{"id":2585,"date":"2020-10-29T07:03:24","date_gmt":"2020-10-29T05:03:24","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=2585"},"modified":"2021-01-26T11:04:00","modified_gmt":"2021-01-26T09:04:00","slug":"pellolta-poytaan-lahiruoan-tuotannon-hyvia-kaytanteita","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2020\/10\/29\/pellolta-poytaan-lahiruoan-tuotannon-hyvia-kaytanteita\/","title":{"rendered":"\u201dPellolta p\u00f6yt\u00e4\u00e4n\u201d – l\u00e4hiruoan tuotannon hyvi\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4"},"content":{"rendered":"

Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n

Sini Yli-Suvanto, YTM, projektisuunnittelija, Tulevaisuuden Biotalous, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n

Hanna-Mari Romakkaniemi, agrologi (AMK), projektisuunnittelija, Tulevaisuuden Biotalous, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

Lapin AMKin GRUDE – Green Rural Economy ja Kohti kest\u00e4vi\u00e4 hankintoja -hankkeet j\u00e4rjestiv\u00e4t yhdess\u00e4 Lapin liiton Arctic Smartness konseptin kanssa Vihre\u00e4 Lappi maailmankartalle \u2013 yhteisvoimin! -webinaarin 2.10.2020. Webinaari koostui lyhyist\u00e4 alustuksista, asiantuntijapaneelikeskustelusta ja ty\u00f6pajaosuudesta. Ty\u00f6pajoissa etsittiin lappilaisia hyvi\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4 liittyen Euroopan vihre\u00e4n kehityksen ohjelman teemoihin. Webinaariosallistujat keskustelivat ty\u00f6pajaryhmiss\u00e4\u00e4n luontomatkailun, l\u00e4hiruokatuotannon, kest\u00e4v\u00e4n liikkumisen ja puhtaan energian kokonaisuuksista, jotka sis\u00e4ltyv\u00e4t Euroopan vihre\u00e4n kehityksen ohjelmaan<\/a> omina strategioinaan tai strategianosina. Ty\u00f6pajojen kokonaisuuksia k\u00e4siteltiin edelleen yhteisten teemojen kautta, jotka olivat verkostoituminen ja yhteisty\u00f6, koulutus ja tutkimus, ty\u00f6llisyys, rahoitus, kilpailutus ja markkinointi. T\u00e4m\u00e4 artikkeli keskittyy Pellolta p\u00f6yt\u00e4\u00e4n ty\u00f6pajan -tuloksiin.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuva 1. Juho Haveri-Heikkil\u00e4. Millaisilla mets\u00e4nk\u00e4sittelyratkaisuilla voi vaikuttaa vuotuisiin mustikkasatoihin? Agroforestry in Barents Region -hanke.<\/p>\n

Pellolta p\u00f6yt\u00e4\u00e4n \u2013 ravintoa ihmisten, maapallon ja tulevaisuuden hyv\u00e4ksi<\/h2>\n

Ty\u00f6pajaryhm\u00e4n ty\u00f6skentelyn taustalla on Euroopan vihre\u00e4n kehityksen ohjelman Maatilalta ruokap\u00f6yt\u00e4\u00e4n -strategia<\/a>, jolla lis\u00e4t\u00e4\u00e4n elintarvikeketjujen kest\u00e4vyytt\u00e4. Ty\u00f6pajaty\u00f6skentelyn alkuun Sodankyl\u00e4n kunnan ruokapalvelup\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Merja Ahola esitti lyhyen alustuksen aiheeseen. Sodankyl\u00e4n kunta sai \u201dVuoden l\u00e4hiruokateko 2016\u201d -palkinnon valtakunnallisilla L\u00e4hiruoka & luomu -messuilla Helsingiss\u00e4 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2016. Ajatuksena l\u00e4hiruoan tuotannon kehitt\u00e4misess\u00e4 on alusta asti ollut se, ett\u00e4 laadukkaita l\u00e4hialueelta hankittuja tuotteita ostettaessa raha s\u00e4ilyisi alueella ja sill\u00e4 on n\u00e4in suora vaikutus aluetalouteen. (https:\/\/www.grudeproject.eu\/fi\/2020\/04\/21\/grude-blogi\/<\/a>).<\/p>\n

