{"id":2202,"date":"2019-10-30T12:50:32","date_gmt":"2019-10-30T10:50:32","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=2202"},"modified":"2019-10-30T13:04:21","modified_gmt":"2019-10-30T11:04:21","slug":"sosiaalipalveluiden-monituottajarakenteet-ja-julkinen-hallintotehtava","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2019\/10\/30\/sosiaalipalveluiden-monituottajarakenteet-ja-julkinen-hallintotehtava\/","title":{"rendered":"Sosiaalipalveluiden monituottajarakenteet ja julkinen hallintoteht\u00e4v\u00e4"},"content":{"rendered":"<p style=\"text-align: right\"><a href=\"http:\/\/www.lapinamk.fi\/loader.aspx?id=5b57465c-d6ff-4ed4-8d63-596dc85929b0\">Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n<p><em>\u00a0<\/em><em>Susanna Helavirta, YTT, lehtori, Pohjoinen hyvinvointi ja palvelut, Lapin ammattikorkeakoulu <\/em><\/p>\n<h2><\/h2>\n<h2>Sosiaalipalvelut julkisena hallintoteht\u00e4v\u00e4n\u00e4<\/h2>\n<p>Riitt\u00e4vien sosiaalipalveluiden turvaaminen on yksi perustuslaissamme s\u00e4\u00e4delty sosiaalinen perusoikeus, jolla taataan ihmisarvoisen el\u00e4m\u00e4n edellytykset (Perustuslaki 731\/1999 19 \u00a7). Siit\u00e4 huolehtiminen on s\u00e4\u00e4delty julkisen vallan \u2013 l\u00e4hinn\u00e4 kuntien &#8211; teht\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n<p>Sosiaalipalveluiden turvaamisesta on perustuslain mukaan huolehdittava lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ll\u00e4. Julkisen vallan lakis\u00e4\u00e4teisin\u00e4 teht\u00e4vin\u00e4 sosiaalipalvelut ovat luonteeltaan julkisia hallintoteht\u00e4vi\u00e4 (Liukko &amp; Nyk\u00e4nen 2019). T\u00e4ll\u00f6in niihin liittyy \u201dverraten laajaa hallinnollisten teht\u00e4vien kokonaisuutta, johon kuuluu esimerkiksi lakien toimeenpanoon ja yksityisten henkil\u00f6iden ja yhteis\u00f6jen oikeuksia, velvollisuuksia ja etuja koskevaa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon liittyvi\u00e4 teht\u00e4vi\u00e4\u201d (ks. esim. Liukko &amp; Nyk\u00e4nen 2019; Koivisto 2014; Husa &amp; Pohjalainen 2014). Sosiaalipalveluihin liittyy my\u00f6s julkisen vallan k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, jolla tarkoitetaan yksipuolista oikeutta p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 toisen edusta, oikeudesta tai velvollisuudesta tai antaa toista velvoittava m\u00e4\u00e4r\u00e4ys. Julkisen vallank\u00e4yt\u00f6n t\u00e4ytyy aina perustua lakiin eli ilman laissa olevaa toimivaltaa, ei julkista valtaa voi harjoittaa (Koivisto 2014, 10). \u00a0Erityisen vaativia ovat tilanteet, joissa joudutaan rajoittamaan palveluiden k\u00e4ytt\u00e4jien toimintaa. Esimerkiksi lastensuojelun sijaishuollossa on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 erilaisia rajoitustoimenpiteit\u00e4, kuten yhteydenpidon tai liikkumisvapauden rajoittaminen, aineiden tai esineiden haltuunotto tai kiinnipit\u00e4minen, joilla rajoitetaan niin lasten, nuorten kuin osin heid\u00e4n huoltajien ja vanhempien perus- ja ihmisoikeuksia. Lapsen huostaanottop\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 puututaan niin vahvasti yksil\u00f6n oikeusasemaan, ett\u00e4 julkista vallan k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4.\u00a0 N\u00e4iden \u00e4\u00e4rimm\u00e4isten esimerkkien rinnalla julkista valtaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n yht\u00e4 lailla my\u00f6s my\u00f6nnett\u00e4ess\u00e4 sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja, esimerkiksi perhety\u00f6t\u00e4. Julkinen valta voi siis vaikuttaa sek\u00e4 positiivisesti ett\u00e4 negatiivisesti yksil\u00f6\u00f6n.