{"id":2341,"date":"2020-02-04T09:38:12","date_gmt":"2020-02-04T07:38:12","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=2341"},"modified":"2020-02-04T09:38:12","modified_gmt":"2020-02-04T07:38:12","slug":"verkkokaupankaynnin-liiketoimintamallit-kaukana-kestavasta-myos-asiakkaalla-peiliin-katsomisen-paikka","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2020\/02\/04\/verkkokaupankaynnin-liiketoimintamallit-kaukana-kestavasta-myos-asiakkaalla-peiliin-katsomisen-paikka\/","title":{"rendered":"Verkkokaupank\u00e4ynnin liiketoimintamallit kaukana kest\u00e4v\u00e4st\u00e4 \u2013 my\u00f6s asiakkaalla peiliin katsomisen paikka"},"content":{"rendered":"<p style=\"text-align: right\"><a href=\"http:\/\/www.lapinamk.fi\/loader.aspx?id=a683d66c-23bf-4e73-aa2f-c659ce836f93\">Lataa PDF <\/a><em><br \/>\n<\/em><\/p>\n<p><em>Jari Sarja, FT, yliopettaja, YAMK, Lapin ammattikorkeakoulu <\/em><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Rupeamatta purkamaan rahtikuljetusten merkityst\u00e4 ja v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 kansainv\u00e4liselle kaupalle ja kansantalouksille, voidaan silti todeta, ett\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4 osa kansainv\u00e4lisist\u00e4 kuljetuksista on aika merkitykset\u00f6nt\u00e4 maapallon elinkelpoisuuden kontekstissa. Olli Tammilehto (2009) toteaa maanmainiossa lukuisiin l\u00e4hteisiin perustuvassa pamfletissaan <em>Rahdin rikokset<\/em> pys\u00e4ytt\u00e4v\u00e4sti: \u201dVuonna 2006 Iso-Britannia sek\u00e4 toi ett\u00e4 vei 14\u00a0000 tonnia suklaakuorrutettuja vohveleita.\u201d<\/p>\n<ul>\n<li>Eli noin 11\u00a0000 keskikokoisen henkil\u00f6auton painon verran \u2013 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n yhdenlaisia vohveleita!<\/li>\n<li>Kahteen suuntaan!<\/li>\n<li>Vain Britanniasta ja Britanniaan!<\/li>\n<li>Kolmetoista vuotta sitten, jonka j\u00e4lkeen globaali rahtiliikenne on ehtinyt kasvaa noin 19% (European Comission 2013)!<\/li>\n<\/ul>\n<p>Paljon v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, tarpeellista, v\u00e4hemm\u00e4n tarpeellista ja t\u00e4ysin tarpeetonta tavaraa pakkaus- ja muine toimitusmateriaaleineen siis liikkuu joka sekunti maalla, merell\u00e4 ja ilmassa.<\/p>\n<p>Perinteisesti rahtiliikenteen kasvun on n\u00e4hty korreloivan BKT:n kanssa (esim. European Comission 2013; Muratori ym. 2017). Useat logistiikka-alan ammattil\u00e4hteet ovat ennustaneet rahtiliikenteen eri muodoissaan kasvavan vuosituhannen vaihteesta jopa kolminkertaiseksi vuoteen 2050 menness\u00e4 (esim. Maritime Executive 2019; Mattila &amp; Antikainen 2011) ja rahtiliikenteen kasvihuonep\u00e4\u00e4st\u00f6jen pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n meriliikenteess\u00e4 50%-250% (International Maritime Organization 2014). Yhdeksi tunnistetuksi syyksi mainitaan verkkokaupan (<em>e-commerce<\/em>) nopea kasvu (Maritime Executive 2019). Mit\u00e4 sitten voisi tehd\u00e4 globaalin verkkokaupan n\u00e4k\u00f6kulmasta kasvavan rahtiliikenteen aiheuttamien p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4miseksi? Ensimm\u00e4inen askel olisi minimoida (tai jopa lopettaa) v\u00e4hemm\u00e4n tarpeellisten ja t\u00e4ysin tarpeettomien tavaroiden liikutteleminen. Verkkokaupank\u00e4ynnin generoimaa rahtiliikennett\u00e4 