{"id":2617,"date":"2020-10-29T07:06:55","date_gmt":"2020-10-29T05:06:55","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=2617"},"modified":"2021-01-26T10:55:23","modified_gmt":"2021-01-26T08:55:23","slug":"ravinteidenkin-pitaa-kiertaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2020\/10\/29\/ravinteidenkin-pitaa-kiertaa\/","title":{"rendered":"Ravinteidenkin pit\u00e4\u00e4 kiert\u00e4\u00e4"},"content":{"rendered":"<p style=\"text-align: right\"><a href=\"http:\/\/www.lapinamk.fi\/loader.aspx?id=cc3447f2-7275-4b57-873c-7712d5507923\">Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n<p><em>Eija Raimovaara, ymp\u00e4rist\u00f6insin\u00f6\u00f6ri (YAMK), projektiasiantuntija, HAMK Bio -tutkimusyksikk\u00f6, H\u00e4meen ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n<p><em>Kalle Santala, mets\u00e4talousinsin\u00f6\u00f6ri (YAMK), tuntiopettaja ja projektisuunnittelija, Tulevaisuuden biotalous, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Yhteytt\u00e4minen eli fotosynteesi on luonnon tarjoama ekosysteemipalvelu, joka tuottaa ilmakeh\u00e4\u00e4n happea ja on ravintoketjun alkupiste. Yhteytt\u00e4misess\u00e4 kasvin viherhiukkasissa vesi ja hiilidioksidi yhdistyv\u00e4t auringon valoenergian avulla sokeriksi samalla, kun vesimolekyylin sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4 happi vapautuu ilmakeh\u00e4\u00e4n. Viherhiukkasten rakentamiseksi ja yll\u00e4pit\u00e4miseksi kasvi tarvitsee ravinteita, ilman ravinteita ei siis olisi elollista el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Fosfori ja typpi ovat kaliumin ohella p\u00e4\u00e4ravinteita, joita kasvi tarvitsee suhteellisesti eniten kasvaakseen. Fosforiin ja typpeen liittyy laajaa tutkimusta ja teollisuutta mutta ennen kaikkea ne ovat kytk\u00f6ksiss\u00e4 ruuantuotantoon ja siten ne ovat l\u00e4sn\u00e4 jokaisen arjessa.<\/p>\n<p>Ruuantuotantoon valjastetuille pelloille ajettavat lannoitteet ovat nykyisin pitk\u00e4lti teollisesti valmistettuja. Fosforia louhitaan kallioper\u00e4st\u00e4 ja typen sidontaan ilmakeh\u00e4st\u00e4 tarvitaan valtavasti energiaa. Kest\u00e4vyyden kannalta on j\u00e4rkev\u00e4\u00e4, ett\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otetut typpi- ja fosforivarat saadaan pysym\u00e4\u00e4n kierrossa mahdollisimman pitk\u00e4\u00e4n. Fosfori on ehtyv\u00e4 luonnonvara ja typen sidonnasta aiheutuu energian k\u00e4yt\u00f6n my\u00f6t\u00e4 ilmastovaikutuksia ja kustannuksia.<\/p>\n<p>Luonnossa typpi kiert\u00e4\u00e4 tuottajien kautta kuluttajille ja sielt\u00e4 hajottajille, jotka palauttavat sen nitrifikaation kautta tuottajille k\u00e4ytt\u00f6kelpoiseen muotoon. Fosfori puolestaan liukenee rapautumisen kautta kallioper\u00e4st\u00e4 veteen, kulkeutuu ravintoketjun l\u00e4pi ja palautuu hajottajien kautta j\u00e4lleen tuottajien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Ruuantuotannon kannalta luontainen ravinteiden kierron prosessi on liian tehoton ja siksi sit\u00e4 tehostetaan lannoituksella.<\/p>\n<h2>Kierr\u00e4tyslannoitteilla kest\u00e4vyytt\u00e4<\/h2>\n<p>Ihminen nopeuttaa ravinteiden kiertoa ekosysteemiss\u00e4 lannoittaessaan peltoja ja sit\u00e4 my\u00f6t\u00e4 parantaakseen satoja. Entisaikaan, nykyist\u00e4 pienimuotoisemmassa maataloudessa ravinteet kiersiv\u00e4t ihmisten ja tuotantoel\u00e4inten j\u00e4t\u00f6sten kautta kuivak\u00e4ym\u00e4l\u00e4st\u00e4 ja lantalasta takaisin pellolle ja sielt\u00e4 p\u00f6yt\u00e4\u00e4n. Nykyisin jo pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n logististen syiden vuoksi It\u00e4- ja Pohjois-Suomessa, eli niin sanotussa Liha-Suomessa tuotettu el\u00e4inten lanta ei p\u00e4\u00e4dy Etel\u00e4- ja Lounais-Suomen eli Vilja-Suomen pelloille.