Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n Seppo Kilpi\u00e4inen, KT, lehtori,\u00a0 Tulevaisuuden terveyspalvelut, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n <\/p>\n Oppimisanalytiikka \u2013 avain parempaan oppimiseen amkeissa (APOA) on opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n tukema hanke, jossa olennaisena tavoitteena on vied\u00e4 eteenp\u00e4in oppimisen tueksi tarkoitettua digitaalista analyysitekniikkaa, joka mielekk\u00e4\u00e4ll\u00e4 tavalla tukee ammattikorkeakoulun opiskelijoita sek\u00e4 muita opiskelijan polkuun kiinnittyneit\u00e4 ammatti \u2013 ja asiantuntijaryhmi\u00e4. Hankkeen koordinaatiovastuussa toimii Tampereen ammattikorkeakoulu ja mukana on yhteens\u00e4 11 ammattikorkeakoulua. My\u00f6s Lapin ammattikorkeakoulu on mukana hankkeessa. Projektin aikajana on 2018-2020. (Ter\u00e4s 2020, 10.) T\u00e4ss\u00e4 hankkeessa korostuu erityisesti oppimisen sek\u00e4 opettamisen pragmaattinen ett\u00e4 tekninen viitekehys ja prosessin erityisin\u00e4 toimijoina ovat opiskelija, opettaja sek\u00e4 digitaaliseen ja tietotekniseen toimintakentt\u00e4\u00e4n kouluttautuneet asiantuntijat, joista voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 k\u00e4sitett\u00e4 digitaalinen perhe tai digitaalinen yhteis\u00f6.<\/p>\n T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa nostetaan esille n\u00e4k\u00f6kulmia, joiden avulla organisaatioon tulevien opiskelijoiden oppimispolkua voidaan mahdollisimman hyvin seurata ja t\u00e4m\u00e4n mahdollisuuden kautta opiskelijan opintopolun eri vaiheissa mahdollisesti esiintyvi\u00e4 esteit\u00e4 ja rajoituksia voidaan ottaa jo ennalta (ennakoiva analytiikka) paremmin hallintaan opintojen esteiden ja mahdollisesti opintojen keskeytt\u00e4misten n\u00e4k\u00f6kulmasta (ks. analytiikan muodoista enemm\u00e4n mm. Siemens 2013, 57.) T\u00e4m\u00e4 on samalla taloudellinen ja inhimillinen kysymys. Keskeytt\u00e4neet opiskelijat eiv\u00e4t tuota tuloa organisaatiolle ja keskeytt\u00e4nyt opiskelija ei saa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4 koulutusalansa ty\u00f6paikkaa vajaaksi j\u00e4\u00e4neell\u00e4 tutkinnolla.<\/p>\n Artikkelin er\u00e4\u00e4n\u00e4 tarkoituksena on nostaa esille Lapin ammattikorkeakoulun opiskelijoiden oppimispolun varrella mahdollisesti esiintyvi\u00e4 etenemisesteit\u00e4 ja opiskelu- sek\u00e4 oppimisvaikeuksia. Katsauksen tavoitteena on lis\u00e4t\u00e4 tietoa opiskelijan oppimisen polun eri vaiheista erityisesti ennakoivan oppimisanalytiikan n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n Oppimisanalytiikka-hankkeen tavoitteet Lapin ammattikorkeakoulun n\u00e4k\u00f6kulmasta ovat seuraavia:<\/p>\n 1 On syntynyt uusia ohjauksen ja \u201dvarhaisen puuttumisen\u201d toimintavaihtoehtoja;<\/p>\n 2 Analytiikan perustalta kehittynytt\u00e4 tietoa tullaan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n opintojaksojen toteutusten<\/p>\n kehitt\u00e4misess\u00e4 ja itse oppimisprosessin rakentamisessa sek\u00e4 organisoinnissa;<\/p>\n 3 Prosessin aikana syntynytt\u00e4 visualisointia on kehitetty tarvel\u00e4ht\u00f6isesti;<\/p>\n 4 On saatu tietoa ja taitoa siit\u00e4, miten analytiikka -ty\u00f6kalut ovat soveltuvia oppimisprosessin<\/p>\n tukena ja siit\u00e4, miten analytiikkaty\u00f6kalun vaikuttavuutta on hahmotettu esimerkiksi<\/p>\n keskeytt\u00e4misten v\u00e4hent\u00e4misess\u00e4;<\/p>\n 5 On