ei pystyt\u00e4 laskemaan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n l\u00e4hetysten volyymist\u00e4. Esimerkiksi saksalainen vaatej\u00e4tti Zalando on kertonut avoimesti, ett\u00e4 puolet sen l\u00e4hetyksist\u00e4 palautetaan takaisin (esim. Economist 2013; Luotola 2016; Saarij\u00e4rvi, Sutinen &amp; Harris 2017), ja joidenkin arvioiden mukaan palautusprosentti saattaa olla jopa 70 (Nalbantoglu 2017). Zalandon omaa ilmoitusta k\u00e4ytt\u00e4en todellinen kerroin on 1,5 (l\u00e4hetys kuljetetaan asiakkaalle valittua logistiikkaketjua k\u00e4ytt\u00e4en, ja 50% todenn\u00e4k\u00f6isyydell\u00e4 l\u00e4hetys my\u00f6s palautetaan takaisin l\u00e4hett\u00e4j\u00e4lle). Yleisi\u00e4 eri toimialojen palautusprosentteja ei ole tiedossa, mutta 50% pidet\u00e4\u00e4n alan keskusteluissa aika yleisen\u00e4 (kerroin 1,5 on keskiarvo 1:lle [=kukaan ei palauta mit\u00e4\u00e4n] ja 2:lle [=kaikki l\u00e4hetykset palautetaan takaisin], joten totuuden on oltava jossain 1,3&lt;=X&lt;=1,7 (tai toisin sanoen 30%&lt;=X&lt;=70%)). Suurimmat fyysisi\u00e4 tuotteita myyv\u00e4t verkkokauppaliiketoiminnan toimialat ovat muoti ja vaatetus sek\u00e4 kulutuselektroniikka (Saarij\u00e4rvi 2019).<\/p>\n<p>Markkinoinnin professori Saarij\u00e4rven tutkimusryhm\u00e4 Tampereen yliopistossa on tutkinut viime vuosina asiakkaiden verkkokauppak\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4. He ovat selvitt\u00e4neet tutkimuksissaan mm. kuluttajien ostop\u00e4\u00e4t\u00f6sten syntymist\u00e4 (Salonen, N\u00e4rv\u00e4nen &amp; Saarij\u00e4rvi 2014) ja palautusk\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 (Saarij\u00e4rvi ym. 2017). Heid\u00e4n tutkimuksensa on rajattu suurimmalle verkkokauppaliiketoiminnan toimialalle, eli muoti- ja vaatetus. Ryhm\u00e4n mukaan toimialan verkko-ostop\u00e4\u00e4t\u00f6ksille l\u00f6ytyy nelj\u00e4 ajuria; unelmointi halutunlaisesta identiteetist\u00e4 ja el\u00e4m\u00e4ntyylist\u00e4 (<em>dreaming<\/em>), asiantuntijuuden, ammattitaidon ja statuksen tuntemuksen nostaminen (<em>expertise<\/em>), tuotetiedon hakeminen (<em>information search<\/em>), ja johonkin yhteis\u00f6\u00f6n kuulumisen tunne (<em>being part of a community<\/em>). Kuten tied\u00e4mme, ostop\u00e4\u00e4t\u00f6kset tehd\u00e4\u00e4n hyvin useasti osittain tai kokonaan tunnepohjalta, ja tuohon tunnepuolen vaikuttamiseenhan markkinoinnilla pyrit\u00e4\u00e4n. Karkeasti voisi sanoa, ett\u00e4 yll\u00e4 mainituista ostop\u00e4\u00e4t\u00f6sajureista vain 25% perustuu asiakkaan rationaaliseen ajatteluun (tuotetiedon hakeminen).<\/p>\n<p>Markkinointitoimenpiteiden lis\u00e4ksi verkkokauppaliiketoiminnan isot pelurit ovat luoneet varsin kuluttajayst\u00e4v\u00e4llisen kilpailukeinon; kuluttajalainsuojaa laajemman palautusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n (esim. Saarij\u00e4rvi 2015). K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa tavaroiden ilmaista palautusoikeutta. Kuluttajille t\u00e4m\u00e4 on mieluinen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 eik\u00e4 kuluttaja helposti n\u00e4e laajempaa kuvaa. Vain isot pelurit isoine volyymeineen pystyv\u00e4t rakentamaan kannattavat logistiikkaketjut vaikka puolet tilatuista tavaroista palautettaisiinkin. H\u00e4vi\u00e4j\u00e4n\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 