 varhaisemmassa vaiheessa. Tarvitaan ohjaavia- ja ohjausratkaisuja, jotka esimerkiksi tukevat asiakkaan kyvykkyytt\u00e4. Tutkimus- ja kehitt\u00e4misty\u00f6ss\u00e4 mukana olevien teht\u00e4v\u00e4ksi j\u00e4\u00e4 vaikutusten arviointi esimerkiksi asiakas, ty\u00f6ntekij\u00e4 ja kustannustasoilla. Tulevaisuuden slogan kuuluukin: puolesta tekemisen sijaan kehit\u00e4mme teknologiaa, joka auttaa asiakasta tekem\u00e4\u00e4n itse.<\/p>\n

Tulevaisuuden visiosta on hyv\u00e4 palata hetkeksi tarkastelemaan nykytilaa ja sen tarjoamia mahdollisuuksia. Kuten aiemmin todettiin, erilaiset sensorit ovat yleistyneet my\u00f6s kotihoidon asiakkaiden osalta. Sensoriteknologian avulla pystyt\u00e4\u00e4n seuraamaan esimerkiksi henkil\u00f6n liikeaktiivisuutta, unirytmi\u00e4, ruokailua, WC:ss\u00e4 ja suihkussa k\u00e4ynti\u00e4, ulko-oven avauksia ja muita toimia, jotka viestiv\u00e4t asiakkaan voinnista. Sensoriteknologian tarkoitus ei ole korvata ihmist\u00e4 hoivaty\u00f6ss\u00e4, vaan ennen kaikkea t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 se ajallinen aukko, kun hoitohenkil\u00f6kunta ei ole l\u00e4sn\u00e4 sek\u00e4 auttaa varmistamaan, ett\u00e4 kaikki on hyvin. Parhaimmillaan sensoreiden tuottama aktiivisuusdata motivoi ja kannustaa my\u00f6s ik\u00e4ihmist\u00e4 aktiiviseen liikkumiseen sek\u00e4 lis\u00e4\u00e4 turvallisuuden tunnetta omassa kodissa. (Viisaampi, \u00e4lykk\u00e4\u00e4mpi, parempi hoivateknologia \u2013 Kuopio 2019.)<\/p>\n

Robotiikan mahdollisuudet<\/h2>\n

Robotiikan tarjoamista mahdollisuuksista hoitoty\u00f6h\u00f6n on k\u00e4yty paljon keskustelua. Parviainen (2019) k\u00e4sittelee blogitekstiss\u00e4\u00e4n osin fiktiivist\u00e4 k\u00e4sityst\u00e4 robotiikan mahdollisuuksista hoivaty\u00f6ss\u00e4 ja k\u00e4sityksen muuttumista v\u00e4hitellen mediassa faktaksi. Tekstiss\u00e4 esille nostetut huomiot hoivarobotiikan ns. palvelurobottien kustannuksista ja niiden tarjoamista mahdollisuuksista saavat tukea my\u00f6s tutkimusn\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Palvelurobotit nykyisess\u00e4 muodossaan ovat viel\u00e4 liian rajoittuneita suoriutumaan hoitoty\u00f6n monimuotoisista teht\u00e4vist\u00e4 (Bedaf ym. 2018). Parviaisen (2019) mukaan monimutkaisempaan keskusteluun tai toimintaan robotit vaativat ohjelmoijan, joka reaaliaikaisesti sy\u00f6tt\u00e4\u00e4 robotin puhetta ja toimintoja. T\u00e4m\u00e4 liikkeiden ja puheen ohjelmointi vie toistaiseksi hoitajien ty\u00f6ajasta enemm\u00e4n aikaa kuin sen tuottama hy\u00f6tyarvo on. T\u00e4ss\u00e4 keskustelussa huomionarvoista on kuitenkin jatkaa kehitysty\u00f6t\u00e4 ja erottaa nykytila tulevaisuuden mahdollisuuksista. Aivan l\u00e4hitulevaisuudessa monimutkaisiin hoitoty\u00f6n teht\u00e4viin robotit eiv\u00e4t viel\u00e4 taivu. Mutta tuotekehitys etenee omaa polkuaan ja hoitoty\u00f6n teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on olla osa t\u00e4ss\u00e4 kehityksess\u00e4 tarjoamalla testausalustoja roboteille. T\u00e4m\u00e4 on ainoa keino turvata hoitoty\u00f6n ja asiakkaan tarpeista l\u00e4htev\u00e4 teknologian kehitys ja k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto.<\/p>\n

