{"id":2351,"date":"2020-02-04T09:39:52","date_gmt":"2020-02-04T07:39:52","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=2351"},"modified":"2020-02-04T09:39:52","modified_gmt":"2020-02-04T07:39:52","slug":"kiertotalous-ja-sivuvirrat-kaivannaisteollisuudessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2020\/02\/04\/kiertotalous-ja-sivuvirrat-kaivannaisteollisuudessa\/","title":{"rendered":"Kiertotalous ja sivuvirrat kaivannaisteollisuudessa"},"content":{"rendered":"

Lataa PDF<\/a><\/p>\n

Jouko Karinen, FM, geologi, Arktiset Luonnonvarat ja talous, Lapin ammattikorkeakoulu <\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

Kiertotalousosaamista ammattikorkeakouluihin (Kiertotalous AMK) on Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n rahoittama monialainen hanke, jonka tavoitteena on lis\u00e4t\u00e4 kiertotalouden merkityst\u00e4 opetuksessa ja tutkimusty\u00f6ss\u00e4. Hankkeen toteuttamiseen osallistuu 19 ammattikorkeakoulua ja yhteisty\u00f6t\u00e4 koordinoi Lapin AMK. Hanke toteutetaan v. 2018\u20132020. Kiertotalous AMK:n yhteydess\u00e4 on mm. laadittu kaivannaisteollisuuden sivuvirtoihin liittyv\u00e4\u00e4 opintomateriaalia.<\/p>\n

Kaivosvastuuverkosto<\/h2>\n

Kaivosvastuu on kest\u00e4v\u00e4n kaivostoiminnan verkosto, joka toimii kaivosalan ja sen sidosryhmien v\u00e4lisen\u00e4 neutraalina yhteisty\u00f6- ja keskustelufoorumina. Verkoston p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 on luoda Suomeen menetelmi\u00e4 vastuullisemman ja kest\u00e4v\u00e4mm\u00e4n kaivostoiminnan edist\u00e4miseksi. Tavoitteena on my\u00f6s l\u00f6yt\u00e4\u00e4 eri elinkeinojen v\u00e4lille synergioita ja ehk\u00e4ist\u00e4 konflikteja. Verkosto ei toimi viranomaisen roolissa, vaan sen on tarkoitus luoda yhteisty\u00f6t\u00e4 teollisuuden ja yhteiskunnan v\u00e4lille yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 avointa keskustelua eri toimijoiden v\u00e4lill\u00e4. Kaivosvastuu my\u00f6s edesauttaa vastuullisten toimintatapojen rakentamista ja k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa. T\u00e4m\u00e4n yhteisty\u00f6n tuloksena syntyy erilaisia toimintamalleja ja raportteja, joiden avulla kaivosteollisuutta saadaan toimimaan vastuullisemmin (Kaivosvastuu 2019).<\/p>\n

Erilaiset sivutuotteet ja niiden k\u00e4ytt\u00f6kohteet<\/h2>\n

Kaivostoiminnassa syntyy erilaisia sivutuotteita, jotka on usein luokiteltu j\u00e4tteiksi. Suuri osa n\u00e4ist\u00e4 sivutuotteista on l\u00e4jitetty kaivosalueelle pysyv\u00e4sti kaivannaisj\u00e4ttein\u00e4. N\u00e4m\u00e4 materiaalit sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t usein arvoaineita, joiden talteenotolla on mahdollista s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 neitseellisi\u00e4 luonnonvaroja. Sivutuotteiden sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4t arvoaineet voivat olla ymp\u00e4rist\u00f6lle haitallisia, joten niiden ker\u00e4\u00e4minen talteen voisi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 n\u00e4iden materiaalien aiheuttamaa ymp\u00e4rist\u00f6kuormitusta ja lis\u00e4t\u00e4 niiden hy\u00f6dynt\u00e4mismahdollisuuksia. Lis\u00e4ksi kaivosten sivutuotteita on mahdollista tuotteistaa yh\u00e4 helpommin eri k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksiin. \u00a0Kaivoksilla syntyvill\u00e4 sivutuotemateriaaleilla voi olla my\u00f6s muita fysikaalisista ja kemiallisista ominaisuuksista, joista aiheutuu haasteita hy\u00f6dynt\u00e4miselle. Esimerkiksi metallimalmikaivosten rikastushiekat ja sivukivet sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t usein sulfidimineraaleja, jotka happamoittavat ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 rapautuessaan (Taskinen et al. 2018). Sivutuotteita on saatu muunnettua vaarattomampaan muotoon prosessoimalla niit\u00e4 uudelleen. T\u00e4ll\u00f6in on saatu v\u00e4hennetty\u00e4 kaivosten aiheuttamaa ymp\u00e4rist\u00f6kuormitusta ja siten edistetty\u00e4 vastuullista kaivostoimintaa.<\/p>\n

