{"id":2647,"date":"2020-10-29T07:11:20","date_gmt":"2020-10-29T05:11:20","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=2647"},"modified":"2021-01-26T10:42:39","modified_gmt":"2021-01-26T08:42:39","slug":"ilmastoneutraali-eu-2050-suomi-ja-lappi-jo-2035","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2020\/10\/29\/ilmastoneutraali-eu-2050-suomi-ja-lappi-jo-2035\/","title":{"rendered":"Ilmastoneutraali EU 2050, Suomi ja Lappi jo 2035"},"content":{"rendered":"

Lataa PDF-tiedosto <\/a>
\n<\/em><\/p>\n

Sini Yli-Suvanto, YTM, \u00a0projektisuunnittelija, Tulevaisuuden biotalous, Lapin ammattikorkeakoulu <\/em><\/p>\n

Reeta Sipola, agrologi (YAMK), projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6, Tulevaisuuden biotalous, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

Euroopan komission k\u00e4ynnist\u00e4m\u00e4 vihre\u00e4n kehityksen ohjelma eli Green Deal on laaja ja kunnianhimoinen toimenpidepaketti, jolla halutaan torjua ilmastonmuutoksen ja ymp\u00e4rist\u00f6n pilaantumisen aiheuttamia vakavia uhkia maanosallemme ja koko maailmalle. Ohjelman tavoitteena on merkitt\u00e4v\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4minen, ja Euroopan ilmastoneutraalius vuoteen 2050 menness\u00e4. Suomen hallitusohjelman tavoitteena on, ett\u00e4 Suomi on hiilineutraali jo vuoteen 2035 menness\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tavoite sis\u00e4ltyy my\u00f6s jo voimassa olevaan Lappi-sopimukseen.<\/p>\n

Koko Euroopan unionin talous on tarkoitus muuttaa kest\u00e4v\u00e4ksi toteuttamalla laaja siirtym\u00e4 vihre\u00e4\u00e4n talouteen. T\u00e4m\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 maatalouteen, energiaan, liikenteeseen, rahoitukseen, teollisuuteen ja EU:n ulkosuhteisiin liittyvi\u00e4 toimenpiteit\u00e4. T\u00e4ht\u00e4imess\u00e4 on tehd\u00e4 EU:sta moderni, resurssitehokas ja kilpailukykyinen talous, jossa kasvihuonekaasujen nettop\u00e4\u00e4st\u00f6t on nollattu, talouskasvu on kytketty irti resurssien k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ja muutos on toteutettu sosiaalisesti kest\u00e4v\u00e4sti ja alueiden kannalta oikeudenmukaisesti. Sosiaalisen kest\u00e4vyyden huomioiminen on eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4, jotta muutoksiin sitoudutaan laajasti ja niill\u00e4 tavoitetaan riitt\u00e4v\u00e4 vaikuttavuus.<\/p>\n

Vihre\u00e4 viikko tiedonv\u00e4lityksen tukena<\/h2>\n

Merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 keskustelufoorumina ja n\u00e4yteikkunana EU:n ymp\u00e4rist\u00f6politiikalle on jo l\u00e4hes 20 vuoden ajan toiminut Euroopan komission ymp\u00e4rist\u00f6asioista vastaavan p\u00e4\u00e4osaston j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4 vihre\u00e4 viikko. Tapahtuma kokoaa yhteen eurooppalaisen yhteis\u00f6n k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n ilmastoon ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n liittyvi\u00e4 kysymyksi\u00e4, jakamaan hyvi\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4, keskustelemaan ymp\u00e4rist\u00f6politiikasta, tuottamaan tietoa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon tueksi ja innostamaan kansalaisia osallistumaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toimenpiteisiin ymp\u00e4rist\u00f6n hyv\u00e4ksi.<\/p>\n

T\u00e4n\u00e4 vuonna vihre\u00e4n viikon teemana on luonto ja sen monimuotoisuus. Toukokuussa on hyv\u00e4ksytty EU:n uusi biodiversiteettistrategia vuoteen 2030 saakka. Siin\u00e4 kiinnitet\u00e4\u00e4n huomiota biologisen monimuotoisuuden laajaan merkitykseen yhteiskunnalle ja taloudelle. Vihre\u00e4n kehityksen ohjelma on t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 osassa luonnon k\u00f6yhtymisen pys\u00e4ytt\u00e4misess\u00e4 ja ennallistavien toimenpiteiden toteuttamisessa.<\/p>\n