<\/p>\n<p>Mahdollisuus julkisen vallan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n on meill\u00e4 Suomessa viranomaisella ja virkasuhteessa olevalla henkil\u00f6ll\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 on haluttu liitt\u00e4\u00e4 hallinnollisen vallank\u00e4ytt\u00f6\u00f6n erityisi\u00e4 oikeudellisia takeita. On pidetty t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 julkisen hallintoteht\u00e4v\u00e4n hoitaminen ja julkisen vallan k\u00e4ytt\u00f6 tapahtuvat virkavastuulla ja muutoksenhakuoikeuden piiriss\u00e4. N\u00e4in taataan julkisen vallan k\u00e4yt\u00f6n lainmukaisuus, puolueettomuus ja johdonmukaisuus. (ks. esim. Husa &amp; Pohjolainen; M\u00e4enp\u00e4\u00e4 2018.)<\/p>\n<h2>Sosiaalipalveluiden ulkoistaminen<\/h2>\n<p>Vaikka riitt\u00e4vien sosiaalipalveluiden j\u00e4rjest\u00e4misvastuu on julkisella vallalla, ei perustuslain s\u00e4\u00e4d\u00f6ksess\u00e4 tarkemmin m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 sosiaalipalveluiden j\u00e4rjest\u00e4mistapaa. Husa &amp; Pohjolainen (2014, 200) toteavatkin ett\u00e4 perustuslain s\u00e4\u00e4d\u00f6s ei siten edellyt\u00e4, ett\u00e4 julkisyhteis\u00f6t itse huolehtisivat kaikkien sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta. Julkisen hallintoteht\u00e4v\u00e4n antamisen ehdoista muille kuin viranomaisille s\u00e4\u00e4dell\u00e4\u00e4n kuitenkin perustuslaissa, jonka mukaan \u201djulkinen hallintoteht\u00e4v\u00e4 voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen teht\u00e4v\u00e4n tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eik\u00e4 vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyv\u00e4n hallinnon vaatimuksia (Perustuslaki 731\/1999 124 \u00a7).\u201d Lis\u00e4ksi s\u00e4\u00e4d\u00f6ksess\u00e4 m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 \u201dmerkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 julkisen vallan k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4vi\u00e4 teht\u00e4vi\u00e4 voidaan antaa vain viranomaiselle\u201d.<\/p>\n<p>Perustuslain edellytykset viitoittavat sosiaalipalveluiden j\u00e4rjest\u00e4mist\u00e4 vastuussa olevia kuntia, joilla kuntalain ja lain sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta mukaan on mahdollisuus j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 sosiaalihuollon alaan kuuluvat teht\u00e4v\u00e4t paitsi hoitamalla toiminnot itse tai yhteisty\u00f6ss\u00e4 muiden kuntien kanssa, my\u00f6s hankkimalla palveluja julkisilta tai yksityisilt\u00e4 palveluntuottajilta (Kuntalaki 410\/2015; Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta 773\/1992). Kuntien teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on n\u00e4iss\u00e4 tilanteissa varmistaa, ett\u00e4 yksityisilt\u00e4 palveluntuottajilta hankittavat palvelut vastaavat sit\u00e4 tasoa, jota edellytet\u00e4\u00e4n vastaavalta kunnalliselta toiminnalta.<\/p>\n<p>Yksi keino j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 sosiaalipalveluja on ulkoistaa eli siirt\u00e4\u00e4 niiden tuottaminen toiselle organisaatiolle joko palvelukokonaisuuden yksitt\u00e4isen osa-alueen tai koko palvelukokoanaisuuden osalta (Komulainen 2010, 44). Sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkoistaminen onkin viime vuosina lis\u00e4\u00e4ntynyt kunnissa ja on jatkuvassa muutostilassa. Ulkoistaminen on koskenut p\u00e4\u00e4osin yksitt\u00e4ist\u00e4 palvelua. Esa Jokisen (2018) tekem\u00e4n selvityksen mukaan kaikki kunnan sosiaali- ett\u00e4 terveyspalvelut oli vuoden 2018 alkuun menness\u00e4 ulkoistettu yksityiselle palveluntuottajalle 19 kunnassa. N\u00e4iden kokonaisulkoistettujen palvelujen piiriss\u00e4 oli noin 2 % Suomen v\u00e4est\u00f6st\u00e4. Pohjois-Suomessa kokonaisulkoistuksen tehneit\u00e4 kuntia olivat tuolloin Posio ja Siikalatva sek\u00e4 Kainuussa Puolanka.