saatu hyvi\u00e4 kokemuksia, jotka on systemaattisesti ker\u00e4tty, analysoitu ja raportoitu;<\/p>\n 6 Hankekonsortion osapuolien tuottama vuorovaikutus on lis\u00e4nnyt tavoitteiden<\/p>\n toteutumista oman ammattikorkeakoulun sis\u00e4ll\u00e4 ja hankekonsortion v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n <\/p>\n Lapin ammattikorkeakoulun teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 hankkeessa on testata olemassa olevia analytiikkaty\u00f6kaluja opetuksen, ohjauksen sek\u00e4 oppimisen tueksi (katso esim. Moodlen eri variaatiot, Inspire Analytics ja Intelliboard. Varsinkin Inspire Analytics \u2013 Moodle 3.3: een on rakennettu reititys silt\u00e4 varalta, ett\u00e4 opiskelija on putoamisvaarassa oppikurssin aikana, (ks. esim. Vihmalaakso & Sintonen, 2018, 4).<\/p>\n Lapin ammattikorkeakoulu valitsee 3-5 pilottikohdetta organisaation eri koulutuksien n\u00e4k\u00f6kulmasta, joissa testataan analytiikkaty\u00f6kaluja pedagogisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta korostaen erityisesti oppimista ja siihen liittyvi\u00e4 prosesseja ohjauksen ja tuen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Pilottien toimivuus ja tulokset tullaan analysoimaan ja raportoimaan hankekonsortiossa. (OKM, Tampereen ammattikorkeakoulu 2017, 15-16.) N\u00e4m\u00e4 tulokset julkistetaan my\u00f6hemmin hankkeen p\u00e4\u00e4ttymisen j\u00e4lkeen.<\/p>\n Ammattikorkeakoulut suuntautuvat erityisesti k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n suuntaan. Valmistuttuaan opiskelijat voivat suoraan siirty\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n, koska he ovat saaneet ammatin, jonka perusteella ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n teht\u00e4v\u00e4t ovat merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin tuttuja, koska opiskelijat ovat my\u00f6s tehneet erimittaisia harjoittelujaksoja opiskelunsa aikana. N\u00e4in heill\u00e4 on ollut mahdollisuus n\u00e4hd\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n realiteetteja n\u00e4iden erilaisten jaksojen n\u00e4k\u00f6kulmasta jo etuk\u00e4teen. Ennen n\u00e4iot\u00e4 harjoittelujaksoja oppilaitoksissa on opetettu my\u00f6s teoreettisia osioita, jotka ovat liittyneet k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n asioiden syv\u00e4llisemp\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4miseen, esimerkiksi anatomia ja fysiologia hoitoalan koulutuksessa ja liiketoimintasuunnitelman teoreettiset taustatiedot kaupallisessa koulutuksessa. N\u00e4iden teoreettisten osioiden kautta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toimintaan liittyv\u00e4t my\u00f6s erityyppiset teoriat ja mallit.<\/p>\n Teoria ja mallit eiv\u00e4t kuitenkaan yksin riit\u00e4, sill\u00e4 ne ovat kuitenkin ulkoap\u00e4in tuotettuja ja etuk\u00e4teen johonkin n\u00e4k\u00f6kulmaan sidottuja ja luokiteltuja \u00a0n\u00e4k\u00f6kulmia, joiden kytkeytyminen yksitt\u00e4isen oppijan maailmaan j\u00e4\u00e4 usein vieraaksi ja abstraktiksi. Useasti teoriat ja mallit ovat jo syntym\u00e4st\u00e4\u00e4n saakka vanhoja ja k\u00e4ytt\u00f6kelvottomia erityisesti siit\u00e4 syyst\u00e4, ett\u00e4 esimerkiksi t\u00e4m\u00e4n tutkimuksen viitekehyksess\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 muuttuu nopeasti ja teoriat eiv\u00e4t ehdi vastaamaan riitt\u00e4v\u00e4n nopeasti arkisen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kysymyksiin riitt\u00e4v\u00e4n nopeasti. Voidaan jopa sanoa, ett\u00e4 teoriat ovat jo syntyess\u00e4\u00e4n osa historiaa ilman hy\u00f6dyllist\u00e4 kytk\u00f6st\u00e4 reaaliseen toimintamaailmaan.