Millaisia l\u00e4hiruokaan liittyvi\u00e4 verkostoja on olemassa? Millaista yhteisty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n?<\/h2>\n

Ty\u00f6pajaosallistujat nostivat esiin REKO-ringit<\/a>, l\u00e4hiruoan myynti- ja jakeluringit, jossa kuluttajat tilaavat l\u00e4hiruokatuottajilta ruokaa suoraan ilman v\u00e4lik\u00e4si\u00e4 Facebook -ryhm\u00e4n kautta. Lis\u00e4ksi mainittiin l\u00e4hiruokabr\u00e4ndill\u00e4 toimivat yritykset ja heid\u00e4n liiketoimintansa ekosysteemiss\u00e4. Esimerkiksi matkailukeskukset ja muut l\u00e4hiruokabr\u00e4ndill\u00e4 toimivat yritykset ovat luoneet uusia avauksia, jolloin yritykset ovat voineet hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 kumppanuuksiaan tarjoamalla asiakkailleen l\u00e4hell\u00e4 tuotettua ruokaa.<\/p>\n

Esimerkkin\u00e4 mainittiin my\u00f6s lappilainen l\u00e4hituotteiden ja -palveluiden verkosto, Likiliike<\/a>, joka on rekister\u00f6ity t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Rovaniemen ja Sodankyl\u00e4n alueille omina br\u00e4ndein\u00e4\u00e4n. Ty\u00f6pajassa todettiin, ett\u00e4 vastaavanlaisia verkostoja toivoisi n\u00e4kev\u00e4n jatkossa my\u00f6s muualla Lapin kuntien alueilla.<\/p>\n

L\u00e4hituotteiden on ylitett\u00e4v\u00e4 kunta- ja seutukuntarajat, koska yksik\u00e4\u00e4n alue ei ole omavarainen kaikkien l\u00e4hiruokatuotteiden suhteen. Lapissa l\u00e4hiruokaa on kaikki maakunnassa tuotettu elintarvike. Toisilta alueilta l\u00f6ytyy enemm\u00e4n tarjontaa ja osaamista tietyst\u00e4 elintarvikeraaka-aineesta ja jalostuksesta, kuten esim. maidon- ja naudanlihajalostuskeskittym\u00e4 Louella, kaskinaurisviljelm\u00e4t Sodankyl\u00e4ss\u00e4, kalamassa Lokassa, savuhauki Kemij\u00e4rvell\u00e4, lampaanlihan tuotekehitys Sallassa, hankevetoinen luonnontuotetoiminta ja -tuotekehitys Kolarissa vain muutamina esimerkkein\u00e4. Osaamisen vaihto, raaka-aineiden yhdistely ja yhteinen tuotekehitys saman alan toimijoiden kesken ensin kunnallisesti ja volyymien kasvaessa maakunnallisesti edist\u00e4\u00e4 aluetalouden ja jalostusasteen kasvua koko maakunnassa. Kuntien yhteisty\u00f6 my\u00f6s toimisi esimerkkin\u00e4 pk-yrityksille, jotka voisivat osallistua hankintojen kilpailutuksiin tarjoamalla osia, joita pystyv\u00e4t tuottamaan.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuva 2. Sini Yli-Suvanto. Osta tilalta! -tapahtuma Kemij\u00e4rvell\u00e4.<\/p>\n

Millaista hyv\u00e4\u00e4 tutkimusta on tehty ja koulutusta annettu l\u00e4hiruoasta?<\/h2>\n