Lis\u00e4\u00e4 ajankohtaisuutta teemalle tulee koronapandemian kautta, sill\u00e4 luonnon k\u00f6yhtymisen, ilmastokriisien ja el\u00e4inten ja ihmisten v\u00e4lill\u00e4 tarttuvien tautien, zoonoosien, taustalla on samoja syit\u00e4. Koronakriisin j\u00e4lleenrakentamisessa tulee panostaa vihre\u00e4n talouden ratkaisujen edist\u00e4miseen ja uuden teknologian k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoon, jotta samalla rakennetaan uutta kest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4 normaalia.<\/p>\n

Kaikkien huomio kiinnittyy t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 akuuttiin koronakriisiin, mutta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 n\u00e4hd\u00e4, ett\u00e4 ilmastonmuutos voi vaikuttaa maailmaamme jatkossa viel\u00e4 kokonaisvaltaisemmin. Sen vuoksi my\u00f6s toimenpiteidemme ilmastonmuutoksen torjumiseksi tulisi olla yht\u00e4 merkitt\u00e4vi\u00e4. Korona on osoittanut, ett\u00e4 pystymme akuuteissa kriiseiss\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n suuriakin muutoksia lyhyess\u00e4 ajassa. Ilmastonmuutoksen vastaisista toimista t\u00e4ytyy samalla tavalla tulla osa jokap\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4mme, jos halutaan saada aikaan pysyv\u00e4\u00e4 muutosta.<\/p>\n

Green Deal n\u00e4kyv\u00e4ksi Lapissa monin tavoin<\/h2>\n

Osana EU:n vihre\u00e4\u00e4 viikkoa<\/a> j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n alueellisia tapahtumia, joilla teemaa tuodaan esiin alueellisista n\u00e4k\u00f6kulmista ja l\u00e4hemm\u00e4ksi kansalaisia. Lapin vihre\u00e4 viikko j\u00e4rjestettiin EU:n Green Weekin virallisena oheistapahtumana<\/a> laajana hankeyhteisty\u00f6n\u00e4. Tavoitteena oli tuoda paikallistasolla esiin, kuinka paikallisviranomaisten vahva yhteisty\u00f6 tukee vihre\u00e4\u00e4 ja kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kasvua Lapissa. Paikalliset toimijat kokoontuivat yhteen keskustelemaan luonnon monimuotoisuuden tuomista mahdollisuuksista tavoitteista sek\u00e4 haasteista, joita vihre\u00e4\u00e4n talouteen siirtyminen aiheuttaa yhteiskunnalle ja taloudelle.<\/p>\n

Tilaisuuden avasi maakuntajohtaja Mika Riipi Lapin liitosta, jonka j\u00e4lkeen yhteysjohtaja Mervi Nikander esitteli Lapin Green Deal -kokonaisuutta. Nikander kertoi, kuinka valmisteilla oleva uusi Lappi-sopimus on kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteiden mukainen, ja sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 Lapin oman Green Dealin ja sen tiekarttaa m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t teot. Lappi-Sopimuksessa s\u00e4ilyv\u00e4t nelj\u00e4 strategista valintaa ohjaavat kehitt\u00e4mist\u00e4: Arktinen talous, Osaaminen ja innovaatiot sek\u00e4 ty\u00f6llisyys, Hyvinvointi ja luonto, Saavutettavuus, sek\u00e4 lis\u00e4ksi Saamelaisk\u00e4r\u00e4jien valmistelemana Saamelaiskulttuuriosio. Lis\u00e4ksi Lappi-sopimuksen sopimuksen sis\u00e4\u00e4n rakennettaan maakunnan sis\u00e4inen, vapaaehtoinen sopimus, jolla edistet\u00e4\u00e4n maakunnan vihre\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4. Sopimus on tiekartta, joka yhteensovittaa eri toimialojen ja sektoreiden tilanteet ja tarpeet, asettaa yhteiset tavoitteet, valitsee toimenpiteet ja tarjoaa kannustusta vihre\u00e4n kehityksen toimenpiteiden toteuttamiseen.<\/p>\n

