{"id":2619,"date":"2020-10-29T07:06:24","date_gmt":"2020-10-29T05:06:24","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=2619"},"modified":"2021-01-26T10:56:56","modified_gmt":"2021-01-26T08:56:56","slug":"mustan-kullan-paikallistuotantoa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2020\/10\/29\/mustan-kullan-paikallistuotantoa\/","title":{"rendered":"Mustan kullan paikallistuotantoa"},"content":{"rendered":"

Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n

\u00a0<\/em>Sanna Vinblad, agrologi (AMK), projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6, Tulevaisuuden biotalous, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n

\u00a0<\/em><\/p>\n

Ei, nyt ei ole kyse \u00f6ljyst\u00e4, vaan hevosenlannasta. \u201dT\u00e4\u00e4lt\u00e4k\u00f6 sit\u00e4 mustaa kultaa saa? kaikui kysymys, kun M\u00e4ntyvaarassa kompostoitua hevosenkuivikelantaa jaettiin Rovaniemell\u00e4 Ekoa Arkeen tapahtumassa. Paikalliset tunnistivat \u201dmustan kullan\u201d eli hevosenlannan arvon lannoitteena ja maanparannusaineena. Keskusteluissa vilisi hyv\u00e4t perinteikk\u00e4\u00e4t lannan k\u00e4ytt\u00f6kohteet ja ajatuksia vaihdetiin uusista k\u00e4ytt\u00f6kohteista, kuten laatikkoviljelmist\u00e4 ja pensaiden istutuskuopista. Samalla nousi kuitenkin esiin haaste: nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 hevosenlannan hankkiminen ei ole en\u00e4\u00e4 helppoa. Paikallista kuluttajille suunnattua valmista tuotetta ei ole markkinoilla, eik\u00e4 monillakaan ollut paikallisten tallien kanssa muodostunut vakiintunutta k\u00e4yt\u00e4nnett\u00e4 lannan luovutuksen ja vastaanoton tavoille.<\/p>\n

Rovaniemell\u00e4 raaka-ainetta eli hevosenlantaa on kuitenkin reilusti tarjolla. Lis\u00e4\u00e4 syntyy ymp\u00e4ri vuoden, kaikkiaan noin 300 hevosen voimin. T\u00e4st\u00e4 3 000 tonnin vuosittaisesta lantam\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 noin puolet tulee M\u00e4ntyvaaran ravirata-alueelta. Rovaniemen talliyritt\u00e4jill\u00e4 on kiinnostusta l\u00f6yt\u00e4\u00e4 lannalle hy\u00f6dyllisi\u00e4 ja edullisia sijoituskohteita, peltoja kun heill\u00e4 itsell\u00e4\u00e4n on en\u00e4\u00e4 harvakseltaan, eik\u00e4 lantaa saa ajaa en\u00e4\u00e4 kaatopaikalle. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 hevosenlantaa otetaan maksullisesti vastaan bioj\u00e4tteen\u00e4 Kierr\u00e4tyspuisto Residuumin Bioasemalla. Lis\u00e4ksi Jokateko Ky noutaa maksua vastaan lantaa ja hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 M\u00e4ntyvaarassa biomullantuotannossa. Muutamat alueen kuljetusyritt\u00e4j\u00e4t my\u00f6s noutavat lantaa maksua vastaan ja hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t sit\u00e4 mm. maanrakennust\u00f6iss\u00e4. (Pesola, Ranta & Vinblad 2020.) Raaka-ainetta riitt\u00e4isi hy\u00f6dynnett\u00e4v\u00e4ksi paikallisille, sen jalostaminen olisi my\u00f6s mahdollista esimerkiksi lannoite- ja maanparannustuotteeksi. Paikallisen kysynn\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmaa \u201dMustan kullan\u201d jalosteille puoltaa my\u00f6s kulutusmuutos, joka oli n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4 koronan kurittaman kev\u00e4\u00e4n aikana myyntipiikkin\u00e4, kun kaupoista oli multas\u00e4kit loppua kesken.<\/p>\n