Ty\u00f6pajassa listattiin luonnontuotekeruukoulutuksia, l\u00e4hikalaprojekteja sek\u00e4 poro- ja riistalihan menekinedist\u00e4miskampanjat, joissa on tarjottu koulutusta, valmiita reseptej\u00e4 ja suoramarkkinavaihtoehtoja lihan hankintaan. Lapin Ammattikorkeakoulun hankkeissa tutkitaan l\u00e4hiruokaan liittyvi\u00e4 ilmi\u00f6it\u00e4 ja tietoa jalostetaan ja jaetaan my\u00f6s eri verkostojen hy\u00f6dynnett\u00e4v\u00e4ksi. Kohti kest\u00e4vi\u00e4 hankintoja<\/a> -hanke tutkii ja luo mittareita l\u00e4hihankintojen aluetalousvaikutusten mittaamiseen ja havainnollistamiseen. Hanke my\u00f6s jakaa tietoa l\u00e4hiruoan tuotannon ty\u00f6llisyys- ja verovaikutuksista sek\u00e4 hiilijalanj\u00e4ljest\u00e4.<\/p>\n

Lappari -hankkeessa<\/a> on tutkittu Pohjois-Suomen oman nautarodun, lapinlehm\u00e4n maidon erityispiirteit\u00e4 ja maidon k\u00e4yt\u00f6n mahdollisuuksia, m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja maantieteellist\u00e4 jakautumista. Pidemm\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 tavoitteena on nostaa my\u00f6s paikallisen alkuper\u00e4isrodun maidon jatkojalostusta ja sit\u00e4 kautta edist\u00e4\u00e4 pienten- ja keskisuurten maatilojen kannattavuutta.<\/p>\n

Lapinlehm\u00e4n maito markkinoille -koulutushankkeessa<\/a> (Lapparikoulu) lis\u00e4t\u00e4\u00e4n lapinlehm\u00e4ntuntemusta, lapinlehmien hoidon osaamista ja lapinlehm\u00e4n maidon nykyist\u00e4 parempaa hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4. Tavoitteena on edist\u00e4\u00e4 uhanalaisen pohjoissuomenkarjan s\u00e4ilymist\u00e4 ja maaseudun elinvoimaa.<\/p>\n

Elintarvikealan koulutusta, josta hy\u00f6tyv\u00e4t niin alkutuottajat, kuin tuotteiden jatkojalostajatkin, on tarjolla Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa, Lapin Koulutuskeskus REDU:ssa, Koulutuskuntayhtym\u00e4 Lappiassa, Koulutuss\u00e4\u00e4ti\u00f6 NORD:ssa sek\u00e4 Lapin Ammattikorkeakoulussa. Tarjolla on koulutusta alkaen aina alkutuotannosta, kuten kalastajan ammattitutkinto, jatkojalostukseen saakka, kattaen hyvin my\u00f6s l\u00e4hiruoan tuotantoketjun p\u00f6yt\u00e4\u00e4n saakka.<\/p>\n

Miten l\u00e4hiruoka on edist\u00e4nyt ty\u00f6llisyytt\u00e4?<\/h2>\n

Ty\u00f6pajan osallistujat saivat tyytyv\u00e4isin\u00e4 todeta, ett\u00e4 Lapissa l\u00e4hiruoan tuotannon ymp\u00e4rille on syntynyt uusia yrityksi\u00e4, kuten \u201dLeivojoen liha\u201d Rovaniemell\u00e4 ja \u201dMe\u00e4n Liha\u201d Tervolassa. My\u00f6s poro-kala-riista -alalle on tullut uusia toimijoita viimeisten kahden vuoden aikana. Kohti kest\u00e4vi\u00e4 hankintoja -hankkeessa kehitett\u00e4v\u00e4ll\u00e4 digitaalisella ty\u00f6kalulla voidaan havainnollistaa l\u00e4hihankintojen ty\u00f6llisyysvaikutuksia.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuva 3. Juho Haveri-Heikkil\u00e4. Ahven Rovaniemen l\u00e4hivesist\u00e4.<\/p>\n

