{"id":2199,"date":"2019-10-30T12:49:50","date_gmt":"2019-10-30T10:49:50","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=2199"},"modified":"2019-10-30T12:56:02","modified_gmt":"2019-10-30T10:56:02","slug":"welfare-mix-hyvinvointipalveluiden-tuottamismalli-sosiaalialan-korkeakoulututkintojen-kompetenssien-haastajana","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2019\/10\/30\/welfare-mix-hyvinvointipalveluiden-tuottamismalli-sosiaalialan-korkeakoulututkintojen-kompetenssien-haastajana\/","title":{"rendered":"Welfare mix -hyvinvointipalveluiden tuottamismalli sosiaalialan korkeakoulututkintojen kompetenssien haastajana"},"content":{"rendered":"

Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n

Leena Viinam\u00e4ki, YTT, yliopettaja, sosiaaliala, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n

Erkki Saari, HTM, YTT, sosiaalialan TKI-lehtori, Laurea ammattikorkeakoulu, <\/em>\u2020 28.9.2019<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

Johdanto<\/h2>\n

Pohdimme t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa, mit\u00e4 tarkoittaa welfare mix -hyvinvointipalveluiden tuottamismallin yleistyminen sosiaalialan korkeakoulutuksen kompetensseille suomalaisessa toimintakontekstissa. Sosiaalialaa terveysalan tapaan luonnehtii ty\u00f6voimaintensiivisyys ja suhteellisen v\u00e4h\u00e4inen suhdanneherkkyys sek\u00e4 hyv\u00e4 nykyinen ja tuleva ty\u00f6llisyystilanne moniin muihin toimialoihin verrattuna (Huovari ym. 2014, 27\u201333; Tevameri 2018). Kansalaisilla on lakis\u00e4\u00e4teinen oikeus saada tarvitsemiaan hyvinvointipalveluja (Perustuslaki 731\/1999; Sosiaalihuoltolaki 1301\/2014; Terveydenhuoltolaki 1326\/2010). Hyvinvointipalveluiden tuottamista puolestaan m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 henkil\u00f6st\u00f6n kelpoisuuslains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 riippumatta hyvinvointipalveluiden tuottajatahosta (Laki sosiaalihuollon ammattihenkil\u00f6ist\u00e4 817\/2015; Laki terveydenhuollon ammattihenkil\u00f6ist\u00e4 559\/1994; Pohjola 2019, 11). Sosiaalialan henkil\u00f6st\u00f6n kvalifikaatiovaatimukset eriytyv\u00e4t kuitenkin jossain m\u00e4\u00e4rin hyvinvointipalveluiden tuottajatahon toiminta- ja tavoiteperiaatteiden mukaan yhteisest\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6perustasta huolimatta, johon my\u00f6s sosiaalialan korkeakoulutuksen tuottamien kompetenssien pit\u00e4isi kyet\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin vastaamaan.<\/p>\n

Sosiaalialan korkeakoulututkintoa suorittavien opiskelijoiden opiskelunsa aikana saamien ja omaksumien kompetenssien avulla he vastaavat ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n jatkuvasti laajentuviin hyvinvointipalveluj\u00e4rjestelm\u00e4n kvalifikaatiovaatimuksiin. 2010-luvulla korostuu hyvinvointipalveluj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 yh\u00e4 enemm\u00e4n kest\u00e4v\u00e4n hyvinvointiyhteiskunnan toimintaperiaatteiden huomioiminen sek\u00e4 kansalaisten aktivoiminen ja osallistaminen paikalliseen hyvinvointipoliittiseen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon (esim. Helne ym. 2012; Salonen-Souli\u00e9 2013; Cook ym. 2014; Viinam\u00e4ki & Pohjola 2016). Lis\u00e4ksi kansalaisten oletetaan ottavan enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin itse vastuuta omasta hyvinvoinnistaan (Selk\u00e4l\u00e4 ym. 2016). Kansalaiset ovat nykyisin yh\u00e4 valveutuneempia, valistuneempia sek\u00e4 rohkeampia hyvinvointipalvelujen k\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4 odottaen saavansa laadukkaita hyvinvointipalveluja siit\u00e4 riippumatta, onko palvelun tuottajana julkinen, yksityinen, j\u00e4rjest\u00f6sektori (3. sektori) vai uusimpana palveluiden tuottajatahona ep\u00e4virallinen, 4. sektori.<\/p>\n

Welfare mix -hyvinvointipalveluiden tuottamismalli<\/h2>\n

Kansalaisten tarvitsemien hyvinvointipalveluiden tuottamista luonnehtii enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin welfare mix -tyyppinen monituottajuus, jossa keskeisimm\u00e4t tuottajatahot ovat julkinen, yksityinen ja j\u00e4rjest\u00f6sektori (3. sektori) sek\u00e4 uusimpana ep\u00e4virallinen, 4. sektori. Hyvinvointipalveluiden tuottamisen uusimmalle tulokkaalle ep\u00e4viralliselle, 4. sektorille on tyypillist\u00e4 uudenlainen kansalaisaktivismi ja verkostomainen toiminta ilman j\u00e4rjest\u00f6sektorin toiminnalle tyypillist\u00e4 organisoitua toimintaa. T\u00e4t\u00e4 ep\u00e4virallista sektoria luonnehtii sosiaalisen median hy\u00f6dynt\u00e4minen, avoimuus, jakaminen, pop up -luonne sek\u00e4 tee se itse -asenne, mik\u00e4 uudistaa my\u00f6s osallisuuden k\u00e4sitett\u00e4 sen realisoituessa esimerkiksi toisten auttamisena, vertaiskauppana, vaihtoehtosuunnitteluna sek\u00e4 some-vertaisryhm\u00e4n perustamisena \u2013 kaupunki-, kaupunginosa- ja kyl\u00e4aktivismina jne. (Majoinen & Antila 2017; Klie 2018; vrt. Koskiaho 2008.) Ep\u00e4virallisen, nelj\u00e4nnen sektorin toiminnalle tyypillinen paikallinen aloitteellisuus ja yhteis\u00f6perustainen toimintamalli mahdollistavat kansalaisten suoran osallistumisen elinymp\u00e4rist\u00f6\u00f6ns\u00e4 vaikuttavien paikallistason julkishy\u00f6dykkeiden ja -palveluiden kehitt\u00e4miseen ja tuottamiseen (H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen 2013, 14; vrt. Sagebiel & Nguyen-Meyer 2012; Kuvio 1.). Ep\u00e4virallista, 4. sektoria luonnehtii Doing<\/em>-hyvinvoinnin ulottuvuus, joka tarkoittaa vastuullista ja mielek\u00e4st\u00e4 tekemist\u00e4 t\u00e4ydent\u00e4en ja reaaliaikaistaen Erik Allardtin luomaa Having<\/em>, Loving<\/em> ja Being<\/em> hyvinvoinnin ulottuvuuserittely\u00e4 osaksi sosiaalipoliittisesti kest\u00e4v\u00e4\u00e4 hyvinvoinnin toteutumista niin yksil\u00f6- kuin yhteiskuntatasollakin (Helne ym. 2012, 87).<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuvio 1. \u00a0\u00a0 Kansalaisen hyvinvointipalvelusektorit suhteessa kest\u00e4v\u00e4\u00e4n hyvinvointiin.<\/p>\n

