{"id":2464,"date":"2020-04-15T12:15:14","date_gmt":"2020-04-15T09:15:14","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=2464"},"modified":"2020-04-15T12:15:14","modified_gmt":"2020-04-15T09:15:14","slug":"terveydenhuollon-digitaalisten-innovaatioiden-maailmassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2020\/04\/15\/terveydenhuollon-digitaalisten-innovaatioiden-maailmassa\/","title":{"rendered":"Terveydenhuollon digitaalisten innovaatioiden maailmassa"},"content":{"rendered":"

Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n

Helena Kari, Th(YAMK), Lehtori, Tulevaisuuden terveyspalvelut, Lapin ammattikorkeakoulu\u00a0<\/em><\/p>\n

Sirpa Oraj\u00e4rvi, TtM, Lehtori, Tulevaisuuden terveyspalvelut, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

Lapin AMKissa on k\u00e4ynniss\u00e4 Osaamisen Mahdollistaminen Digitaalisissa Hyvinvointipalveluissa (OmaDigi) \u2013hanke (ESR), jossa tavoitteena on kehitt\u00e4\u00e4 hyvinvointialan digitaalisten palveluiden ja v\u00e4lineiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4\u00e4 hoitoty\u00f6n ammattilaisten digiosaamista ja siihen liittyv\u00e4\u00e4 koulutusta. Osana t\u00e4t\u00e4 hanketta osallistuimme marraskuussa 2019 WHINN-konferenssiin (Week of Health and Innovation) Tanskan Odensessa. WHINN on kansainv\u00e4linen terveysteknologiaa ja -innovaatioita k\u00e4sittelev\u00e4 konferenssi, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 tapahtumia, n\u00e4yttelyit\u00e4 ja verkostoitumista. Konferenssi tarjoaa uutta tietoa, inspiraatioita ja tietoa uusimmista tutkimuksista ja kansainv\u00e4lisist\u00e4 trendeist\u00e4.<\/p>\n

Vuoden 2019 WHINN-konferenssin aiheina olivat digitaalinen terveys, kotihoito, robotit, teko\u00e4ly ja droonit, tulevaisuuden terveydenhuoltohenkil\u00f6st\u00f6 sek\u00e4 terveysteknologia ja tietoon perustuvat innovaatiot. K\u00e4sittelemme t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa muutamia innovaatioviikon mielenkiintoisimpia aiheita ja niihin liittyv\u00e4\u00e4 aiempaa tutkimustietoa. Aiheet liittyv\u00e4t erityisesti hoitoty\u00f6n digitalisaatioon, digiosaamiseen ja tulevaisuuden n\u00e4kymiin.<\/p>\n

Terveydenhuollon digitaalisuuden haasteet ja mahdollisuudet<\/h2>\n

Suomi on suurien haasteiden edess\u00e4, sill\u00e4 v\u00e4est\u00f6 ik\u00e4\u00e4ntyy, hoivan sek\u00e4 hyvinvoinnin ja terveyden edist\u00e4misen tarve lis\u00e4\u00e4ntyy ja lis\u00e4\u00e4ntyneen maahanmuuton mukanaan tuomat erilaisten asiakasryhmien tarpeet aiheuttavat lis\u00e4haasteita sosiaali- ja terveyspalveluissa. N\u00e4ihin lis\u00e4\u00e4ntyviin haasteisiin ajatellaan digitalisaation olevan yksi ratkaisu, mutta sen hy\u00f6dynt\u00e4minen edellytt\u00e4\u00e4 jatkuvaa oppimista. Ty\u00f6n sujuvuuden kannalta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6iden osaaminen vastaa digitaalisen ajan vaatimuksia ja heill\u00e4 on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa ty\u00f6n kehitt\u00e4miseen sek\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 oman ty\u00f6ns\u00e4 merkitys asiakkaille. (STM 2016.)<\/p>\n

EU:ssa digitaaliseen osaamisen vahvistamiseen osoitetaan 700 miljoonaa euroa vuosille 2021-2027, jotta ty\u00f6ntekij\u00f6ill\u00e4 on mahdollisuus hankkia digitaalista osaamista tulevaisuuden tarpeisiin riippumatta j\u00e4senvaltiosta. Kyseess\u00e4 on\u00a0Digitaalinen Eurooppa -ohjelma, jolla pyrit\u00e4\u00e4n takaamaan, ett\u00e4 jokaisella eurooppalaisella on sek\u00e4 taidot ett\u00e4 tarvittavat v\u00e4lineet ja infrastruktuuri vastata digitaalisen aikakauden haasteisiin yksityis- ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n. Lis\u00e4ksi Euroopan Unioni (EU) investoi 9,2 miljardia euroa digiteknologiaan vuosille\u00a02021\u20132027. Ohjelmassa rahoituksen kohteena ovat digiosaamisen sek\u00e4 digiteknologian k\u00e4ytt\u00f6\u00f6noton lis\u00e4ksi\u00a0kolme muutakin keskeist\u00e4 alaa, joita ovat supertietokoneet, teko\u00e4ly ja kyperturvallisuus. (Euroopan parlamentti 2019). N\u00e4ist\u00e4 ydinalueista erityisesti teko\u00e4lyn, kyberturvallisuuden ja digitaalisen osaamis katsotaan olevan t\u00e4rkeit\u00e4 Euroopan kilpailukyvylle. (Ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6 2019).<\/p>\n