Euroopan alueiden komitean varapuheenjohtaja Markku Markkula esitteli puheenvuorossaan EU Green Deal -tuloksia alueiden kumppanuuksien ja yhdess\u00e4 tekemisen avulla. Markkula totesi, ett\u00e4 tiekartan laadinta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Lapissa hyvin lupaavalta. Sen toimeenpanossa t\u00e4ytyy kuitenkin huolehtia, ett\u00e4 sit\u00e4 my\u00f6s seurataan eri tasoilla niin maakuntahallituksen, kaupunkien kuin kunnanvaltuustojenkin kokouksissa. Markkulan mukaan pitk\u00e4j\u00e4nteisest\u00e4 ajattelusta on tultava uusi normaali. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n kehityksen taloudelliset, ekologiset ja erityisesti sosiaaliset ja kulttuuriset ulottuvuudet on integroitava kaikkeen toimintaan. Esimerkiksi budjetointi on teht\u00e4v\u00e4 kest\u00e4vyyden n\u00e4k\u00f6kulmasta. Kest\u00e4vyys ei ole asia, joka voidaan ulkoistaa asiantuntijoiden pohdittavaksi, vaan sen tulee l\u00e4p\u00e4ist\u00e4 kaikkea toimintaamme.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuva 1. Lappiin on valmisteilla oma, alueelliset tavoitteet huomioiva vihre\u00e4n talouden periaatteiden mukainen maakuntaohjelma. Kuva: Anne Saloniemi<\/p>\n

Kunnat kohti vihreit\u00e4 tavoitteita<\/h2>\n

Seminaarin paneelikeskustelussa k\u00e4siteltiin Green Dealin tavoitteita Lapin tasolla. Maakuntajohtajan ja Euroopan alueiden komitean varapuheenjohtajan seuraan liittyi Muonion kunnanjohtaja Laura Enbuska-M\u00e4ki. Osallistujat saivat ensiksi pohdittavakseen millaista tukea kunnat tarvitsevat vihreisiin tavoitteisiin p\u00e4\u00e4semiseksi.<\/em> Markku Markkula toi pohdinnassaan esille eurooppalaisen ulottuvuuden ja kumppanuudet. Kunnilla on isoja teht\u00e4vi\u00e4 ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 edess\u00e4\u00e4n ilmastonmuutokseen liittyen. Tarvitaan ajantasaista tietoa siit\u00e4 miss\u00e4 menn\u00e4\u00e4n, ja riitt\u00e4v\u00e4sti osaamista reagoida tarpeeksi nopeasti erilaisiin muutoksiin.<\/p>\n

Laura Enbuska-M\u00e4ki pohti keinoja, joilla kunnat voisi osallistaa Euroopan tason strategiaty\u00f6h\u00f6n alkaen oman kunnan tasolta. Prosesseissa on oltava mukana ajantasaisen tiedon lis\u00e4ksi arviointia, verkostoja ja kumppaneita, joilta voi saada hyviksi koettuja esimerkkej\u00e4 kunnan omaan ty\u00f6h\u00f6n. Kuntien talousarvioita teht\u00e4ess\u00e4 jokaista yksikk\u00f6 tulisi tarkastella kest\u00e4v\u00e4n kehityksen n\u00e4k\u00f6kulmasta, ja avata k\u00e4sitteet ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti niin ett\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6kset voidaan tehd\u00e4 tietoon perustuen.<\/p>\n

Maakuntajohtaja Riipi listasi kaksi oleellista kysymyst\u00e4 kuntien tarpeista kest\u00e4viin valintoihin liittyen. Ensiksikin osaamista tulee lis\u00e4t\u00e4. Verkostoja tulee hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 eik\u00e4 kaikkea tarvitse keksi\u00e4 uudestaan. Hyvi\u00e4 esimerkkej\u00e4 l\u00f6ytyy jo niin kunnista kuin koko Suomen tasolla. Toiseksi, rahoitusinstrumenttien hy\u00f6dynt\u00e4miseen tulee olla paitsi enemm\u00e4n osaamista, my\u00f6s resursseja. Kunnissa on ker\u00e4tt\u00e4v\u00e4 voimavaroja tarjolla olevan rahoituksen hy\u00f6dynt\u00e4miseen.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi maakuntajohtaja Riipi mainitsi poliittisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon merkityksen. Vallitsevaa arvopohjaa varjostaa n\u00e4kemys, etteiv\u00e4t kest\u00e4v\u00e4n kehityksen vaatimukset koske meit\u00e4. Ratkaisul\u00e4ht\u00f6isesti maakuntajohtaja esitti, ett\u00e4 ideologinen paikallaan seisominen tulisi korvata osallistumalla keskusteluun ja hakemalla ratkaisuja. Muutos vaatii aitoa dialogia.<\/p>\n