Biomulta kauppatavarana<\/h2>\n

Hevosenlanta on erinomainen maanparannusaine, se parantaa maan biologista aktiivisuutta ja maan rakennetta sek\u00e4 korvaa poistuvaa humusta. Lannalla on my\u00f6s ravinneominaisuuksia, siin\u00e4 on kaliumia kohtuullisesti, mutta fosforia ja typpe\u00e4 melko v\u00e4h\u00e4n. (Vna 1250\/2014). Ravinnepitoisuudet vaihtelevat k\u00e4ytetyn kuivikkeen, sonta-kuivike-suhteen ja hevosen ruokinnan mukaan. Hyv\u00e4ll\u00e4 kompostoinnilla saadaan lannoitusarvoa parannettua ja pel\u00e4ttyj\u00e4 rikkakasveja v\u00e4hennetty\u00e4.<\/p>\n

Hevosenlanta on siis itsess\u00e4\u00e4n hyv\u00e4 raaka-aine, ja jalostettuna mullaksi se on kohtuullinen kauppatavara. Esimerkiksi Jokateko Ky:lt\u00e4 on Rovaniemen seudun isommille pihakohteille ja rakennusty\u00f6maille saatavilla M\u00e4ntyvaaran hevosenlannasta aumakompostissa valmistettua biomultaa (Jokateko Ky 2014). Lanta toimii my\u00f6s muiden biomassojen kanssa yhdistettyn\u00e4. Rovaniemell\u00e4 sivuvirtojen hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 olisi mahdollista kehitt\u00e4\u00e4 yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 esimerkiksi Napapiirin Residuumin puutarhaj\u00e4tett\u00e4 hevosenlantakompostiin. Puutarhaj\u00e4te se on soveltuva raaka-aine mullantuotantoon, kunhan rikka- ja vieraskasvitorjunta huomioidaan.<\/p>\n

Jotta multakauppa k\u00e4visi on tuottajien ja ostajien kohtaaminen mahdollistettava. Maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n selvityksess\u00e4 (2019) todetaan, ett\u00e4 toimijoiden kohtaamiseksi ja tuotteiden ja biomassojen v\u00e4litt\u00e4miseksi on Suomessa tehty muutamia yhteisi\u00e4 foorumeita ja kauppapaikkoja. N\u00e4iden toiminta ei ole kuitenkaan vakiintunut k\u00e4ytt\u00e4jien kiinnostuksen, toiminnan yll\u00e4pidon tai muun syyn vuoksi. ProAgrian ja MTK ry:n lantap\u00f6rssit ja -pankit ovat saaneet uusimman seuraajan Envitecpolis Oy:n Helmet aluemallinnus ohjelmasta. Helmet ohjelmaa on k\u00e4ytetty mm. Pirkanmaalla ja Varsinaissuomessa, ja sen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto voisi olla mahdollista my\u00f6s pohjoisemmassa Suomessa. (Luostarinen, Tampio, Berlin, Gr\u00f6nroos, Kauppila, Koikkalainen, Rasa, Salo, Turtola, Valve & Ylivainio 2019, s. 19.) Ratkaistavaksi j\u00e4\u00e4 kuitenkin edelleen yksitt\u00e4isten kuluttaja-asiakkaiden saavuttaminen ja heille sopivien tuotteiden kehitt\u00e4minen.<\/p>\n