Welfare mix -hyvinvointipalveluiden tuottamismalli realisoituu eri tavoin hyvinvointivaltio- ja sosiaalipolitiikkamalleissa eri EU-maissa. Samaan maaryhm\u00e4\u00e4n kuuluvat maat jakavat samankaltaisen poliittisen historian, niiden sosioekonomiset j\u00e4rjestelm\u00e4t ovat kehittyneet samantyyppisi\u00e4 polkuja pitkin ja niiden sosiaalipoliittisten j\u00e4rjestelmien instituutionaaliset perusratkaisut ovat samankaltaiset. EU-maissa erottuu toisistaan anglosaksinen, keskieurooppalainen, pohjoismainen ja etel\u00e4eurooppalainen hyvinvointivaltio- ja sosiaalipolitiikkamalli<\/em>. (Saari & Taipale 2012, 33\u201337; ks. my\u00f6s Tanninen 2008, 11; Andersen 2012, 7; Sagebiel & Nguyen-Meyer 2012.) Sek\u00e4 Suomessa ett\u00e4 muualla hyvinvointipalvelujen tuottamisesta vastaavat yh\u00e4 useammat tahot (Klie 2014; Sote-palveluj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 yritysten potentiaali \u2026 2019). Suomessa yritysten ja j\u00e4rjest\u00f6sektorin tuottamien hyvinvointipalveluiden suhteellinen osuus on lis\u00e4\u00e4ntynyt, vaikka julkisen sektorin rooli palveluiden rahoittajana on s\u00e4ilynyt keskeisen\u00e4. T\u00e4llainen hyvinvointipalveluiden tuottamisen painopisteen muutos heijastuu my\u00f6s uudentyyppisin\u00e4 kvalifikaatiotarpeina. (Emt.; Tevameri 2018.)<\/p>\n

Kest\u00e4v\u00e4n hyvinvointiyhteiskunnan toimintaperiaatteet sek\u00e4 nelj\u00e4nnen teollistumisvaiheen digitalisaatio- ja robotisaatio heijastuvat my\u00f6s welfare mix -periaatteella tuotettaviin hyvinvointipalveluihin laajentaen palvelu- ja asiointikanavavalikoimaa sek\u00e4 lis\u00e4ten kansalaisten omatoimisia hyvinvointiasiointimahdollisuuksia ekologisesti kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla. Hyvinvointipalveluja tarvitsevien kansalaisten ei aina tarvitse v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 matkustaa k\u00e4yntiasiointipisteisiin, vaan he voivat asioida verkon kautta kotoaan tai paikallisista asiointipisteist\u00e4. Asuinpaikkakunta on menett\u00e4nyt aikaisempaan verrattuna merkityst\u00e4 erityisesti harvaan asutulla maaseudulla yksityisen ja j\u00e4rjest\u00f6sektorin hyvinvointipalveluiden saavutettavuuden osalta verkkoasiointimahdollisuuksien yleistyess\u00e4 (Asiakaspalvelu 2014 \u2013 Yhdess\u00e4 \u2026 2014; Kuusisto-Niemi ym. 2018; Peltosalmi ym. 2018). Hyvinvointipalveluiden saatavuus kuvaa niit\u00e4 tuottavan tahon n\u00e4k\u00f6kulmasta palvelutarjontaa ja -valikoimaa. Hyvinvointipalveluiden saavutettavuudessa on kyse siit\u00e4, kuinka vaivattomasti palvelu on sit\u00e4 tarvitsevan kansalaisen k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4. (Mahdollisuuksien maaseutu. Maaseutupoliittinen \u2026 2014.) Saavutettavuutta voidaan arvioida asiointiet\u00e4isyyksien ohella my\u00f6s sosiaalisesti tasa-arvoisesta sek\u00e4 ekologisesti ja taloudellisesti kest\u00e4v\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta (Rantanen ym. 2012).<\/p>\n

Digitalisaatio ja robotisaatio realisoituu jatkuvasti laajentuvana verkkoperustaisena hyvinvointipalveluvalikoimana, kuten erilaisina videov\u00e4litteisin\u00e4 tai kuvapuheluihin perustuvina kotisairaanhoito- ja kotipalveluina, kotisairaanhoidon k\u00e4ytt\u00e4min\u00e4 mobiileina et\u00e4hoitopistein\u00e4 et\u00e4l\u00e4\u00e4k\u00e4riyhteyksineen ja et\u00e4diagnosointilaitteistoineen, turvapuhelimina, aktiivisuusrannekkeina, paikantamiseen liittyv\u00e4n\u00e4 seurantana, kulunvalvontana, mittareina\/antureina tai sensoreina, \u00e4lymattoina, l\u00e4\u00e4keautomaatteina, elektronisina kalentereina, muistuttajina, ruoka-automaatteina sek\u00e4 arkea helpottavana teknologiana, kuten puhuvana kellona, rannekello-h\u00e4lytyksen\u00e4, puhuvana valokuva-albumina tai robottiel\u00e4imen\u00e4. (Antikainen ym. 2017, 69\u201376; Ks. my\u00f6s esim. Endl ym. 2015; Roboter \u2013 Assistenz-Systeme \u2026 2018.)<\/p>\n

Terveysalaan verrattuna sosiaalialalla digitalisaatio ja robotisaatio ottavat kuitenkin vasta ensi askeliaan. Digitalisaatio ja robotisaatio haastavat sosiaalipalveluja tuottavat julkisen, yksityisen ja j\u00e4rjest\u00f6sektorin toimijatahot sek\u00e4 sosiaalialan ammatillisia tutkintoja tuottavat oppilaitokset p\u00e4ivitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kvalifikaatioita ja kompetensseja 2010-luvun tarpeita vastaaviksi. (Kangasniemi ym. 2018; Kuusisto-Niemi ym. 2018; Kauppila ym. 2018; Techopedia s.a.) Verkkoperusteisten hyvinvointipalveluiden yleistyminen edellytt\u00e4\u00e4 sotealan ammattilaisilta ja heid\u00e4n asiakkailtaan verkossa toimivien laitteiden k\u00e4ytt\u00f6osaamisen lis\u00e4ksi k\u00e4ytt\u00f6- ja kyberturvallisuustietoisuutta arjen asioinnissaan kodin tietoturvan ja yksityisyyden varmistamiseksi (esim. DEFINITION internet of \u2026 s.a.; Partanen & Orkola 2019).<\/p>\n

Onnistuneimmillaan digitalisaatio ja robotisaatio sek\u00e4 kustannustehostaa ett\u00e4 monipuolistaa welfare mix -mallin mukaisten hyvinvointipalveluiden saavutettavuutta my\u00f6s v\u00e4est\u00f6lt\u00e4\u00e4n v\u00e4h\u00e4v\u00e4kisill\u00e4 harvaan asutun maaseudun alueilla kansalaisten voidessa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 digiperustaisia hyvinvointipalveluja asuinkunnasta riippumatta 24\/7\/365 -toimintaperiaatteella. \u2013 Pahimmillaan digitalisaatio voi pudottaa osan kansalaisista digikuiluun ja siten syrj\u00e4\u00e4n yhteiskunnasta, jos heill\u00e4 ei ole digikansalaisuustaitoja tai he eiv\u00e4t voi hankkia taloudellisista syist\u00e4 verkkoasioinnin mahdollistavia laitteita ja verkkoyhteyksi\u00e4 (OECD 2001; Van Dijk 2008; Viinam\u00e4ki ym. 2017). Hyvinvointipalveluista erityisesti sosiaalipalvelujen verkkoperustainen saatavuus ja saavutettavuus on terveyspalveluihin verrattuna edelleen v\u00e4h\u00e4isemp\u00e4\u00e4 (Kauppila ym. 2018, 22; Hypp\u00f6nen & Ilmarinen 2016).<\/p>\n

Sosiaalialan korkeakoulutuksen kompetenssim\u00e4\u00e4rittely<\/h2>\n

Meneill\u00e4\u00e4n oleva yhteiskunnallinen murrosvaihe globalisoitumis-, digitalisoitumis-, kaupungistumis-, ilmaston muutos-, monikulttuuristumis- ja v\u00e4est\u00f6rakenteen muutoksineen edellytt\u00e4\u00e4 analyysi\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 edell\u00e4 luetellut muutokset tarkoittavat hyvinvointipalveluj\u00e4rjestelm\u00e4lle ja millaista osaamista sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneet ammattilaiset tarvitsevat ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n (Oksanen 2017; Kangasniemi ym. 2018; Maahanmuuton tilannekatsaus 1\/2018; Pohjola 2019; Schneider ym. s.a.).<\/p>\n

