{"id":2355,"date":"2020-02-04T09:39:21","date_gmt":"2020-02-04T07:39:21","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=2355"},"modified":"2020-02-04T09:39:21","modified_gmt":"2020-02-04T07:39:21","slug":"vesiviljely-vastuullista-ja-tehokasta-elainproteiinin-tuotantoa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2020\/02\/04\/vesiviljely-vastuullista-ja-tehokasta-elainproteiinin-tuotantoa\/","title":{"rendered":"Vesiviljely \u2013 vastuullista ja tehokasta el\u00e4inproteiinin tuotantoa"},"content":{"rendered":"

Lataa PDF<\/a><\/p>\n

Petri Muje, FM, projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6, Tulevaisuuden biotalous, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

Maailmanlaajuisesti vesiviljelyn merkitys el\u00e4inproteiinin tuotantomuotona lis\u00e4\u00e4ntyy koko ajan, koska merialueiden kalansaalis v\u00e4henee kalakantojen heikentymisen ja kalastuskiinti\u00f6iden pienenemisen my\u00f6t\u00e4. EU on kalatuotteiden nettotuoja, mik\u00e4 on osaltaan my\u00f6s lis\u00e4nnyt kalanviljelyyn ja laajemmin siniseen biotalouteen kohdistuvia odotuksia \u2013 t\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy EU:ssa panostuksina alan kehitt\u00e4miseen. Suomessa sininen biotalous oli yksi Juha Sipil\u00e4n k\u00e4rkihankkeissa mukana olleista ruoantuotannon elinkeinoista.<\/p>\n

Kotimainen kala on selke\u00e4ss\u00e4 nosteessa mm. sen puhtauden, terveellisyyden ja vastuullisen tuotannon vuoksi. Valtaosa kuluttamistamme kalatuotteista tulee muualta; esim. 2\/3 Suomessa sy\u00f6dyst\u00e4 lohikalasta tulee ulkomailta. Kotimaisen kalan k\u00e4yt\u00f6n lis\u00e4\u00e4minen parantaisi alan ty\u00f6llisyytt\u00e4 ja nyt kalatuotteiden osalta selke\u00e4sti negatiivista kauppatasetta. Vastuullisuuta lis\u00e4isi my\u00f6s se, ett\u00e4 hoitaisimme itse my\u00f6s kuluttamamme tuotannon ymp\u00e4rist\u00f6vaikutukset.<\/p>\n

Kalanviljely on tehokas tuotantomuoto \u2013 100 kg:lla rehua voidaan tuottaa noin 60 kg kirjolohta. Vaihtol\u00e4mp\u00f6isen kalan tuotanto onkin selke\u00e4sti tehokkaampi tapa tuottaa el\u00e4inproteiinia kuin esim. tasal\u00e4mp\u00f6isten naudan tai sian tuotanto.<\/p>\n

Vaikka kalanviljely on ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llinen tuotantomuoto, on my\u00f6s sill\u00e4 l\u00e4hiluontoa rehev\u00f6itt\u00e4vi\u00e4 vaikutuksia. Alan kokonaiskuormitus on kuitenkin v\u00e4hentynyt yli 70 % 1990-luvun alusta mm. ruokintatekniikoiden ja rehujen kehityksen my\u00f6t\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kalanviljelyn osuus It\u00e4-mereen Suomesta tulevasta ravinnekuormituksesta on prosentin luokkaa. Paikallisten konfliktien vuoksi kalanviljely on n\u00e4kynyt mediassa l\u00e4hinn\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6nsuojeluun liittyvien haasteiden vuoksi eik\u00e4 sit\u00e4 siksi yleisesti miellet\u00e4 ekologisesti kest\u00e4v\u00e4ksi tuotantomuodoksi.<\/p>\n

Ymp\u00e4rist\u00f6n ravinnekuormitusta edelleen v\u00e4hent\u00e4v\u00e4 kiertovesitekniikka on tunnettu jo jonkin aikaa, mutta sen haasteena on ollut n\u00e4ihin p\u00e4iviin asti toiminnan kannattavuus. Vajaat kaksi vuotta toiminut, miljoonan kilon vuotuiseen tuotantoon pyrkiv\u00e4 Finnforelin laitos Varkaudessa tulee osoittamaan, ly\u00f6k\u00f6 kiertovesitekniikka itsens\u00e4 lopullisesti l\u00e4pi my\u00f6s meill\u00e4.<\/p>\n