<\/p>\n Vasta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ongelmanratkaisun yhteydess\u00e4 jokin teoria tai sen osa voi muuttua el\u00e4v\u00e4ksi. Ihminen ja h\u00e4nen toimintaymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4 ik\u00e4\u00e4n kuin jalostuu paremmiksi testattaessa jatkuvasti tietoisesti tai tiedostamattomasti erilaisia paremmin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 selviytymisen tekoja. N\u00e4ist\u00e4 teoista tai selviytymist\u00e4 kehitt\u00e4vist\u00e4 keinoista ihmiselle kehittyy juuri h\u00e4nelle ominainen ja h\u00e4nen oppimiselleen sopiva k\u00e4ytt\u00f6teoria, malli tai toimintaohje. Voidaan jopa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 k\u00e4sitett\u00e4 uskomus tai tapa toimia. K\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 on jatkuvaa uskomuksiin perustuvien toimintojen testaamista ja vain parhaat ja ihmisen ja\/tai organisaation toimintaa parantavat uskomukset ja toimintatavat ovat oikeutettuja jatkoon syv\u00e4llisemm\u00e4n kehitt\u00e4misen kohteeksi tai ty\u00f6el\u00e4m\u00e4toiminnan perustaksi.<\/p>\n T\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6lliseen toimintaan liittyv\u00e4\u00e4 oppimista ja pedagogiikkaa tarkastellaan pragmaattisesti suuntautuvan tieto- ja oppimisteoreettisen n\u00e4k\u00f6kulman kautta. Pragmatistisessa n\u00e4k\u00f6kulmassa oppimisen ja sit\u00e4 ohjaavaan pedagogiseen fokukseen nousevat sellaiset k\u00e4sitteet, kuin toiminta, k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6, aktiivisuus sek\u00e4 ongelmanratkaisu. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4tilanteet ovat jatkuvasti muuttuvia ja yhten\u00e4ist\u00e4 etuk\u00e4teen m\u00e4\u00e4rittynytt\u00e4 ja absoluuttista toiminnan tapaa ei ole olemassa. Pragmaattinen tietoteoria l\u00e4htee siit\u00e4, ett\u00e4 kaikki tekeminen toteutuu k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 siten, ett\u00e4 hy\u00f6dylliset toiminnan mallit menestyv\u00e4t ja toimimattomat j\u00e4\u00e4v\u00e4t toteutumatta. Oppiminen etenee uskomusten testaamisen kautta. L\u00e4ht\u00f6kohtana on toimivuus sek\u00e4 hy\u00f6dyllisyys mahdollisimman suurelle joukolle. K\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4 ja teoriaa on vaikeata, ellei per\u00e4ti mahdotonta erottaa toisistaan. Pragmatistisessa, toimintaa ja sen merkityst\u00e4 korostavassa tietok\u00e4sityksess\u00e4 teorian ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n yhdistely tilanteiden mukaan on oppimisen ja sit\u00e4 tukevan pedagogiikan kannalta t\u00e4rke\u00e4t\u00e4. Ei riit\u00e4, ett\u00e4 tiet\u00e4\u00e4 miten tehd\u00e4\u00e4n, vaan on olennaista, ett\u00e4 osaa tehd\u00e4 sen mit\u00e4 tiet\u00e4\u00e4. (Kilpi\u00e4inen 2003, 68-69). Venkulan (1993, 63) mukaan pragmatistisen tietoteorian kriteeri on se, miten ihminen omalla toiminnallaan n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sen, mink\u00e4 h\u00e4n kulloinkin tiedoksi uskoo. (Niiniluoto & Saarinen, 1986, 45) korostavat sit\u00e4, ett\u00e4 jos uskomuksen mukainen toiminta ei johdakaan etuk\u00e4teen m\u00e4\u00e4ritettyyn lopputulokseen, tulee siirty\u00e4 toiminnan edist\u00e4miseksi ep\u00e4ilyn tilasta uuteen uskomukseen. Pragmaattinen prosessi on jatkuvaa dialogia toimijan ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n v\u00e4lill\u00e4.