ovat pienemm\u00e4t liikkeet, joiden kannattavuus katoaa samoilla ehdoilla toimiessa. Puhtaan kilpailukeinon lis\u00e4ksi isojen pelureiden v\u00e4itet\u00e4\u00e4n luoneen tietoisesti t\u00e4llaisen palautusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n markkinoiden repimiseksi ja markkinaosuuksien valtaamiseksi (Nalbantoglu 2017). Kaikkein suurin megatrendi palautusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ll\u00e4 kilpailemisessa on kuitenkin alkuper\u00e4isen ajatuksen mukainen \u2013 turhan rahtiliikenteen lis\u00e4\u00e4ntyminen.<\/p>\n<p>Tuotteiden palautusprosentin suuruus ei kuitenkaan tarkoita, ett\u00e4 puolet asiakkaista palauttaisivat s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti tilaamiaan tuotteita. S\u00e4\u00e4nn\u00f6llisten palauttajien m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 ei ole tutkittua tietoa (mik\u00e4 saattaa olla my\u00f6s menetelm\u00e4llisesti mahdotonta m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4). Joka tapauksessa kuluttajat k\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4\u00e4n tai tieten tahtoen opportunistisesti (Saarij\u00e4rvi, 2015; 2019) (<em>k\u00e4ytt\u00e4en vallitsevaa tilannetta ja oloja hyv\u00e4ksi moraalisista n\u00e4k\u00f6kohdista v\u00e4litt\u00e4m\u00e4tt\u00e4<\/em>) pyrkien rationaaliseen kuluttajak\u00e4ytt\u00e4ytymiseen (<em>maksimaalisen hy\u00f6dyn ja oman edun tavoittelemiseen<\/em>). \u00c4\u00e4riesimerkkej\u00e4 opportunistisesta k\u00e4ytt\u00e4ytymisest\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 kontekstissa on esimerkiksi vaatteen tilaaminen esimerkiksi vain viikonloppuk\u00e4ytt\u00f6\u00e4 varten (Saarij\u00e4rvi 2019), eri kokojen, v\u00e4rien ja substituuttien (<em>korvaavat tuotteet<\/em>) tilaaminen sovitettavaksi, tilaaminen huvin vuoksi tai koon selvitt\u00e4miseksi kivijalkaliikkeest\u00e4 ostoa varten (Saarij\u00e4rvi ym. 2017), tai vaikkapa selfien ottamista varten (Nalbantoglu 2017). Opportunismista voi syytt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 kapeakatseista kuluttajaa, ett\u00e4 laajakatseista myyj\u00e4\u00e4; esimerkiksi aiheen tutkimuksessa, ja t\u00e4ss\u00e4kin artikkelissa esimerkkin\u00e4 k\u00e4ytetty Zalando (joka sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n toimii varsin l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4sti), kehottaa asiakkaitaan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n kotiaan sovituskoppina (Luotola 2016). T\u00e4st\u00e4 kaikesta seuraa varsin j\u00e4rjet\u00f6n yht\u00e4l\u00f6 [j\u00e4lleen, maapallon elinkelpoisuuden kontekstissa], kun tilattu tavara seilaa turhaan jopa ilman omistusoikeuden muutosta (Saarij\u00e4rvi 2015) kuluttaja- ja markkinointik\u00e4ytt\u00e4ytymisen yhteisvaikutuksella noin puolitoistakertaisesti &#8211; ties mist\u00e4 ja ties minne &#8211; turhana ilmastoa kuormittavana rahtina. Kuluttajak\u00e4ytt\u00e4ytymiseen liittyv\u00e4n\u00e4 kuriositeettina mainittakoon Saarij\u00e4rven tutkimuksen havainto, ett\u00e4 valtaosa kuluttajista ei ole ajatellut palautusten ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksia, vaan on ajatellut tarpeettoman tavaran palauttamisen olevan ymp\u00e4rist\u00f6teko (Luotola 2016). Todellisuudessa tuotteet