Lannoitetta ja maanparannusainetta yksityisille kuluttajille<\/h2>\n

Yhten\u00e4 ratkaisuna yksitt\u00e4isten kuluttajien ja tuottajien kohtaamispaikan osalta on ollut matalan kynnyksen lantap\u00f6rssit sosiaalisessa mediassa. T\u00e4st\u00e4 hyv\u00e4 esimerkki on Hevosenlantaa kotipuutarhureille Facebook -ryhm\u00e4, joka toimii paljolti etel\u00e4isemm\u00e4ss\u00e4 Suomessa. Liiketoiminnasta ei n\u00e4iss\u00e4 juuri ole kysymys vaan lantaa luovutetaan usein halukkaille ilmaiseksi tai pient\u00e4 korvausta vastaan. Luovutussopimuksia ei tarvita, kun hevosenlantaa luovutetaan pienimuotoisesti tilalta suoraan, eik\u00e4 lanta sis\u00e4ll\u00e4 tartuntataudin levi\u00e4misriski\u00e4 eik\u00e4 tilalla ole todettu hukkakauraa (Hevostietokeskus 2020). Rovaniemell\u00e4 ei ole vastaavaa yleist\u00e4 sosiaalisenmedian kauppapaikkaa, mutta esimerkiksi muut Facebookin ryhm\u00e4t ovat tarvittaessa toimineet pienimuotoisesti tallitoimijoiden ja kuluttajien viestinv\u00e4lityspaikkana. Mik\u00e4li varsinaista lantap\u00f6rssi\u00e4 ryhdytt\u00e4isi perustamaan, voisi haasteeksi muodostua aktiivisten toimijoiden puuttuminen. Yksi vaihtoehto on Rovaniemen raviradan nettisivujen hy\u00f6dynt\u00e4minen lannan saatavuudesta tiedottamisessa. N\u00e4in kuluttajat voisivat l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tallitoimijoiden yhteystiedot ja sovittaessa k\u00e4yd\u00e4 itse per\u00e4k\u00e4rryill\u00e4 hakemassa lantaa kompostoitavaksi.<\/p>\n

S\u00e4kkitavarana hevosenlantaa on jonkin verran tarjolla kuluttajille, paikallista vaihtoehtoa ei Rovaniemell\u00e4 tai Lapissa kuitenkaan ole. Nyt voisi olla sopiva aika tuoda multa- ja kanankakkapussin ostajille paikallinen tuotevaihtoehto my\u00f6s kaupanhyllylle. Jalostamalla ja tuotteistamalla paikallista hevosenlantaa tuettaisi kuluttajatarpeiden t\u00e4yttymist\u00e4, tallitoimijoiden lantahuolintahaasteiden helpottamista sek\u00e4 paikallistalouden kehitt\u00e4mist\u00e4. Lannan jalostamisesta ja tuotteistamisesta on olemassa jo esimerkkej\u00e4. Biolan Oy tuotteistanut lannoitevalikoimaansa Hevonkakkalannoitteen ja maanparannusaineiden valikoimiin Hevonkakkakompostin. Lannoite on hygieeninen kompostoidusta hevosenlannasta valmistettu rakeistettu luomulannoite ja puolestaan Hevonkakkakomposti on turvekuivikkeista hevosenlantakompostia (Biolan 2020). P\u00e4lk\u00e4neell\u00e4 toimiva Humuspehtoori Oy on my\u00f6s tuotteistanut kompostoidun hevosenlannan. Vuonna 2016 he vastaanottivat noin 2 200 tonnia hevosenlantaa alueellaan Pehtoorin Hevosvoima tuotteen raaka-aineeksi. T\u00e4m\u00e4 luomulannoite soveltuu orgaanisen aineksen ja ravinteiden lis\u00e4\u00e4miseen, erityisesti sit\u00e4 suositellaan k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi perunalle. \u00a0(Humuspehtoori 2020.)<\/p>\n

