{"id":2357,"date":"2020-02-04T09:40:17","date_gmt":"2020-02-04T07:40:17","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=2357"},"modified":"2020-02-04T09:40:17","modified_gmt":"2020-02-04T07:40:17","slug":"valta-vaikuttaa-vihreaan-talouteen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2020\/02\/04\/valta-vaikuttaa-vihreaan-talouteen\/","title":{"rendered":"Valta vaikuttaa vihre\u00e4\u00e4n talouteen"},"content":{"rendered":"

Lataa PDF<\/a><\/p>\n

Kalle Santala, mets\u00e4talousinsin\u00f6\u00f6ri (YAMK), projektisuunnittelija, Tulevaisuuden biotalous, Lapin ammattikorkeakoulu <\/em><\/p>\n

Reeta Sipola, agrologi (YAMK), projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6, Tulevaisuuden biotalous, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

Julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan valtion, kuntien, kuntayhtymien ja muiden julkisen sektorin toimijoiden julkisilla varoilla oman organisaation ulkopuolelta tekemi\u00e4 hankintoja. Julkisten hankintojen osuus Suomen bruttokansantuotteesta on noin viidennes, eli arviolta 35 miljardia euroa vuodessa. Kuntien tekemien hankintojen kohdentumisella on merkitt\u00e4v\u00e4 asema alueellisessa elinkeinotoiminnassa ja ty\u00f6llisyydess\u00e4.<\/p>\n

Julkisia hankintoja s\u00e4\u00e4nnell\u00e4\u00e4n tarkasti kansallisen menettelys\u00e4\u00e4ntelyn kautta, joka puolestaan perustuu p\u00e4\u00e4osin EU-s\u00e4\u00e4ntelyn sis\u00e4lt\u00f6ihin. S\u00e4\u00e4ntelyll\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4\u00e4n, kuinka julkisten hankintojen t\u00e4ytyy tapahtua. Ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6 vastaa julkisten hankintojen s\u00e4\u00e4ntelyst\u00e4 Suomessa. P\u00e4\u00e4periaatteet julkisten hankintojen toteutuksessa ovat avoimuus, syrjim\u00e4tt\u00f6myys ja tasapuolisuus. Tarkasta s\u00e4\u00e4ntelyst\u00e4 huolimatta ammattitaitoinen ostaja kykenee hankintamenettely\u00e4 toteuttaessaan huomioimaan hankinnan yhteiskunnalliset ja aluetaloudelliset vaikutukset.<\/p>\n

Julkista sektoria vuoroin moititaan vapaaseen markkinakehitykseen puuttumisesta ja ajoittain taas huudetaan apuun kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja edist\u00e4m\u00e4\u00e4n alueellista kasvua. Useat Suomen vertailumaat ovat Suomea edell\u00e4 siin\u00e4, ett\u00e4 julkisella sektorilla on aktiivisempi asema strategisten valintojen tekemisess\u00e4 ja elinkeinotoimintaan vaikuttavissa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiss\u00e4. Talouden j\u00e4rkev\u00e4 organisointi ja tapauskohtaisesti parhaiden vaihtoehtojen valinta edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 poliittisilla p\u00e4\u00e4tt\u00e4jill\u00e4 on riitt\u00e4v\u00e4sti tietoa eri vaihtoehtojen kokonaisvaikutuksista ja tahtotila n\u00e4hd\u00e4 vaivaa aluetaloudellisesti viisaiden p\u00e4\u00e4t\u00f6sten tekemiselle.<\/p>\n

Kohti uutta normaalia<\/h2>\n

Talous on riippuvainen luonnonvarojen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Biologiset ja mineraaliset luonnonvarat sek\u00e4 energianl\u00e4hteet luovat ymp\u00e4rist\u00f6raamit, joiden sis\u00e4ll\u00e4 taloudellinen toiminta tapahtuu. Trendin\u00e4 on, ett\u00e4 uusiutumattomat luonnonvarat ehtyv\u00e4t samalla kun niiden maailmanlaajuinen kysynt\u00e4 kasvaa. Luonnonvarojen hy\u00f6dynt\u00e4misest\u00e4 johtuvat p\u00e4\u00e4st\u00f6t aiheuttavat paikallisia ja maailmanlaajuisia muutoksia ymp\u00e4rist\u00f6n tilassa ja koko ihmiskuntaa uhkaavia ongelmia, kuten ilmastonmuutos ja vesien pilaantuminen.<\/p>\n