p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t joko puhdistettuna ja uudelleen pakattuna uudestaan myyntiin (ja j\u00e4lleen kiert\u00e4m\u00e4\u00e4n maailmaa), tuhottavaksi polttamalla (Saarij\u00e4rvi 2015) tai murskattavaksi (Ziemann 2018). Amazonin logistiikkalaskelmien perusteella palautettujen tuotteiden tuhoaminen murskaamalla on kannattavampaa kuin j\u00e4lleenk\u00e4sittely ja uudelleen myynti. Ylen uutisen mukaan Amazon my\u00f6nt\u00e4\u00e4 murskaavansa palautetut tuotteet pienist\u00e4 tavaroista huonekaluihin, j\u00e4\u00e4kaappeihin ja pesukoneisiin (Ziemann 2018). Mik\u00e4 tahansa palautetun tuotteen kohtalo onkin, on sen elinkaaren aikana aiheuttama hiilijalanj\u00e4lki t\u00e4ysin kest\u00e4m\u00e4t\u00f6n (Sarja 2019).<\/p>\n<h2>Mit\u00e4 ongelmalle voidaan tehd\u00e4?<\/h2>\n<p>Ideaalimaailmassa kuluttaja osaa arvioida j\u00e4rkev\u00e4sti tarvitsemansa tuotteet, suosii l\u00e4hi- ja kotimaisia tuotteita ja j\u00e4tt\u00e4\u00e4 turhat hankinnat kokonaan tekem\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n<p>Kuluttajan pit\u00e4isi pysty\u00e4 my\u00f6s arvioimaan milloin tuote kannattaa hankkia verkosta ja milloin kivijalkaliikkeest\u00e4. Kuluttaja saattaa suhtautua positiivisesti erilaisiin maksullisiin p\u00e4\u00e4st\u00f6kompensaatioihin (mik\u00e4 on tietysti hyv\u00e4 asia), mutta tilaa samalla halpaa s\u00e4l\u00e4\u00e4 Kaukoid\u00e4st\u00e4 muutaman euron s\u00e4\u00e4st\u00f6n takia. Kuluttajan tulisi my\u00f6s ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tuotteen palauttaminen ei ole kierr\u00e4tt\u00e4mist\u00e4, vaan sen ymp\u00e4rist\u00f6seuraukset ovat juuri p\u00e4invastaiset kuin kierr\u00e4tt\u00e4misen.<\/p>\n<p>Verkkokauppatoimijoiden pit\u00e4isi lopettaa kilpaileminen asiakkaiden palautuskokemuksilla, ja laittaa asiakas osallistumaan palautuksista aiheutuneisiin kustannuksiin. K\u00e4\u00e4nteisen\u00e4 toimenpiteen\u00e4 t\u00e4lle toimijat voisivat kehitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s erilaisia bonusj\u00e4rjestelmi\u00e4 tai hintojen personointia ja kanta-asiakasetuja hyville eli v\u00e4h\u00e4n palauttaville asiakkaille. My\u00f6s teknologisia ratkaisuja mietit\u00e4\u00e4n, kuten erilaiset digitaaliset ratkaisut asiakkaan tyylin tai oikean koon selvitt\u00e4miseksi. (Nalbantoglu 2017.) Teknologiatutkimukseksi voidaan kutsua my\u00f6s ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisempien kuljetusratkaisujen etsimist\u00e4, kuten Amazonin drone-toimitukset (D\u2019Onfro 2019). Hyv\u00e4ntahtoisen ja varmasti hauskan drone-puuhastelun (Sarja 2019) lis\u00e4ksi [tai sijaan] suuret tutkimusresurssit omaavien pelureiden pit\u00e4isi keskitty\u00e4 liiketoimintamalleihin liittyviin muutoksiin ja parannuksiin, joilla olisi oikeasti merkityst\u00e4 t\u00e4m\u00e4n artikkelin kuvaamien ongelmien ratkaisemisessa, ja joilla voitaisiin vakuuttaa valveutuneimmat kuluttajat ja muut toimijat. Sek\u00e4 teknologisissa ett\u00e4 liiketoimintamallien muutoksissa puhutaan niiden onnistuessa radikaaleista innovaatioista (esim. Sarja 2015), jotka pakottavat muuttamaan ajattelua, toimintamalleja ja toimialoja, ja jolloin yrityssektorin mukana toimii tyypillisesti my\u00f6s akatemia (korkeakoulu tai muu riippumaton tutkimuslaitos).