EU:n koordinoimissa ohjelmissa Suomi on sitoutunut edist\u00e4m\u00e4\u00e4n uusia digitaalisia teknologioita ja investoimaan strategisesti digitaalisiin teknologioihin. Suomen valtio on vuosina 2018-2022 osoittanut yli sata miljoonaa euroa digitaalisiin hankkeisiin osana hallituksen Digitaalinen Suomi kehyst\u00e4. T\u00e4m\u00e4n tavoitteena on lis\u00e4t\u00e4 tulevaisuuden mahdollisuuksia maailmanlaajuisten megatrendien perusteella sek\u00e4 suomalaista asiantuntemusta erikoistuneilla IT-aloilla. (Euroopan komissio 2019.) Maamme korkea osaamistaso on yksi vahvimpia kilpailuvaltteja: 76% v\u00e4est\u00f6st\u00e4 on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n perusdigitaidot, mik\u00e4 on paljon yli EU-keskiarvon (57%) (Valtiovarainministeri\u00f6 2019).\u00a0 Perusdigitaidoilla tarkoitetaan lyhyesti kokonaisuutta, johon luetaan tietoa, taitoja ja asenteita, joita tarvitaan, kun k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n tieto- ja viestint\u00e4tekniikkaa ja digitaalista mediaa teht\u00e4vien suorittamiseen (Ferrari 2012).<\/p>\n

Virtuaalitodellisuuden hy\u00f6dynt\u00e4minen terveydenhuollossa<\/h2>\n

Virtuaalitodellisuus (Virtual Reality, VR) on kolmiulotteinen tietokoneella luotu keinotekoinen maailma, jonka toiminta perustuu k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n aistien, kuten n\u00e4k\u00f6- kuulo-, tunto- ja tasapainoaistin huijaamiseen teknologian avulla. Vaikka k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 tiet\u00e4\u00e4 olevansa keinotekoisessa todellisuudessa, aivot reagoivat VR-kokemukseen melko samalla tavalla, kuin aidossa tilanteessa. Toimiminen virtuaalitodellisuudessa on vuorovaikutteista, sill\u00e4 esimerkiksi vr-lasien sensorit aistivat p\u00e4\u00e4n liikkeet ja k\u00e4siohjaimien k\u00e4yt\u00f6n aiheuttamat toiminnot tapahtuvat reaaliajassa. (Sherman & Craig 2003; LaValle 2019.)<\/p>\n

Lis\u00e4tty todellisuus (Augmented Reality, AR) tarkoittaa, ett\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 n\u00e4kee ja kokee tavallisen arkimaailman k\u00e4nnyk\u00e4n tai datalasien avulla. Lis\u00e4tyss\u00e4 todellisuudessa tietokoneella tuotetaan esimerkiksi erilaisia animaatioita, \u00e4\u00e4ni\u00e4 ja videoita ja n\u00e4m\u00e4 tuodaan reaalimaailman n\u00e4kym\u00e4n p\u00e4\u00e4lle. T\u00e4st\u00e4 hyv\u00e4 esimerkki on muutama vuosi sitten suureen suosioon ylt\u00e4nyt ilmainen Pok\u00e8mon Go mobiilisovellus, joka k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4ksi puhelimen sijaintia ja kameraa. (Kauppinen 2016.)<\/p>\n

Virtuaalitodellisuuden hy\u00f6dyllisyys eri terveydenhuollon hoitomuodoissa, erityisesti l\u00e4\u00e4ketieteess\u00e4, on ollut jo pitk\u00e4\u00e4n tutkimuksen kohteena. Teknologian edullisuus mahdollistaa hoidon k\u00e4ytt\u00f6\u00f6noton useilla erilaisilla potilasryhmill\u00e4 ja tarjoaa potilaskohtaisen muokattavuuden. (Holmen 2016.) Tutkimuksia l\u00f6ytyy runsaasti psykiatriasta, eritoten erilaisten ahdistuneisuush\u00e4iri\u00f6iden hoidosta. Hoidossa terapeutti voi tarpeen mukaan kontrolloida pelkoa tai ahdistusta aiheuttavan virtuaalisen stimulaation voimakkuutta ja kestoa. My\u00f6s lupaavia tuloksia on saatu traumaper\u00e4isen stressih\u00e4iri\u00f6n ja\u00a0fobioiden altistushoidoista virtuaaliymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. (Takala 2017; Freeman ym. 2018; Heimo 2014) Nykyisin on mahdollista jo seurata leikkauksia virtuaalilaseilla tai \u00e4lylaseilla, opettaa toimenpiteit\u00e4 ja anatomiaa virtuaalimaailmaa hy\u00f6dynt\u00e4en sek\u00e4 suunnitella ammattilaisten yhteisty\u00f6n\u00e4 leikkauksen toteuttamista etuk\u00e4teen VR-ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 (Baradaugust 2019).<\/p>\n

Virtuaalitodellisuuden luoman kokemuksen johdosta sit\u00e4 voidaan hyvin hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 kivunhoidossa, sill\u00e4 se lievitt\u00e4\u00e4 kipua ja ahdistusta nimenomaan viem\u00e4ll\u00e4 potilaan miellytt\u00e4v\u00e4\u00e4n ja rauhalliseen immersiiviseen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja samalla esim. est\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ik\u00e4v\u00e4n toimenpiteen n\u00e4keminen (Takala 2017). Kun on tutkittu virtuaalitodellisuuden hy\u00f6tyj\u00e4 kipupotilailla, jotka k\u00e4rsiv\u00e4t erilaisista kiputiloista, kuten palovamma, suolisto-, syd\u00e4n- ja postoperatiivinen kipu, on havaittu selke\u00e4 kivun lievittyminen. Tulevaisuudessa sen k\u00e4ytt\u00f6 tulee luultavasti olemaan osa standardi kivunhoitoa. (Tashjian ym. 2017.)<\/p>\n

