{"id":2608,"date":"2020-10-29T07:04:25","date_gmt":"2020-10-29T05:04:25","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=2608"},"modified":"2021-01-26T11:00:29","modified_gmt":"2021-01-26T09:00:29","slug":"eettisesti-kestavaa-lihantuotantoa-onko-sita","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2020\/10\/29\/eettisesti-kestavaa-lihantuotantoa-onko-sita\/","title":{"rendered":"Eettisesti kest\u00e4v\u00e4\u00e4 lihantuotantoa, onko sit\u00e4?"},"content":{"rendered":"

Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n

Karoliina Majuri, agrologi YAMK, projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6, Tulevaisuuden biotalous, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n

Kirsi Muuttoranta, MMT, lehtori, Tulevaisuuden biotalous, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

Kest\u00e4v\u00e4 tuotanto k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 monta ulottuvuutta. Virtasen (2006, s. 99) mukaan luonnonvara- ja ymp\u00e4rist\u00f6alalla kest\u00e4vyyden muodostavat taloudellinen, kulttuurinen, ekologinen ja sosiaalinen kest\u00e4vyys. Usein ekologinen kest\u00e4vyys koetaan vahvimpana, kun taas sosiaalinen ja kulttuurinen kest\u00e4vyys j\u00e4\u00e4v\u00e4t taka-alalle. Sosiaalista kest\u00e4vyytt\u00e4 ovat eettiset tuotantomenetelm\u00e4t sek\u00e4 yhteis\u00f6llisyyden vahvistaminen (Virtanen 2006), kun kulttuuriseen kest\u00e4vyyteen luetaan paikallisten erityispiirteiden huomioiminen (K\u00e4rpp\u00e4 ym. 2009, s. 177). Luonnonvara-alalla sosiaalista kest\u00e4vyytt\u00e4 on vaikea arvottaa, mutta tuotannon eettisi\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmia tulee korostaa (K\u00e4rpp\u00e4 ym., 2009, s. 177). Mit\u00e4 ovat tuotannon eettiset n\u00e4k\u00f6kulmat?<\/p>\n

Eettinen tuotanto on el\u00e4inten hyvinvointia<\/h2>\n

Eettinen el\u00e4intuotanto liittyy olennaisesti el\u00e4inten hyvinvointiin. Kuluttajat arvostavat el\u00e4inten hyvinvointia ja ovat valmiita maksamaan siit\u00e4 lis\u00e4hintaa (Kotro ym, 2011, s. 19, 23, 27-30, 39). \u00a0Yksi t\u00e4rke\u00e4 hyvinvoinnin mittari on el\u00e4imen mahdollisuus lajinmukaiseen k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen. Kanoilla kuopiminen, sioilla tonkiminen ja m\u00e4rehtij\u00f6ill\u00e4 laiduntaminen ovat esimerkkej\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ytymisest\u00e4, joita el\u00e4imell\u00e4 on tarve toteuttaa osana ravinnonhankintaa (Tuotantoel\u00e4inten hyvinvoinnin neuvottelukunta, 2014). Mit\u00e4 tehostetumpaa el\u00e4intuotanto ihmisen rajoittamissa olosuhteissa on, sit\u00e4 pienemm\u00e4t mahdollisuudet el\u00e4imell\u00e4 on toteuttaa luontaisia k\u00e4ytt\u00e4ytymistarpeitaan. T\u00e4m\u00e4 koskee niin ravinnonhankintaa, sosiaalista k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4, lepoa, lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 kuin j\u00e4lkel\u00e4isten hoitoakin. On vaikea kuvitella hy\u00f6tyel\u00e4int\u00e4, joka voisi toteuttaa luontaisia k\u00e4ytt\u00e4ytymistarpeitaan paremmin kuin poro.<\/p>\n