Millaista rahoitusta l\u00e4hiruokaan on saatavilla? Miten rahoituksella on edistetty l\u00e4hiruokaa?<\/h2>\n

Ty\u00f6pajassa otettiin esille, ett\u00e4 korona-aikana neuvontapalveluihin on osoitettu reilusti rahaa. Ty\u00f6pajassa esiteltiin ProAgrian hintatietoja, esim. yritt\u00e4j\u00e4n omavastuu yritysanalyysille ja nykytilan kartoitukselle on 30 euroa. Nelj\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n konsultaatio kehitt\u00e4mistoimiin ja niiden rahoittamiseen on 120 euroa. J\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4v\u00e4n osuuden maksaa ELY julkisista varoista.<\/p>\n

Maaseutualueille perustettaville uusille, laajentaville sek\u00e4 yritystoimintaansa kehitt\u00e4ville yrityksille on tarjolla tukea ELY-keskusten ja Leader -ryhmien<\/a> kautta. Tukimuotoja ovat perustamistuki, investointituki sek\u00e4 investoinnin toteutettavuustutkimus. Tuen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n vaikuttaa mm. alue, jossa yritys sijaitsee, vaihdellen 20-40% v\u00e4lill\u00e4. Toteutettavuustutkimuksen avulla voidaan selvitt\u00e4\u00e4 mm. kannattaako investointia tehd\u00e4, ostaako uusia koneita vai kannattaako hankkia k\u00e4ytettyj\u00e4 sek\u00e4 onko tarkoituksenmukaista hankkia valmis tuotantorakennus sen sijaan, ett\u00e4 rakentaisi uuden.<\/p>\n

Hankerahoituksen kautta on saatavilla my\u00f6s tukea, esimerkiksi yrityksen tuotteiden markkinaselvityksien, erilaisten kehitt\u00e4mistoimien, kuten uuden reseptiikan kehittely ja tuotetestaus sek\u00e4 laajennushankkeiden toteuttamiseksi.<\/p>\n

Miten l\u00e4hiruoan kilpailutuksessa ja hankinnoissa on huomioitu kest\u00e4vyys ja sen eri ulottuvuudet?<\/h2>\n

Ty\u00f6pajassa otettiin esille hankintalaki ja sen soveltaminen. Perimm\u00e4isen ajatuksen mukaan huomioidaan muutkin kriteerit kuin halpa hinta. Kriteereiss\u00e4 pit\u00e4\u00e4 olla tekij\u00f6it\u00e4 kuten sosiaalinen kest\u00e4vyys, ekologisuus, paikallistalous, l\u00e4hituotanto, turvallisuus, luotettavuus, toimivuus ja toimitusvarmuus. Lis\u00e4ksi hankintalaki mahdollistaa tarjouksen osittamisen, jolloin pienet yrityksetkin voivat tarjota osan tarjouksesta. T\u00e4m\u00e4 turvaa erikokoisia yrityksi\u00e4, joiden tuotantokapasiteetti vaihtelee.<\/p>\n

Miten kest\u00e4vyys n\u00e4kyy l\u00e4hiruoan markkinoinnissa?<\/h2>\n

Ty\u00f6pajan keskusteluissa tuli ilmi, ett\u00e4 kest\u00e4vyyden tulisi n\u00e4ky\u00e4 ainakin tiettyjen argumenttien valossa, kuten ty\u00f6llisyyden. L\u00e4hiruoka ty\u00f6llist\u00e4\u00e4 paikallisia ja maakunnan alueen ihmisi\u00e4. Verotulot j\u00e4\u00e4v\u00e4t n\u00e4in tehokkaammin alueelle. Kest\u00e4vyys tulee tuotannon l\u00e4pin\u00e4kyvyydest\u00e4, tuottajan ja tuotannon omasta tarinasta. Markkinoinnissa olisi hyv\u00e4 huomioida lis\u00e4ksi laadunvalvonta ja erilaiset sertifikaatit. Lis\u00e4ksi markkinoinnissa voisi tuoda esille tuotannon hiilijalanj\u00e4ljen. Esimerkkin\u00e4 kotimainen kaura n. 1CO2 ekv\/kg vs. riisi 3,8CO2 ekv\/kg.<\/p>\n