Esimerkkej\u00e4 on olemassa my\u00f6s talliyritt\u00e4jien omasta liiketoiminnasta. Muutamat tallit ovat ottaneet ohjat omiin k\u00e4siin lantahuolinnan ratkaisuissa ja tuotteistaneet hevosenlannan markkinoille asti. Oulun Pikkarilassa sijaitsevan Mika K\u00e4m\u00e4r\u00e4isen 16 paikkaisen hevostallin lannat ja kuivikkeena k\u00e4ytetyt rahkaturpeet rumpikompostoidaan ja s\u00e4kitet\u00e4\u00e4n valmiiksi lannoitetuotteeksi. Tuotetta myyd\u00e4\u00e4n Ruokaviraston hyv\u00e4ksym\u00e4n\u00e4 luonnonlannoiteseoksena nimell\u00e4 Pollen Puhti. Tuotteet myyd\u00e4\u00e4n tilalta s\u00e4kkitavarana (40 litraa) tai per\u00e4k\u00e4rryll\u00e4 sek\u00e4 l\u00e4hialueille toimitetaan kimppatilauksina s\u00e4kkitavaraa. Toiminta on pienimuotoista ja myyntiaika sijoittuu kev\u00e4\u00e4n ja kes\u00e4n ajalle. Pohjois-Suomen alueella ei ole vastaavanlaista rumpukompostorissa valmistettua tuotetta markkinoilla. (Tallihamalainen 2020.) Vantaalta Hakunilasta Poni-Haan 40 hevosen tallilta vastaava tuote kuitenkin l\u00f6ytyy.\u00a0 Rumpukompostoitu Pollen parasta -maanparannusaine (kuva 1.) on my\u00f6s Ruokaviraston valvoma ja hyv\u00e4ksym\u00e4 tuote. (Poni- Haka Oy 2020.) Tilan tuotannosta 2\/3 osa menee kuluttajamyyntiin suurimmaksi osaksi j\u00e4lleenmyyjien kautta ja 1\/3 l\u00e4hitoimijoiden pelloille. Loppuasiakkaat ovat tuotteeseen tyytyv\u00e4isi\u00e4, mutta markkinoilta on haastavaa l\u00f6yt\u00e4\u00e4 omaa
\npaikkaansa isojen toimijoiden vallattua alaa. (Virpi Ranta 2016.)<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuva 1. Pollen parasta -maanparannusainetta myyd\u00e4\u00e4n s\u00e4kkitavarana, p\u00e4\u00e4asiassa j\u00e4lleenmyyjien kautta (Poni-Haka 2020).<\/p>\n

Musta kulta paikallistuotannolla bisnekseksi<\/h2>\n

Rovaniemell\u00e4 hevosenlannan kompostointi ja tuotteistaminen olisi mahdollista, joskaan se ei yksiselitteisesti johda miljoonabisneksiin. J\u00e4lleenmyyjien l\u00f6yt\u00e4minen ja kuluttaja-asiakkaiden ostohalukkuuden her\u00e4tt\u00e4minen on kovaa ty\u00f6t\u00e4 talliyritt\u00e4misen ohessa. Rovaniemell\u00e4 on viel\u00e4 tarkemmin selvitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 jakelukanavat ja j\u00e4lleenmyyj\u00e4t mahdollisille \u201dMustan kullan\u201d -tuotteille. Mahdollisuuksia l\u00f6yt\u00e4\u00e4 j\u00e4lleenmyyji\u00e4 isompien ketjumyym\u00e4l\u00f6iden lis\u00e4ksi ovat paikalliseen tuotantoon nojaavat liikkeet. Pienemp\u00e4\u00e4 volyymi\u00e4 voi myyd\u00e4 my\u00f6s s\u00e4hk\u00f6isten myyntikanavien tai vaikkapa Reko -toiminnan kautta. Tuotteiden yksi myyntipaikka voi olla valmistuspaikan yhteydess\u00e4, esimerkiksi M\u00e4ntyvaara ja Alakorkalon Kiertotalouspuisto ovat asiakkaille jo tuttuja paikkoja ja pienen myyntivirran saavuttaminen sit\u00e4 kautta voi olla mahdollista.<\/p>\n