Virtuaalitodellisuutta on kokeiltu rokotusten yhteydess\u00e4 pienill\u00e4 lapsilla ja helpotettu n\u00e4in tilanteen aiheuttamaa pelkoa ja kipua. N\u00e4iss\u00e4 tutkimuksissa kipu lievittyi jopa 71-94.1 %:lla osallistuneista (Florida Atlantic University 2018; Mack 2017). Hyv\u00e4n\u00e4 kivunlievitysmenetelm\u00e4n\u00e4 virtuaalitodellisuutta on kokeiltu my\u00f6s\u00a0synnytyksiss\u00e4, jotka ovat \u00e4idin toivomuksesta olleet luonnonmukaisia ja l\u00e4\u00e4kkeett\u00f6mi\u00e4. Tulokset ovat olleet lupaavia, ja immersiivisyyden kokemus on ollut hyv\u00e4. (Amirtha 2016.)<\/p>\n

Psykoterapioiden ja kivunhallinnan lis\u00e4ksi yksi virtuaalitodellisuuden k\u00e4ytt\u00f6kohde somaattisessa hoidossa on halvauspotilaiden kuntouttaminen (Lohse ym. 2014).\u00a0 Kuntoutettavalle voidaan n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 liikehoitoharjoitusten aikana virtuaalista kehoa, joka seuraa liikkumisessa potilaan liikkeit\u00e4. Harjoitusta voidaan muokata tarvittaessa my\u00f6s liioittelemaan n\u00e4it\u00e4 liikkeit\u00e4, jolloin liikkuvuutta voidaan yksil\u00f6llisesti parantaa. (Takala 2017.)<\/p>\n

WHINN-konferenssissa esitellyist\u00e4 kuntoutusta k\u00e4sitelleiss\u00e4 tutkimuksissa oli saatu mielenkiintoisia tuloksia. Nuorilla aivovammapotilailla tehdyss\u00e4 kuntoutuskokeilussa kroonistuneessa vaiheessa havaittiin etuja VR-teknologian hy\u00f6dynt\u00e4misest\u00e4 verrattuna perinteiseen kuntoutusmenetelm\u00e4\u00e4n siin\u00e4, ett\u00e4 vr-harjoitukset koettiin motivoivampina ja kuntoutettavat pystyiv\u00e4t keskittym\u00e4\u00e4n ja olemaan tavoitteellisempia. (Spangsberg 2019.) My\u00f6s Iris Brunner (2019) kuvasi meta-analyysin avulla tehtyj\u00e4 tutkimustuloksia, joilla on haettu tietoa VR-menetelm\u00e4n k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 aivoinfarktipotilaiden kuntoutuksessa ja verrattu menetelm\u00e4\u00e4 perinteisiin kuntoutusmenetelmiin. Tulosten mukaan VR-menetelm\u00e4 ei ole sen parempi kuntoutusmenetelm\u00e4, kuin perinteinen, mutta se on hyv\u00e4 vaihtoehto perinteiselle kuntoutusmuodolle. Se oli motivoivampi, hauskempi, mahdollisti useammat toistot, ja oli intensiivisempi.<\/p>\n

Terveydenhuollon ja hoivan robotiikka<\/h2>\n

Terveydenhuollossa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t robotit ovat palvelurobotteja. Palvelurobotti m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n laitteeksi, joka suorittaa ihmisille ja j\u00e4rjestelmille hy\u00f6dyllisi\u00e4 teht\u00e4v\u00e4. Se voi olla osin tai kokonaan itsen\u00e4isesti toimiva tai t\u00e4ysin teleoperoitu ja toimii fyysisess\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. (Vent\u00e4 ym. 2018.) Terveyspalveluissa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t robotit voidaan jakaa l\u00e4\u00e4ketieteellisiin robotteihin, laitosymp\u00e4rist\u00f6n robotteihin sek\u00e4 henkil\u00f6kohtaisiin avustaviin ja hoivarobotteihin (Kyrki ym. 2016).<\/p>\n

Sosiaali- ja terveysalaa koskevat rakenteelliset muutokset vaativat palveluiden tehostamista ja kustannusten laskemista, yksi ratkaisu tilanteeseen voi olla hoivarobottien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto (Turja ym. 2018; Vent\u00e4 ym. 2018). Robottien ty\u00f6panos voi tulevaisuudessa vapauttaa henkil\u00f6st\u00f6resursseja sinne, miss\u00e4 niit\u00e4 tarvitaan eli v\u00e4litt\u00f6m\u00e4\u00e4n potilasty\u00f6h\u00f6n (Valvira 2017). Voidaan k\u00e4rjistetysti sanoa, ett\u00e4 mik\u00e4\u00e4n sosiaali- ja terveydenhuollon muutos ei tule onnistumaan ilman robotteja (Valtiovarainministeri\u00f6 2016). Selke\u00e4sti m\u00e4\u00e4ritellyiss\u00e4 teht\u00e4viss\u00e4 robotit tarjoavat hyvi\u00e4 mahdollisuuksia terveydenhuollon ammattilaisten tueksi, kuten sairaalalogistiikka, potilaiden siirto, l\u00e4\u00e4kkeiden jakelu sek\u00e4 mahdollisesti et\u00e4l\u00e4sn\u00e4olo (Hennala ym. 2017), mutta on huomioitava, ett\u00e4 hoitoty\u00f6ss\u00e4 robotiikalta edellytet\u00e4\u00e4n korkeaa eettisyytt\u00e4, luottamusta ja turvallisuutta (Valtiovarainministeri\u00f6 2016).<\/p>\n