Kansalaisten hyvinvointipalvelutarpeet ovat yh\u00e4 yksil\u00f6llisempi\u00e4 ja monisyisempi\u00e4 sek\u00e4 kantav\u00e4est\u00f6n ett\u00e4 maahanmuuttajav\u00e4est\u00f6n keskuudessa. Sotehenkil\u00f6st\u00f6n el\u00e4k\u00f6ityess\u00e4 suurten ik\u00e4luokkien siirtyess\u00e4 el\u00e4kkeelle ty\u00f6yhteis\u00f6t menett\u00e4v\u00e4t valtavan paljon k\u00e4ytt\u00f6arvoltaan merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 hiljaista tietoa. Welfare mix -hyvinvointipalveluiden tuottamismallin yleistyess\u00e4 sotehenkil\u00f6st\u00f6n osaamisvaatimukset laajentuvat entisest\u00e4\u00e4n kansalaisten hankkiessa tarvitsemiaan hyvinvointipalveluja tarvittaessa samanaikaisesti my\u00f6s useilta eri tuottajatahoilta, mik\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 verkostoyhteisty\u00f6-, palveluohjaus- ja hyvinvointipalveluj\u00e4rjestelm\u00e4osaamista yli tuottajasektoreittain (Nikander ym. 2017). Suomessa lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t my\u00f6s ylikansalliset hyvinvointipalveluiden tuottajat, mik\u00e4 luo uudentyyppisi\u00e4 kvalifikaatiotarpeita, kuten liiketoimintaosaamista alueellisesti erilaisissa toimintaymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 (Tevameri 2019, 42\u201347). Sote-henkil\u00f6st\u00f6n kvalifikaatiotarpeisiin ja kompetensseihin kohdentuu siis monenlaisia haasteita.<\/p>\n

Taina Hanhisen (2010) mukaan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4osaaminen muodostuu kvalifikaatioista<\/em><\/strong> (ty\u00f6n osaamisvaatimukset), kompetensseista<\/em><\/strong> (ty\u00f6ntekij\u00e4n kyvyt ja valmiudet) sek\u00e4 ammattitaidosta<\/em><\/strong> (ty\u00f6suorituksessa todentuva osaaminen). Kvalifikaatiot eli ty\u00f6n osaamisvaatimukset voidaan jakaa ty\u00f6ntekij\u00e4lt\u00e4 edellytett\u00e4viin tuotannollisiin kvalifikaatioihin<\/em> (tuotantoprosessin tiedot ja taidot), normatiivisiin kvalifikaatioihin<\/em> (henkil\u00f6kohtaiset ominaisuudet) ja kehitt\u00e4viin kvalifikaatioihin<\/em> (ty\u00f6prosessin kehitt\u00e4mistiedot ja taidot). Kompetenssit<\/em><\/strong> eli ty\u00f6ntekij\u00e4n osaamispotentiaali puolestaan voidaan jakaa kognitiivisiin kykyihin<\/em> (yksil\u00f6n tiedot ja taidot) ja affektis-konatiivisiin valmiuksiin<\/em> (yksil\u00f6n kykyjens\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4mis- ja kehitt\u00e4misvalmiudet). Ty\u00f6suorituksen tavoitetta ohjaavat ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n vaatimuksiin perustuvat kvalifikaatiot ty\u00f6ntekij\u00e4n kompetenssin mahdollistaessa ty\u00f6suorituksen toteutumisen. Ammattitaito on ty\u00f6ntekij\u00e4n ty\u00f6suorituksessaan realisoituvaa osaamista. (Emt., 97.; ks. my\u00f6s Green 2007; Framtidens f\u00e4rdigheter I \u2026 2017; Nyyss\u00f6l\u00e4 & Leve\u00e4lahti 2019.)<\/p>\n

Esit\u00e4mme Taulukossa 1. suomalaisen sosiaalialan korkeakoulutuksen (ml. ammattikorkeakoulu ja yliopisto) kompetenssim\u00e4\u00e4rittelyt ja kolme esimerkinomaista kansainv\u00e4list\u00e4 vastaavaa m\u00e4\u00e4rittely\u00e4 sek\u00e4 kuvaamme Liitteess\u00e4 1. suomalaisen koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4n ja sosiaalialan koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4n.<\/p>\n

Taulukko 1. Suomalainen sosiaalialan korkeakoulutuksen kompetenssim\u00e4\u00e4rittely ja kolme esimerkinomaista kansainv\u00e4list\u00e4 vastaavaa m\u00e4\u00e4rittely\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Sosiaalialan korkeakoulutuksen ammatillisella ja akateemisella pilarilla Suomessa ja muissa esimerkkimaissa painottuvat sosiaalialan etiikka-, asiakasty\u00f6-, palveluj\u00e4rjestelm\u00e4-, ty\u00f6- ja tutkimusmenetelm\u00e4kompetenssit. Maakohtaiset erityispiirteet eriytt\u00e4v\u00e4t jossain m\u00e4\u00e4rin kompetensseja. Sosiaalialan korkeakoulutuksen peruskompetenssit ovat kuitenkin universaaleja ja niiden l\u00e4ht\u00f6kohtana on sosiaality\u00f6n perusteht\u00e4v\u00e4ksi m\u00e4\u00e4ritelty ihmisten el\u00e4m\u00e4n haasteisiin vastaaminen ja ihmisten hyvinvoinnin lis\u00e4\u00e4minen. Sosiaality\u00f6n m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n (IFSW; IASSW, 2014; ks. my\u00f6s L\u00e4hteinen ym. 2017) mukaan:<\/p>\n

\u201cSocial work is a practice-based profession and an academic discipline that promotes social change and development, social cohesion, and the empowerment and liberation of people. Principles of social justice, human rights, collective responsibility and respect for diversities are central to social work. Underpinned by theories of social work, social sciences, humanities and indigenous knowledge, social work engages people and structures to address life challenges and enhance wellbeing. The above definition may be amplified at national and\/or regional levels.\u201d<\/em><\/p>\n

L\u00e4hde:<\/strong> International Federation of Social Workers (IFSW); Ks. my\u00f6s The International Association of Schools of Social Work (IASSW).<\/p>\n

Sosiaalialan korkeakoulutusta m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t maakohtainen hyvinvointipalveluiden tuottamisj\u00e4rjestelm\u00e4 (hyvinvointivaltio- ja sosiaalipolitiikkamalli) ja koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4 (Liite 1.). Sosiaalialan korkeakoulutasoiset tutkinnot jakaantuvat alempiin ja ylempiin korkeakoulututkintoihin, joita voi suorittaa maasta riippuen joko ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa tai niiss\u00e4 molemmissa. (Koivula & Lehmusto 2010, 73\u201388; Pohjola 2019, 23\u201330; Liite 1.) Ammattikorkeakouluissa suoritettavissa sosiaalialan tutkinnoissa painottuu k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6l\u00e4heisyys ja -tutkimuksellisuus ja yliopistoissa akateeminen tiedel\u00e4ht\u00f6isyys. Lis\u00e4ksi esimerkiksi saksankielisill\u00e4 alueilla korostuu muita EU-maita enemm\u00e4n sosiaalipedagogiikka. (Viinam\u00e4ki & Pohjola 2016, 54\u201374; Pohjola 2019, 27. Sagebiel & Nguyen-Meyer 2012.)<\/p>\n

Kompetenssikuvausten laatimisessa reaaliaikaisen tilanneanalyysin lis\u00e4ksi t\u00e4ytyy ennakoida ja visioida my\u00f6s l\u00e4hitulevaisuuden sosiaalialan ty\u00f6n kvalifikaatiotarpeita suhteessa asiakkaiden tarpeisiin ja hyvinvointipalveluj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 tapahtuviin organisatorisiin muutoksiin osana laajempaa yhteiskunnallista kehityst\u00e4. Sosiaalialan korkeakoulutuksen kompetenssikuvauksissa sosiaalialan ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4t erityisesti ylempien korkeakoulututkintojen osalta m\u00e4\u00e4rittyv\u00e4t asiantuntijaty\u00f6ksi, joka edellytt\u00e4\u00e4 asiakkaiden el\u00e4m\u00e4ntilanteiden ja heid\u00e4n kohtaamiensa sosiaalisten ongelmien kokonaisvaltaista ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4 etsitt\u00e4ess\u00e4 optimaalisimpia ratkaisuvaihtoehtoja asiakkaiden kohtaamiin ongelmiin. (esim. Saari & Viinam\u00e4ki 2010, 186\u2013199; Saari & Viinam\u00e4ki 2012, 91\u2013106; Nikander 2017, 11\u201312; Pohjola 2019, 25\u201330.)<\/p>\n