Rikastushiekat<\/strong><\/p>\n

Rikastushiekkoja syntyy malmin rikastamisen sivutuotteena. Ne sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t usein happoa tuottavia komponentteja erityisesti sulfidimalmien yhteydess\u00e4. Rikastushiekoissa metallipitoisuudet voivat olla korkeita ja haasteita aiheuttaa my\u00f6s arseenin esiintyminen. Rikastushiekkoja on saatu muokattua ymp\u00e4rist\u00f6kelpoisemmiksi rikastusteknisin menetelmin mm. GTK:n toteuttamassa KaiHaMe-projektissa<\/a>, miss\u00e4 tutkittiin Kopsan Au-Cu-malmin rikastushiekan hy\u00f6dynt\u00e4miskelpoisuutta (Kauppila 2017). Suurin osa Kopsan rikastushiekan arseenista ja sulfideista saatiin poistettua prosessiteknisesti vaahdotuksen ja magneettierotuksen kombinaatiolla. My\u00f6s prosessiveden laadun todettiin paranevan rikastushiekan laadun kanssa erotusprosessien j\u00e4lkeen. Rikastushiekka oli alkutilanteessa luokiteltu vaaralliseksi j\u00e4tteeksi, mutta siit\u00e4 saatiin tehty\u00e4 prosessoimalla tavanomaista j\u00e4tett\u00e4. Prosessoidun rikastushiekan todettiin olevan potentiaalisesti hy\u00f6dynnett\u00e4viss\u00e4 rikastushiekka-alueiden peittorakenteissa. (Kauppila 2019, Taskinen et al. 2018).<\/p>\n

Kemiallisesti k\u00e4siteltyj\u00e4 rikastushiekkoja on k\u00e4ytetty mm. Kittil\u00e4n kaivoksella, miss\u00e4 osa rikastushiekasta on palautettu kaivost\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. T\u00e4ytt\u00f6materiaalina k\u00e4ytetty pasta valmistetaan vaahdotuksesta tulevalla neutraloidulla rikastushiekalla. Pastan valmistuksessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s kaivoksesta pumpattavaa kuivanapitovett\u00e4, jolloin pumpatun veden takaisin kierr\u00e4tys v\u00e4hent\u00e4\u00e4 pois juoksutettavan prosessij\u00e4teveden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 (AVI 2013).<\/p>\n

Sivukivet<\/strong><\/p>\n

Sivukivet ovat louhinnan aikana syntyvi\u00e4 kiviaineksia, jotka eiv\u00e4t mene malmien rikastukseen. Niit\u00e4 hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n tyypillisesti maarakentamiseen. Sivukivi\u00e4 on k\u00e4ytetty esimerkiksi louhittujen louhosten t\u00e4ytt\u00e4miseen Agnico Eaglen kaivoksella Kittil\u00e4ss\u00e4, sek\u00e4 teiden kunnossapitoon Laivan kaivoksella Raahessa (Kaivosvastuu 2019).<\/p>\n

Sivukivien hy\u00f6dynnett\u00e4vyys riippuu suurelta osin malmiesiintym\u00e4st\u00e4, josta se on l\u00e4ht\u00f6isin. Sivukivien yhteydess\u00e4 on todettu olevan paljon hienoainesta, jossa haitta-aineiden liukoisuus on korkea. Kiviaines tulisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mahdollisimman karkearakeisena ja siit\u00e4 tulisi erottaa hienoaines pois. Lis\u00e4ksi haitta-aineita ja happoa tuottavia ainesosia sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t lohkareet pit\u00e4isi saada poistettua ennen hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4. (Karlsson et al. 2018).<\/p>\n

Pyh\u00e4salmen kaivoksella on k\u00e4ytetty kovettuvan hydraulisen t\u00e4yt\u00f6n ja sivukivit\u00e4yt\u00f6n yhdistelm\u00e4\u00e4. Sivukivi ker\u00e4ttiin p\u00e4\u00e4osin avolouhoksesta tai maan alta. Kovettuva hydraulinen t\u00e4ytemateriaali valmistettiin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 runkomateriaalina rikastushiekkaa, sek\u00e4 jauhettua masuunikuonaa ja lentotuhkaa sideaineena. Louhokset t\u00e4ytettiin sivukivell\u00e4 ja sideainelietteell\u00e4 vuorotellen tai kauhakovettuvana t\u00e4ytt\u00f6n\u00e4, jolloin lastauskoneen kauhaan annosteltiin sivukive\u00e4 ja sideainelietett\u00e4 sekaisin (Haikola 2014).<\/p>\n