Vaikka moniulotteisista teht\u00e4vist\u00e4 suoriutuvat palvelurobotit hakevat viel\u00e4 muotoaan, on robotiikan saralta hoitoty\u00f6n tullut joitakin toimiviksi koettua ja kustannustehokkaita tiettyyn toimintoon keskittyvi\u00e4 ratkaisuja. Suomessa varmasti yleisimmin k\u00e4ytetty robotiikan muoto on l\u00e4\u00e4keannostelu robottipalveluna. Sen katsotaan tarjoavan merkitt\u00e4vi\u00e4 etuja niin ik\u00e4ihmisille kuin heit\u00e4 hoitaville hoito-organisaatioille. \u00a0L\u00e4\u00e4keautomaatin hy\u00f6dyt ik\u00e4\u00e4ntyneiden arkeen liittyv\u00e4t Niemel\u00e4n ja kumppaneiden (2018) mukaan l\u00e4\u00e4kehoidon oikeaoppisen toteutumisen lis\u00e4ksi huolettomuuteen, kotona k\u00e4yvien hoitajien aikatauluista vapautumiseen sek\u00e4 kotihoidon asiakkaan kokeman itsen\u00e4isyyden lis\u00e4\u00e4ntymiseen. L\u00e4\u00e4keautomaatti on my\u00f6s esimerkki keinosta, jolla voidaan helpottaa helpottavan hoitajien ty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n

Kotihoidon palvelualusta -Reaaliaikainen asiakastieto lis\u00e4\u00e4 turvallisuutta<\/h2>\n

Koska erilaiset teknologiset ratkaisut ja digitalisaation kehittyminen on tuonut markkinoille lukuisia sovelluksia, on tarve kotihoidon palvelualustoille noussut esille eritt\u00e4in vahvasti. Yksi digitaalisten palveluiden tavoite on varmistaa ammattihenkil\u00f6lle, asiakasohjaajille ja\/tai koordinaattoreille kokonaisvaltainen kuva asiakkaan terveydest\u00e4, hoidosta ja palveluista (Silius-Miettinen ym. 2018). Osa julkisen sektorin toimijoista on palvelualustoja ottanut k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja samalla yritykset tekev\u00e4t tarvel\u00e4ht\u00f6ist\u00e4 tuotekehityst\u00e4 alustojen kehitt\u00e4miseksi.<\/p>\n

Palvelualustojen kehitt\u00e4misell\u00e4 voidaan tukea my\u00f6s asiakkaiden valinnanvapautta ja tuoda esille olemassa olevia ratkaisuja my\u00f6s omaisille. Tulevaisuudessa avainasemassa ovat teknologian my\u00f6t\u00e4 kehitett\u00e4v\u00e4t informaatiopalvelut, joihin asiakas voi itse osallistua ja joiden avulla asiakas voi saada tietoa omasta hoidostaan ja potilastiedoistaan (Antila & Vainikainen 2010). Ajatus kotihoidon palvelualustasta nousee j\u00e4lleen ajankohtaiseksi, kotihoidon asiakas voi itse valita digitaalisista palveluista itselleen sopivimmat ja h\u00e4nt\u00e4 tuetaan niiden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 kohden on hyv\u00e4 huomioida, ett\u00e4 my\u00f6s j\u00e4rjest\u00f6t, kolmas ja vapaaehtoissektori hakevat paikkaansa julkisen ja yksityisen rinnalla terveydenhuollon ja sosiaalipuolen palvelujen tuottajina (Antila & Vainikainen 2010). Palvelualustat mahdollistaisivat n\u00e4iden toimijoiden mukaan ottamisen entist\u00e4 tasavertaisempina ja n\u00e4kyv\u00e4mpin\u00e4 toimijoina.<\/p>\n