 <\/p>\n

Pohdinta<\/p>\n

Arvioitaessa ja ennakoitaessa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tarvittavia kvalifikaatioita ja koulutuksen tuottamia kompetensseja on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 erottaa toistaan osaamisen merkityksen muutos ja osaamisen t\u00e4rkeys tulevaisuudessa. Osaamisrakenteessa on osaamisalueita, joiden luonne ja merkitys muuttuu tulevaisuudessa. On my\u00f6s olemassa hyvin hitaasti ajassa muuttuvia perusosaamisalueita, jotka ovat t\u00e4rkeit\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ja ovat sellaisia my\u00f6s tulevaisuudessa. (Nyyss\u00f6l\u00e4 & Leve\u00e4lahti 2019, 19.) Sosiaalialan ty\u00f6ss\u00e4 hitaasti ajassa muuttuvat perusosaamisalueet kytkeytyv\u00e4t sosiaality\u00f6n m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n ymp\u00e4rille. Yhteiskunnallisiin murrosvaiheiden muutoksiin liittyv\u00e4t osaamisalueet, kuten nelj\u00e4nness\u00e4 teollistumisvaiheessa hyvinvointipalveluihinkin ulottuva digiosaamisvaade, muuttavat luonnettaan ja merkityst\u00e4\u00e4n digihyvinvointipalveluiden arkip\u00e4iv\u00e4istyess\u00e4 (Kangasniemi ym. 2018, 61\u201381; Viinam\u00e4ki ym. 2018). Riippumatta sosiaalialan kompetenssien esitt\u00e4j\u00e4tahosta tai esitt\u00e4j\u00e4n kotimaasta, niin Taulukossa 1. esitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme kompetenssierittelyss\u00e4 korostuvat ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tarvittavat sosiaalialan ilmi\u00f6perustaiset kvalifikaatiot, tutkimus- ja ty\u00f6menetelm\u00e4kvalifikaatiot sek\u00e4 verkostokvalifikaatiot sis\u00e4lt\u00e4en sek\u00e4 muuttuvia ett\u00e4 ajattomia perusosaamisalueita (Kuvio 2.; ks. tark. Viinam\u00e4ki & Saari 2018a; 2018b).<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuvio 2.\u00a0\u00a0\u00a0 Sosiaalialan korkeakoulutuksen kvalifikaatioulottuvuudet. (Ks. tark. Viinam\u00e4ki & Saari 2018b.)<\/p>\n

Welfare mix -malli edellytt\u00e4\u00e4 kokonaisvaltaista hyvinvointipalveluj\u00e4rjestelm\u00e4osaamista monitoimijaisen verkostoty\u00f6skentelyn mahdollistumiseksi sek\u00e4 kustannusvaikuttavuusosaamista etsitt\u00e4ess\u00e4 asiakkaan el\u00e4m\u00e4ntilanteeseen sopivinta palveluntuottajaa (julkinen, yksityinen, j\u00e4rjest\u00f6sektori, ep\u00e4virallinen, 4. sektori<\/em>). Sote-j\u00e4rjest\u00f6iss\u00e4 on my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tunnistaa, milloin ne toimivat markkinaehtoisesti ja milloin yleishy\u00f6dyllisten toimintaperiaatteiden mukaan. (Tevameri 2019, 11; Sote-palveluj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 yritysten \u2026 2019.) Aikuisten parissa teht\u00e4v\u00e4n sosiaalialan ty\u00f6n osaamistarpeiden ennakointiraportissa (Nikander ym. 2017, 11\u201312) sosiaalialan eettisten periaatteiden mukainen heikoimmassa asemassa olevien ihmisten oikeuksien puolustaminen realisoitui ennakointiryhm\u00e4n ty\u00f6skentelyss\u00e4 arvo-osaamisvaatimuksena palveluj\u00e4rjestelm\u00e4n vaikuttavuuden merkityksen, rakenteellisen sosiaality\u00f6n t\u00e4rkeyden ja hyvinvointierojen kasvamisuhan lis\u00e4ksi. Heikoimmassa asemassa olevien ihmisten oikeuksien puolustamisvaadetta tukevat my\u00f6s Sosiaalibarometri 2018 tulokset. Sosiaalibarometrin kyselyyn vastanneiden sosiaali- ja terveysjohtajien, sosiaality\u00f6ntekij\u00f6iden ja Kelan johtajien mukaan eriarvoisuus (ml. alueellinen eriarvoistuminen) on kasvanut Suomessa viimeisen 10 vuoden aikana ty\u00f6tt\u00f6myyden, palveluiden ja tulonsiirtojen heikentymisen sek\u00e4 harjoitetun politiikan vuoksi. (N\u00e4\u00e4t\u00e4nen & Lond\u00e9n 2018, 104.) Haasteena on my\u00f6s sosiaality\u00f6n ja sosiaalihuollon vaikuttavuuden ja siihen liittyv\u00e4n vaikuttamistoiminnan tutkimustradition ohuus, jolloin tutkitaan jonkin toimenpiteen, palvelun tai politiikkaohjelman vaikutuksia palvelujen k\u00e4ytt\u00e4jien el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Welfare mix -hyvinvointipalvelujen monituottajuusmallin yleistyess\u00e4 tarvitaankin k\u00e4sitt\u00e4\u00e4ksemme nykyist\u00e4 enemm\u00e4n erityisesti kvantitatiivista sosiaalipoliittisesti orientoitunutta vaikuttavuustutkimusta hyvinvointipalveluiden toimivuudesta (Kotiranta & M\u00e4ntysaari 2017, 35\u201346; Kangasniemi ym. 2018, 34\u201355; ks. my\u00f6s T\u00f6tt\u00f6 2005, 106\u2013108; Pohjola 2012, 19\u201338).<\/p>\n

Jotta welfare mix -hyvinvointipalvelujen toimintamalli toteutuisi optimaalisesti hyvinvointipalveluiden tuottajatahojen ja hyvinvointipalveluja k\u00e4ytt\u00e4vien kansalaisten intresseist\u00e4 k\u00e4sin arvioituna, tarvitaan kvalifikaatio- ja kompetenssitarpeiden p\u00e4ivitt\u00e4mistarpeen arvioimiseksi sek\u00e4 ajankohtaista tilanneanalyysi\u00e4 ett\u00e4 l\u00e4hitulevaisuuden ennakointitietoa hyvinvointipalveluiden toiminta- ja tuottamisymp\u00e4rist\u00f6n tilanteesta 1) yhteiskuntatasolta, 2) kouluttaja- ja tuottajaorganisaatiotasoilta sek\u00e4 3) henkil\u00f6st\u00f6- ja asiakastasoilta (Obrecht 2003; Saari & Viinam\u00e4ki 2010; Opielka 2013). Tilanneanalyysien ja ennakointien toteuttaminen edellytt\u00e4\u00e4 paikallista, alueellista, kansallista ja kansainv\u00e4list\u00e4 monitasoista, monitieteist\u00e4 ja monimetodista tietoa (Saari ym. 2014; Saari & Viinam\u00e4ki 2018). Tarvitaan toisaalta ammatillista n\u00e4kemystietoa<\/em> hyvinvointipalveluja tuottavien tahojen ja hyvinvointipalvelujen ammatillisista tutkinnoista vastaavien oppilaitosten edustajien raportoimana sek\u00e4 toisaalta paikallista kulttuurisensitiivist\u00e4 kokemustietoa<\/em> hyvinvointipalveluja k\u00e4ytt\u00e4vien kansalaisten ja kansalaisryhmien kertomana. N\u00e4in sen vuoksi, ett\u00e4 Suomi on alue- ja yhteiskuntamaantieteellisesti laaja ja vivahteikas maa.<\/p>\n