Litiumin tuotannon sivutuotteet<\/strong><\/p>\n

Keliber Oy:n litiumkaivoksessa tulee syntym\u00e4\u00e4n sivutuotteina analsiimia ja kvartsi-maas\u00e4lp\u00e4hiekkaa. Analsiimi on huokoinen mineraali, jolle l\u00f6ytyy useita k\u00e4ytt\u00f6kohteita teollisuudesta. Sit\u00e4 syntyy litiumkarbonaatin valmistusprosessin sivutuotteena. Analsiimi absorboi kationeja, kuten ammoniumioneja ja sen on todettu poistavan j\u00e4tevesist\u00e4 ammoniumtyppe\u00e4. Analsiimi soveltuu my\u00f6s veden kovuuden alentamiseen, sek\u00e4 sementin, betonin, tiilien ja asfaltin valmistukseen. Kvartsi-maas\u00e4lp\u00e4hiekkaa syntyy spodumeenin rikastuksen yhteydess\u00e4. T\u00e4m\u00e4 sivutuote soveltuu k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi sellaisenaan asfalttip\u00e4\u00e4llysteiden ja betonipinnoitteiden t\u00e4ytemateriaaliksi (Keliber Oy 2018).<\/p>\n

Alumiinin tuotannon sivutuotteet<\/strong><\/p>\n

Aluminium of Greece:n alumiinintuotannossa syntyy sivutuotteena bauksiittij\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4 (BR), joka koostuu p\u00e4\u00e4osin rauta- ja alumiinioksidista (Kuva 1). Bauksiittij\u00e4\u00e4nn\u00f6s sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 hivenm\u00e4\u00e4ri\u00e4 harvinaisia maametalleja, kuten skandiumia. Bauksiittij\u00e4\u00e4nn\u00f6kselle on testattu eri k\u00e4ytt\u00f6kohteita mm. RemovAl<\/a>-projektissa. Potentiaalisia k\u00e4ytt\u00f6kohteita on todettu olevan mm. sementin, tiilien, geopolymeerien ja mineraalivillan valmistus, sek\u00e4 maanparannus, maanpeittorakenteet, tienpohjan rakennus, hyl\u00e4ttyjen bauksiittikaivosten t\u00e4ytt\u00e4minen sek\u00e4 takkirauta (pig iron) (RemovAl 2019, Balomenos 2017). Bauksiittimalmienon todettu sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n hivenm\u00e4\u00e4r\u00e4n skandiumia, jota rikastuu bauksiittij\u00e4\u00e4nn\u00f6kseen malmin k\u00e4sittelyn j\u00e4lkeen. Bauksiittij\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen on todettu sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n 134 ppm skandiumia, jonka erotusta on testattu SCALE<\/a>-projektissa (SCALE 2019).<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuva 1. Bauksiittij\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4 Aluminium of Greece:n alumiinitehtaalla.<\/p>\n

 <\/p>\n

Lentotuhka<\/strong><\/p>\n

Kaivoksilla on hy\u00f6dynnetty my\u00f6s muilla teollisuuden aloilla syntyvi\u00e4 sivutuotteita. Esimerkiksi Outokumpu Oyj:n Elij\u00e4rven kaivoksella k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n Tornion Voiman lentotuhkaa kaivost\u00e4ytt\u00f6materiaalissa sideainelietteen seosaineena. Lentotuhkaa muodostuu kivihiilen, turpeen ja puuhakkeen palamistuotteena. Sit\u00e4 erotellaan savukaasuista suodattimilla ja se ker\u00e4t\u00e4\u00e4n varastosiiloihin (N\u00e4r\u00e4 2018).<\/p>\n

T\u00e4ytt\u00f6materiaalin valmistuksessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kuivapurettua lentotuhkaa. Sideaineliete on helpompi valmistaa kuivasta lentotuhkasta kuin ulkoilmaan kasoihin l\u00e4jitetyst\u00e4 ilmakosteasta materiaalista. Ilmakostean lentotuhkan on todettu reagoivan hitaasti ja siit\u00e4 valmistetun sideainelietteen koostumuksen olevan juoksevaa, jolloin se on kuivattua lentotuhkaa vaikeampi k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4. Toisaalta m\u00e4rk\u00e4puretusta lentotuhkasta valmistetun t\u00e4ytt\u00f6materiaalin puristuslujuuden on todettu eroavan vain v\u00e4h\u00e4isesti kuivapuretusta materiaalista valmistettuun verrattuna, jolloin m\u00e4rk\u00e4purettua lentotuhkaa voitaisiin potentiaalisesti hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 kaivost\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 (N\u00e4r\u00e4 2018).<\/p>\n