Markkinoinnissa tulisi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 my\u00f6s luonnonvaroja ja luonnon monimuotoisuutta. Suomessa riitt\u00e4\u00e4 makeaa vett\u00e4, vaikka kasvisten, puutarhatuotteiden ja lihan tuotanto sit\u00e4 kuluttaakin. Meill\u00e4 ei ole vedest\u00e4 pulaa eli ihminen ja tuotanto eiv\u00e4t kilpaile vedest\u00e4. Laidunnus lis\u00e4\u00e4 luonnon monimuotoisuutta useilla eri tavoilla. Avartamalla peltomaisemaa ja heinittyneit\u00e4 tai pusikoituneita alueita laidunnuksen avulla, lis\u00e4t\u00e4\u00e4n mm. hy\u00f6nteisille ja muille pieneli\u00f6ille tarpeellisia ja v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 niittyj\u00e4. El\u00e4inten j\u00e4t\u00f6kset toimivat lukuisille hy\u00f6nteisille my\u00f6s poikasvaiheen kasvupaikkana, jolloin my\u00f6s toukkaravinnon m\u00e4\u00e4r\u00e4 linnustolle lis\u00e4\u00e4ntyy. Hein\u00e4kasvien siemenet toimivat t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 ravintona my\u00f6s jyrsij\u00f6ille. Linnuston lajirunsaudella ja jyrsij\u00f6iden m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 on edelleen suotuisia vaikutuksia mm. alueella el\u00e4vien petolintujen ja pienpetojen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n. Oleellista olisikin luonnon monimuotoisuuden kannalta tunnistaa monipuoliset ja erilaisia, sek\u00e4 eri kasvuvaiheessa olevia hein\u00e4kasveja sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t niityt, sek\u00e4 mm. niittyjenhoidon ekologisuus ja taloudellisuus laidunnuksen kautta. Laidunnuksen avulla saadaan my\u00f6s hy\u00f6dynnetty\u00e4 maa-alueita, joissa ei sellaisenaan ole mahdollisuutta kasvattaa ihmisravintoa. Ihminen ei pysty k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n ruohovartisia kasveja ravintonaan, kun laiduntavat el\u00e4imet taas muuttavat sen laadukkaaksi proteiiniksi mm. lihaksi. Maaseutuluonnon monimuotoisuus lis\u00e4\u00e4 my\u00f6s maaseudun kest\u00e4vyytt\u00e4 vastata k\u00f6yhtyv\u00e4n luontoekosysteemin haasteisiin.<\/p>\n

Luonnonvaroista mets\u00e4t ja vesi ovat my\u00f6s keskeisess\u00e4 osassa, kun hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n kalaa ja riistaa, marjoja ja sieni\u00e4, mukaan luettuna my\u00f6s muut luonnontuotteet kuten pihka, hunaja ja erilaiset k\u00e4\u00e4v\u00e4t. Ilman j\u00e4rvi\u00e4, jokia ja metsi\u00e4 meill\u00e4 ei olisi n\u00e4in monipuolista ja ravitsemuksellisesti rikasta ruokakulttuuria!<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuva 4: Reetta Breilin. Kateenkorvaa, munuaisia ja puolukkahunajamajoneesia. ElinAsia -hanke.<\/p>\n