Alan uusiin innovaatioihin kuuluu It\u00e4merest\u00e4 pyydetyn rehukalan hy\u00f6dynt\u00e4minen kotimaisissa kalanrehuissa (ns. It\u00e4merirehu). T\u00e4m\u00e4n ravinteiden kierr\u00e4tyksen kautta kalanviljelyn nettofosforikuormitus alentuu edelleen. Luken selvitysten mukaan kalanviljely\u00e4 on mahdollista jo nykytekniikoilla lis\u00e4t\u00e4 erityisesti Pohjanlahden avomerialueilla. Sis\u00e4vesien osalta vesiluontoon liittyv\u00e4t s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset asettavat kuitenkin merkitt\u00e4vi\u00e4 rajoitteita my\u00f6s kalanviljelyn kehitt\u00e4miselle, koska tuotanto ei saa est\u00e4\u00e4 vesienhoidon ymp\u00e4rist\u00f6tavoitteiden saavuttamista. EU:n vesipuitedirektiivin ja sit\u00e4 Suomessa toteuttavan vesist\u00f6nhoitolain merkitys tuli viimeksi ilmi KHO:n Kuopioon suunnitellulle Finn Pulpin biojalostuslaitokselle antamassa hylk\u00e4\u00e4v\u00e4ss\u00e4 lupap\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4.<\/p>\n

Lapin ammattikorkeakoulu on mukana EXTRA SMEs Interreg Europe -hankkeessa, jossa selvitet\u00e4\u00e4n 2018-2023 kalanviljelyn kehitt\u00e4mismahdollisuuksia seitsem\u00e4ll\u00e4 alueella eri puolilla EU:ta. Hankkeen my\u00f6t\u00e4 kalanviljely on otettu kehitt\u00e4misalueena mukaan Lapin uuteen joulukuussa 2019 julkaistuun maaseutuohjelmaan. EXTRA SMEn asiantuntijaryhm\u00e4n kokoontumisten perusteella on my\u00f6s selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kalanviljelyn merkitt\u00e4v\u00e4 lis\u00e4\u00e4minen Lapin sis\u00e4vesill\u00e4 vaatii uusien tekniikoiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa (mm. kiertovesilaitokset) ja edelleen kehitt\u00e4mist\u00e4. Jatkossa hankkeessa selvitet\u00e4\u00e4n mahdollisuutta kiertovesiviljelyn pilottiyksik\u00f6n rakentamiselle Lappiin. T\u00e4m\u00e4 tukisi my\u00f6s teknistyv\u00e4n kalanviljelyn opetuksen kehitt\u00e4mist\u00e4 ammattiopisto Lappiassa. \u00a0Uuden tekniikan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6noton ohella tulisi ainakin Kemijoen vesist\u00f6alueelle laatia vesiviljelyn sijainninohjaussuunnitelma \u2013 kansallinen suunnitelma on jo tehty merialueille ja alueellisena pilottina my\u00f6s Iijoen vesist\u00f6alueelle.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuva 1. Siniseen biotalouteen voi meill\u00e4 perinteisemm\u00e4n kalanviljelyn ohella kuulua my\u00f6s mm. jokiravun viljely (kuva Eero Liekonen)<\/p>\n

Viitteet<\/h2>\n

H\u00e4yrynen T., Asiala J. ja Ristioja A. Lapin maaseutuohjelma 2021-2027. Lapin liitto julkaisusarja A55\/2019. s. 42<\/p>\n

https:\/\/www.finnforel.fi<\/a><\/p>\n

https:\/\/www.interregeurope.eu\/extra-smes\/<\/p>\n

http:\/\/mmm.fi\/documents\/1410837\/1801200\/Kansallinen+vesiviljelyn+sijainninohjaussuunnitelma\/55a022d6-054b-4136-b8b3-bcae09e53379<\/p>\n

 <\/p>\n

Asiasanat: Interreg Europe, Lappi, kalanviljely, kiertovesilaitos, sijainninohjaus<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kalanviljelyn osuus It\u00e4-mereen Suomesta tulevasta ravinnekuormituksesta on prosentin luokkaa. On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kalanviljelyn merkitt\u00e4v\u00e4 lis\u00e4\u00e4minen Lapin sis\u00e4vesill\u00e4 vaatii uusien tekniikoiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa (mm. kiertovesilaitokset) ja edelleen kehitt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":2268,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[363448,110187],"tags":[54578,43350,115158,110377],"class_list":["post-2355","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-1-2020","category-teema-artikkeli","tag-hankkeet","tag-kestava-kehitys","tag-luonnontuotteet","tag-luonnonvarat"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2020\/01\/Muje-teema-artikkeli-Lumen-lehti-1-2020.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-BZ","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2355","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2355"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2355\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2356,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2355\/revisions\/2356"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2268"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2355"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2355"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2355"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}