RST-kuona<\/strong><\/p>\n

Outokumpu Oyj:n Tornion ter\u00e4stehtaalla syntyy ter\u00e4ksen tuotannon sivutuotteena rusotumattoman ter\u00e4ksen kuonaa (RST-kuona), jonka soveltuvuutta sulfidisen rikastushiekan ja sivukiven peiterakenteeksi testattiin Agnico Eagle:n Kittil\u00e4n kaivoksella (Kuva 2). Ydinkonsortiona kehitysty\u00f6ss\u00e4 olivat Tapoj\u00e4rvi Oy, Hannukainen Mining ja Kemin Digipolis Oy (Poikela 2019).<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuva 2. Kuonapohjainen peiterakenne sulfidisten kaivannaisj\u00e4tteiden p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Kuvassa rakenteen poikkileikkaus. \u00a9 <\/strong>Kari Poikela. Kiertotalouskeskus ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n esimerkki kiertotalouden kehitt\u00e4mistoiminnasta. Kaivosseminaari 19, Vuokatti. 7.6.2019.<\/p>\n

Mitattavia muuttujia olivat hapen kulkeutuminen peiterakenteen l\u00e4pi, veden varastoituminen ja kulkeutuminen peiterakenteessa, l\u00e4mm\u00f6n siirtyminen peiterakenteessa, sek\u00e4 suotoveden laatu ja m\u00e4\u00e4r\u00e4. Peitemateriaaleina testattiin rinnakkain RST-kuonapohjaista geopolymeeri\u00e4 ja moreenia (Poikela 2019).<\/p>\n

Yhteenveto<\/h2>\n

Kaivannaisj\u00e4tteet ja niiden suotovedet ovat usein haasteellisia hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 sellaisenaan. Haasteita hy\u00f6dynt\u00e4miselle aiheutuu rikastushiekkojen ja sivukivien korkeista haitta-ainepitoisuuksista, sek\u00e4 haitta-aineiden liukenemisesta. J\u00e4temateriaalien k\u00e4ytt\u00e4ytyminen eri olosuhteissa pit\u00e4\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4 erilaisilla testeill\u00e4, jotta saadaan selville niiden hy\u00f6dynnett\u00e4vyys eri k\u00e4ytt\u00f6kohteissa. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kaivosten sivutuotteita hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n usein vain kaivosalueella tai sen l\u00e4heisyydess\u00e4, sill\u00e4 kaivokset sijaitsevat pitkien v\u00e4limatkojen et\u00e4isyydell\u00e4 sivuvirtojen potentiaalisista hy\u00f6dynt\u00e4miskohteista.<\/p>\n

Jotta kaivosten sivutuotteita pystytt\u00e4isiin hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n tehokkaammin, tarvitsee aihepiiri lis\u00e4\u00e4 tutkimusta. Osa materiaaleista on ominaisuuksiltaan haastavia, mutta prosessoimalla niit\u00e4 vaarattomiksi on n\u00e4ist\u00e4 materiaaleista mahdollista saada jalostettua hy\u00f6dynt\u00e4miskelpoisia materiaaleja maarakentamiseen. Hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kaivosten sivutuotteita tehokkaammin tai prosessoimalla niit\u00e4 vaarattomampaan muotoon menee l\u00e4jitykseen v\u00e4hemm\u00e4n j\u00e4tett\u00e4 ja kaivosten aiheuttamaa ymp\u00e4rist\u00f6kuormitusta saadaan v\u00e4hennetty\u00e4.<\/p>\n

Kirjallisuutta<\/h2>\n

Aluehallintovirasto (AVI). 2013. Kittil\u00e4n kaivoksen toiminnan laajentaminen ja ymp\u00e4rist\u00f6- ja vesitalousluvan tarkistaminen. Lupap\u00e4\u00e4t\u00f6s nro. 72\/2013\/1. https:\/\/www.avi.fi\/documents\/10191\/56958\/psavi_paatos_72_2013_1-2013-06-26.pdf\/68dd28c2-8036-4107-9b17-01c0c5c87b76<\/a><\/p>\n

Balomenos, E. 2017. Mud2Metal, Bauxite Residue (BR) valorization. Aluminium of Greece.\u00a0 http:\/\/prometia.eu\/wp-content\/uploads\/2014\/02\/17-NTUA-Balomenos-SCALE.pdf<\/a><\/p>\n