<\/p>\n<p>Ulkoistaminen ei ole sujunut ongelmitta. Viimeaikainen julkinen keskustelu on tuonut esiin, kuinka julkisen vallan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n liittyvi\u00e4 viranomaisteht\u00e4vi\u00e4 on siirretty ulkoistamisen my\u00f6t\u00e4 yksityisille palveluntuottajille. Kuntien toimintaa valvovat aluehallintovirastot ovat eri puolilla Suomea joutuneet puuttumaan t\u00e4m\u00e4nkaltaisiin tilanteisiin. Valvontaviranomaisten esiin nostamien tilanteiden perusteella ep\u00e4selvyytt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan eritysesti siin\u00e4, millaiset teht\u00e4v\u00e4t \u2013 muutkin kuin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko \u2013 sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t julkista valtaa ja kuuluvat n\u00e4in viranomaisen teht\u00e4viin. (ks. esim. Yle 9.5.2019; Helsingin Sanomat 9.8.2019).<\/p>\n<p>N\u00e4iden l\u00e4ht\u00f6kohta-ajatusten siivitt\u00e4m\u00e4n\u00e4 artikkelin tavoitteena on tarkastella, mit\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 tunnistaa sosiaalihuollosta julkisena hallintoteht\u00e4v\u00e4n\u00e4 tulevaisuuden monituottajarakenteissa. Tarkastelu nojautuu kes\u00e4kuussa 2019 valmistuneeseen Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen selvitykseen \u201dSosiaality\u00f6n tulevaisuus \u2013 sosiaality\u00f6 julkisena hallintoteht\u00e4v\u00e4n\u00e4\u201d (jatkossa: Sosiaality\u00f6n tulevaisuusselvitys), joka tehtiin sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n toimeksiannosta. Selvityksess\u00e4 annetaan tilannekuva ja arvio erityisesti sosiaalihuoltolain mukaisen sosiaality\u00f6n ja sosiaaliohjauksen ty\u00f6prosessin luonteesta viranomaisteht\u00e4v\u00e4n\u00e4 ja siihen liittyv\u00e4st\u00e4 julkisen vallan k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Selvityksen tekij\u00f6in\u00e4 ovat olleet Eeva Liukko ja Eeva Nyk\u00e4nen.<\/p>\n<h2>Selvitys sosiaalihuollon teht\u00e4vien luonteesta viranomaisteht\u00e4v\u00e4n\u00e4<\/h2>\n<p>Sosiaality\u00f6n tulevaisuusselvityksess\u00e4 arvioitiin sosiaalihuollon viranomaisteht\u00e4v\u00e4\u00e4 ja julkista valtaa muun muassa asiantuntijahaastatteluja, kirjallisuutta, oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4, laillisuusvalvojien ratkaisuja ja perustuslakivaliokunnan linjauksia hy\u00f6dynt\u00e4en. Niiden perusteella nykytilanne n\u00e4ytt\u00e4ytyy karulta. Selvityksess\u00e4 todettiin, ett\u00e4 siihen, milt\u00e4 osin ja mill\u00e4 perusteella sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita voidaan siirt\u00e4\u00e4 julkisen hallinnon ulkopuolisille toimijoille, liittyy nykytilanteessa <em>huomattavaa ep\u00e4selvyytt\u00e4<\/em> (Sosiaality\u00f6n tulevaisuus 2019, 41). Tarkastelen seuraavaksi, millaisten huomioiden kautta selvityksess\u00e4 p\u00e4\u00e4dyttiin kyseiseen tulokseen p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t.<\/p>\n<p>Selvityksess\u00e4 tarkastellaan sosiaalihuollon palveluita ja niihin liittyvi\u00e4 julkisen vallan ulottuvuuksia asiakasprosessin eri vaiheissa ja sosiaalihuoltolain m\u00e4\u00e4rittelemiss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4alueissa: neuvonta ja ohjaus, palvelutarpeen arviointi sek\u00e4 suunnitelmien ja p\u00e4\u00e4t\u00f6sten teko. Kyseiset teht\u00e4v\u00e4t kietoutuvat toisiinsa limitt\u00e4isin\u00e4 ja p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isin\u00e4 toimintoina. (Sosiaality\u00f6n tulevaisuus 41-42, 2019.)