Tutkimusten mukaan asenteet robotteja kohtaan ovat varautuneita mutta my\u00f6s odottavia. Osa hoitajista kyseenalaistaa robotiikan soveltuvuuden hoitoty\u00f6h\u00f6n, sill\u00e4 ihmisten kohtaaminen, vuorovaikutus ja emotionaalinen tukeminen ovat t\u00e4rke\u00e4 osa hoitoty\u00f6t\u00e4. mutta on varsin luottavaisia omiin kykyihin oppia\u00a0robottien k\u00e4yt\u00f6n. (Turja ym. 2018; Van Aerschot ym. 2017.) Hoivarobotiikka, joka on suunniteltu k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4l\u00e4ht\u00f6isesti voi kuitenkin luoda uudenlaisen sukupolvi- ja sukupuolijaon ylitt\u00e4v\u00e4\u00e4 hoivakulttuuria: nuorilla hoitajilla on digitaalista valmiutta, kokeneemmilla taas vankka kokemus hoitoty\u00f6n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 ja asiakkaiden hyvinvointiin vaikuttavista tekij\u00f6ist\u00e4 (Van Aerschot ym. 2017).<\/p>\n

Hoivarobottien sovellukset voidaan jakaa nelj\u00e4\u00e4n osa-alueeseen: hoitohenkil\u00f6kunnan tukemiseen, kuntoutukseen ja proteeseihin, henkil\u00f6kohtaiseen fyysiseen apuun, sek\u00e4 henkil\u00f6kohtaiseen kognitiiviseen\/sosiaaliseen apuun (Vent\u00e4 ym. 2018). Palvelurobotteihin on kehitetty toiminnallisuuksia, jotka tukevat ik\u00e4\u00e4ntyneen ihmisen arkiel\u00e4m\u00e4\u00e4 esimerkiksi elintoimintojen tarkkailu, tavaroiden ojentaminen, muistuttaminen ja h\u00e4lytystoiminnot tai tuo mahdollisuuden et\u00e4yhteyteen omaisen tai hoitajan kanssa. Robotti voi toimia my\u00f6s seurana, vaikka pelikaverina, uutistenlukijana tai jopa keskustelukumppanina. (Kyrki ym. 2016.)<\/p>\n

Sosiaaliset robotit kykenev\u00e4t ilmaisemaan ja tarkkailemaan tunteita, kommunikoimaan k\u00e4ytt\u00e4en korkean tason vuoropuhelua, muodostamaan ja pit\u00e4m\u00e4\u00e4n yll\u00e4 sosiaalisia suhteita. RUBI ja PARO ovat tunnetuimpia sosiaalisesti vuorovaikutteisia robotteja. RUBI on taaperoiden opetukseen suunniteltu robotti ja PARO-hyljerobotin on todettu v\u00e4hent\u00e4v\u00e4n potilaan stressi\u00e4 ja ik\u00e4\u00e4ntyneiden potilaan tarvetta hoitajille. (Alho ym. 2018) Tutkimusten mukaan n\u00e4iden robottien k\u00e4ytt\u00f6 on Suomessa viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4ist\u00e4, 8% kyselytutkimukseen osallistuneista hoitoty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4 oli joskus k\u00e4ytt\u00e4nyt tai kokeillut PARO-hyljerobottia. (Van Aerschot ym. 2017).<\/p>\n

Logistiikkarobotteja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n sairaalan materiaalikuljetusten automatisoinnissa. Esimerkiksi TUG-robotti kulkee kutsusta tai aikataulutettuna itsen\u00e4isesti osastolta toiselle, se osaa suunnitella reittins\u00e4, v\u00e4ist\u00e4\u00e4 esteit\u00e4 matkan varrella, avata s\u00e4hk\u00f6ovet ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hissi\u00e4 sek\u00e4 asettua latausasemaan. TUG-j\u00e4rjestelmi\u00e4 on maailmanlaajuisesti k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 yli 125 sairaalassa. Suomessa j\u00e4rjestelm\u00e4n on otettu k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n Sein\u00e4joen keskussairaalassa syksyll\u00e4 2016 kahdella robotilla. (Vent\u00e4 ym. 2018.)<\/p>\n

L\u00e4\u00e4ketieteelliset robotit ovat p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti et\u00e4ohjattavia sairaalakirurgian robotteja, joita kirurgit ohjaavat, valvovat ja operoivat. Esimerkiksi Da Vinci-robotissa on nelj\u00e4 k\u00e4tt\u00e4, joita ohjataan konsolista ja kuva n\u00e4kyy kolmiulotteisena, robotin instrumentit liikkuvat potilaan sis\u00e4ll\u00e4 samalla tavalla kuin kirurgin ranteet ja k\u00e4det. (Intuitive 2020.) Da Vinci-robotin hy\u00f6dyt ovat olleet merkitt\u00e4vi\u00e4, potilaiden toipuminen on ollut nopeampaa ja sairaalassaoloaika on lyhentynyt (Vent\u00e4 ym. 2018).<\/p>\n