Ty\u00f6pajassa nostettiin lopuksi erikseen esille EU:n strategian tuoma paine alueille ja j\u00e4senvaltioille alkutuotantoon liittyen. Kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6jen muodostumisessa el\u00e4intuotanto on ratkaisevassa roolissa, kun ilmastonmuutoshaasteita l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n ratkaisemaan. Tavoitteina ovat viljelytekniikoiden ja el\u00e4intenpidon kehitt\u00e4minen, niin, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6jen muodostumista voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4. Toisaalta viesti EU:sta on se, ettei kaikki vastuu ole alkutuottajilla, vaan huomiota tulee kiinnitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s ruoanjalostuspuoleen sek\u00e4 loppuk\u00e4ytt\u00e4jiin. Niinp\u00e4 ravintolat ja julkiset keitti\u00f6t voivat Suomessa toimia suunnann\u00e4ytt\u00e4jin\u00e4 vastuullisina toimijoina. Vastuu kuuluu kaikille.<\/p>\n

Viitteet:<\/h2>\n

Euroopan vihre\u00e4nkehityksen ohjelma: https:\/\/ec.europa.eu\/info\/strategy\/priorities-2019-2024\/european-green-deal_fi<\/a><\/p>\n

Maatilalta ruokap\u00f6yt\u00e4\u00e4n -strategia: https:\/\/ec.europa.eu\/info\/strategy\/priorities-2019-2024\/european-green-deal\/actions-being-taken-eu\/farm-fork_fi<\/a><\/p>\n

Paikalliset elintarvikkeet ja kunnallinen elintarvikepolitiikka. GRUDE -hankkeen blogikirjoitus. Sodankyl\u00e4lle my\u00f6nnetty \u201dVuoden l\u00e4hiruokateko 2016\u201d: https:\/\/www.grudeproject.eu\/fi\/2020\/04\/21\/grude-blogi\/<\/a><\/p>\n

REKO -ringit: https:\/\/aitojamakuja.fi\/reko\/<\/a><\/p>\n

Likiliike -verkosto: https:\/\/likiliike.fi\/<\/a><\/p>\n

Lappari -hanke: https:\/\/www.arcticcentre.org\/FI\/Lappari\/Hankkeen-esittely\/Lappari<\/a><\/p>\n

Lapinlehm\u00e4n maito markkinoille -koulutushanke: https:\/\/lacris.ulapland.fi\/fi\/projects\/lapinlehman-maito-markkinoille–koulutushanke(4c61f87a-549d-4f6b-99c1-86454f2e8aa1).html<\/a><\/p>\n

Kohti kest\u00e4vi\u00e4 hankintoja -hankkeen digitaalinen ty\u00f6kalu: https:\/\/kestavalappi.fi\/materiaalit\/<\/a><\/p>\n

Leader -ryhm\u00e4t alueittain: https:\/\/www.leadersuomi.fi\/fi\/leader-ryhmat\/<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

\u00a0<\/em><\/p>\n

Asiasanat: green deal, kest\u00e4v\u00e4 kehitys, vihre\u00e4 talous, kest\u00e4v\u00e4 maatalous, hankintalaki, hankkeet, strategiat<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

L\u00e4hituotteiden on ylitett\u00e4v\u00e4 kunta- ja seutukuntarajat, koska yksik\u00e4\u00e4n alue ei ole omavarainen kaikkien l\u00e4hiruokatuotteiden suhteen. Lapissa l\u00e4hiruokaa on kaikki maakunnassa tuotettu elintarvike. Lokakuussa 2020 pidetyss\u00e4 webinaarissa ja ty\u00f6pajoissa etsittiin hyvi\u00e4 lappilaisia k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4. <\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":2961,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[377673,110187],"tags":[115184,54578,43350,115158,115200],"class_list":["post-2585","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-3-2020","category-teema-artikkeli","tag-elintarvikkeet","tag-hankkeet","tag-kestava-kehitys","tag-luonnontuotteet","tag-palvelutuotanto"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2020\/10\/Yli-Suvanto-Romakkaniemi-teema-artikkeli-3-2020.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-FH","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2585","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2585"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2585\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2607,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2585\/revisions\/2607"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2961"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2585"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2585"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2585"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}