\u00a0 K\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 siis ohjaa itse itse\u00e4\u00e4n ja toimivien k\u00e4sitteiden merkitys pragmatistisessa viitekehyksess\u00e4 nousee suoraan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toiminnan seurauksista. Pragmatistisessa tieton\u00e4kemyksess\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 ja siell\u00e4 tapahtuva toiminta on merkitt\u00e4vin asiantuntijuutta kehitt\u00e4v\u00e4n oppimis- ja opetusprosessin perusta.<\/p>\n Oppimisen kontekstissa pragmatistinen n\u00e4k\u00f6kulma varsinkin ammattikorkeakoulun viitekehyksess\u00e4 on toimiva, sill\u00e4 oppiminen perustuu jatkuvaan vuorovaikutukseen opiskelijan itsens\u00e4 ja h\u00e4nen ymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4 kanssa. Kun ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 tapahtuu muutos, tapahtuu se my\u00f6s jollakin aikaj\u00e4nteell\u00e4 my\u00f6s opiskelijassa ja toisin p\u00e4in. Mielt\u00e4 ja siell\u00e4 tapahtuvia prosesseja ei voi siirt\u00e4\u00e4 fyysisen ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisen toiminnan ulkopuolelle oppimisprosessissa, vaan oppiminen on jatkuvaa vuorovaikutusta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toiminnan ja ihmisen ajattelun v\u00e4lill\u00e4. Toimimalla konkreettisen ymp\u00e4rist\u00f6n kanssa ihminen kehittyy ja jalostuu paremmaksi toimijaksi eik\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 toiminnassa t\u00e4rkeint\u00e4 ole teoria, vaan reaalinen maailma, jossa ihmisen tulee selviyty\u00e4 omilla kyvyill\u00e4\u00e4n ongelmanratkaisujen ja niiden seurausten jatkuvassa vuorovaikutuksessa muiden yhteis\u00f6n j\u00e4senten kanssa. Oppiminen on sit\u00e4, ett\u00e4 p\u00e4rj\u00e4\u00e4 omien kykyjens\u00e4 avulla yh\u00e4 paremmin oman toimintaymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4 kanssa. \u00a0(ks. esimerkiksi (Kivinen & Ristel\u00e4, 2003.)<\/p>\n \u201dLearning analytics is the measurement, collection, analysis, and reporting of data about learners and their context, for the purposes of understanding and optimizing learning and the environments in which it occurs\u201d (Siemens 2013, 1380).<\/p>\n Oppimisanalytiikalla voidaan tarkoittaa oppimisen suorittajalta ker\u00e4ttyjen tietojen kokoamista, niiden v\u00e4listen suhteiden tarkastamista, tietojen analyysi\u00e4 sek\u00e4 my\u00f6s raportointia siit\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta, ett\u00e4 voidaan paremmin p\u00e4\u00e4st\u00e4 kiinni kunkin oppijan oppimisymp\u00e4rist\u00f6ihin ja itse oppimisen prosessiin (Auvinen, 2017, 3).<\/p>\n Oppimisanalytiikan l\u00e4ht\u00f6kohtana on analysoida suurta m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 tietoa, joka on syntynyt opiskelijoiden toiminnan tuloksena teht\u00e4vist\u00e4, jotka heille on annettu opintokurssin suorittamisen yhteydess\u00e4.