WHINN konferenssissa robotiikan hy\u00f6dynt\u00e4misest\u00e4 Odensen yliopistollisessa sairaalassa (OUH) kertoi sairaalan l\u00e4\u00e4ketieteellinen johtaja Peder Jest (2019), joka perusteli robotiikan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa rajoitetuilla resursseilla, henkil\u00f6st\u00f6n ajan k\u00e4yt\u00f6n optimoinnilla, tehokkuudella, prosessien standardisoinnilla. Odensen sairaalassa robotit n\u00e4kyv\u00e4t hoidossa ja hoivassa. Heill\u00e4 on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n kirurgisia robotteja (Da Vinci), kuntoutukseen k\u00e4ytett\u00e4vi\u00e4 robotteja, exoskeletonit, eli ulkoiset tukirangat, <\/strong>diagnostiikan apuna esim. verin\u00e4ytteenotossa, ultra\u00e4\u00e4nitutkimuksissa ja seulonnoissa. ROPCA -robottia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ultra\u00e4\u00e4nitutkimuksiin, ja sen hy\u00f6tyin\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n skannauksen parempi laatu, tulosten tulkinta tietokoneavusteisesti ja siit\u00e4 koituu v\u00e4hemm\u00e4n fyysist\u00e4 rasitusta henkil\u00f6kunnalla. Virtuaaliseen l\u00e4sn\u00e4oloon k\u00e4ytett\u00e4vi\u00e4 robotteja he k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t esimerkiksi eristyksiss\u00e4 oleville potilailla. T\u00e4st\u00e4 esimerkkin\u00e4 BEAM -et\u00e4ohjattava robotti, joka k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 maailmanlaajuisesti helpottamassa kokouksia, opetustapahtumia kouluissa, l\u00e4\u00e4k\u00e4reiden potilastapaamisia ja kiertok\u00e4yntej\u00e4 sairaaloissa, sek\u00e4 yhteydenpitoa palvelutalojen asukkaiden ja omaisten kesken (Anja 2020). Heill\u00e4 on my\u00f6s k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n robotteja logistiikassa ja palveluissa. HUBOT-robotti kuljettaa verin\u00e4ytteit\u00e4 poliklinikoilta laboratorioon ja t\u00e4m\u00e4n on laskettu s\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4n 2.5h p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 laboratoriohenkil\u00f6kunnan aikaa. Roberta-robotti taas tarjoilee v\u00e4lipaloja potilaille, koska henkil\u00f6kunnalla ei ole aikaa t\u00e4h\u00e4n. (Jest 2019.)<\/p>\n

Droonit terveydenhuollon apuna<\/h2>\n

Drooni (engl. drone, UAV, unmanned aerial vehicle), tarkoittaa suoraan suomennettuna miehitt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ilma-alusta. Miehitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 ilma-aluksesta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n joskus my\u00f6s termi\u00e4 RPAS (remotely pilotet aircraft system) eli kauko-ohjattu lentokonej\u00e4rjestelm\u00e4. (Scott & Scott 2017; Torniainen 2018.)<\/p>\n

Fredriksen (2019) kertoi WHINN-konferenssissa Odensen yliopistollisessa sairaalassa miehitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mien droonien kokeilusta terveydenhuollon kuljetusk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Niiden avulla on todettu olevan mahdollista ratkaista terveydenhuollon logistisia haasteita. Miehitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n ilma-alus on kustannustehokas, ekologinen, nopea ja joustava suora kuljetustapa kohteesta A kohteeseen B. Tanskassakin ik\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n v\u00e4est\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa (erityisesti yli 80-vuotiaat), terveydenhuollon yksik\u00f6it\u00e4 keskitet\u00e4\u00e4n isompiin keskuksiin, ja k\u00e4rsit\u00e4\u00e4n l\u00e4\u00e4k\u00e4ripulasta. N\u00e4ytteiden, l\u00e4\u00e4kkeiden sek\u00e4 tarvikkeiden kuljetusm\u00e4\u00e4r\u00e4t lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t koko ajan ja pitk\u00e4t kuljetusmatkat sek\u00e4 -ajat aiheuttavat haasteita.\u00a0 (Fredriksen 2019; Fredriksen & Knudsen 2018.)<\/p>\n

Logististen systeemien toimivuus terveydenhuollossa vaikuttaa potilasturvallisuuteen. Kun esimerkiksi diagnostisten testien m\u00e4\u00e4ritys on siirtynyt suurempiin keskuksiin, ovat biologisten n\u00e4ytteiden kuljetusmatkat pidentyneet huomattavasti, mik\u00e4 voi huonontaa n\u00e4ytteiden laatua. (Lippi & Simundic 2012). T\u00e4t\u00e4 ongelmaa voitaisiin helpottaa lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 droonien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 kuljetuksissa, mik\u00e4 v\u00e4hent\u00e4isi potilaiden sairaalak\u00e4yntej\u00e4, ja nopeuttaisi l\u00e4\u00e4ketieteellisen kohdennetun hoidon aloitusta. (Fredriksen 2019; Fredriksen & Knudsen 2018.)<\/p>\n

Muualla maailmalla droonien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 terveydenhuollon kuljetuksissa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n mm. Ruandassa ja Tansaniassa kuljettamalla tarvikkeita, n\u00e4ytteit\u00e4, rokotteita ja verituotteita pitkien ja hankalien matkojen p\u00e4\u00e4ss\u00e4 olevien harvaan asuttujen alueiden tarpeisiin juuri niille alueille, joissa ei ole kunnollista infrastruktuuria, kuten teit\u00e4. Kiireelliset tarvikkeet ja n\u00e4ytteet voidaan kuljettaa minuuteissa sairaalaan ja monesti kysymys on el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja kuolemasta. T\u00e4llainen kuljetusmuoto on eritt\u00e4in hy\u00f6dyllinen ja ihmishenki\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4 my\u00f6s monissa luonnonmullistuksissa, joissa infrastruktuuria tuhoutuu, kuten maanj\u00e4ristysten tai py\u00f6rremyrskyjen aiheuttamien tuhojen j\u00e4lkeen. (Wills 2018.) Tukholman Karoliinisessa instituutissa on my\u00f6s kokeiltu ns. ambulanssi-droonia, joka voidaan lenn\u00e4tt\u00e4\u00e4 syd\u00e4npys\u00e4hdyksen saaneen luo. Se toimii defibrillaattorina ja mahdollistaa kahdenv\u00e4lisen kommunikaation sek\u00e4 videoinnin elvytyksen aikana, jolloin elvytt\u00e4ji\u00e4 voidaan et\u00e4n\u00e4 ohjata ja neuvoa. (Claesson ym. 2017; Wills 2018.)<\/p>\n