Kaikki myyntitoiminta tarvitsee kuitenkin toteutuakseen paikallisen tuotannon. Paikallistuotantoa varten on raaka-ainetta saatavissa, sen saatavuuden varmistamiseksi luovutukseen liittyv\u00e4t sopimukset tulisi varmistaa toimijakohtaisesti. Lannan kuljetukseen liittyv\u00e4t palvelut ja tarpeet sek\u00e4 varastoinnin osalta tilatarpeet tulisi ratkaista taloudellisuuden ja ymp\u00e4rist\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulmasta. Taloudellisen n\u00e4k\u00f6kulman osalta pitk\u00e4t kuljetuset\u00e4isyydet heikent\u00e4v\u00e4t kannattavuutta. Yleisesti on arvioitu, ett\u00e4 noin 25 km kuljetuset\u00e4isyys olisi viel\u00e4 kannattavuuden rajoissa (Hevostietokeskus 2020). Vain muutamalla talliyritt\u00e4j\u00e4ll\u00e4 on oma kuljetuskalusto, joten kuljetuspalveluita tarvitaan toiminnan mahdollistamiseksi. Mik\u00e4li yksitt\u00e4inen talli \/ naapuritallit aloittavat toiminnan omien hevostensa lannalla, raaka-aineen kuljetustarve v\u00e4henee. Laajemman tuotannon sijoituskohteeksi M\u00e4ntyvaara tai Alakorkalon kiertotalouspuisto soveltuvat hyvin. Alakorkalossa on vastaavaa kiertotaloustoimintaa jo olemassa ja sielt\u00e4 l\u00f6ytyy vapaita alueita toiminnalle. M\u00e4ntyvaarassa kompostointia toteutetaan t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Jokateko Ky:n toimesta. Olemassa olevan toiminnan kehitt\u00e4minen jalostuksen suuntaan voisi olla my\u00f6s hyv\u00e4 vaihtoehto, jolloin olemassa olevat kuljetuspalvelut ja kompostoinnin sijainti olisivat jo ratkaistu. Mik\u00e4li M\u00e4ntyvaaraan sijoitetaan uutta toimintaa tai kehitet\u00e4\u00e4n olemassa olevaa toimintaa, on pohjavesialue huomioitava.<\/p>\n

Tuotantoalueen ja kuljetuspalveluiden ratkaisujen lis\u00e4ksi itse prosessi on suunniteltava toimivaksi ja alueen volyymille sopivaksi. Lannan jatkok\u00e4sittely valmiiksi tuotteeksi vaatii kompostoinnin esimerkiksi aumassa, s\u00e4kiss\u00e4, tuubissa tai rummussa. Valittavasta vaihtoehdosta riippuen laiteinvestoinnit ovat voivat olla hintavia. Esimerkiksi rumpukompostorin nopeasta ja tasalaatuisesta kompostoinnista voi joutua maksamaan kymmenist\u00e4 tuhansista satoihin tuhansiin euroihin. Puolestaan tuubikompostorit maksavat noin 30-50\u00a0000 euroa, mutta tarvitsevat traktorin toimiakseen. Pienille hevostalleille soveltuvat s\u00e4kkikompostorit maksavat muutamia tuhansia euroja. Koska toimintaa ei ole kokonaan mahdollista automatisoida, tarvitaan my\u00f6s henkil\u00f6ty\u00f6voimaa. Prosessinaikainen seuranta l\u00e4mp\u00f6tilavaatimusten osalta sek\u00e4 tuoteanalyysit ja testit vaativat my\u00f6s oman osansa kustannuksista ja ty\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4. Kompostoitunut kuivikelanta voidaan tarvittaessa viel\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4 esimerkiksi rakeeksi tai pelletiksi (kuva 2). Erilaiset k\u00e4sittelyt nostavat tuotteen valmistuskustannuksia, mutta voivat helpottaa k\u00e4ytett\u00e4vyytt\u00e4. Oli kompostoitu tuote k\u00e4sitelty\u00e4 tai ei, tulee siit\u00e4 lannoitevalmistetta, kun sit\u00e4 pakataan myynti\u00e4 varten. T\u00e4ll\u00f6in tuotannossa ja myynniss\u00e4 on noudatettava Lannoitevalmistelain m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4. Toiminnan k\u00e4ynnist\u00e4minen vaatii siis my\u00f6s hieman p\u00e4\u00e4omaa ja toimivan toimijaverkoston.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuva 2. Lapin ammattikorkeakoulussa on pellet\u00f6ity hevosenlantaa osana Hevosenlannan hy\u00f6dynt\u00e4mismahdollisuudet: Case M\u00e4ntyvaara -hankeen pientestauksia.<\/p>\n