Omaiset aktiivisesti mukaan<\/h2>\n

Omaisten aktiivinen rooli tulee entisest\u00e4\u00e4n kasvamaan ja luottamuksellinen suhde omaisten ja hoitajien kesken on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Nykyteknologiaan perustuvien ratkaisujen avulla voidaan tukea omaisten ja hoitajien yhteydenpitoa, parantaa tiedonkulkua sek\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 l\u00e4pin\u00e4kyvyytt\u00e4 ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 omaisten huolta. Perinteisiin viestivihkoihin n\u00e4hden digitaaliset viestint\u00e4v\u00e4lineet tarjoavat hyv\u00e4n vaihtoehdon yhteydenpitoon.\u00a0 Tulevaisuuden palvelut edellytt\u00e4v\u00e4t entist\u00e4 kehittyneempi\u00e4 v\u00e4lineit\u00e4 ja portaaleja tiedon hankkimiseen ja valintojen tekemiseen. Omais- ja perhehoidon toimintamalleja tukevien digitaalisten palveluiden tavoitteena tarjota omaisille mahdollisuus seurata l\u00e4heisen terveytt\u00e4, hyvinvointia ja hoitoa sek\u00e4 osallistua sen suunnitteluun ja toteuttamiseen (Silius-Miettinen ym. 2018).<\/p>\n

Kotihoidon puolella keskustelussa ovat t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 my\u00f6s omaisportaalit ja omaisviestinn\u00e4n ty\u00f6kalut, joilla pyrit\u00e4\u00e4n tukemaan terveysalantoimijoiden ja omaisten v\u00e4list\u00e4 viestint\u00e4\u00e4. Kotihoidon omaisilla, etenkin muistisairauksien kohdalla, on usein suuri huoli l\u00e4heisens\u00e4 p\u00e4rj\u00e4\u00e4misest\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 my\u00f6s sensoriteknologiaa: omaisille ohjautuva tieto aktiivisuudesta rauhoittaa. \u00a0Omaisviestint\u00e4\u00e4n liittyv\u00e4ss\u00e4 kehitysty\u00f6ss\u00e4 keskeisess\u00e4 asemassa ovat erityisesti tietoturva sek\u00e4 asiakkaan yksityisyyden turvaaminen. N\u00e4ilt\u00e4 osin tarpeet ovat kotihoidossa ja palveluasumisessa samankaltaiset. Valinnan mahdollisuuden ja vapauden lis\u00e4\u00e4miseen liittyy my\u00f6s omaisten kasvata mahdollisuus verrata hoidon tuottajia ja tuotettua laatua (Antila & Vainikainen 2010). Nykyiset toimintatavat ja j\u00e4rjestelm\u00e4t eiv\u00e4t viel\u00e4 t\u00e4t\u00e4 vertailua mahdollista.<\/p>\n

Teko\u00e4ly ja data-analytiikka hoivan ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon tukena<\/h2>\n

Yksi keskeinen tulevaisuuden visio liittyy ennustamiseen. Nykyiset kotihoidon toimintamallit perustuvat pitk\u00e4lti jo syntyneen avuntarpeen hoitamiseen.\u00a0 Tulevaisuuden kotihoidon toiminta perustuu entist\u00e4 enemm\u00e4n erilaisten riskien ja seurausten ennustamiseen.\u00a0 Teko\u00e4lyyn perustuvat sovellukset ja data-analytiikka auttaa tunnistamaan riitt\u00e4v\u00e4n ajoissa ne riskitilanteet, jolloin kotik\u00e4ynti\u00e4 tai muuta toimenpidett\u00e4 asiakkaan toimintakyvyn, terveydentilan tai turvallisuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta tarvitaan.<\/p>\n