Lopuksi<\/h2>\n

Digitaalisia innovaatioita terveydenhuoltoon tulee koko ajan lis\u00e4\u00e4. Tulevaisuudessa virtuaalitodellisuutta tullaan hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n todenn\u00e4k\u00f6isesti kivunhoidossa ja kuntoutuksessa, droonit kuljettavat tarvikkeita, n\u00e4ytteit\u00e4 ja l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4, robotit ovat hoitajan apuna ja teko\u00e4ly l\u00f6yt\u00e4\u00e4 solumuutokset paremmin kuin l\u00e4\u00e4k\u00e4ri. Se on selv\u00e4\u00e4 kuitenkin, ett\u00e4 sairaanhoitajan perusteht\u00e4v\u00e4 on edelleen v\u00e4est\u00f6n terveyden edist\u00e4minen ja sairauksien ehk\u00e4isy ja hoito, eik\u00e4 kohtaamista ja kohdatuksi tulemista voida korvata kokonaan digitaalisilla v\u00e4lineill\u00e4.\u00a0 Digitalisuutta ja teknologiaa voidaan kuitenkin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 apuna, eik\u00e4 meill\u00e4k\u00e4\u00e4n koulutuksessa ole vara j\u00e4\u00e4d\u00e4 j\u00e4lkeen t\u00e4st\u00e4 kehityksest\u00e4.<\/p>\n

L\u00e4hteet<\/h2>\n

Alho, T., Neittaanm\u00e4ki, P., H\u00e4nninen, P. & Tammilehto, O. 2018. Palvelurobotiikka. Informaatioteknologian tiedekunnan julkaisuja. No. 50\/2018. Jyv\u00e4skyl\u00e4. Viitattu 22.3.2020 https:\/\/www.jyu.fi\/it\/fi\/tutkimus\/julkaisut\/tekes-raportteja\/tekoaly_ja_palvelurobotiikka.pdf<\/a><\/p>\n

Anja. 2020. Robotit tulevat. Viitattu 24.3.2020 \u00a0https:\/\/www.anja.fi\/ajankohtaista\/robotit-tulevat\/<\/a><\/p>\n

Amirtha, T. 2016. Can virtual reality help women cope with childbirth? The Guardian. Viitattu 24.3.2020. https:\/\/www.theguardian.com\/technology\/2016\/dec\/09\/virtual-reality-childbirth-pain-relief<\/a><\/p>\n

Baradaugust, J. 2019. Virtual and augmented reality can save lives by improving surgeons\u2019 training. STAT, 16\/2019. Viitattu 23.3.2020 https:\/\/www.statnews.com\/2019\/08\/16\/virtual-reality-improve-surgeon-training\/<\/a><\/p>\n

Brunner, I. 2019. Virtual reality in neurorehabilitation. An example of upper limb rehabilitation after stroke. WHINN 2019. Viitattu 24.3.2020 https:\/\/www.whinn.dk\/media\/1807\/irisbrunner_slides.pdf<\/a><\/p>\n

Claesson, A.<\/a>, B\u00e4ckman, A. & <\/a>Ringh, M<\/a>., Svensson, L., <\/a>Nordberg, P., <\/a>Dj\u00e4rv, T. & Hollenberg, J. 2017. \u00a0<\/a>Time to Delivery of an Automated External Defibrillator Using a Drone for Simulated Out-of-Hospital Cardiac Arrests vs Emergency Medical Services. JAMA. 2017;317(22):2332-2334.<\/p>\n

Euroopan komissio. 2019. Digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksi 2019, Maaraportti Suomi. Viitattu 23.3.2020 https:\/\/vm.fi\/documents\/10623\/12045794\/DESI2019LANGFinland.pdf\/8c034df4-5dc4-0d8e-5a38-4281d94af182\/DESI2019LANGFinland.pdf<\/a><\/p>\n

Euroopan parlamentti. 2019. EU aikoo investoida 9,2 miljardia euroa digiteknologiaan. Viitattu 23.3.2020 https:\/\/www.europarl.europa.eu\/news\/fi\/headlines\/economy\/20190410STO36624\/eu-aikoo-investoida-9-2-miljardia-euroa-digiteknologiaan<\/a><\/p>\n

Ferrari, A. 2012. Digital Competence in Practice: An Analysis of Frameworks. Report EUR 25351 EN. JRC Technical reports.<\/p>\n

Florida Atlantic University. 2018. “Virtual reality headsets significantly reduce children’s fear of needles.” ScienceDaily. ScienceDaily, 18 June 2018. Viitattu 24.3.2020 www.sciencedaily.com\/releases\/2018\/06\/180618102602.htm<\/a>.<\/p>\n

Fredriksen, M. H., & Knudsen, M. P. 2018. Drones for Offshore and Maritime Missions: Opportunities and Barriers. Center for Integrative Innovation Management, SDU.<\/p>\n

Fredriksen, M. H. 2019. Drones in healthcare Successful uses and unresolved issues. WHINN. Viitattu 18.3.2020 https:\/\/www.whinn.dk\/media\/1800\/whinn_drones-in-healthcare_marianne-harbo-frederiksen_20112019.pdf<\/a><\/p>\n

Freeman, D., Haselton, P., Freeman, J., Spanlang, B., Kishore, S., Albery, E., Denne, M., Brown, P., Slater, M. & Nickless, A. 2018. Automated psychological therapy using immersive virtual reality for treatment of fear of heights: a single-blind, parallel-group, randomised controlled trial www.thelancet.com\/psychiatry Vol 5 August 2018. Viitattu 24.3.2020 https:\/\/www.thelancet.com\/action\/showPdf?pii=S2215-0366%2818%2930226-8<\/a><\/p>\n