\u00a0 Jotta t\u00e4t\u00e4 tietoa voidaan analysoida, edellytt\u00e4\u00e4 se riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 erilaisia oppimisen alustoja, joille tietoa voidaan ker\u00e4t\u00e4. Olennaisena muutoksena aikaisempaan oppimisen malliin on siin\u00e4, ett\u00e4 oppiminen ei en\u00e4\u00e4 tapahdu yksinomaan virallisen opetussuunnitelman rajoissa, vaan yh\u00e4 enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin opiskelija k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 oppimisessaan ep\u00e4virallisia verkostoja ja erityisesti sosiaalisen median ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 jokap\u00e4iv\u00e4isess\u00e4 toiminnassaan. He jakavat tietoaan toisten opiskelijoiden kanssa. Oppiminen on siirtynyt koulurakennuksista ja oppikirjoista verkkoihin ja sit\u00e4 kautta koko maailma on saavutettavana. Hyvin t\u00e4rke\u00e4t\u00e4 oppimisanalytiikan viitekehyksess\u00e4 on tuoda esille oppimisen ennakointi ja sen kehitt\u00e4minen. Mit\u00e4 paremmin oppimiseen liittyv\u00e4t kurssit on rakennettu ja tavoitteet selke\u00e4sti asetettu sit\u00e4 paremmin voidaan tunnistaa opiskelijan oppimisen polulla ilmenev\u00e4t ongelmat ja etuk\u00e4teistiedon puutteet. Ennakoivalla analytiikalla voidaan my\u00f6s kehitt\u00e4\u00e4 uusia oppimisen polkuja, jotka ik\u00e4\u00e4n kuin syntyv\u00e4t itsest\u00e4\u00e4n itse prosessissa. Olennaista ennakoinnissa on se, ett\u00e4 opiskelijoiden oppimisen alustoille synnytt\u00e4mi\u00e4 oppimisen polkuja voidaan seurata reaaliaikaisesti, jotta mahdollisiin ongelmiin voidaan reagoida ajoissa ja t\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 ennakoiva analytiikka on yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 alueista oppimisanalytiikan alueella. Jotta opettaja tai oppimisen ohjaaja ja opiskelija voi seurata oppimisen prosessia ja sen etenemist\u00e4, oppimisalustoille voidaan asettaa erilaisia h\u00e4lytyksi\u00e4 tai muita oppimisen tapahtumisen edist\u00e4miseksi suunniteltuja interventioita. T\u00e4ll\u00e4 tavalla toimittuna itse oppimisen alustaa ja sen sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 voidaan jatkuvasti kehitt\u00e4\u00e4 toivottuun p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n suuntaan. (Auvinen, 2017, 14-15.)<\/p>\n Uudet oppimisen ja arvioinnin mahdollisuudet nousevat koulutuksen keski\u00f6\u00f6n siit\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta, ett\u00e4 opiskelija kehitt\u00e4\u00e4 omaa oppimisen polkuaan oppijal\u00e4ht\u00f6isesti siten, ett\u00e4 tavoitteena on tekemisen kykyjen kehitt\u00e4minen eik\u00e4 niink\u00e4\u00e4n puhtaan teoreettisen tiedon hankkiminen. Teknologia antaa v\u00e4lineet oman oppimisen suorittamiseksi siten, ett\u00e4 jokainen voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 juuri sellaisia ominaisuuksia, jotka ovat kullekin oppijalle ominaisia, toimivia ja h\u00e4nen omaan el\u00e4m\u00e4ntilanteeseensa sijoittuvia. Oppimisteknologia my\u00f6s mahdollistaa v\u00e4lineet seurata oppijan omaa oppimisprosessia tarkemmin ja reaaliajassa. T\u00e4ll\u00e4 tavalla oppimiseen liittyv\u00e4t menetelm\u00e4t nousevat keski\u00f6\u00f6n erityisesti opiskelijasta k\u00e4sin ja tarvittaessa digitaalinen perhe tai digitaalinen yhteis\u00f6 (digitaalisuuden asiantuntijat, tietotekniikan asiantuntijat sek\u00e4 oppimisen ohjaajat) on mukana opiskelijan oppimisprosessia tukemassa. (ks. my\u00f6s Euroopan komissio 2013, 5.) Ammattikorkeakouluissa tulee koko ajan katsoa tulevaisuuteen, ei menneisyyteen.