<\/p>\n<p><em>Neuvonta ja ohjaus<\/em> voi olla sis\u00e4ll\u00f6lt\u00e4\u00e4n yleist\u00e4, palveluj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 ja palveluja koskevaa ja toisaalta yksil\u00f6kohtaista yksik\u00f6n oikeuksiin ja asemaan kohdistuvaa neuvontaa. Mit\u00e4 kiinte\u00e4mmin neuvonta ja ohjaus liittyy yksil\u00f6n oikeuksien toteuttamiseen ja esimerkiksi tietyn palvelun hakemiseen, sit\u00e4 vahvemmin toimintaan liittyy julkisen vallan k\u00e4yt\u00f6n ulottuvuuksia. T\u00e4ll\u00f6in ohjaus ja neuvonta ovat viranomaisteht\u00e4vi\u00e4 (emt. 42).<\/p>\n<p>Neuvontaa ja ohjausta seuraa usein <em>palvelutarpeen arviointi<\/em>. Se on sosiaalihuollon keskeinen teht\u00e4v\u00e4. Lain mukaan sen tekemisest\u00e4 vastaavat virkasuhteiset sosiaalihuollon ammattihenkil\u00f6t (sosionomi, sosiaality\u00f6ntekij\u00e4, geronomi). Palvelutarpeen arvioinnissa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ratkaistaan, mit\u00e4 palveluja ja mink\u00e4laista tukea asiakkaalle tulisi my\u00f6nt\u00e4\u00e4. Palvelutarpeen arviointia ei n\u00e4in ollen voida organisatorisesti erottaa palvelujen my\u00f6nt\u00e4mist\u00e4 koskevasta p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteosta. Vastuu palvelutarpeen arvioinnista ja sen pohjalta teht\u00e4vist\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4 tulee olla samalla taholla. (emt., 28.)<\/p>\n<p>Kun palvelutarpeen arvioinnin kautta p\u00e4\u00e4dyt\u00e4\u00e4n asiakkuuden alkamiseen sosiaalihuollossa, nimet\u00e4\u00e4n asiakkaalle asiakkuuden ajaksi <em>omaty\u00f6ntekij\u00e4<\/em>. Omaty\u00f6ntekij\u00e4ll\u00e4 on kokonaisvaltainen vastuu asiakkuudesta: h\u00e4n arvioi palveluiden ja tukitoimien vaikuttavuutta, p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4 tarvittaessa arviointia ja ohjaa ja neuvoo asiakasta tarpeen mukaan. Omaty\u00f6ntekij\u00e4n tulee olla sosiaalihuollon laillistettu ammattihenkil\u00f6. Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 ei nykyisell\u00e4\u00e4n kuitenkaan edellyt\u00e4, ett\u00e4 omaty\u00f6ntekij\u00e4n tulee olla viranhaltija. Sosiaality\u00f6n tulevaisuus -selvityksess\u00e4 (2019, 42) esitet\u00e4\u00e4nkin, ett\u00e4 olisi asiakkaan edun mukaista, ett\u00e4 omaty\u00f6ntekij\u00e4 olisi julkisen vallan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n oikeutettu viranhaltija, jolla on riitt\u00e4v\u00e4n laajat oikeudet tehd\u00e4 asiakkaan tarvitsemat p\u00e4\u00e4t\u00f6kset.<\/p>\n<p>Asiakkaan etuja ja oikeuksia koskeva p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko tunnistetaan ja ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n varsin hyvin julkiseen vallank\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja viranomaisteht\u00e4v\u00e4\u00e4n liittyv\u00e4n\u00e4. Edell\u00e4 olevat selvityksen esiin nostamat huomiot tuovat n\u00e4kyv\u00e4ksi, kuinka julkinen valta limittyy kokonaisvaltaisesti my\u00f6s muihin sosiaalihuollon asiakasprosessin eri vaiheisiin. Siksi niit\u00e4 on my\u00f6s hankalaa ja ep\u00e4tarkoituksenmukaista erotella eri toimijoille saatikka julkisen hallinnon ulkopuolelle. T\u00e4m\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4minen ei ole selvityksen tekij\u00f6iden (Sosiaality\u00f6n tulevaisuus 2019, 43) mukaan kaikissa kunnissa selv\u00e4\u00e4. T\u00e4st\u00e4 kertoo joidenkin kuntien ratkaisut pilkkoa asiakasprosessi niin, ett\u00e4 muut teht\u00e4v\u00e4t paitsi p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko on siirretty kunnan ulkopuoliselle toimijalle.