Heimo, P. 2014. Vanhusty\u00f6n opetus virtuaalimaailman- ja pelien avulla. Pro gradu -tutkielma Hoitotiede. Terveystieteiden tiedekunta It\u00e4-Suomen yliopisto. Viitattu 24.3.2020 https:\/\/epublications.uef.fi\/pub\/urn_nbn_fi_uef-20140873\/urn_nbn_fi_uef-20140873.pdf<\/a><\/p>\n

Hennala, l., Koistinen, P., Kyrki, V., K\u00e4m\u00e4r\u00e4inen, J-K., Laitinen, A., Lanne, M., Lehtinen, H., Leminen, S., Melkas, H., Niemel\u00e4, M., Parviainen, J., Pekkarinen, S., Pieters, R., Pirhonen, J., Ruohom\u00e4ki, I., S\u00e4rkikoski, T., Tuisku, O., Tuominen, K., Turja, T. & Van Aerschot, Z. 2017. Robotics in Care Services: A Finnish Roadmap. ROSE consortium Robotics in Care Services: A Finnish Roadmapin raportti. Viitattu 22.3.2020 http:\/\/roseproject.aalto.fi\/images\/publications\/Roadmap-final02062017.pdf<\/a><\/p>\n

Holm\u00e9n, J. 2016. Virtuaalitodellisuus \u2013 uusi digitaalinen ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6. Nuori L\u00e4\u00e4k\u00e4ri -lehti 04\/2016. Viitattu 24.3.2020 https:\/\/www.nly.fi\/virtuaalitodellisuus-uusi-digitaalinen-tyoymparisto\/<\/a><\/p>\n

Intuitive. 2020. Da Vinci by Intuitive. Viitattu 22.3.2020 \u00a0https:\/\/www.intuitive.com\/en-us\/products-and-services\/da-vinci<\/a><\/p>\n

Jest. P. 2019. The practical value of using robots at OUH Odense University Hospital and Svendborg Sygehu. WHINN 2019. Viitattu 24.3.2020. \u00a0https:\/\/www.whinn.dk\/media\/1798\/7-peder-jest-robots-at-odense-university-hospital-whinn-2019-pj.pdf<\/a><\/p>\n

Kauppinen, J. 2016. Pokemon Go sekoitti suomalaiset ja on sit\u00e4 paitsi hirmu hyv\u00e4 peli (Android, iOS). Viitattu 23.3.2020 https:\/\/muropaketti.com\/pelit\/peliarvostelut\/pokemon-go-sekoitti-suomalaiset-sita-hirmu-hyva-peli-android-ios\/<\/a><\/p>\n

Kyrki, V., Coco, K., Hennala, L., Laitinen, A., Lehto, P.; Melkas, H., Niemel\u00e4, M. & Pekkarinen, S. 2016. Robotit ja hyvinvointipalvelujen tulevaisuus (ROSE-konsortio). Tilannekuvaraportti 2015. Suomen Akatemia. Viitattu 22.3.2020 \u00a0https:\/\/www.aka.fi\/globalassets\/33stn\/tilannekuvaraportit\/stn2015-hankkeet\/tech-kyrki-robotiikkahyvinvointi-jaterveyspalveluissa_20160104.pdf<\/a><\/p>\n

LaValle, S.M. 2019. VIRTUAL REALITY. Oulun Yliopisto. Viitattu 23.3.2020 http:\/\/vr.cs.uiuc.edu\/vrbook.pdf<\/a><\/p>\n

Lippi G & Simundic AM. 2012. Laboratory networking and sample quality: a still relevant issue for patient safety. ClinChem Lab Med 2012;50:1703-5.<\/p>\n

Lohse KR, Hilderman CG, Cheung KL, ym. 2014. Virtual reality therapy for adults post-stroke: a systematic review and meta-analysis exploring virtual environments and commercial games in therapy. PLoS One 2014;9:e93318. Viitattu 23.3.2020 https:\/\/www.ncbi.nlm.nih.gov\/pubmed\/24681826<\/a><\/p>\n

Mack, H. 2017. Pilot study shows VR goggles reduce fear, pain in children during vaccination. Mobihealth news. Viitattu 24.3.2020 https:\/\/www.mobihealthnews.com\/content\/pilot-study-shows-vr-goggles-reduce-fear-pain-children-during-vaccination<\/a><\/p>\n

Scott, J. E. & Scott, C. H. 2017. Drone Delivery Models for Healthcare. Proceedings of the 50th Hawaii International Conference on System Sciences 2017.<\/p>\n

Sherman W & Craig A. 2003. Understanding virtual reality: interface, application, and design. Morgan Kaufmann, San Francisco.<\/p>\n

Spangsberg, K. 2019. Staying motivated. Maintenance physiotherapy in the chronic phase after acquired brain injury. A single-case experiment. WHINN. Viitattu 24.3. 2020 https:\/\/www.whinn.dk\/media\/1805\/karinspangsberg_slides.pdf<\/a><\/p>\n

STM. 2016. Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukena. Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n digitalisaatiolinjaukset 2025. Viitattu 23.3.2020. http:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/bitstream\/handle\/10024\/75526\/JUL2016-5-hallinnonalan-ditalisaation-linjaukset-2025.pdf<\/a><\/p>\n

Takala, T. 2017. Virtuaalitodellisuus tuo uusia ty\u00f6v\u00e4lineit\u00e4 terveydenhuoltoon [viitattu 24.10.2017]. Saatavissa: http:\/\/www.duodecim-lehti.fi\/duo13741<\/p>\n