<\/p>\n Oppimisanalytiikkaan k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 tutkimus, kartoitus- sek\u00e4 kehitt\u00e4misty\u00f6 on aikaisemmin kohdistunut erityisesti erilaisten tuotantopuolella k\u00e4ytett\u00e4vien mallien ja ty\u00f6kalujen kehitt\u00e4miseen ja v\u00e4hemm\u00e4n on ollut keski\u00f6ss\u00e4 datan ja sit\u00e4 kautta tarkennetun tiedon k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n\u00e4k\u00f6kulma. T\u00e4ll\u00e4 tarkoitetaan sit\u00e4, miten oppimisanalytiikan alueella olevia ty\u00f6kaluja on sovellettu koulutuksen ja oppimisen ty\u00f6v\u00e4linein\u00e4, kuten esimerkiksi erilaisten oppilaitosten eri tasojen toimijoiden ja erityisesti oppimisen ohjaajien ja opiskelijoiden n\u00e4k\u00f6kulmasta. Hallinnollisena v\u00e4lineen\u00e4kin oppimisanalytiikan ty\u00f6kalut ovat erinomaisia oppimispolun ongelmien ja muiden esteiden kartoittamisen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Oppimisanalytiikan avulla oppimisalusta on mit\u00e4 mainioin tiedontallentaja. Lis\u00e4ksi oppimisanalytiikasta nousevan datan pohjalta on helpompi tehd\u00e4 selke\u00e4mp\u00e4\u00e4 arviointia, koska siin\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n oppisen esteet reaaliajassa ja esteiden syiden poistamiseksi voidaan tehd\u00e4 interventioita heti eik\u00e4 viiveell\u00e4. (Tamk, 2017, 1.)<\/p>\n Esimerkiksi H\u00e4meen ammattikorkeakoulussa oppimisanalytiikan ideana on ollut sovittaa opiskelijoiden tuottamasta datasta ja prosesseista tilannen\u00e4kymi\u00e4, erilaisia tutkimusaineistoja, k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4 tukevia simulaatioinformaatiota sek\u00e4 erilaisia ennakoivia tulevaisuuden malleja, skenaarioita. Tuotettu data on antanut mahdollisuuden kehitt\u00e4\u00e4 organisaation kilpailukyky\u00e4 ja samalla voidaan toiminnan kehittymisen esteit\u00e4 saada prosessin aikana esille. (J\u00e4rvinen, Helenius & Salminen 2017, 42.)<\/p>\n S\u00e4hk\u00f6isist\u00e4 oppimisymp\u00e4rist\u00f6ist\u00e4 voidaan erityisesti mainita WebCT, jota nyky\u00e4\u00e4n kutsutaan Blacboard- nimell\u00e4. T\u00e4m\u00e4n oppimisymp\u00e4rist\u00f6n avulla on mahdollista tuottaa ja j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 erilaisia oppimista tukevia teht\u00e4vi\u00e4 ja lis\u00e4t\u00e4 verkossa tapahtuvana vuorovaikutusta oppimisen ohjaajan ja opiskelijan v\u00e4lill\u00e4. T\u00e4st\u00e4 prosessista voidaan erityisesti k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 k\u00e4sitett\u00e4 oppimisen ja opetuksen digitalisaatio. (Malmi & Kauppinen, 2017, 52.)<\/p>\n Malmi & Kauppinen (2017, 52-53) ovat koonneet seuraavat taustaorientaatiot tulevaisuuden koulutuksen kehitt\u00e4miseen yliopistoissa. N\u00e4k\u00f6kulmat ovat tiivistetysti seuraavanlaisia:<\/p>\n \u201dOpiskelijoiden omaa vastuuta tulee korostaa oman oppimisen ja itselle sopivien oppimistapojen n\u00e4k\u00f6kulmasta;<\/p>\n Opiskelijoiden n\u00e4k\u00f6kulmasta on t\u00e4rke\u00e4t\u00e4 ja oppimisanalytiikan mukaista saada t\u00e4sm\u00e4palautetta koko kurssin ajan, eik\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n vain yht\u00e4 palautetta oppimisteht\u00e4v\u00e4n palautusvaiheessa;<\/p>\n Kurssin verkkotilanteet sek\u00e4 mahdolliset kontaktiopiskelut tulee suunnitella molempien tapojen parhaita etuja ajatellen opiskelija edell\u00e4;<\/p>\n Digitaalisen oppimismateriaalin laadun tulee olla korkeaa. Samalla kehittyy opettajille suunnattujen ja p\u00e4ivitettyjen pedagogisten l\u00e4hestymistapojen hy\u00f6ty ja tuki digitaalisten alustojen n\u00e4k\u00f6kulmasta;<\/p>\n Opetuksen ja oppilaan oppimispolun suunnitteluun tulee ottaa opiskelijan aikaisemmin k\u00e4ydyst\u00e4 kurssista tueksi se digitaalinen j\u00e4lki, merkki, josta voi olla hy\u00f6ty\u00e4 uuden kurssin kehitt\u00e4misess\u00e4.