<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/www.karjalainen.fi\/uutiset\/uutis-alueet\/talous\/item\/165075\">Elintarviketeollisuus on vastustanut kierr\u00e4tysravinteiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 elintarviketuotannossa<\/a>, koska <a href=\"https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-10148145\">kuluttajat eiv\u00e4t halua ostaa kierr\u00e4tysravinteilla kasvatettua ruokaa<\/a>. \u00a0Ihmisulosteiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 lannoitteina rajoittaa suurimmaksi osaksi asenneilmapiiri ja <a href=\"https:\/\/www.vvy.fi\/site\/assets\/files\/3078\/yhdyskuntalietteen_ka_sittelyn_ja_hyo_dynta_misen_nykytilannekatsaus_vvy_nr_57.pdf\">vuonna 2017 puhdistamolietteist\u00e4 vain 40 % p\u00e4\u00e4tyi takaisin pelloille<\/a>.<\/p>\n<h2>Opi ravinteista!<\/h2>\n<p>Jotta ravinteet saadaan pystym\u00e4\u00e4n kierrossa mahdollisimman pitk\u00e4\u00e4n ja siten ruuantuotannosta tulee kest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4, t\u00e4ytyy kuluttajien tietoisuutta ravinneasioista lis\u00e4t\u00e4. Ravinteiden kierr\u00e4tyksen merkitys esimerkiksi It\u00e4meren tilan parantamiseksi on tuotava entist\u00e4 vahvemmin esille, sill\u00e4 sit\u00e4 ei nykyisin riitt\u00e4v\u00e4sti tunneta ja tiedosteta.<\/p>\n<p>Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n ravinteiden kierr\u00e4tyksen edist\u00e4mist\u00e4 ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelman rahoittamassa Opi ravinteista! (ORAS!) -hankkeessa tuotetaan ravinnekierron viimeisimpiin tutkimustuloksiin ja trendeihin keskittyv\u00e4\u00e4 opetus- ja viestint\u00e4materiaalia eri koulutusasteiden ja -alojen tarpeisiin. Tavoitteena on edist\u00e4\u00e4 koulutuksellisin ja viestinn\u00e4llisin keinoin vesien tilan parantumista ja ravinnekierr\u00e4tyksen tunnettuuden ja hyv\u00e4ksytt\u00e4vyyden lis\u00e4\u00e4ntymist\u00e4.<\/p>\n<p>Hankkeen tuloksena on tuotettu koulutus- ja viestint\u00e4materiaaleja, jotka her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t kohderyhmiss\u00e4 oivalluksia ja kiinnostusta ravinteiden kierr\u00e4tyst\u00e4 kohtaan. Tuotetut koulutusmateriaalit ovat avoimesti saatavilla, jolloin mik\u00e4 tahansa toimija voi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 materiaaleja parhaaksi katsomallaan tavalla.<\/p>\n<p><strong>Opi ravinteista!<\/strong> -hankkeen toteuttajina on kolme ammattikorkeakoulua; H\u00e4meen ammattikorkeakoulu, Lapin ammattikorkeakoulu ja Tampereen ammattikorkeakoulu sek\u00e4 toisen asteen kouluttaja Suomen ymp\u00e4rist\u00f6opisto SYKLI. Oppilaitosten opiskelijat ovat olleet aktiivisia koulutusmateriaalien tuottajia ja samalla he ovat saaneet tietoa ravinnekierrosta. He ovat tuottaneet muun muassa ravinteita ja ravinnekierr\u00e4tyst\u00e4 k\u00e4sittelevi\u00e4 mobiili- ja lautapelej\u00e4, postereita, diaesityksi\u00e4 sek\u00e4 videoita. Materiaaleja tarjotaan esimerkiksi koulujen opettajille ravinnekierr\u00e4tyksen opettamiseksi.