Tashjian, V., Mosadegdi, S. Howard, A., Lopez, M., Dupuy, T., Reid,\u00a0 M., Martinez, B., Ahmed, S., Dailey, F., Robbins, K., Rosen, B., Fuller, G., Danovitch, I., IsHak, W. & Spiegel, B. 2017. Virtual Reality for Management of Pain in Hospitalized Patients: Results of a Controlled Trial. JMIR Ment Health 2017;4(1):e9. Viitattu 24.3.2020.\u00a0 https:\/\/mental.jmir.org\/2017\/1\/e9\/\u00a0<\/a><\/p>\n

Torniainen, A. 2018. Drone-uhka! Miehitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mien lennokkien valvonta ja torjunta. Poliisiammattikorkeakoulun opinn\u00e4ytety\u00f6.\u00a0Viitattu 20.3.2020 https:\/\/www.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/142580\/ON_Torniainen.pdf?sequence=1&isAllowed=y<\/a><\/p>\n

Turja, T., Van Aerscot, L., S\u00e4rkikoski, T. & Oksanen, A. 2018. Finnish healthcare professionals attitudes towards robots: Reflections on a population sample. Nursing Open 2018 Jul; 5(3). Viitattu 22.3.2020 https:\/\/www.ncbi.nlm.nih.gov\/pmc\/articles\/PMC6056472\/<\/a><\/p>\n

Ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6.\u00a0 2019. N\u00e4k\u00f6kulmia EU:n strategisiin painopisteisiin vuonna 2019 \u2013 uusi kest\u00e4v\u00e4n kasvun malli. Ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6n julkaisuja 2019:38. Viitattu 23.3.2020 \u00a0http:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/bitstream\/handle\/10024\/161605\/38_19_N%C3%A4k%C3%B6kulmia%20EUn%20strategisiin%20painopisteisiin.pdf<\/a><\/p>\n

Valtiovarainministeri\u00f6 2019. Suomi ykk\u00f6seksi EU:n digivertailussa. Viitattu 23.3.2020 \u00a0https:\/\/vm.fi\/artikkeli\/-\/asset_publisher\/suomi-ykkoseksi-eu-n-digivertailussa<\/a><\/p>\n

Valtiovarainministeri\u00f6. 2016. Pilkahduksia tulevaisuuteen \u2013 digitalisaation ja robotisaation mahdollisuudet. Valtiovarainministeri\u00f6n julkaisuja x\/2016. Julkisen hallinnon tieto- ja viestint\u00e4tekninen osasto. Viitattu 23.3.2020 https:\/\/vm.fi\/documents\/10623\/3507992\/Pilkahduksia+tulevaisuuteen+%E2%80%93+digitalisaation+ja+robotisaation+mahdollisuudet+-raportti\/e7154bd3-910a-4f99-89ee-4f9299043d3c<\/a><\/p>\n

Valvira. 2017. Lausunto hyvinvointialan robotiikan tilanteesta ja mahdollisuuksista. Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6. Viitattu 22.3.2020 https:\/\/www.valvira.fi\/documents\/14444\/92813\/Lausunto_robotiikan_hyodyntaminen.pdf\/f0745d7f-a9ee-4777-a73e-3099a0347bb8<\/a><\/p>\n

Van Aerschot, L., Turja, T. & S\u00e4rkikoski, T. 2017. Roboteista tehokkuutta ja helpotusta hoitoty\u00f6h\u00f6n? Ty\u00f6ntekij\u00e4t empiv\u00e4t, mutta teknologia ei pelota. Yhteiskuntapolitiikka 82 (2017):6. Viitattu 22.3.2020 https:\/\/www.julkari.fi\/bitstream\/handle\/10024\/135717\/YP1706_VanAerschotym.pdf?sequence=2&isAllowed=y<\/a><\/p>\n

Vent\u00e4, O., Honkatukia, J., H\u00e4kkinen, A., Kettunen, O., Niemel\u00e4, M., Airaksinen, M. & Vainio, T. 2018. Robotisaation ja automatisaation vaikutukset Suomen kansantalouteen 2030. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 47\/2018. Viitattu 22.3.2020 http:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/bitstream\/handle\/10024\/161102\/47-2018-ROBOFINN_raportti_.pdf<\/a><\/p>\n

Wills J. 2017. Health by stealth: How drones are saving lives. 2017. Healthcare Global November 2017. Viitattu 18.3.2020 https:\/\/www.healthcareglobal.com\/magazine\/healthcare-global\/november-2017<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Virtuaalitodellisuus kivunhoidossa ja kuntoutuksessa, droonit, hoivarobotit ja teko\u00e4ly tulevat hoitoty\u00f6h\u00f6n. Sairaanhoitajan perusteht\u00e4v\u00e4 on edelleen v\u00e4est\u00f6n terveyden edist\u00e4minen ja sairauksien ehk\u00e4isy ja hoito, eik\u00e4 kohtaamista ja kohdatuksi tulemista voida korvata kokonaan digitaalisilla v\u00e4lineill\u00e4.\u00a0 Digitalisuutta ja teknologiaa voidaan kuitenkin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 apuna.<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":2490,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[377671,110187],"tags":[101624,8747,110207],"class_list":["post-2464","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-2-2020","category-teema-artikkeli","tag-digitalisaatio","tag-sosiaali-ja-terveysala","tag-virtuaalisuus"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2020\/04\/kari-oraj\u00e4rvi-teema-artikkeli-Lumen-lehti-2-2020.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-DK","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2464","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2464"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2464\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2465,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2464\/revisions\/2465"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2490"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2464"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2464"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2464"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}