Kirjallisuus<\/h2>\n

Andersen, J. G. 2012. Welfare States and Welfare State Theory. Aalborg: Centre for Comparative Welfare Studies, Institut for \u00d8konomi, Politik og Forvaltning, Aalborg Universitet. CCWS Working Paper. Viitattu 4.9.2019 https:\/\/vbn.aau.dk\/ws\/portalfiles\/portal\/72613349\/80_2012_J_rgen_Goul_Andersen.pdf<\/a><\/p>\n

Antikainen, J., Honkaniemi, T., Jolkkonen, A., Kahila, P., Kotilainen, A., Kurvinen, A., Lemponen, V., Lundstr\u00f6m, N., Luoto, I., Niemi, T., Pyykk\u00f6nen, S., Rehunen, A., Saukkonen, P., Viinam\u00e4ki, O-P. & Viinikka, A. 2017. Smart Countryside. Maaseudun palveluiden kehitt\u00e4minen ja monipuolistaminen digitalisaatiota ja kokeiluja hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9\/2017. Viitattu 23.9.2019 http:\/\/vnk.fi\/documents\/10616\/3866814\/9_Smart+Countyside\/2559835c-f503-4b03-a7f5-43aff632228a?version=1.0<\/a><\/p>\n

Asiakaspalvelu 2014 \u2013 Yhdess\u00e4 palvelut l\u00e4helle. Julkisen hallinnon yhteisen asiakaspalvelun jatkovalmisteluty\u00f6ryhm\u00e4n loppuraportti 2014. Valtiovarainministeri\u00f6, Julkaisuja 20\/2014. Viitattu 7.9.2019 https:\/\/vm.fi\/documents\/10623\/360836\/Asiakaspalvelu2014+yhdess%C3%A4+palvelut+l%C3%A4helle+raportti\/2c873246-1263-41f0-a749-7642f13c1647<\/a><\/p>\n

Cook, J., Hellstr\u00f6m, E., H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen, T. & Lahti, V-M. 2014. Visio Suomelle. Kohti kest\u00e4v\u00e4\u00e4 hyvinvointia. Sitra Ty\u00f6paperi 31.10.2014. Viitattu 4.9.2019 https:\/\/media.sitra.fi\/2017\/02\/23213056\/Visio_Suomelle.pdf<\/a><\/p>\n

DEFINITION internet of things (IoT) s.a. TechTarget. Viitattu 23.10.2019 https:\/\/internetofthingsagenda.techtarget.com\/definition\/Internet-of-Things-IoT<\/a><\/p>\n

Endl, R., J\u00e4schke, T., Thiel, C. & Wickinghoff, DV. 2015. mHealth im Kontext des elektronischen Patienten-dossiers. Eine Studie im Auftrag von eHealth Suisse. FHS Hochschule f\u00fcr Angewandte Wissenschaften St. Gallen. Viitattu 9.9.2019 http:\/\/www.e-health-suisse.ch\/umsetzung\/00135\/00218\/00278\/index.html?lang=de<\/a><\/p>\n

Epe, H. 2015. Die 14 wichtigsten Kompetenzen f\u00fcr Soziale Arbeit und was das mit der Zukunft der Gesellschaft zu tun hat s.a. Viitattu 7.9.2019 https:\/\/www.ideequadrat.org\/kompetenzen-soziale-arbeit-vuca\/<\/a><\/p>\n

Framtidens f\u00e4rdigheter i ett digitaliserat arbetsliv 2017. Futurion \u00e4r TCO:s och TCO-f\u00f6rbundens tankesmedja. 2017:2. Viitattu 12.9.2019 https:\/\/futurion.se\/wp-content\/uploads\/2017\/02\/Futurion_Rapport_2-2017_enkelsidig-webb.pdf<\/a><\/p>\n

Green, I. 2007. Framtidens kompetenser \u2013 och hur vi utvecklar dem. En rapport fr\u00e5n Nordisk t\u00e4nketank om framtidens kompetenser. Viitattu 7.9.2019 https:\/\/nvl.org\/portals\/0\/_dokumenter\/2013\/ntt_rapport_v2.pdf<\/a><\/p>\n

Hanhinen, T. 2010. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4osaaminen. Kvalifikaatioiden luokitusj\u00e4rjestelm\u00e4n konstruointi. Viitattu 7.9.2019 https:\/\/trepo.tuni.fi\/bitstream\/handle\/10024\/66674\/978-951-44-8290-8.pdf?sequence=<\/a>1<\/a><\/p>\n

Helne, T. & Hirvilammi, T. & Laatu, M. 2012. Sosiaalipolitiikka rajallisella maapallolla. Viitattu 4.9.2019 https:\/\/helda.helsinki.fi\/bitstream\/handle\/10138\/34643\/Sosiaalipolitiikka_rajallisella_maapallolla.pdf?sequence=4<\/a><\/p>\n

Huovari, J., & Jauhiainen, S., & Kerkel\u00e4, L., & Esala, L. & H\u00e4rm\u00e4l\u00e4, V. 2014. Alueiden yritys- ja elinkeinorakenteen muutos. Ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6n julkaisuja. Alueiden kehitt\u00e4minen 13\/2014. Viitattu 12.9.2019 http:\/\/www.tem.fi\/files\/39281\/TEMjul_13_2014_web_04042014.pdf<\/a><\/p>\n

Hypp\u00f6nen, H. & Ilmarinen, K. 2016. Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaatio. Tutkimuksesta tiiviisti 22\/2016. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. Viitattu 17.9.2019 http:\/\/www.julkari.fi\/bitstream\/handle\/10024\/131301\/URN_ISBN_978-952-302-739-8.pdf?sequence=1&isAllowed=y<\/a><\/p>\n

H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen, T. 2013. Kohti kest\u00e4v\u00e4\u00e4 hyvinvointia. Uuden sosioekonomisen yhteiskuntamallin rakennuspuita. Sitra, Versio 1.0, lokakuu 2013. Viitattu 17.10.2019 https:\/\/media.sitra.fi\/2017\/02\/23225247\/Kohti_kestavaa_hyvinvointia.pdf<\/a><\/p>\n

International Federation of Social Workers (IFSW). Viitattu 25.10.2019 https:\/\/www.ifsw.org\/what-is-social-work\/global-definition-of-social-work\/<\/a><\/p>\n

2015 Educational Policy and Accreditation Standards for Baccalaureate and Master\u2019s Social Work Programs. The Council on Social Work Education (CSWE). Commission on Accreditation. Commission on Educational Policy. Viitattu 7.9.2019 https:\/\/cswe.org\/getattachment\/Accreditation\/Accreditation-Process\/2015-EPAS\/2015EPAS_Web_FINAL.pdf.aspx<\/a><\/p>\n

Kangasniemi, M., Hipp, K., H\u00e4ggman-Laitila, A., & Kallio, H., Karki, S., Kinnunen, P., Pietil\u00e4, A-M., Saarnio, R., Viinam\u00e4ki, L., Voutilainen A. & Wald\u00e9n, A. 2018. Optimoitu sote-ammattilaisten koulutus- ja osaamisuudistus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 39\/2018. Viitattu 24.10.2019 http:\/\/tietokayttoon.fi\/julkaisut\/raportti?pubid=URN:ISBN:978-952-287-545-7<\/a><\/p>\n

Kauppila, T., Kiiski, K. & Lehtonen, M. 2018. S\u00e4hk\u00f6helmenkalastus. Sosiaalihuollon s\u00e4hk\u00f6isten palvelujen nykytila ja kehitt\u00e4mistarpeet. Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n raportteja ja muistioita 14\/2018. Viitattu 14.10.2019 http:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/bitstream\/handle\/10024\/160653\/STM_rap_14_2018.pdf?sequence=1&isAllowed=y<\/a><\/p>\n