\u201d<\/p>\n (Malmin & Kauppisen 2017, 52-53) kohdassa 5 tuottama n\u00e4k\u00f6kulma tulee esille my\u00f6s ammattikorkeakouluissa: mik\u00e4 tulee olemaan tulevaisuudessa suhde l\u00e4hi- ja verkko-ohjauksen\/oppimisen alueella: miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin l\u00e4hiopetusta pidet\u00e4\u00e4n edelleen mukana vai otetaanko rohkea askel laajemman verkko-oppimisen ja ohjauksen suuntaan?<\/p>\n Aineistojen hankintamenetelm\u00e4n kuvaus<\/strong><\/p>\n Opiskelijoiden ja opettajien aineistot ker\u00e4ttiin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2019 focusryhm\u00e4haastattelun avulla (ks. metodista enemm\u00e4n: M\u00e4ntyranta, T. & Kaila, M. 2008). Itse aineistot analysoitiin objektiivisen hermeneutiikan alueelle rakennetulla analyysill\u00e4, jossa l\u00e4ht\u00f6kohtana eiv\u00e4t ole erityisesti kirjoitetut tekstit, vaan tekstien taustaorientaatioista nousevat tietoiset ja tiedostamattomat, tekstintuottajaa ohjaavat subjektiiviset intuitiot ja intentiot. T\u00e4ss\u00e4 analyysimuodossa voidaan sanoa, ett\u00e4 aineiston analyysissa edet\u00e4\u00e4n paremmin tulkinnan n\u00e4k\u00f6kulmasta ja se taas tarkoittaa, ett\u00e4 tulkitsija voi tuottaa tulkinnassaan objektiivisempaa ymm\u00e4rryst\u00e4 aineistosta, kuin itse aineistontuottaja. Laadullisia aineistoja tulkittaessa tulee tutkijalla hypoteettisena l\u00e4ht\u00f6kohtana olla aina se, ett\u00e4 tekstintuottajalla on mahdollista olla vastauksissaan aina sellaista tietoa, joka tukee h\u00e4nen henkil\u00f6kohtaista n\u00e4k\u00f6kantaansa tai ideologiaansa tietoisesti tai tiedostamattomasti. Tulkitsijan tulee ottaa t\u00e4m\u00e4 aina huomioon, kun h\u00e4n tekee teksteist\u00e4 omia tulkintojaan. Tulkitsija pyrkii pois tekstin v\u00e4litt\u00e4m\u00e4n viestin v\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rt\u00e4misest\u00e4 tekstin v\u00e4litt\u00e4m\u00e4n viestin oikeinymm\u00e4rt\u00e4miseen. N\u00e4in ollen tulkitsija pyrkii tekem\u00e4\u00e4n aineistoista kompromissin ottamalla huomioon tekstin tuottamisen yhteydess\u00e4 vallinneet olosuhteet ja tilanteet.<\/p>\n T\u00e4ss\u00e4 katsauskontekstissa ei kuitenkaan viel\u00e4 tuoda esille itse alkuper\u00e4isi\u00e4 aineistoja eik\u00e4 analyysipolkua, koska itse projekti ei ole viel\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4\u00e4n eiv\u00e4tk\u00e4 valtakunnalliset aineistot ole kaikilta osin viel\u00e4 valmiita. Itse aineiston metodia ja sen luonnetta esitell\u00e4\u00e4n lyhyesti ja metodiin ja sen rakentumiseen voi perehty\u00e4 mm. (Siljander & Karjalainen, 1991, 377-387 ja Siljander 1995, 111-129.) artikkelien kautta. Tulokset kuitenkin esitet\u00e4\u00e4n tiivistetyss\u00e4 ja yleisemm\u00e4ss\u00e4 muodossa.<\/p>\n Opiskelija- ja opettajaty\u00f6pajojen esittely<\/strong><\/p>\n Opiskelijaty\u00f6pajojen tarkoituksena oli lis\u00e4t\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 opiskelijoiden opintojen tilanteesta ja luonteesta. Olennaisia kysymyksi\u00e4 olivat esimerkiksi sellaiset asiat, jotka joko estiv\u00e4t tai edistiv\u00e4t oppimista. My\u00f6s opintojen \u201dkujalla\u201d olemiseen liittyvien syiden taustoja kysyttiin. T\u00e4rke\u00e4 asia oli my\u00f6s se, millaiset digitaaliset ty\u00f6kalut tukevat opiskelijan oppimista ja mik\u00e4 oli niiss\u00e4 erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4.