Kaikkiaan paikallistuotanto \u201dMustan kullan\u201d jalostamiseksi on mahdollista ja orastavaa asiakaskiinnostusta tuntuu olevan. Yksitt\u00e4isille talleille t\u00e4llaisesta toiminnasta voisi muodostua mahdollisia sivutuloja, v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin lantahuolinnan kustannukset saadaan siirtym\u00e4\u00e4n l\u00e4hemm\u00e4s nollaa. Isommassa mittakaavassa nykyiset maa-ainesten hy\u00f6dynt\u00e4j\u00e4t ja multatuottajat voisivat kehitt\u00e4\u00e4 toimintaansa kohti jalostetumpia tuotteita. Hevosenlannan jalostamisessa olisi mahdollisuuksia my\u00f6s jopa kokonaan uusille toimijoille tai tallien v\u00e4liselle yhteisty\u00f6lle.<\/p>\n

Muita k\u00e4ytt\u00f6kohteita ja uusia innovaatioita<\/h2>\n

Hevosenlannan kuivikkeeksi jalostaminen olisi yksi tulevaisuuden paikallistuotannon vaihtoehto. Hevosenlannan hy\u00f6dynt\u00e4minen muiden el\u00e4inten kuivikkeena on tutkimuskohteena viel\u00e4 alussa, mutta ei ole poissuljettua, etteik\u00f6 hevosenlanta voisi toimia esimerkiksi lappilaisten nautojen ja lampaiden, koirien tai kanojen kuivikkeena. Hevosenlannalla on my\u00f6s muita, viel\u00e4 tutkimuksen alla olevia k\u00e4ytt\u00f6kohteita, kuten kopsiinin tuotanto. Eurooppalaisten biologien l\u00f6yt\u00e4m\u00e4 kopsiini voi mullistaa terveydenhuollon, sill\u00e4 kopsiini tappaa bakteereita kuten perinteiset antibiootit (Tulikukka de Fresnes 2015). T\u00e4m\u00e4n hy\u00f6dynt\u00e4minen paikallistuotannossa on viel\u00e4 kaukaisissa tulevaisuuden visioissa, mutta kukapa tiet\u00e4\u00e4, miten koronan ja antibioottiresistenssin vastustaminen saavat vauhtia my\u00f6s t\u00e4llaisiin tutkimuksiin ja tuotantotarvetta voisi synty\u00e4 sen kautta.<\/p>\n

Tuotteistamisen uusia tuulia ja innovaatioita voisi hyvinkin hakea my\u00f6s yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 lantaan vaikuteaineita, esimerkiksi luonnontuotteiden tai muiden sivuvirtojen kautta. On mietitt\u00e4v\u00e4, ett\u00e4 voiko n\u00e4in saada lis\u00e4\u00e4 ravinteita lannoitteeseen tai yhdistetty\u00e4 jopa torjunta- ja lannoiteaineet samaan tuotteeseen. Mik\u00e4li \u201dMusta kulta\u201d ei l\u00f6yd\u00e4 viel\u00e4 markkinoitaan, voidaan paikallistuotannon osalta mietti\u00e4 my\u00f6s muita vaihtoehtoja. Lannan merkitys on huomattu my\u00f6s energiatuotannossa sek\u00e4 edelleen jalostettuna esimerkiksi biopolttoaineena. Kiertotalouden mukainen monitasoinen hy\u00f6dynt\u00e4minen toteutuu hyvin, koska esimerkiksi poltosta syntyv\u00e4\u00e4 tuhkaa tai biokaasutuksesta syntyv\u00e4\u00e4 rejekti\u00e4 voidaan tuotteistaa edelleen lannoitteeksi. Rovaniemen paikallisessa tuotannossa t\u00e4llainen vaatisi kuitenkin isompia investointeja ja laajempaa toimijaverkostoa. Alustavia askeleita on kuitenkin otettu jo t\u00e4h\u00e4n suuntaan, esimerkiksi Napapiirin Residuum biokaasulaitokseen liittyv\u00e4n selvitysten kautta.<\/p>\n

L\u00e4hteet:<\/h2>\n

Pesola, O., Ranta, A. & Vinblad. S. 2020. \u00a0M\u00e4ntyvaaran hevoskeskittym\u00e4 kiertotalouden silmin. Kiertotalouden nykytilanne ja potentiaali. Selvitys Hevosenlannan hy\u00f6dynt\u00e4mismahdollisuudet: Case M\u00e4ntyvaara -hanke.<\/p>\n