Porojen hyvinvoinnin suurimpia uhkia ovat n\u00e4lk\u00e4 ja petojen saaliiksi joutuminen. Muun maank\u00e4yt\u00f6n heikent\u00e4mi\u00e4 laitumia ja suuria petokantoja kompensoidaan talvisella lis\u00e4ruokinnalla. Sen sijaan porotalouden perustuminen porojen tarhaamiseen ei ole mahdollista, sill\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti poro ei sopeudu ymp\u00e4rivuotiseen tarhaamiseen. Ikiaikainen tapa pit\u00e4\u00e4 poroja luonnonlaitumilla ja halu el\u00e4\u00e4 osana perinteist\u00e4 elinkeinoa ovat porotalouden harjoittamisen l\u00e4ht\u00f6kohtia.<\/p>\n

Eettinen tuotanto on ekologista kest\u00e4vyytt\u00e4<\/h2>\n

Ihmisille kelpaavan ravinnon tai peltojen tuoton k\u00e4ytt\u00e4minen el\u00e4inten rehuksi koetaan helposti kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 (Van Zanten ym., 2018). Porotaloudessa el\u00e4inten rehu on per\u00e4isin luonnosta tai alueilta, jotka soveltuvat parhaiten nurmiviljelyyn. Poro muuttaa ihmisille kelpaamattoman ravinnon luksuslihaksi, jolloin lihantuotanto on eettist\u00e4 ja ekologista (Van Zanten ym., 2018). Kest\u00e4v\u00e4n k\u00e4yt\u00f6n uhat ovat heikoiksi p\u00e4\u00e4sseiss\u00e4 talvilaitumissa sek\u00e4 motorisoitumisen aiheuttamassa riippuvuudessa fossiilista polttoaineista. Ratkaisuja niihin haetaan koko ajan. On muistettava, ett\u00e4 porot jarruttavat ilmastonmuutosta v\u00e4hent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 alueiden pusikoitumista, jolloin lumipeitteinen alue heijastaa ilmakeh\u00e4\u00e4n tulevan l\u00e4mp\u00f6s\u00e4teilyn paremmin pois maan pinnalta (Cohen ym., 2013). \u00a0Lis\u00e4ksi laiduntaminen ja tunturiluonnon pysyminen avoimena on edellytys harvinaisten tunturikasvien ja luonnon monimuotoisuuden s\u00e4ilymiselle (Oksanen 2013).<\/p>\n

Eettinen tuotanto on tuottajan hyvinvointia<\/h2>\n

Lihantuotanto on hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4 sen ollessa osa paikallisten ihmisten kautta aikojen harjoittamaa elinkeinoa. Pohjoisen syrj\u00e4seuduilla asukkaiden keinot itsens\u00e4 el\u00e4tt\u00e4miseen ovat rajalliset. Siell\u00e4 porotalous on merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 roolissa niin p\u00e4\u00e4- kuin sivuelinkeinona ja osana perheiden tulonmuodostusta. Sanotaankin, ett\u00e4 \u201dporomies sammuttaa Lapista valot\u201d, kun kuvataan porotalouden merkityst\u00e4 osana aluetaloutta.<\/p>\n

Poronlihan tuotanto on poikkeuksellista alkutuotantoa, jossa korostuu tuottajan mahdollisuus toimia itsen\u00e4isesti ilman suuryrityksi\u00e4 ja riippuvuutta tuotantotuista. Tavallisessa kotiel\u00e4intuotannossa tuottajahinnat ovat vain muutamia euroja tuotantotukien vuoksi, kun taas porotaloudessa hinta on korkeampi tukien v\u00e4h\u00e4isen m\u00e4\u00e4r\u00e4n vuoksi (Vilja, 2019). Maailmanlaajuinen kilpailu ja pitk\u00e4 tuotantoketju pellolta p\u00f6yt\u00e4\u00e4n vaikuttavat muun kotiel\u00e4intuotannon hinnanmuodostukseen (Kotro ym., 2009, s. 43). Kuluttajan lautaselle p\u00e4\u00e4tyv\u00e4 elintarvike on voinut vaihtaa omistajaa monta kertaa tuotantoketjun eri vaiheissa. Poronlihan suhteen tilanne on paljon yksinkertaisempi.<\/p>\n