Nykyaikainen johtaminen edellytt\u00e4\u00e4 mittaamista, jonka avulla seurataan toiminnan kehittymist\u00e4 varmistaen, ett\u00e4 kehittyminen on tavoitteiden mukaista (Kotihoito 2020: 10 askeleen ohjelma kotihoitoon). Ik\u00e4ihmisten sek\u00e4 kaiken ik\u00e4isten omais- ja perhehoidon toimintamalleja tukevien digitaalisten palveluiden tavoitteena on tuottaa tietojohtamisen tarvitsema indikaattoritietoa (Silius-Miettinen ym. 2018). Samalla kun k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevan datan m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa, se haastaa my\u00f6s hoitoty\u00f6n esimiehet hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n dataa j\u00e4rkev\u00e4ll\u00e4 tavalla osana ty\u00f6t\u00e4\u00e4n. T\u00e4h\u00e4n tarpeeseen tulee nopeasti my\u00f6s t\u00e4ydennyskoulutuksen osalta kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota. K\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 oleva data mahdollistaa erilaisten teknologian k\u00e4ytt\u00f6\u00f6noton my\u00f6t\u00e4 saatujen vaikutusten arvioimisen entist\u00e4 nopeammin ja tehokkaammin. Osaamisen haaste liittyy siihen, kuinka kustannusarvioin lis\u00e4ksi voidaan arvioida erilaisten teknologiainterventioinen tai toimintamallien vaikutuksia esimerkiksi asiakastyytyv\u00e4isyyteen, laatuun tai henkil\u00f6st\u00f6n ty\u00f6tyytyv\u00e4isyyteen.<\/p>\n

Maailma on t\u00e4ynn\u00e4 erilaisia mittareita ja v\u00e4lineit\u00e4 ja organisaatioissa ker\u00e4t\u00e4\u00e4n valtavasti erilaisia aineistoja eri sektoreilla. Teko\u00e4ly ja data-analytiikka mahdollistavat n\u00e4iden aineistojen yhdist\u00e4misen ja hy\u00f6dynt\u00e4misen my\u00f6s teknologiainterventioiden vaikutusten arvioimisessa, aivan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tasolla. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 havaita ajoissa, mik\u00e4li uudet toimenpiteet eiv\u00e4t vie oikeaan suuntaan, jolloin toimintaa pit\u00e4\u00e4 suunnitella uudelleen (Kotihoito 2020: 10 askeleen ohjelma kotihoitoon).<\/p>\n

Hoivateknologia kehittyy huimaa vauhtia ollen yksi nopeimmin kehittyv\u00e4 teknologian toimiala. Yhdess\u00e4 digitalisaatio ja teko\u00e4ly ovat mahdollisuus, johon liittyy valtaa ja vastuuta: palveluiden ja ty\u00f6kalujen t\u00e4ytyy vastata todelliseen tarpeeseen ja tiedonkeruun t\u00e4ytyy olla perusteltua (Viisaampi, \u00e4lykk\u00e4\u00e4mpi, parempi hoivateknologia \u2013 Kuopio 2019).<\/p>\n

Yhdess\u00e4 kehitt\u00e4en<\/h2>\n

Teknologian olemassaolo ja sen entist\u00e4 monipuolisempi hy\u00f6dynt\u00e4minen kotihoidossa ei yksin riit\u00e4. My\u00f6s kotihoidon prosessit muuttuvat teknologian k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n my\u00f6t\u00e4 ja teknologisen osaamisen my\u00f6t\u00e4 my\u00f6s hoitohenkil\u00f6kunta on entist\u00e4 aktiivisemmin mukana tarpeiden esille tuomisessa ja kehitysty\u00f6ss\u00e4. On kuitenkin otettava huomioon, ett\u00e4 terveydenhuollossa on vankka hierarkkisuuden perinne, josta olisi oikeissa kohdissa osattava luopua, jotta henkil\u00f6st\u00f6 uskaltautuisi paremmin kyseenalaistamaan totuttuja toimintatapoja ja antamaan tilaa tulevaisuuden oivalluksille ja innovaatioille (Antila & Vainikainen 2010).<\/p>\n