Klie, T. 2014. Welfare Mix \u2013Elf Thesen. BBE-Newsletter 04\/2014. Viitattu 14.10.2019 https:\/\/www.b-b-e.de\/fileadmin\/inhalte\/aktuelles\/2014\/03\/NL04_Gastbeitrag_Klie.pdf<\/a><\/p>\n

Klie, T. 2018. Zukunft Quartier und Dorf? Zentrale Ergebnisse des 7. Altenberichts der Bundesregierung. Demographiefeste Kommune 17. Mai 2018. Quartierskonzepte f\u00fcr \u00e4ltere Menschen. N\u00fcrnberg. Viitattu 26.10.2019 https:\/\/www.wohnen-alter-bayern.de\/Archiv.html<\/a><\/p>\n

Koskiaho, B. 2008.Hyvinvointipalvelujen tavaratalossa. Palvelutalous ja sosiaalipolitiikka Englannissa, Ruotsissa ja Suomessa. Vastapaino. Tampere.<\/p>\n

Kuusisto-Niemi, S., Ryh\u00e4nen, M. & Hypp\u00f6nen, H. 2018. Tieto- ja viestint\u00e4teknologian k\u00e4ytt\u00f6 sosiaalihuollossa vuonna 2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 1\/2018. Viitattu 22.9.2019 http:\/\/www.julkari.fi\/bitstream\/handle\/10024\/136112\/URN_ISBN_978-952-343-044-0.pdf?sequence=1&isAllowed=y<\/a><\/p>\n

Koivula, U-M. & Lehmusto, A. 2010. SOSIONOMI (AMK) KOULUTUS EUROOPPALAISESSA VIITEKEHYKSESS\u00c4 \u2013 HAVAINTOJA JA VERTAILUA. Teoksessa Viinam\u00e4ki, Leena (toim.) Sosionomi (AMK & ylempi AMK) kansainv\u00e4listyvill\u00e4 koulutus- ja ty\u00f6markkinoilla. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja A: Raportteja ja tutkimuksia 2\/2010. Viitattu 25.10.2019 https:\/\/www.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/54725\/viinamaki%20A%202%202010.pdf?sequence=1<\/a>, 73\u201388.<\/p>\n

Kotiranta, T. & M\u00e4ntysaari, M. 2017. Vaikuttavuus tulee ja menee \u2013 ja palaa taas takaisin. Teoksessa Tuulio-Henriksson, A-M., Kalliomaa-Puha, L. & Rauhala, P.-L. (toim.) Harkittu, tutkittu, avoin. Marketta Rajavaaran juhlakirja. Kelan tutkimus. Viitattu 25.10.2019 https:\/\/helda.helsinki.fi\/bitstream\/handle\/10138\/178926\/Harkittu%20tutkittu%20avoin.pdf?sequence=2<\/a>, 35\u201350.<\/p>\n

Laki sosiaalihuollon ammattihenkil\u00f6ist\u00e4 817\/2015. Finlex. Viitattu 8.9.2019 http:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/alkup\/2015\/20150817<\/a><\/p>\n

Laki terveydenhuollon ammattihenkil\u00f6ist\u00e4 559\/1994. Finlex. Viitattu 8.9.2019 http:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/smur\/1994\/19940559<\/a><\/p>\n

Leinenbach, M., Nodes, W. & Stark-Angermeier, G. 2009. Grundlagen f\u00fcr die Arbeit des DBSH. DBSH \u2013 Deutscher Berufsverband f\u00fcr Soziale Arbeit e.V. Viitattu 7.9.2019 https:\/\/www.dbsh.de\/fileadmin\/downloads\/grundlagenheft_-PDF-klein_01.pdf<\/a><\/p>\n

L\u00e4hteinen, S., Raitakari, S., H\u00e4nninen, K., Kaittila, A., Kekoni, T., Krok, S. & Skaffari, P. 2017. Sosiaality\u00f6n koulutuksen tuottama osaaminen. Valtakunnallinen sosiaality\u00f6n yliopistoverkosto Sosnet. SOSNET julkaisuja 7. Viitattu 7.9.2019 https:\/\/www.sosnet.fi\/loader.aspx?id=198a1ca7-7692-4899-863d-154064f438b7<\/a><\/p>\n

Maahanmuuton tilannekatsaus 1\/2018. Sis\u00e4ministeri\u00f6n julkaisu 16\/2018. Viitattu 15.10.2019 http:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/bitstream\/handle\/10024\/160869\/SM_16_2018.pdf?sequence=4&isAllowed=y<\/a><\/p>\n

Mahdollisuuksien maaseutu. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2014\u20132020 2014. Ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6n julkaisuja. Alueiden kehitt\u00e4minen 9\/2014. Viitattu 13.9.2019 https:\/\/www.maaseutupolitiikka.fi\/files\/4540\/Mahdollisuuksien_maaseutu_25022014.pdf<\/a><\/p>\n

Majoinen, K. & Antila, A. 2017.\u00a0 Hyvinvoinnin edist\u00e4minen kunnassa. Sis\u00e4lt\u00f6, mahdollisuudet ja haasteet. ARTTU2-TUTKIMUSOHJELMAN JULKAISUSARJA NRO 12\/2017. Viitattu 13.9.2019 http:\/\/shop.kuntaliitto.fi\/product_details.php?p=3423<\/a><\/p>\n

Nikander, J., Juntunen, E., Holmberg, A. & Tuominen-Thuesen, M. 2017. Aikuisten parissa teht\u00e4v\u00e4n sosiaalialan ty\u00f6n osaamistarpeet. Opetushallitus, Raportit ja selvitykset 2017:13. Viitattu 17.10.2019 https:\/\/www.oph.fi\/sites\/default\/files\/documents\/aikuisten_parissa_tehtavan_sosiaalialan_tyon_osaamistarpeet.pdf<\/a><\/p>\n

Nyyss\u00f6l\u00e4, K. & Leve\u00e4lahti, S. 2019. OSAAMINEN 2035. Osaamisen ennakointifoorumin ensimm\u00e4isi\u00e4 ennakointituloksia. Opetushallitus, Raportit ja selvitykset 2019:3. Viitattu 25.10.2010. https:\/\/www.oph.fi\/sites\/default\/files\/documents\/osaaminen_2035.pdf<\/a><\/p>\n

N\u00e4\u00e4t\u00e4nen, A-M. & Lond\u00e9n, P. 2018. Sosiaalibarometri 2018. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry. Viitattu 26.10.2019 https:\/\/www.soste.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/11\/soste_sosiaalibarometri_2018.pdf<\/a><\/p>\n

Obrecht, W. 2003. Probleme der Entwicklung der Disziplin und Profession der Sozialen Arbeit. FACHTAGUNG SOZIALARBEITSWISSENSCHAFT \u2013HOCHSCHULE F\u00dcRSOZIALE ARBEIT Z\u00dcRICH, 31.10.\/1.11. 03 Viitattu 25.10.2019 http:\/\/www.academia.edu\/3242358\/Probleme_der_Entwicklung_der_Disziplin_und_Profession_der_Sozialen_Arbeit_1<\/a><\/p>\n

OECD 2001. Understanding the digital divide. Viitattu 20.10.2019 http:\/\/www.oecd.org\/sti\/1888451.pdf<\/a><\/p>\n

Oksanen, K. 2017. Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osa Jaettu ymm\u00e4rrys ty\u00f6n murroksesta. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 13a\/2017. Viitattu 18.9.2019 http:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/bitstream\/handle\/10024\/80036\/13_17_tulevaisuusselonteko_osa1_FI.pdf?sequence=1&isAllowed=y<\/a><\/p>\n