<\/p>\n<p>Riippumattomassa tutkimuksessa t\u00e4t\u00e4 ongelmaa tulisi tutkia <em>monialaisissa<\/em> tutkimusryhmiss\u00e4. Ilmastotutkijoilla ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole isossa kuvassa tarvittavaa kauppatieteen tai liiketalouden osaamista, eik\u00e4 kauppatieteilij\u00f6ill\u00e4 vastaavasti ilmaston tutkimusosaamista. Vaikka esimerkiksi Saarij\u00e4rvi tutkimusryhmineen tuo tutkimuksesta puhuessaan useissa eri yhteyksiss\u00e4 esille aiheellisen huolensa pakettirallin ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksista, eiv\u00e4t ymp\u00e4rist\u00f6vaikutukset itsess\u00e4\u00e4n kuulu heid\u00e4n tutkimuksensa piiriin. Heid\u00e4n tutkimuksensa tulokset on julkaistu markkinoinnin tutkimuksen alan lehdiss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on aivan ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4 edell\u00e4 kuvatusta syyst\u00e4, ja ovathan kauppatieteilij\u00e4t ik\u00e4\u00e4n kuin asemassa jossa ilmaston muutoksesta puhuminen ei ole helppoa jos tuloksena on vaikkapa myynnin kasvun hidastuminen. T\u00e4m\u00e4 on my\u00f6s alalle tyypillist\u00e4 (Oswald &amp; Stern 2019). Ryhm\u00e4 varoo tarkasti my\u00f6s syyllist\u00e4m\u00e4st\u00e4 kuluttajaa palautuksista (esim. Nalbantoglu 2017; Saarij\u00e4rvi 2019).<\/p>\n<p>Itse n\u00e4en aiheen tutkimuksen niin, ett\u00e4 tutkimuksen monialaistamisen lis\u00e4ksi tutkimusten tuloksia pit\u00e4isi julkaista my\u00f6s ymp\u00e4rist\u00f6- ja ilmastotutkimuksen foorumeilla. En itsek\u00e4\u00e4n l\u00e4htisi syyllist\u00e4m\u00e4\u00e4n kuluttajaa liikaa, mutta mielest\u00e4ni aiheen tutkimuksen yksi t\u00e4rke\u00e4 tavoite tulee olla kuluttajien valistaminen t\u00e4ss\u00e4 asiassa. Senp\u00e4 takia toivoisin, ett\u00e4 jos t\u00e4m\u00e4n artikkelin lukeva opettaja tai tutkija kokee tutkimukseni vaikuttavuuden hyv\u00e4n\u00e4 tai jopa t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 asiana, niin k\u00e4ytt\u00e4isi t\u00e4t\u00e4 vapaasti pakollisena tai lis\u00e4materiaalina sopivalla opintojaksolla, kuten itsekin tulen tekem\u00e4\u00e4n. Oma tutkimukseni aiheen (ty\u00f6nimi: \u201dkest\u00e4v\u00e4 liiketoiminta\u201d) parissa tulee jatkumaan laatimalla t\u00e4t\u00e4 artikkelia my\u00f6t\u00e4ilev\u00e4 englanninkielinen paperi vertaisarvioituun lehteen (osa t\u00e4m\u00e4n artikkelin aineistosta on ker\u00e4tty kv. julkaisua varten). Datan keruuta aiheesta tapahtuu koko ajan, joten artikkelit muistakin n\u00e4k\u00f6kulmista t\u00e4ss\u00e4 kontekstissa ovat mahdollisia. Yksi n\u00e4k\u00f6kulma kuluttajien valistamiseen liittyen saattaa olla visuaalisen \u201dp\u00e4\u00e4st\u00f6mittarin\u201d rakentaminen, joka vertaa tapahtuvan tilauksen hiilijalanj\u00e4lke\u00e4 joihinkin muihin helpommin ymm\u00e4rrett\u00e4viin tapahtumiin pelk\u00e4n numerodatan sijasta. Toteutuessaan osa t\u00e4st\u00e4 tapahtuu artikkelipohjaisena yamk-opinn\u00e4ytety\u00f6n\u00e4.<\/p>\n<h2>Lopuksi hieman ajatuskiihdytyst\u00e4<\/h2>\n<p>Menn\u00e4\u00e4np\u00e4 takaisin niihin edestakaisin seilaaviin suklaakuorrutteisiin vohveleihin, ilman omistuksen vaihdantaa edestakaisin seilaaviin verkkokauppatilauksiin ja kolmansista maista tilattuihin halpatavaroihin. Onko kukaan tullut tutkineeksi tai edes ajatelleeksi kuinka paljon pahvia, muovia ja puuta niiden pakkausmateriaaleihin on k\u00e4ytetty? Olisi mielenkiintoista ja pelottavaakin tiet\u00e4\u00e4 paljonko mets\u00e4\u00e4 kaadetaan, ett\u00e4 jonkin lyhyenkin ajanjakson pakkaustarpeet tulee t\u00e4ytetty\u00e4. Tai paljonko pakkausmateriaalina k\u00e4ytetty\u00e4 muovia poistuu luontoon ja vesist\u00f6ihin tiettyn\u00e4 ajanjaksona.