<\/p>\n Aluksi opiskelijat piirsiv\u00e4t oppimisk\u00e4yr\u00e4n, joka toi esille niin oppimisen my\u00f6nteisyyden kuin kielteisyydenkin kokemuksia. Oppimisk\u00e4yr\u00e4n piirt\u00e4misen taustaksi opiskelijan tuli tuoda esille l\u00e4himuistissa olevaa opintojaksoa, jota k\u00e4yr\u00e4 sitten heid\u00e4n mielest\u00e4\u00e4n kuvasi. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen haastattelijat ohjasivat reflektiokeskustelua, miss\u00e4 opiskelijat saivat sanoa n\u00e4k\u00f6kulmansa k\u00e4yr\u00e4n muotojen tulkinnan avaamiseksi. Ty\u00f6pajat nauhoitettiin, litteroitiin ja analysoitiin. (Hartikainen & Ter\u00e4s 2020, 50-53.)<\/p>\n Opettajaty\u00f6pajojen tarkoituksena oli tuoda esille opettajien tarpeita ja tulevaisuuden n\u00e4k\u00f6kulmia erityisesti opiskelijoiden etenemisest\u00e4 suhteessa oppimistavoitteisiin. Erityisesti korostettiin opiskelijoiden osaamisen kehittymisen seurantaa ja ohjaamista. Aineistosta pyrittiin l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n sellaisia kohtia, joista oppimisanalytiikan avulla olisi hy\u00f6ty\u00e4 opiskelijan osaamisen seuraamiselle. Prosessi eteni hyvin pitk\u00e4lle samalla tavalla kuin opiskelijaty\u00f6pajat. (Hartikainen & Ter\u00e4s 2020, 53-55.)<\/p>\n Aineiston tulokset esitet\u00e4\u00e4n tiivistetysti taulukkomuodossa. Aineistojen pienen m\u00e4\u00e4r\u00e4n takia alkuper\u00e4iset lainaukset j\u00e4tet\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n perusteella sijoittamasta tekstiin, koska tekstintuottajien anonymiteetti tulee s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 kaikissa tilanteissa. Aineistoa oli kuitenkin riitt\u00e4v\u00e4sti laadullisen tutkimuksen n\u00e4k\u00f6kulmasta, sill\u00e4 laadullisen tutkimuksen luonne ei pid\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n erityist\u00e4 informanttien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, joka pit\u00e4isi olla v\u00e4himm\u00e4isehtona tutkimuksessa. Jokainen yksitt\u00e4inen lausuma on jo itsess\u00e4\u00e4n informaatiota antavana osiona mukana kokonaisuudessa ja t\u00e4st\u00e4 lausumasta on nostettavissa yksil\u00f6n ja tutkittavan yhteis\u00f6n kannalta t\u00e4rkeit\u00e4 merkityksi\u00e4 itse analyysiin. N\u00e4in on my\u00f6s t\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa tehty. Aina tulee kuitenkin huomioida se, ett\u00e4 laadullisissa teksteiss\u00e4, joita ihmiset ovat tuottaneet on aina yli- tai alitulkinnan mahdollisuus ja tutkijan teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on pyrki\u00e4 l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n aineistosta kompromissi, jonka pohjalta tulkinnat nostetaan tulosten tasolle.<\/p>\n Tulosten kannalta on mielenkiintoista, ett\u00e4 opettajat ja opiskelijat n\u00e4kev\u00e4t joitakin asioita samalla tavalla, vaikka molempia ryhmi\u00e4 on haastateltu eri aikoina. T\u00e4m\u00e4 on siin\u00e4 mieless\u00e4 hyv\u00e4 asia, koska p\u00e4\u00e4osin samat mahdollisuudet ja ongelmat riste\u00e4v\u00e4t niin opettajien kuin opiskelijoidenkin aineistoissa.<\/p>\n Taulukko 1 Opiskelija-aineisto<\/p>\nJohdanto<\/h2>\n
Toiminnallisuus ammattikorkeakoulussa<\/h2>\n
Oppimista tukeva oppimisanalytiikka<\/h2>\n
Materiaalit ja menetelm\u00e4t<\/h2>\n
Tulokset<\/h2>\n