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone size-large wp-image-2592\" src=\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2020\/10\/Kuva-1-Santala-ravinnejuttu-1280x853.jpg\" alt=\"\" width=\"900\" height=\"600\" srcset=\"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2020\/10\/Kuva-1-Santala-ravinnejuttu-1280x853.jpg 1280w, https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2020\/10\/Kuva-1-Santala-ravinnejuttu-600x400.jpg 600w, https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2020\/10\/Kuva-1-Santala-ravinnejuttu-110x73.jpg 110w, https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2020\/10\/Kuva-1-Santala-ravinnejuttu.jpg 1380w\" sizes=\"auto, (max-width: 900px) 100vw, 900px\" \/><\/p>\n<p>Kuva 1: Entisaikana kuivak\u00e4ym\u00e4l\u00f6iden j\u00e4tteet leviteltiin pelloille. Samalla ulosteisiin sitoutuneet ravinteet palasivat takaisin ruuantuotantoon.<\/p>\n<h2>Kirjallisuutta:<\/h2>\n<p>Yhdyskuntalietteen k\u00e4sittelyn ja hy\u00f6dynt\u00e4misen nykytilannekatsaus:\u00a0 https:\/\/www.vvy.fi\/site\/assets\/files\/3078\/yhdyskuntalietteen_ka_sittelyn_ja_hyo_dynta_misen_nykytilannekatsaus_vvy_nr_57.pdf<\/p>\n<p>Puhdistamolietteell\u00e4 kasvatettu ruoka ei mene en\u00e4\u00e4 kaupaksi \u2013 kuluttaja ei halua sy\u00f6d\u00e4 viem\u00e4riin laskemiaan aineita. https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-10148145<\/p>\n<p>J\u00e4tevesilietteen pitk\u00e4aikaisesta fosforilannoitusvaikutuksesta ja k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n liittyvist\u00e4 riskeist\u00e4 uutta tutkimustietoa. https:\/\/www.syke.fi\/fi-FI\/Ajankohtaista\/Jatevesilietteen_pitkaaikaisesta_fosfori(58638)?fbclid=IwAR2-e3EJEqVOMH0EugOFbKuo6EL7ML1nR0mEiHc_x5uyqQexuG_nmBrSuoA<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>\u00a0<\/strong><\/p>\n<p>Asiasanat: ravinteet, lannoite, kierr\u00e4tys<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kuluttajat eiv\u00e4t halua ostaa kierr\u00e4tysravinteilla kasvatettua ruokaa. Asenneilmapiirin vuoksi vain alle puolet puhdistamolietteist\u00e4 p\u00e4\u00e4tyy pelloille. Jotta ravinteet saadaan pystym\u00e4\u00e4n kierrossa mahdollisimman pitk\u00e4\u00e4n ja siten ruuantuotannosta tulee kest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4, t\u00e4ytyy kuluttajien tietoisuutta ravinneasioista parantaa.<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":2956,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[377673,110187],"tags":[110378,115188,115184,54578,43350,115164,115158],"class_list":["post-2617","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-3-2020","category-teema-artikkeli","tag-biotalous","tag-elaimet","tag-elintarvikkeet","tag-hankkeet","tag-kestava-kehitys","tag-kiertotalous","tag-luonnontuotteet"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2020\/10\/Raimovaara-Santala-teema-artikkeli-3-2020.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-Gd","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2617","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2617"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2617\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2618,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2617\/revisions\/2618"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2956"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2617"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2617"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2617"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}