Opielka, M. 2013. Gerechtigkeit und Soziale Arbeit. Sozialethische und sozialpolitische Perspektiven.\u00a0 EthikJournal 1. Jg.\u25021. Ausgabe 2013\u2502April. Viitattu 25.10.2019 https:\/\/www.sw.eah-jena.de\/fbsw\/profs\/michael.opielka\/downloads\/doc\/2013\/Michael_Opielka-Gerechtigkeit_und_Soziale_Arbeit_in_EthikJournal_1.Jg_1_2013.pdf<\/a><\/p>\n

Partanen, A. & Orkola, J. 2019. Esineiden internet valtaa sinunkin kotisi 2019. Viitattu 23.9.2019 https:\/\/www.traficom.fi\/fi\/tilastot-ja-julkaisut\/blogit\/iot-blogisarja<\/a><\/p>\n

Peltosalmi, J., Eronen, A., Litmanen, T., Lond\u00e9n, P., N\u00e4\u00e4t\u00e4nen, A-M., Ruuskanen, P. & Selander, K. 2018. J\u00e4rjest\u00f6barometri 2018. SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry. Viitattu 25.10.2019 https:\/\/www.soste.fi\/wp-content\/uploads\/2018\/11\/jarjestobarometri-2018-soste.pdf<\/a><\/p>\n

Perustuslaki 731\/1999. Finlex. Viitattu 8.9.2019 https:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/ajantasa\/1999\/19990731<\/a><\/p>\n

Pohjola, A. 2012. Tutkimukseen perustuva vaikuttavuus. Teoksessa Pohjola, A., Kemppainen, T. & V\u00e4yrynen, A. (toim.) Sosiaality\u00f6n vaikuttavuus. Lapin yliopistokustannus, 19\u201342.<\/p>\n

Pohjola, A. 2019. Sosiaalihuollon ammattihenkil\u00f6lain (817\/2015) muutostarpeita koskeva selvitys. Selvityshenkil\u00f6raportti. Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n raportteja ja muistioita 2019:16. Viitattu 11.9.2019 http:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/bitstream\/handle\/10024\/161536\/STM_rap_2019_16_Sosiaalihuollon_ammattihenkilolain_817_2015_muutostarpeita_koskeva_selvitys.pdf?sequence=1&isAllowed=y<\/a><\/p>\n

Rantanen, M., Lehtola, I., Hyyryl\u00e4inen, T. & Hiltunen, M. J. 2012. Palvelujen saavutettavuuden k\u00e4site ja ulottuvuudet. Teoksessa Rehunen, A., Rantanen, M., Lehtola, I. & Hiltunen M. J. (toim.) 2012. Palvelujen saavutettavuus muutoksessa \u2013 maaseudun vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden palveluymp\u00e4rist\u00f6n kehityssuunnat ja uudet mahdollisuudet. Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Raportteja 88. Viitattu 9.9.2019 http:\/\/www.helsinki.fi\/ruralia\/julkaisut\/pdf\/Raportteja88.pdf<\/a><\/p>\n

Roboter \u2013 Assistenz-Systeme \u2013 K\u00fcnstliche Intelligenz: Neue Formen der Mensch-Maschine-Interaktion 2018. Konferenz-Band. Januar 2018. Berlin: Institut f\u00fcr die Geschichte und Zukunft der Arbeit. Viitattu 17.10.2019 http:\/\/igza.org\/wp-content\/uploads\/2018\/02\/IGZA-Konferenz-Band_Robotik-und-KI.pdf<\/a><\/p>\n

Rouhiainen-Valo, T., Rantanen, T., Hovi-Pulsa, R. & Tiet\u00e4v\u00e4inen, S. 2010. Kompetenssit sosionomien (amk ja ylempi amk) ydinosaamisen avaajina. Viitattu 30.9.2019 https:\/\/www.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/54727\/viinamaki%20A%203%202010.pdf?sequence=1<\/a><\/p>\n

Saari, J. & Taipale, S. 2013. Sosiaalipolitiikka ja hyvinvointivaltio. Teoksessa Saari, J., Taipale, S. & Kainulainen, S. (toim.) Hyvinvointivaltion moderneja klassikoita. Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja A Tutkimuksia 38. Viitattu 12.9.2019 https:\/\/www.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/129163\/Diak_A_38_ISBN_978-952-493-195-3.pdf?sequence=1&isAllowed=y<\/a>, 17\u201340<\/u><\/p>\n

Saari, E. & Viinam\u00e4ki, L. 2010. Ennakointeja sosionomien (AMK & ylempi AMK) paikasta tulevaisuuden hyvinvointipalveluj\u00e4rjestelm\u00e4n ammattilaisina. Teoksessa Viinam\u00e4ki, Leena (toim.) Sosionomin ammatti ja ty\u00f6 2010\u20132025. Havaintoja ja p\u00e4\u00e4telmi\u00e4 sosionomien (AMK & ylempi AMK) profiilista Suomen hyvinvointiasiantuntijaj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja A. Raportteja ja tutkimuksia 3\/2010. http:\/\/www.tokem.fi\/kirjasto\/tiedostot\/viinamaki_A_3_2010.pdf<\/a>, 150\u2013217.<\/p>\n

Saari, E. & Viinam\u00e4ki, L. 2012. Sosionomit (ylempi AMK) Suomen hyvinvointipalveluj\u00e4rjestelm\u00e4n ammattilaisina. Teoksessa T\u00f6yht\u00e4ri, A. (toim.) Kehittyv\u00e4 YAMK \u2013 Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 uudistavaa osaamista. H\u00e4meen ammattikorkeakoulun julkaisuja 9\/2012, 91\u2013106.<\/p>\n

Saari, E. & Viinam\u00e4ki, L. & Antikainen, J. 2014. Miten tuotamme luotettavaa kokemustietoa? Teoksessa Nieminen, A. & Vuorio, E. (toim.) Kokemustieto, hyvinvointi ja paikallisuus. Turun ammattikorkeakoulun Raportteja 177, 54\u201371. Viitattu 23.10.2019 http:\/\/julkaisut.turkuamk.fi\/isbn9789522164353.pdf<\/a><\/p>\n

Saari, E. & Viinam\u00e4ki, L. 2018. Alueellista hyvinvointia edist\u00e4v\u00e4n tiedontuotannon haaste. AMK-lehti\/UAS Journal \u2013 ammattikorkeakoulujen yhteinen verkkolehti 4\/2018. Osallistava aluekehitt\u00e4minen. Viitattu 23.10.2019 https:\/\/uasjournal.fi\/4-2018\/alueellista-hyvinvointia-edistava-tiedontuotanto\/<\/a><\/p>\n

Sagebiel, J. & Nguyen-Meyer, N. 2012. Einige gegenw\u00e4rtige Theorien der Sozialen Arbeit im deutschsprachigen Raum, Teoksessa Sagebiel, J. & Nguyen-Meyer, N. (Hrsg.) Einige Theorien Sozialer Arbeit in Vietnam und Deutschland. Viitattu 24.10.2019 https:\/\/w3-mediapool.hm.edu\/mediapool\/media\/fk11\/fk11_lokal\/diefakultt_6\/ansprechpartner_8\/professoren_2\/sagebiel_2\/Sagebiel-Nguyen-Meyer-2012-ausgew_Theorien_SozArb_i_Dt.pdf<\/a><\/p>\n

Salonen-Souli\u00e9, U. 2013. Kunnallisen sosiaalipolitiikan tila ja tulevaisuus. Haasteet opetukselle ja tutkimukselle. IX Bruno Sarlin -ty\u00f6seminaari, Huoltaja-s\u00e4\u00e4ti\u00f6n 60-vuotisjuhlaseminaari 21.11.2013. Viitattu 15.10.2019 http:\/\/www.huoltaja-saatio.fi\/wp-content\/uploads\/2016\/06\/HuSa_Kunnallisen-sosiaalipolitiikan-tila-ja-tulevaisuus.pdf<\/a><\/p>\n