<\/p>\n<p>Millaisia ratkaisuja selvityksess\u00e4 esitet\u00e4\u00e4n ep\u00e4selv\u00e4\u00e4n tilanteeseen? Selvitykseen on koottu perusteltu kirjo erilaisia kehitt\u00e4misehdotuksia, jotka kohdentuvat niin lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n muutostarpeisiin, kunnille j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4\u00e4n koulutukseen, toimintatapojen kehitt\u00e4miseen kuin jatkoselvitt\u00e4mistarpeisiin. Selvityksess\u00e4 esitet\u00e4\u00e4n muu muassa, ett\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ll\u00e4 on varmistettava riitt\u00e4v\u00e4 perusta sosiaalihuoltoon sis\u00e4ltyvien julkisten hallintoteht\u00e4vien antamiselle julkisen hallinnon ulkopuoliselle toimijalle. Lis\u00e4ksi esitet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4 muutetaan niin, ett\u00e4 sosiaalihuollon prosessista vastaavan sosiaalihuollon ammattihenkil\u00f6n tulee olla julkisen vallan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n oikeutettu viranhaltija ainakin tilanteissa, joissa omaty\u00f6ntekij\u00e4n\u00e4 toimiminen edellytt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 suunnitelmallista ty\u00f6otetta ett\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa. (emt., 45.)<\/p>\n<p>Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6lle esitet\u00e4\u00e4n koulutusteht\u00e4v\u00e4\u00e4 yhdess\u00e4 keskeisten toimijoiden kanssa. Kunnille j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4n koulutuksen yhten\u00e4 tavoitteena on ohjata kuntia niiss\u00e4 perusteissa, joiden nojalla sosiaalihuollon toimintoja voidaan hankkia julkisen hallinnon ulkopuolelta. (emt., 46.)<\/p>\n<h2>Lopuksi<\/h2>\n<p>Sosiaality\u00f6n tulevaisuusselvitys on ajankohtainen ja merkitt\u00e4v\u00e4 katsaus ja koonti siit\u00e4, miten monituottajarakenteissa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tunnistaa sek\u00e4 viranomaisteht\u00e4v\u00e4n ett\u00e4 julkisen vallan ulottuvuus ett\u00e4 sosiaalipalveluiden asiakasprosessin kokonaisuus. Sit\u00e4 kautta v\u00e4ltyt\u00e4\u00e4n pilkkomasta asiakkaiden sosiaalipalvelut ep\u00e4tarkoituksenmukaisesti ja lain vastaisesti.<\/p>\n<p>Lapin ammattikorkeakoulusta valmistuu vuosittain reilu sata sosionomia. Sosionomeista iso osa ty\u00f6skentelee laillistettuina ammattihenkil\u00f6in\u00e4 teht\u00e4viss\u00e4, jotka ovat julkisia hallintoteht\u00e4vi\u00e4 ja joihin kuuluu julkisen vallan k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Erityist\u00e4 on se, ett\u00e4 moni sosionomi hoitaa julkista hallintoteht\u00e4v\u00e4\u00e4 my\u00f6s yksityisell\u00e4 sektorilla. Kun kunnat hankkivat esimerkiksi lastensuojelun sijaishuoltopalvelunsa yli 90 % yksityisilt\u00e4 palveluntuottajilta, on sijaishuollon toteuttaminen arjen yll\u00e4pit\u00e4misen, kasvattamisen ja hoidon rinnalla my\u00f6s julkisen hallintoteht\u00e4v\u00e4n hoitamista. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 monipalvelurakenteissa my\u00f6s sosionomeilla on ymm\u00e4rrys oman teht\u00e4v\u00e4n oikeudellisesta luonteesta, rajoista ja vastuusta. Juridinen osaaminen suojaa sek\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4n ett\u00e4 asiakkaan oikeuksien toteutumista. Viime aikaiset uutiset sosiaalipalveluiden tuottajien toimilupien menetyksist\u00e4 kertoo sen, ett\u00e4 osaamattomuus voi tulla kalliiksi niin inhimillisesti kuin taloudellisestikin ajatellen. Siksi ei ole yhdentekev\u00e4\u00e4, ett\u00e4 sosionomien opetussis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 kehyst\u00e4viss\u00e4 valtakunnallisen sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston laatimissa osaamissis\u00e4ll\u00f6iss\u00e4 tunnistetaan ja tunnustetaan my\u00f6s alan juridisen s\u00e4\u00e4d\u00f6spohjan ja sosiaali- ja terveydenhuollon j\u00e4rjest\u00e4mis- ja tuottamistapojen hallinta. My\u00f6s Lapin ammattikorkeakoulun sosionomien opetussis\u00e4ll\u00f6iss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy vahvasti.