Vihre\u00e4ll\u00e4 taloudella tarkoitetaan taloudellisen hyvinvoinnin turvaamista samalla, kun taloudellisen toiminnan aiheuttamaa ymp\u00e4rist\u00f6kuormitusta v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n. Suomen talouskasvusta huolimatta ymp\u00e4rist\u00f6n kuormittaminen on viime vuosina osin jopa v\u00e4hentynyt. Suomessa on osattu tehd\u00e4 oikean suuntaisia valintoja, vaikka useilla mittareilla mitattuna ymp\u00e4rist\u00f6asioissa onkin viel\u00e4 reilusti teht\u00e4v\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Vihre\u00e4ss\u00e4 taloudessa tavoitteena on systeeminen muutos, jossa koko yhteiskunta siirtyy hyvinvoinnin lis\u00e4\u00e4ntymiseen maapallon kantokyvyn rajoissa. Talouden toiminnan tulee perustua v\u00e4h\u00e4hiilisyyteen, luonnonvarojen kest\u00e4v\u00e4\u00e4n hy\u00f6dynt\u00e4miseen, energiatehokkuuteen ja sen tulee olla vastuullista ja oikeudenmukaista. Julkisen talouden ohjauskeinot ovat merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 asemassa sek\u00e4 tuotannon ett\u00e4 kulutuksen kannustamisessa kohti kest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4 yhteiskuntaa.<\/p>\n

Vihre\u00e4 talous aluetalouden edist\u00e4j\u00e4n\u00e4<\/h2>\n

Julkisten hankintojen aluetaloudellisesta merkityksest\u00e4 on Suomessakin tehty selvityksi\u00e4 ja niill\u00e4 on todettu olevan merkitt\u00e4vi\u00e4 vaikutuksia alueiden taloudelliseen toimeliaisuuteen ja ty\u00f6llisyyteen. Hankintojen kerrannaisvaikutuksia tulisi tuoda nykyist\u00e4 konkreettisemmin esiin ja huomioida vastuullisuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta. Esimerkiksi Lapin elintarvikeohjelmassa esitetyn laskelman mukaan Lapin omavaraisuusasteen nostaminen 30 prosenttiin ohjelmassa mainittujen elintarvikkeiden osalta vuoteen 2025 menness\u00e4 tulee tuottamaan elintarvikealalle maakuntaan 132 miljoonan euron lis\u00e4tulot ja 1300 suoraa ty\u00f6paikkaa.<\/p>\n

Elintarvikkeiden ohella energiaomavaraisuudessa on kehitt\u00e4mispotentiaalia, jolla voi tulevaisuudessa olla merkitt\u00e4v\u00e4 vaikutus aluetalouteen. Lapin hajautetun uusituvan energian ohjelmassa t\u00e4t\u00e4 potentiaalia on havainnollistettu hy\u00f6tylaskelmilla, joissa energiaomavaraisten kylien p\u00e4\u00e4oma ei poistu alueelta vaan j\u00e4\u00e4 paikallistasolle. Haja-asutusalueiden oma energiantuotanto aiemmin hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mist\u00e4 energiavaroista on hyv\u00e4 esimerkki vihre\u00e4n talouden toimintamallista, joka v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n kuormittumista, luoden samalla alueelle elinkeinotoimintaa ja ty\u00f6llisyytt\u00e4. Taloudellisten etujen lis\u00e4ksi uusiutuvaan energiaan perustuvat hajautetut ratkaisut hy\u00f6dytt\u00e4v\u00e4t ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 ja parantavat huoltovarmuutta. Vihre\u00e4n talouden periaatteiden soveltaminen aluetaloudessa vaatii alueellisten erityispiirteiden tunnistamista ja hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 ja siksi kuntatason p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t ovat merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 asemassa vihre\u00e4n talouden edist\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n