Haikola, M. 2014. Pyh\u00e4salmen kaivoksen hydraulit\u00e4yt\u00f6n tehostaminen. Opinn\u00e4ytety\u00f6, Tekniikan ja liikenteen ala, Kone- ja tuotantotekniikka, Kev\u00e4t 2014, Kajaanin AMK. https:\/\/www.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/77011\/Haikola_Mikko.pdf?sequence=1&isAllowed=y<\/a><\/p>\n

Kaivosvastuu. 2019. Viitattu 7.11.2019. https:\/\/www.kaivosvastuu.fi\/<\/a><\/p>\n

Karlsson, T., Kauppila, P., Lehtonen, M., Tiljander, M., Forsman, P. ja Forsman, T. 2018. Hituran ja Kevitsan kaivosten sivukivien hy\u00f6tyk\u00e4ytt\u00f6 maarakentamisessa. GTK, ty\u00f6raportti 11\/2018. http:\/\/tupa.gtk.fi\/raportti\/arkisto\/11_2018.pdf<\/a><\/p>\n

Kauppila, P. 2017. KaiHaMe- Kaivannaisj\u00e4tteiden hallintamenetelm\u00e4t-projekti. KaiHaMe ty\u00f6paja. 28.11.2017. Kuopio, GTK. http:\/\/projects.gtk.fi\/export\/sites\/projects\/KaiHaMe\/_system\/In_focus\/Kauppila_KaiHaMe_esittely_Tyoepaja_28112017.pdf<\/a><\/p>\n

Kauppila, P. 2019. Esitys ASR tutkijaseminaarissa 23.10.2019. GTK, Rovaniemi.<\/p>\n

Keliber Oy. 2019. Viitattu 24.10.2019. https:\/\/www.keliber.fi\/tuotanto-ja-tuotteet\/<\/a><\/p>\n

N\u00e4r\u00e4, P. 2018. Ilmankostean lentotuhkan varastointi ja hy\u00f6tyk\u00e4ytt\u00f6 sideainelietteen valmistuksessa. Opinn\u00e4ytety\u00f6, Insin\u00f6\u00f6ri (AMK), Tekniikka ja Liikenne, Tuotantotalouden koulutusohjelma, Lapin AMK.<\/p>\n

Poikela, K. 2019. Kiertotalouskeskus ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n esimerkki kiertotalouden kehitt\u00e4mistoiminnasta. Kaivosseminaari 19, Vuokatti. 7.6.2019.<\/p>\n

RemovAl. 2019. Removing the waste streams from the primary Aluminium production in Europe. Viitattu 7.11.2019. https:\/\/www.removal-project.com\/<\/a><\/p>\n

SCALE. 2019. Production of Sc compounds & Sc-Al alloys from European metallurgical by-products. Viitattu 24.10.2019. http:\/\/scale-project.eu\/<\/a><\/p>\n

Taskinen, A., Kauppila, P., Heino, N., Kurhila, M., Tiljander, M., Tornivaara, A. ja Korhonen, T. 2018. Kopsan Au-Cu-malmin arseenipitoisen rikastushiekan muokkaaminen ymp\u00e4rist\u00f6kelpoisemmaksi rikastusteknisin menetelmin. \u00a0GTK, ty\u00f6raportti 9\/2018. http:\/\/tupa.gtk.fi\/raportti\/arkisto\/9_2018.pdf<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

Asiasanat: kaivokset, kaivosteollisuus, kiertotalous, sivuvirrat, ymp\u00e4rist\u00f6, j\u00e4tteet, kest\u00e4v\u00e4 kehitys, rikastushiekat, sivukivet, lentotuhka, kuona.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kaivostoiminnassa syntyy erilaisia sivutuotteita, jotka on usein luokiteltu j\u00e4tteiksi. Monet n\u00e4ist\u00e4 materiaaleista sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t arvoaineita, joiden talteenotolla on mahdollista s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 neitseellisi\u00e4 luonnonvaroja.<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":2260,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[363448,110187],"tags":[54578,115190,43350,115164],"class_list":["post-2351","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-1-2020","category-teema-artikkeli","tag-hankkeet","tag-kaivostoiminta","tag-kestava-kehitys","tag-kiertotalous"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2020\/01\/Karinen-teema-artikkeli-Lumen-lehti-1-2020.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-BV","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2351","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2351"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2351\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2352,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2351\/revisions\/2352"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2260"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2351"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2351"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2351"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}