Selk\u00e4l\u00e4, A. & Viinam\u00e4ki, L. & Suikkanen, A. & Vasari, P. 2016. e-Kansalaisuus syrj\u00e4seudulla. Internetin k\u00e4ytt\u00f6kokemuksia Lapista. Yhteiskuntapolitiikka 81 2016:3. Viitattu 24.10.2019 http:\/\/www.julkari.fi\/bitstream\/handle\/10024\/130698\/YP1603_Selkalaym.pdf?sequence=4<\/a>\u00a0 & http:\/\/www.julkari.fi\/bitstream\/handle\/10024\/130698\/YP1603_Selkalaym_liitet1-2.pdf?sequence=2<\/a>, 332\u2013342<\/p>\n

Schneider, P., Bakhshi, H. & Armstrong, H. s.a. The Future of Skills:Trends impacting on UK employment in 2030. Viitattu 25.10.2019 https:\/\/media.nesta.org.uk\/documents\/the_future_of_skills_uk.pdf<\/a><\/p>\n

Sosiaalihuoltolaki 1301\/2014. Finlex. Viitattu 16.9.2019 http:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/ajantasa\/2014\/20141301<\/a><\/p>\n

Sosiaalialan ammattikorkeakoulutuksen kompetenssit 2016. Sosiaalialan AMK-verkosto. Viitattu 30.9.2019 https:\/\/www.innokyla.fi\/documents\/1167850\/5e8f1ef1-7a5b-4dfb-a629-0ea09dbfe904<\/a><\/p>\n

Sote-palveluj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 yritysten potentiaali tulisi tunnistaa ja hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 strategisesti 2019. Viitattu 23.10.2019 http:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/bitstream\/handle\/10024\/161643\/Sosiaali_ja_terveyspalveluiden_nakymat_kevat_2019.pdf<\/a><\/p>\n

Suomen koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4. OKM. Viitattu 21.10.2019 https:\/\/minedu.fi\/documents\/1410845\/15514014\/Suomen+koulutusjarjestelma\/8aa97891-0e44-b10d-7228-cf1c04c301d0\/Suomen+koulutusjarjestelma.pdf<\/a><\/p>\n

Tanninen, H. 2008. Hyvinvointivaltiomallit ja talouden toiminta. Palkansaajien tutkimuslaitos, ty\u00f6papereita. Viitattu 21.10.2019 http:\/\/www.labour.fi\/tutkimusjulkaisut\/tyopapereita\/tyopapereita-240\/<\/a><\/p>\n

Techopedia. s.a. Cybersecurity. Viitattu 20.9.2019 https:\/\/www.techopedia.com\/definition\/24747\/cybersecurity<\/a><\/p>\n

Terveydenhuoltolaki 1326\/2010. Finlex. Viitattu 16.9.2019 http:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/ajantasa\/2010\/20101326<\/a><\/p>\n

Tevameri, T. 2018. Toimialaraportit \u2013 Sosiaali- ja terveyspalvelut, ep\u00e4varmoista tulevaisuuden n\u00e4kymist\u00e4 hyvinvoinnin kasvuun? Ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6n julkaisuja 38\/2018, TEM Toimialapalvelu, Syksy 2018. Viitattu 23.10.2019 http:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/bitstream\/handle\/10024\/161154\/TEMjul_38_2018_Sote.pdf<\/a><\/p>\n

The International Association of Schools of Social Work (IASSW). Viitattu 25.10.2019 https:\/\/www.iassw-aiets.org\/global-definition-of-social-work-review-of-the-global-definition\/<\/a><\/p>\n

T\u00f6tt\u00f6, P. 2005. Syv\u00e4llist\u00e4 ja pinnallista. Teoria, empiria ja kausaalisuus sosiaalitutkimuksessa. Vastapaino. Tampere.<\/p>\n

Van Dijk, J. 2008. \u201cThe Digital Divide in Europe.\u201d In The Handbook of Internet Politics. Routledge, London, Accessed August 18, 2011. Viitattu 20.9.2019 http:\/\/www.utwente.nl\/gw\/mco\/bestanden\/digitaldivide.pdf<\/a><\/p>\n

Viinam\u00e4ki, L., Juuj\u00e4rvi, S., Kinos, S. & Rosengren, \u00c5. 2018. Sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneiden paikka ja osaaminen muuttuvilla ty\u00f6markkinoilla. Lumen. Lapin ammattikorkeakoulun verkkolehti nro 2\/2018. ISSN: 2343-2837. Viitattu 25.10.2019 https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2018\/09\/26\/sosionomi-ylempi-amk-tutkinnon-suorittaneiden-paikka-ja-osaaminen-muuttuvilla-tyomarkkinoilla\/<\/a><\/p>\n

Viinam\u00e4ki, L., Kivivirta, V., Selk\u00e4l\u00e4, A., Voutilainen, O., Syv\u00e4j\u00e4rvi, A. & Suikkanen, A. 2017. \u2026 ajasta ja paikasta riippumatta \u2026 Digikansalaisuus ja palveluiden saavutettavuus maaseudulla \u2013hankkeen loppuraportti. LAPIN AMKIN JULKAISUJA. Sarja A. Referee-tutkimukset 1\/2017. Viitattu 20.9.2019 http:\/\/www.theseus.fi\/handle\/10024\/137218<\/a><\/p>\n

Viinam\u00e4ki, L. & Pohjola, A. 2016. Tutkimus sosionomi (ylempi AMK) -tutkinnon suorittaneiden koulutus- ja ty\u00f6markkina-asemasta. Lapin ammattikorkeakoulu, Sarja A. Tutkimukset 1\/2016. Viitattu 21.10.2019 http:\/\/www.lapinamk.fi\/loader.aspx?id=8d3f5756-6a36-4349-882f-18647221c99b<\/a><\/p>\n

Viinam\u00e4ki, L. & Saari, E. 2018a. Sosiaalialan korkeakoulutus ja yhteiskunnalliset haasteet. Teoksessa Viinam\u00e4ki, L., Saarnio, R. & Sepp\u00e4nen, R. (toim.) 2018. Soten haasteet hyvinvointialan korkeakoulutukselle \u2013 22 artikkelia teemasta. Lapin ammattikorkeakoulu, Sarja B. Tutkimusraportit ja kokoomateokset 19\/2018, 89\u2013104. Viitattu 21.9.2019 https:\/\/www.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/159708\/B%2019%202018%20Viinamaki%20Saarnio%20Seppanen.pdf?sequence=1&isAllowed=y<\/a><\/p>\n

Viinam\u00e4ki, L. & Saari, E. 2018b. Sosiaalialan TKI-toimijoiden kvarttikvalifikaatiot. Lapin ammattikorkeakoulun verkkolehti 2\/2018. Rovaniemi: Lapin ammattikorkeakoulu. Viitattu 20.9.2019 https:\/\/blogi.eoppimispalvelut<\/a>. fi\/lumenlehti\/2018\/09\/26\/sosiaalialan-tki-toimijoiden-kvarttikvalifikaatiot\/<\/u><\/p>\n

\u00a0<\/strong><\/p>\n

Liite 1. <\/strong>Suomen koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4 ja sosiaalialan koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Asiasanat: kompetenssi, kvalifikaatiot, sosiaaliala, welfare mix<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Welfare mix tarkoittaa hyvinvointipalvelujen monituottajuutta. Palveluja tuottavat julkinen, yksityinen ja j\u00e4rjest\u00f6sektori (3. sektori) sek\u00e4 uusimpana ep\u00e4virallinen, 4. sektori. Se edellytt\u00e4\u00e4 kokonaisvaltaista osaamista hyvinvointipalveluj\u00e4rjestelmist\u00e4 ja kustannusvaikuttavuudesta. <\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":2122,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[363447,110187],"tags":[6744,3829,94,115200,8747],"class_list":["post-2199","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-2-2019","category-teema-artikkeli","tag-ennakointi","tag-hyvinvointi","tag-koulutus","tag-palvelutuotanto","tag-sosiaali-ja-terveysala"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2019\/10\/Viinam\u00e4ki-Saari-teema-artikkeli-Lumen-lehti-2-2019.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-zt","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2199","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2199"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2199\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2201,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2199\/revisions\/2201"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2122"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2199"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2199"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2199"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}