Vastuullisuuskysymysten huomioimisessa monet yritykset ovat tehneet v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4 hyveen. Tiedostavat kuluttajat vaativat yrityksilt\u00e4 l\u00e4pin\u00e4kyvyytt\u00e4 ja vastuullisuuden osoittamista. Maailmanlaajuinen kuluttajaboikotti voi uhata eettisesti kest\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 toimintaa. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 vastuullisuusraportointiin velvoitetaan yli 500 ty\u00f6ntekij\u00e4n yrityksi\u00e4, joiden liikevaihto on yli nelj\u00e4 miljoonaa euroa. L\u00e4pin\u00e4kyvyyden vaatimus on kuitenkin megatrendi, joka ulottuu yhteiskunnassamme yh\u00e4 uusille alueille. On oletettavaa, ett\u00e4 raportointivaatimus asetetaan jatkossa my\u00f6s julkisen sektorin toiminnalle, joka kokoluokaltaan monissa kunnissa ylt\u00e4\u00e4 suuren yrityksen mittaluokkaan.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Lapin kunnat ovat kiinnostuneita vihre\u00e4n talouden tuomista mahdollisuuksista elinvoimaisuuden turvaajana. (Kuva: Pirjo Santala)<\/p>\n

 <\/p>\n

Tietoa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon tueksi<\/h2>\n

Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa on huomattu vihre\u00e4n talouden mahdollisuudet maiden pohjoisosien elinvoimaisuuden turvaamisessa. Pohjoiskalotin harva asutus, yritysten v\u00e4hyys, maantieteelliset rajoitteet ja esimerkkien puute vihre\u00e4n talouden hy\u00f6dyist\u00e4 hidastavat vihre\u00e4n talouden levi\u00e4mist\u00e4 kaikissa alueen maissa. Haluttomuus investointeihin ja innovatiivisiin yrityskokeiluihin voi johtua luottamuksen puutteesta maaseudun kehittymismahdollisuuksiin. Pohjoismaiden vahvuuksia vihre\u00e4n talouden edist\u00e4misess\u00e4 ovat laajat uusiutuvat luonnonvarat ja monipuolinen osaaminen niiden hy\u00f6dynt\u00e4miseksi. Vahvuuksien tehokkaampi hy\u00f6dynt\u00e4minen mahdollistaa siirtymisen kest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4n, v\u00e4h\u00e4hiiliseen, resurssitehokkaaseen ja kilpailukykyiseen vihre\u00e4\u00e4n talouteen ja uusien arvoketjujen rakentamiseen.<\/p>\n

Julkisen sektorin virkamiehet ja heid\u00e4n toimintaansa ohjaavat poliittiset p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t tarvitsevat enemm\u00e4n ja objektiivisempaa tietoa ja osaamista vihre\u00e4n talouden mahdollisuuksista. Tieto resurssitehokkuudesta, ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisyydest\u00e4 ja kiertotalouden eri osa-alueista tukee vastuullista p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa. Green Rural Economy GRUDE -hankkeen tavoitteena on tiedonv\u00e4lityksen keinoin parantaa vihre\u00e4n talouden toimintaedellytyksi\u00e4 harvaan asutuilla alueilla sek\u00e4 luoda vihre\u00e4st\u00e4 kasvusta vakiintunut toimintamalli. Hankkeen toimenpiteit\u00e4 ovat muun muassa alueellinen tiedottaminen, ty\u00f6pajat, viherinnovaatioleirien j\u00e4rjest\u00e4minen ja kansainv\u00e4lisen verkostoyhteisty\u00f6n kehitt\u00e4minen.<\/p>\n