<\/p>\n<h2>L\u00e4hteet<\/h2>\n<p>Husa, J. &amp; Pohjolainen, T. 2014. Julkisen vallan oikeudelliset perusteet. Helsinki: Tallentum.<\/p>\n<p>Jokinen, E. 2018. Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisulkoistukset \u2013 sopimukset, kustannuskehitys ja saatavuus. Hyvinvointialat ry??<\/p>\n<p>Koivisto, I. 2014. Julkisen vallan rajoilla. Lakimies 5\/2014, 675-694.<\/p>\n<p>Komulainen, M. 2010. Ulkoistaminen kunnissa. Acta v\u00e4it\u00f6skirja. Helsinki: Kuntaliitto.<\/p>\n<p>Kuntalaki 10.4.2015\/410.<\/p>\n<p>Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta 3.8.1992\/773.<\/p>\n<p>M\u00e4enp\u00e4\u00e4, O. 2018. Hallinto-oikeus. 2., uudistettu paino. Helsinki: Edita.<\/p>\n<p>Perustuslaki 11.6.1999\/731.<\/p>\n<p>Sosiaality\u00f6n tulevaisuus. Sosiaality\u00f6 julkisena hallintoteht\u00e4v\u00e4n\u00e4. 2019. Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n raportteja ja muistioita 47. Helsinki:STM.<\/p>\n<p>Yle 2019. Suomessa otettu ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa kunnan koko sote-palvelut valvontaan \u2013 valitusten kierre alkoi yhteisty\u00f6st\u00e4 Mehil\u00e4isen kanssa. Viitattu 1.10.2019. https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-10774714<\/p>\n<p>Helsingin Sanomat 2019. Kunnat rikkovat perustuslakia k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 yksityisi\u00e4 sosiaality\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4. Viitattu 1.10.2019. https:\/\/www.hs.fi\/kotimaa\/art-2000006199024.html<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Asiasanat: sosiaalipalvelut, julkinen valta<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkoistaminen on viime vuosina lis\u00e4\u00e4ntynyt. On ongelmallista, ett\u00e4 samalla julkisen vallan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n liittyvi\u00e4 viranomaisteht\u00e4vi\u00e4 on siirtynyt yksityisille palveluntuottajille. Monituottajarakenteessa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tunnistaa, mitk\u00e4 teht\u00e4v\u00e4t sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t julkista valtaa ja kuuluvat n\u00e4in viranomaisen teht\u00e4viin.  <\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":2113,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[363447,110187],"tags":[115200,8747,6751],"class_list":["post-2202","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-2-2019","category-teema-artikkeli","tag-palvelutuotanto","tag-sosiaali-ja-terveysala","tag-talous"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2019\/10\/Helavirta-teema-artikkeli-Lumen-lehti-2-2019.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-zw","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2202","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2202"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2202\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2225,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2202\/revisions\/2225"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2113"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2202"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2202"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2202"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}