<\/p>\n<p>Luonto itsess\u00e4\u00e4n on nerokas ratkaisemaan ongelmia, muovin kohdalla se on jym\u00e4ytt\u00e4nyt silm\u00e4\u00e4 iskien ihmist\u00e4 oikein kunnolla, ja on laittanut merten muovilauttojen ja ravintoketjun kautta meid\u00e4t sy\u00f6m\u00e4\u00e4n osamme. Luonnon ongelma t\u00e4ss\u00e4 vain on se, ett\u00e4 se ei pysy tuotantomme ja kulutuksemme vauhdissa, sill\u00e4 muovin hajoamisaika saattaa olla laadusta ja olosuhteista riippuen jopa tuhat vuotta (United Nations Environment 2018). Lis\u00e4ksi maapallon vuosittaisen kantokyvyn rajat on ylitetty 1970-luvulta l\u00e4htien, ja vuonna 2019 se tapahtui jo hein\u00e4kuun lopussa. Teollistuneet korkean elintason maat (kuten Suomi), jotka ovat kiertotaloudessa ja ilmastoasioiden tiedostamisessa pisimm\u00e4ll\u00e4, viett\u00e4v\u00e4t ylikulutusp\u00e4iv\u00e4\u00e4ns\u00e4 kaikkein aikaisimmin (Overshoot day 2019).<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<h2>L\u00e4hteet<\/h2>\n<p>D\u2019Onfro, J. 2019. Amazon&#8217;s new delivery drone will start shipping packages &#8216;in a matter of months&#8217;. Forbes 5.6.2019.<\/p>\n<p>[The] Economist 2013. Return to Santa. The Economist 21.12.2013. Viitattu 10.12.2019 https:\/\/www.economist.com\/business\/2013\/12\/21\/return-to-santa.<\/p>\n<p>European Comission. 2013. EU Energy, transport and GHG emissions. Trends to 2050. Reference Scenario 2013. ISBN 978-92-79-33728-4.<\/p>\n<p>International Maritime Organization 2015. Third IMO greenhouse gas study 2014. Executive summary and final report. Suffolk: Micropress Printers.<\/p>\n<p>Luotola, J. 2016. Verkkokaupalla on huikea palautusprosentti \u2013 miten nettibisnes voi edes kannattaa? Tekniikka&amp;Talous 28.7.2016.<\/p>\n<p>Oswald, A. &amp; Stern, N. 2019. Why are economists letting down the world on climate change? \u00a0Viitattu 19.12.2019 https:\/\/voxeu.org\/article\/why-are-economists-letting-down-world-climate-change.<\/p>\n<p>Overshoot day 2019. Earth overshoot day was July 29. Viitattu 20.12.2019 https:\/\/www.overshootday.org\/.<\/p>\n<p>Maritime Executive 2019. Global Freight Demand to Triple by 2050. Viitattu 19.11.2019 https:\/\/www.maritime-executive.com\/article\/global-freight-demand-to-triple-by-2050.<\/p>\n<p>Mattila, T. &amp; Antikainen, R. 2011. Backcasting sustainable freight transport systems for Europe in 2050. Energy Policy Vol. 39 No 3, 1241-1248.<\/p>\n<p>Muratori, M., Smith, S., Kyle, P., Link, R., Mignone, B. &amp; <a href=\"https:\/\/www.osti.gov\/search\/author:%22Kheshgi,%20Haroon%20S.%22\">Kheshgi<\/a>, H. (2017). Role of the freight sector in future climate change mitigation scenarios. Environmental Science and Technology Vol. 51 No 6, 3526-3533.<\/p>\n<p>Nalbantoglu, M. 2017. Vaatekaupan j\u00e4tit tekiv\u00e4t verkko-ostosten palauttamisesta niin helppoa, ett\u00e4 housut voi \u201dlainata\u201d yhden somekuvan takia \u2013 Tutkijan mielest\u00e4 pakettiralli on kest\u00e4m\u00e4t\u00f6n. Helsingin Sanomat 27.12.2017.