Perinteisen elinkeinon oikeus, suoramyynti, on tuottajille t\u00e4rke\u00e4 myyntikanava. Suoramyynniss\u00e4 on mahdollista myyd\u00e4 tarkastamatonta poronlihaa suoraan kuluttajalle EU:n lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n kansallisen poikkeuksen turvin (Komission delegoitu asetus 2019\/624). \u00a0\u00a0Kuluttaja arvostaa mahdollisuutta maksaa koko ostohinta tuottajalle ilman v\u00e4lik\u00e4si\u00e4. H\u00e4n saa my\u00f6s suoraan tietoa porojen elinoloista ja voi antaa palautetta v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti tuottajalle. Usein palaute onkin kiitt\u00e4v\u00e4\u00e4, kun tuotekehitys on palautteenkin ansiosta tuottanut eri kuluttajille sopivia tuotteita. Laaja teurastamoverkosto ja useat pienjalostamot tuovat laadukkaita tuotteita l\u00e4helle kuluttajaa aluetaloutta turvaten. Poronlihan laatuketjua on kehitetty mm. Lapin ammattikorkeakoulun, Paliskuntain yhdistyksen ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen yhteisty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

Eettinen tuotanto on el\u00e4imen arvostamista<\/h2>\n

Vanhan sanonnan mukaan porosta menee hukkaan vain henki. Liha on p\u00e4\u00e4tuote, mutta kest\u00e4v\u00e4ss\u00e4 tuotannossa sivutuotteet ovat merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 roolissa. Taljasta ja nahasta, sek\u00e4 sarvista ja luista on aina tehty vaatteita ja tarve-esineit\u00e4. Nyky\u00e4\u00e4n poron nahka onkin monen huippumuotisuunnittelijan m\u00e4rk\u00e4 p\u00e4iv\u00e4uni uniikkina materiaalina. Lemmikkiruokamarkkinoilla poro on eritt\u00e4in arvostettu raaka-aine, joka her\u00e4tt\u00e4\u00e4 positiivisia mielikuvia. Eettisesti valveutunut kuluttaja arvostaa koko el\u00e4imen korkeaa k\u00e4ytt\u00f6astetta.<\/p>\n

Poronhoidolla on sit\u00e4 harjoittaville merkityst\u00e4 ty\u00f6n lis\u00e4ksi my\u00f6s oman identiteetin m\u00e4\u00e4ritt\u00e4misess\u00e4. Se koetaan taloudellisen toiminnan lis\u00e4ksi el\u00e4m\u00e4ntapana, joka omaksutaan sosiaalistumalla elinkeinoon ja sen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin lapsesta l\u00e4htien. My\u00f6s sosiaalinen verkosto rakentuu vahvasti yhteis\u00f6llisyyteen perustuvan poronhoidon piiriin. (Kiet\u00e4v\u00e4inen, Vatanen & Ronkainen 2013, s.25-26). \u00a0Poronhoitoa harjoittavissa perheiss\u00e4 poro on niin vahvassa roolissa osana el\u00e4m\u00e4ntapaa, ett\u00e4 parhaimmillaan se saa osakseen tuotantoel\u00e4imelle poikkeuksellista syv\u00e4\u00e4 arvostusta. Arvostusta ilment\u00e4\u00e4 el\u00e4imen kokonaisvaltaisen hy\u00f6dynt\u00e4misen lis\u00e4ksi sille tarjottu hyv\u00e4 hoito sek\u00e4 halu antaa sille arvokas loppu.<\/p>\n

Eettinen tuotanto on kest\u00e4v\u00e4\u00e4 koulutusta<\/h2>\n

Lapin AMKin hallinnoiman, ESR-rahoitteisen POROPEDA-hankkeen koulutuksissa painotetaan el\u00e4inten hyvinvoinnin toteutumista porojen teurastuksessa. Kuluttajien odotusten t\u00e4yttymisen lis\u00e4ksi el\u00e4inten hyvinvoinnin huomioimista edellytt\u00e4\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6. Teurastamoty\u00f6ss\u00e4 el\u00e4vien el\u00e4inten k\u00e4sittelyst\u00e4 aina kuoleman varmistamiseen asti toimivissa teht\u00e4viss\u00e4 vaaditaan kelpoisuus, jonka tarkoituksena on turvata el\u00e4inten hyvinvoinnin toteutuminen (Lopetusasetus 2009). Yhteisty\u00f6ss\u00e4 Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kanssa toteutettu koulutuspilotointi porojen hyvinvoinnin turvaamiseksi teurastuksessa on ker\u00e4nnyt osallistujam\u00e4\u00e4ri\u00e4 yli odotusten.<\/p>\n