Yhteiskehitt\u00e4minen on oiva menetelm\u00e4 digitaalisten ja teknologisten ratkaisujen kehitt\u00e4miseen ja k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoon (Dugstad ym. 2019). Yhteiskehitt\u00e4misess\u00e4 yhdistyy monialaisen ty\u00f6skentelyn hy\u00f6dyt, kooten saman kehitt\u00e4miskohteen \u00e4\u00e4relle useita eri n\u00e4k\u00f6kantoja, osaamista ja tietoperustaa (Vargo, Maglio, Akaka 2008). Kotihoidon, kuten terveydenhuollon yleens\u00e4kin, haasteet ovat eritt\u00e4in moniulotteisia ratkaistavaksi. Vain harvoin yksi tuote tai toimintatapa voi ratkaista ongelman. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 yhteiskehitt\u00e4misen innovaatiot ovat usein palveluiden kehitt\u00e4mist\u00e4, jossa kaikki sidosryhm\u00e4t ovat aidosti mukana kehitt\u00e4misess\u00e4, ei vain passiivisessa tiedontuottajan roolissa esimerkiksi ty\u00f6pajoissa. T\u00e4ll\u00f6in keski\u00f6ss\u00e4 on kokonaisuuksien suunnittelu, yhdess\u00e4. Yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 sidosryhmien erilaiset odotukset ja keskittym\u00e4ll\u00e4 loppuk\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n oivalluksiin voidaan luoda yhteisi\u00e4 arvoja ja yhteisi\u00e4 ehdotuksia aiotulle kohderyhm\u00e4lle (Lu ym. 2017). Living Lab toiminta on useilla alueilla yleistynyt tarjoten palvelujen k\u00e4ytt\u00e4jien aidon osallistumisen palvelujen ja toimintamallien kehitt\u00e4miseen osana monitoimijaverkostoa.<\/p>\n

Koulutuksen tulevaisuus<\/h2>\n

Tulevaisuuden kotihoitoon tulee t\u00e4ysin uudenlaisia ty\u00f6teht\u00e4vi\u00e4, joihin sosiaali- ja terveysalan koulutus on omalta osaltaan vastaamassa. Useat selvitykset ja tutkimukset osoittavat, ett\u00e4 teknologisen tiedon ja taitojen osalta kotihoidossa on edelleen kohtalaisen suuri osaamisvaje (Veslem\u00f8y & Wiig 2016, Jarr\u00edna, Pouladi & Madigan 2019). Teknologisten laitteiden merkityst\u00e4 ei aina ymm\u00e4rret\u00e4 eik\u00e4 niiden k\u00e4ytett\u00e4vyytt\u00e4 osata arvioida.\u00a0 (Toimivan kotihoidon k\u00e4sikirja 2018). Samoin teknologiaosaaminen osana toimintakyky\u00e4 tukevaa ty\u00f6otetta on arvoitu puutteelliseksi (Tiikkainen & Juntunen 2018). Kotihoidossa ty\u00f6skentelev\u00e4t ammattilaiset tarvitsevat enemm\u00e4n tukea uusien teknologisten ratkaisujen ja tietoj\u00e4rjestelmien hallintaan (Jarr\u00edna, Pouladi & Madigan 2019.) Henkil\u00f6st\u00f6n teknologiaosaaminen kuitenkin kehittyy ajan kanssa t\u00e4ydennyskoulutuksen ja uuden sukupolven my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n