Valtioneuvoston asetus er\u00e4iden maa- ja puutarhataloudesta per\u00e4isin olevien p\u00e4\u00e4st\u00f6jen rajoittamisesta 1250\/2014<\/a>, liite 2. Viitattu 15.10.2020. Osoitteessa https:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/alkup\/2014\/20141250#Pidp446777248<\/a><\/p>\n

Jokateko Ky. 2014. JoKa TeKo. Etusivu. Viitattu 15.10.2020. Osoitteessa http:\/\/www.jokateko.fi\/<\/a><\/p>\n

Luostarinen, S., Tampio, E., Berlin, T., Gr\u00f6nroos, J., Kauppila, J., Koikkalainen, K., Rasa, K., Salo, T., Turtola, E., Valve, H. & Ylivainio, K. 2019. Keinoja orgaanisten lannoitevalmisteiden k\u00e4yt\u00f6n edist\u00e4miseen. Maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n julkaisuja 2019:5. Viitattu 15.10.2020. Osoitteessa \u00a0https:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/bitstream\/handle\/10024\/161419\/MMM_2019_5_Orgaaniset_lannoitevalmisteet.pdf<\/a><\/p>\n

Hevostietokeskus 2020.Hevosenlannan hy\u00f6dynt\u00e4mismahdollisuuksista. Viitattu 14.10.2020. Osoitteessa https:\/\/hevostietokeskus.fi\/index.php?id=1077&kieli=3<\/a><\/p>\n

Biolan 2020. Biolan tuotteet. Viitattu 15.10.2020. Osoitteessa https:\/\/www.biolan.fi\/tuotteet.html<\/p>\n

Humuspehtoori 2020. Hevosvoima. Viitattu 13.10.2020. Osoitteessa https:\/\/www.humuspehtoori.fi\/lannoitteet\/hevosvoima<\/a><\/p>\n

Hevostalli Mika H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen 2020. Pollen Puhti. Viitattu 13.10.2020. Osoitteessa https:\/\/www.tallihamalainen.fi\/pollen-puhti\/<\/a><\/p>\n

Virpi Ranta 2016. Ponihaan tallin kompostointilaitos. Poni-Haka Oy, Virpi Rannan Power Point -esitys Kaikki irti hevosenlannasta! -seminaarissa S\u00e4\u00e4tytalolla 14.1.2016. https:\/\/www.slideshare.net\/mmmviestinta\/virpi-ranta-ponihaka-oy-ponihaan-tallin-kompostointilaitos<\/a><\/p>\n

Poni-Haka Oy 2020. Pollen parasta -luonnontuote. Viitattu 13.10.2020. Osoitteessa https:\/\/www.ponihaka.fi\/pollen-parasta-kukille-nurmikolle-pellolle-kasvimaahan\/<\/a><\/p>\n

Tulikukka de Fresnes 2015. Hevosen lanta loi toivon antibioottiongelmaan Ylen artikkeli 20.3.2015. Viitattu 13.10.2020. Osoitteessa https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-7879749<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

\u00a0<\/em><\/p>\n

Asiasanat: hevonen, lanta, kiertotalous, biotalous, maanparannusaineet, lannoitteet, ravinteet<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ei, nyt ei ole kyse \u00f6ljyst\u00e4 vaan hevosenlannasta. Hevosenlanta on erinomainen maanparannusaine, se parantaa maan biologista aktiivisuutta ja maan rakennetta sek\u00e4 korvaa poistuvaa humusta. Hevosenlannalla on my\u00f6s muita kaupallisia k\u00e4ytt\u00f6kohteita.<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":2957,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[377673,110187],"tags":[110378,115188,54578,43350,115164,115158],"class_list":["post-2619","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-3-2020","category-teema-artikkeli","tag-biotalous","tag-elaimet","tag-hankkeet","tag-kestava-kehitys","tag-kiertotalous","tag-luonnontuotteet"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2020\/10\/Vinblad-teema-artikkeli-3-2020.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-Gf","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2619","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2619"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2619\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2622,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2619\/revisions\/2622"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2957"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2619"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2619"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2619"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}