Viime vuoden lopulla k\u00e4ynnistyneen Interreg Nord -ohjelmasta rahoitettavan hankkeen p\u00e4\u00e4toteuttaja on Lapin ammattikorkeakoulu. Osatoteuttajina ovat Luonnonvarakeskus Suomesta, alueellinen kehitt\u00e4misyhti\u00f6 Strukturum i Jokkmokk Ruotsista ja tutkimus- ja kehitt\u00e4misinstituutti SINTEF Nord Norjasta. Tiedonv\u00e4lityshankkeen kohderyhm\u00e4n\u00e4 ovat erityisesti hankealueen julkisen sektorin edustajat, yritykset ja oppilaitokset mutta my\u00f6s kolmannen sektorin toimijat ja kansalaiset.<\/p>\n

L\u00e4hteet:<\/h2>\n

Pyykk\u00f6nen, J. 2016. Vaikuttavuuden hankinta \u2013 K\u00e4sikirja julkiselle sektorille. Sitran selvityksi\u00e4 115. 9 \/ 2016. https:\/\/media.sitra.fi\/2017\/02\/27175254\/Selvityksia115-2.pdf<\/a><\/p>\n

H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen, T. 2017. Mik\u00e4 on julkisen sektorin teht\u00e4v\u00e4? – Suomessa talouskeskustelu laahaa muita maita j\u00e4ljess\u00e4. Talousel\u00e4m\u00e4. https:\/\/www.talouselama.fi\/uutiset\/mika-on-julkisen-sektorin-tehtava-suomessa-talouskeskustelu-laahaa-muita-maita-jaljessa\/f0bd3f29-84ea-3e3d-a131-bf4dff2f76ee<\/a> Viitattu 8.1.2020.<\/p>\n

Antikainen, R., L\u00e4htinen, K., Lepp\u00e4nen, M. & Furman, E. 2013. Vihre\u00e4 talous suomalaisessa yhteiskunnassa. Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n raportteja 1\/2013. https:\/\/helda.helsinki.fi\/bitstream\/handle\/10138\/41446\/YMra1_2013_Vihrea_talous_suomalaisessa_yhteiskunnassa.pdf?sequence=1&isAllowed=y<\/a><\/p>\n

H\u00e4yrynen, T., Kuha, R. & Asiala, J. 2017. Lapin elintarvikeohjelma – Toimenpiteet ja tavoiteasettelu vuoteen 2025 elintarvikealan kehitt\u00e4miseksi Lapissa. Lapin liitto. https:\/\/issuu.com\/lapinliitto\/docs\/elintarvikeohjelmaa4<\/a><\/p>\n

Asiala, J., Alakunnas, T. & H\u00e4yrynen, T. 2017. Lapin hajautetun uusiutuvan energian ohjelma \u2013 Kohti energiaomavaraista maaseutua. Lapin liitto. https:\/\/issuu.com\/lapinliitto\/docs\/lapinenergiaohjelma<\/a><\/p>\n

Berndson, T. 2018. Vastuullisuus nivottava osaksi arkea. Kuntaty\u00f6nantaja 3\/2018. https:\/\/www.kuntatyonantajalehti.fi\/2018\/3\/vastuullisuus-nivottava-osaksi-arkea<\/a> Viitattu 10.1.2020.<\/p>\n

 <\/p>\n

Asiasanat: vihre\u00e4 talous, julkinen sektori, aluetalous, Pohjoiskalotti<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Talous on riippuvainen luonnonvarojen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Biologiset ja mineraaliset luonnonvarat sek\u00e4 energianl\u00e4hteet luovat raamit, joiden sis\u00e4ll\u00e4 taloudellinen toiminta tapahtuu. Julkisen sektorin toimijat tarvitsevat enemm\u00e4n ja objektiivisempaa tietoa ja osaamista vihre\u00e4n talouden mahdollisuuksista.<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":2272,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[363448,110187],"tags":[7402,43350,6751],"class_list":["post-2357","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-1-2020","category-teema-artikkeli","tag-johtaminen","tag-kestava-kehitys","tag-talous"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2020\/01\/Santala-Sipola-teema-artikkeli-Lumen-lehti-1-2020.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-C1","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2357","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2357"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2357\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2358,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2357\/revisions\/2358"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2272"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2357"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2357"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2357"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}