Koulutuksen n\u00e4k\u00f6kulmasta simulaatioymp\u00e4rist\u00f6t ovat osoittautuneet oppimista tukeviksi my\u00f6s kotihoidon kontekstissa (Veslem\u00f8y & Wiig 2016). Kotihoidon teknologial\u00e4ht\u00f6isi\u00e4 simulaatioymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 on kehitetty ammattikorkeakouluissa, mutta niiden systemaattisempi hy\u00f6dynt\u00e4minen on viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4ist\u00e4. Yhdeksi haasteeksi muodostuu ajantasaisen teknologian yll\u00e4pit\u00e4minen ja p\u00e4ivitt\u00e4minen nopeasti kehittyv\u00e4ll\u00e4 alueella.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 artikkeli on helppo p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 toteamukseen siit\u00e4, ett\u00e4 kotihoidossa on tulevaisuus ja se tulee olemaan mielenkiintoinen ty\u00f6paikka tulevaisuuden ammattilaisille. Henkil\u00f6st\u00f6n mukaan saaminen tulevaisuuden tekij\u00f6iksi koostuu useista asioista (Antila & Vainikainen 2010). Muutosta ei kukaan tee yksin ja sen mahdollistamiseksi tarvitaan jokaista alan toimijaa, avointa ja joustavaa otetta. Toiveena on, ett\u00e4 uusien teknologisten ratkaisujen my\u00f6t\u00e4 yh\u00e4 useampi opiskelija palaa halusta p\u00e4\u00e4st\u00e4 osaksi kotihoidon toimintaymp\u00e4rist\u00f6\u00e4.<\/p>\n

L\u00e4hteet<\/h2>\n

Antila E, Vainikainen T. (2010) Tulevaisuuden terveydenhuolto 2022. Sitran julkaisuja. Euraprint Oy, Helsinki.<\/p>\n

Bedaf S, Marti P, Amirabdollahian F,\u00a0 de Witte L. (2018) A multi-perspective evaluation of a service robot for seniors: the voice of different stakeholders. Disability & Rehabilitation: Assistive Technology 13(6), 592-599.<\/p>\n

Dugstad J, Eide T, Nilsen ER, Eide H. (2019). Towards successful digital transformation through co-creation: a longitudinal study of a four-year implementation of digital monitoring technology in residential care for persons with dementia. BMC Health Services Research 19(1), article 366.<\/p>\n

Haufe M, Peek STM, Luijkx KG. (2019) Matching gerontechnologies to independent-living seniors\u2019 individual needs: development of the GTM tool. BMC Health Services Research 19:26.<\/p>\n

Jarr\u00edna OF, Pouladi FA, Madigan EA. 2019. International priorities for home care education, research, practice, and management: Qualitative content analysis. Nurse Education Today 73, 83-87.<\/p>\n

Kangasniemi M, Hipp K, H\u00e4ggman-Laitila A, Kallio H, Karki S, Kinnunen P, Pietil\u00e4 A-M, Saarnio R, Viinam\u00e4ki L, Voutilainen A, Wald\u00e9n A. (2018) Optimoitu sote-ammattilaisten koulutus- ja osaamisuudistus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 39\/2018.<\/p>\n

Kotihoito 2020: 10 askeleen ohjelma kotihoitoon. https:\/\/www.nhg.fi\/wp-content\/uploads\/2014\/06\/2014_03_25__Kotihoito_2020_-_10_askeleen_ohjelma_kotihoitoon.pdf<\/a><\/p>\n

Lotvonen S, Kyng\u00e4s H, Koistinen P, Bloigu R, Elo S. 2018. Mental Well-Being of Older People in Finland during the First Year in Senior Housing and Its Association with Physical Performance. International Journal of Environmental Research and Public Health 15, 1331; doi:10.3390\/ijerph15071331.<\/p>\n

Parviainen J. 2019. Miten fiktio hoivaroboteista muuttui faktoiksi? Blogiteksti 17.9.2019, Ilmi\u00f6. https:\/\/ilmiomedia.fi\/artikkelit\/miten-fiktio-hoivaroboteista-muuttui-faktoiksi\/<\/a><\/p>\n

Lu Y, Valk C, Steenbakkers J, Bekker T, Visser T, Proctor G, Toshniwal O, Langberg H. (2017) Can technology adoption for older adults be co-created?<\/p>\n