Hankkeessa rakennettava virtuaaliteurastamo mahdollistaa teurastuksen opettelun 3D-maailmassa ennen siirtymist\u00e4 ty\u00f6skentelyyn el\u00e4vien el\u00e4inten kanssa. T\u00e4m\u00e4 parantaa osaltaan teurastusty\u00f6n eettisyytt\u00e4. Lis\u00e4ksi koulutus pit\u00e4\u00e4 yll\u00e4 teurastamoverkoston s\u00e4ilymist\u00e4 ja tuottajatason osaamista. Perinteisesti ammattitaitoon liittyv\u00e4 osaaminen on siirtynyt is\u00e4lt\u00e4 ja \u00e4idilt\u00e4 pojalle ja tytt\u00e4relle. Koulutuslaitoksesta saatava lis\u00e4osaaminen auttaa vastaamaan muuttuvan maailman vaatimuksiin.<\/p>\n

Suomi ei ole yksin muuttuvassa maailmassa. Interreg Nord -hankkeessa yhdistimme voimat ruotsalaisten kanssa, kun haemme ratkaisuja poronlihan tuotannon ty\u00f6voimapulaan. Koulutus on silta, joka tuo yhteen hyv\u00e4t k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t kahta puolen rajaa. Kokemusten vaihtaminen kansalliset rajat ylitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 koulutuksessa on erinomainen keino luoda verkostoja ja lis\u00e4t\u00e4 osaamista.<\/p>\n

Parhaimmillaan koulutus kasvattaa tiedonjanoa, joka on yksil\u00f6n ja elinkeinon kehittymisen moottori. Yhdest\u00e4 koulutuksesta ei tule valmiiksi osaajaksi, mutta jokainen koulutus auttaa poronhoitajaa kehittym\u00e4\u00e4n elinik\u00e4iseksi oppijaksi. T\u00e4m\u00e4 auttaa meit\u00e4 jokaista muistamaan eettisen el\u00e4intuotannon merkityksen ja porotalouden sen hyv\u00e4n\u00e4 esimerkkin\u00e4.<\/p>\n

L\u00e4hteet<\/h2>\n

Cohen, J., Pulliainen, J., M\u00e9nard, C. B., Johansen, B., Oksanen, L., Luojus, K., ja Ikonen, J. (2013). Effect of reindeer grazing on snowmelt, albedo and energy balance based on satellite data analyses. Remote Sensing of Environment, 135, 107-117.<\/p>\n

Kiet\u00e4v\u00e4inen, A., Vatanen, E., & Ronkainen, S. (2013). Porotalouden taloudelliset ja ty\u00f6llist\u00e4v\u00e4t vaikutukset sek\u00e4 muut arvot: kohti kokonaisarvoa? Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisi\u00e4 julkaisuja B. Tutkimusraportteja ja selvityksi\u00e4 63.<\/p>\n

Kiet\u00e4v\u00e4inen, A., Vatanen, E. & Ronkainen, S. 2013. Porotalouden taloudelliset ja ty\u00f6llist\u00e4v\u00e4t vaikutukset sek\u00e4 muut arvot: kohti kokonaisarvoa? Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisi\u00e4 julkaisuja B. Tutkimusraportteja ja selvityksi\u00e4 63.<\/p>\n

Komission delegoitu asetus (EU) 2019\/624 lihantuotantoa koskevan virallisen valvonnan suorittamista sek\u00e4 el\u00e4vien simpukoiden tuotanto- ja uudelleensijoitusalueita koskevista erityiss\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017\/625 mukaisesti.<\/p>\n