<\/p>\n<p>Saarij\u00e4rvi, H. 2015. Verkkokaupan lieveilmi\u00f6t. Viitattu 10.12.2019 https:\/\/blogs.uta.fi\/saarijarvi\/verkkokaupan-lieveilmiot\/. [blogikirjoitus] 11.1.2015<\/p>\n<p>Saarij\u00e4rvi, H., Sutinen, U-M. &amp; Harris L.C. 2017. Uncovering Consumers\u2019 Returning Behaviour: A Study of Fashion E-commerce. Retail, Distribution and Consumer Research Vol. 27 No 3, 284-299.<\/p>\n<p>Saarij\u00e4rvi, H. 2019. Johtamisen ja talouden tiedekunta, Tampereen yliopisto. Professorin (markkinointi) haastattelu 18.6.2019. Haastattelijana Jari Sarja. Tallenne haastattelijan hallussa.<\/p>\n<p>Salonen, S., N\u00e4rv\u00e4nen, E. &amp; Saarij\u00e4rvi, H. 2014. How do consumers consume fashion online? International Journal of Marketing Studies Vol. 6 No 3, 87-96.<\/p>\n<p>Sarja, J. (2015). Key factors of successful technology push projects in the ICT context: A review of the literature. International Journal of Information Technlogy and Management Vol. 14 No 4), 253-273.<\/p>\n<p>Sarja, J. 2019. Research gap in climate change research [ty\u00f6nimi]. Correspondence tyyppinen k\u00e4sikirjoitus l\u00e4hetetty JUFO 3 tason tiedelehteen.<\/p>\n<p>Tammilehto, O. 2009. Rahdin rikokset. Helsinki: Like Kustannus.<\/p>\n<p>United Nations Environment 2018. Single-use plastics: A roadmap for sustainability. ISBN 978-92-807-3705-9.<\/p>\n<p>Ziemann, M. 2018. Suomeen ehk\u00e4 tuleva Amazon heitt\u00e4\u00e4 asiakaspalautuksina tulevia tuotteita suoraan roskiin \u2013 murskaa niin k\u00e4nnyk\u00e4t kuin pesukoneetkin. Yle uutiset 26.6.2018.<\/p>\n<p><strong>\u00a0<\/strong><\/p>\n<p>Asiasanat: verkkokauppa, rahti, logistiikka, kilpailukeino, hiilijalanj\u00e4lki, ilmaston muutos, kest\u00e4v\u00e4 liiketoiminta<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Merkitt\u00e4v\u00e4 osa kansainv\u00e4lisist\u00e4 kuljetuksista on aika merkitykset\u00f6nt\u00e4 maapallon elinkelpoisuuden kontekstissa. Verkkokauppatoimijoiden pit\u00e4isi lopettaa kilpaileminen asiakkaiden palautuskokemuksilla, ja laittaa asiakas osallistumaan palautuksista aiheutuneisiin kustannuksiin.<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":2273,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[363448,110187],"tags":[47144,43350,110376,115186,110210,59266],"class_list":["post-2341","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-1-2020","category-teema-artikkeli","tag-ilmastonmuutos","tag-kestava-kehitys","tag-kilpailukyky","tag-liikenne","tag-merenkulku","tag-vastuullisuus"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2020\/01\/Sarja-teema-artikkeli-Lumen-lehti-1-2020.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-BL","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2341","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2341"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2341\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2342,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2341\/revisions\/2342"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2273"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2341"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2341"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2341"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}