Niemel\u00e4 M, Karttunen M, Pesonen H-M, Elo S. 2018. Ik\u00e4\u00e4ntyneiden kotihoidon asiakkaiden ja heid\u00e4n omaistensa kokemuksia l\u00e4\u00e4keautomaatista l\u00e4\u00e4kehoidon tukena. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitysty\u00f6n julkaisut. http:\/\/urn.fi\/URN:NBN:fi:amk-2018103116451<\/a><\/p>\n

Nikula A-L, Pesonen H-M & Elo S<\/strong>. 2018. Sense of security of home-dwelling people with an early stage memory disorder: a qualitative study. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitysty\u00f6n julkaisut 54. http:\/\/urn.fi\/urn:nbn:fi-fe2018101938502<\/a>.<\/p>\n

Pesonen H-M, Immonen M, Kaartinen J, Leikas J, Elo S. (2017) Life-based design of digital services supporting the sense of security for home-dwelling people living with memory disorder. Journal of the International Society for Telemedicine and eHealth. 2017;5(GKR):e39, 1-3.<\/p>\n

Silius-Miettinen P, Noro A, L\u00e4hesmaa J, Vuokko R. (2018) Kokonaisarkkitehtuurin kuvaus: Kehitet\u00e4\u00e4n ik\u00e4ihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ik\u00e4isten omaishoitoa \u2013k\u00e4rkihanke. Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n raportteja ja muistioita 50\/2018.<\/p>\n

Toimivan kotihoidon k\u00e4sikirja. Monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Lapissa. 2018. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Lapin toimintakeskus. http:\/\/www.sosiaalikollega.fi\/hankkeet\/toimiva-kotihoito-lappiin\/hankkeen-tulokset\/toimiva-kotihoito-lappiin\/kasikirja<\/a><\/p>\n

Tiikkainen P, Juntunen K. (2018) Kukoistava kotihoito: Kotihoidon ty\u00f6ntekij\u00f6iden itsearvioitu osaaminen. Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulun julkaisuja 253, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu.<\/p>\n

Vargo SL, Maglio PP, Akaka MAF. (2008). On value and value co-creation: A service systems and service logic perspective. European management journal 26(3), 145-152.<\/p>\n

Veslem\u00f8y G, Wiig S. (2016) Preparing for Organizational Change in Home Health Care With Simulation-Based Training. Clinical Simulation in Nursing 12(11), 496-503.<\/p>\n

Viisaampi, \u00e4lykk\u00e4\u00e4mpi, parempi hoivateknologia \u2013 Kuopio 2019. https:\/\/9solutions.com\/uutiset\/viisaampi-alykkaampi-parempi-hoivateknologia\/<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

Asiasanat: kotihoito, kotona asuminen, teknologia, osaaminen, ik\u00e4\u00e4ntyneet, palvelut<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kotihoidossa ty\u00f6skentelev\u00e4t ammattilaiset tarvitsevat tukea uusien teknologisten ratkaisujen ja tietoj\u00e4rjestelmien hallintaan. Henkil\u00f6st\u00f6n teknologiaosaaminen kuitenkin kehittyy ajan kanssa t\u00e4ydennyskoulutuksen ja uuden sukupolven my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":2238,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[363447,110187],"tags":[101624,6744,115192,3829,115199,94,115200,8747,31084,110207],"class_list":["post-2193","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-2-2019","category-teema-artikkeli","tag-digitalisaatio","tag-ennakointi","tag-etaisyyksien-hallinta","tag-hyvinvointi","tag-ihmisoikeudet","tag-koulutus","tag-palvelutuotanto","tag-sosiaali-ja-terveysala","tag-tyoelama","tag-virtuaalisuus"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2019\/10\/Elo-T\u00f6rm\u00e4l\u00e4-Ketola-teema-artikkeli-Lumen-lehti-2-2019.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-zn","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2193","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2193"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2193\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2237,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2193\/revisions\/2237"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2238"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2193"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2193"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2193"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}