Kotro, J., Jalkanen, L., Latvala, T., Kumpulainen, K., J\u00e4rvinen, M., & Forsman-Hugg, S. (2011). Mist\u00e4 suomalainen ruokaketju voi olla ylpe\u00e4? N\u00e4kemyksi\u00e4 suomalaisen ruokaketjun lis\u00e4arvotekij\u00f6ist\u00e4. MTT Kasvu 15.<\/p>\n

K\u00e4rpp\u00e4, J., Laurila, T. ja Lundgren, K. Suomen ymp\u00e4rist\u00f6opisto SYKLI. 2009. Kest\u00e4v\u00e4\u00e4 ammatillista koulutusta – n\u00e4k\u00f6kulmia ekologiseen, sosiaaliseen, kulttuuriseen ja taloudelliseen kest\u00e4v\u00e4\u00e4n kehitykseen. Edita Prima Oy, Helsinki.<\/p>\n

Lopetusasetus 2009. Neuvoston asetus (EY) N:o 1099\/2009 el\u00e4inten suojelusta lopetuksen yhteydess\u00e4.<\/p>\n

Oksanen, L. 2013. Poro ilmaston viilent\u00e4j\u00e4n\u00e4. Poromies 3\/2013.<\/p>\n

Tuotantoel\u00e4inten hyvinvoinnin neuvottelukunta, 2014. Lausunto tuotantoel\u00e4inten olennaisista k\u00e4ytt\u00e4ytymistarpeista 16.9.2014. Viitattu 13.10.2020. Saatavilla: https:\/\/mmm.fi\/documents\/1410837\/1982758\/TEHVNK_Tuotantoelainten_olennaiset_kayttaytymistarpeet_valmis__16.9.2014.pdf\/77afc7af-82fa-4a84-9a73-aab4a146be58\/TEHVNK_Tuotantoelainten_olennaiset_kayttaytymistarpeet_valmis__16.9.2014.pdf<\/p>\n

Virtanen, A. 2006. Kest\u00e4v\u00e4 kehitys luonnonvara- ja ymp\u00e4rist\u00f6alalla. Teoksessa Kaivola, T. ja Rohweder, L. (toim). Korkeakouluopetus kest\u00e4v\u00e4ksi. Opas YK:n kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 edist\u00e4v\u00e4n koulutuksen vuosikymment\u00e4 varten. OPM:n julkaisuja 2006:4.<\/p>\n

Vilja, M. 2019. Porotalouden kannattavuus heikkeni hieman. Luonnonvarakeskus. Viitattu 13.10.2020. Saatavilla: https:\/\/www.luke.fi\/uutinen\/porotalouden-kannattavuus-heikkeni-hieman\/.<\/p>\n

Van Zanten, H. H., Herrero, M., Van Hal, O., R\u00f6\u00f6s, E., Muller, A., Garnett, T., … ja De Boer, I. J. (2018). Defining a land boundary for sustainable livestock consumption. Global Change Biology, 24(9), 4185-4194.<\/p>\n

 <\/p>\n

Asiasanat: porotalous, eettinen kulutus, el\u00e4inten hyvinvointi, kest\u00e4v\u00e4 kehitys<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Mit\u00e4 tehostetumpaa el\u00e4intuotanto ihmisen rajoittamissa olosuhteissa on, sit\u00e4 pienemm\u00e4t mahdollisuudet el\u00e4imell\u00e4 on toteuttaa luontaisia k\u00e4ytt\u00e4ytymistarpeitaan. On vaikea kuvitella hy\u00f6tyel\u00e4int\u00e4, joka voisi toteuttaa luontaisia k\u00e4ytt\u00e4ytymistarpeitaan paremmin kuin poro.\u00a0<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":2960,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[377673,110187],"tags":[115188,115184,54578,43350],"class_list":["post-2608","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-3-2020","category-teema-artikkeli","tag-elaimet","tag-elintarvikkeet","tag-hankkeet","tag-kestava-kehitys"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2020\/10\/Majuri-Muuttoranta-teema-artikkeli-3-2020.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-G4","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2608","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2608"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2608\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2609,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2608\/revisions\/2609"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2960"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2608"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2608"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2608"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}