Kuntajohtaja Enbuska-M\u00e4ki esitti kunnille ratkaisuksi rohkeutta l\u00e4hte\u00e4 ajattelemaan toimintaa eri tavalla ja kokeilemaan. My\u00f6s Markku Markkula kannatti rohkeaa testausta ja kokeilua. Asioista innostutaan, kun niit\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n tekem\u00e4\u00e4n itse. Esimerkkin\u00e4 Markkula kuvaa Espoon kaupungin osallistumista Kest\u00e4v\u00e4 Espoo -kehitysohjelmaan, <\/a>kansainv\u00e4liseen edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4kaupunkien johtajuusohjelmaan, jossa on sitouduttu saavuttamaan YK:n kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteet (SDG:t, Sustainable Development Goals) vuoteen 2025 menness\u00e4. Tavoitteisiin on onnistuttu sitouttamaan niin kaupungin kuin yritystenkin edustajat ja vastuuhenkil\u00f6t, jotka ty\u00f6pajoissa ja erilaisissa tapahtumissa ovat osana laajempaa toimijaverkostoa. Mukana ovat my\u00f6s Aalto yliopisto ja Laurea Ammattikorkeakoulu. Koulutusorganisaatioiden merkitys on huomattava prosessissa, jonka tavoitteisiin t\u00e4ytyy pysty\u00e4 sitouttamaan laaja toimijaverkosto.<\/p>\n

Politiikasta k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n<\/h2>\n

Panelistit saivat pohdittavakseen my\u00f6s haasteen, miten niin laajan ja vaikeatajuisen asian voisi pukea yhteiseen, helpommin ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4n muotoon. <\/em>Markkula nosti esiin poliittisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon. Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tulee olla oma politiikkaohjelmansa. Kest\u00e4vyys syntyy tekem\u00e4ll\u00e4, konkreettisia esimerkkej\u00e4 seuraamalla ja jakamalla tietoa tapahtumissa. T\u00e4h\u00e4n n\u00e4kemykseen yhtyi my\u00f6s Enbuska-M\u00e4ki: ymm\u00e4rrett\u00e4vyys syntyy konkreettisilla teoilla. Kuntastrategian p\u00e4ivitysty\u00f6ss\u00e4 kest\u00e4vyysn\u00e4k\u00f6kulmat tulee huomioida koko prosessin aikana. Keskustelussa Enbuska-M\u00e4ki per\u00e4\u00e4nkuulutti yhteist\u00e4 maakunnallista sapluunaa, josta saadaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n yhteisi\u00e4 ty\u00f6v\u00e4lineit\u00e4 ja ev\u00e4styksi\u00e4 suunnitelmien viemiseksi k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n

Kaikki panelistit nostivat esiin digitaalisuuden merkityksen ja hy\u00f6dynt\u00e4misen vihre\u00e4\u00e4n talouteen siirtymisess\u00e4. Riipi mainitsi Roadscanners Oy<\/a>:n esimerkkin\u00e4 digitaalisten ratkaisujen rakentamisesta vientituotteeksi. Kuntap\u00e4\u00e4tt\u00e4jien tulee huomioida p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon taloudelliset vaikutukset, jolloin uusien ratkaisujen taloudelliset hy\u00f6dyt on hyv\u00e4 nostaa keskustelujen ytimeen.<\/p>\n

L\u00e4hteet<\/h2>\n

Euroopan komissio 2020. Euroopan vihre\u00e4n kehityksen ohjelma. Viitattu 9.10.2020. https:\/\/ec.europa.eu\/info\/strategy\/priorities-2019-2024\/european-green-deal_fi<\/a><\/p>\n

Eurooppatiedotus 2020. Mik\u00e4 EU:n Green Deal? Viitattu 9.10.2020. https:\/\/eurooppatiedotus.fi\/2020\/03\/04\/mika-eun-green-deal\/<\/a><\/p>\n

Euroopan komissio 2019. EU:n vihre\u00e4 viikko 2019 \u2013 taustatietoa. Viitattu 9.10.2020. https:\/\/ec.europa.eu\/environment\/archives\/greenweek2019\/eugreenweek.eu\/themes\/custom\/eugreenweek\/images\/docs\/pdf\/General-backgrounder\/General-backgrounder-Green-Week-FI.pdf<\/a><\/p>\n

Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6 2020. Hallituksen ilmastopolitiikka: kohti hiilineutraalia Suomea 2035. Viitattu 13.10.2020. https:\/\/ym.fi\/hiilineutraalisuomi2035<\/a><\/p>\n

Vihre\u00e4 Lappi maailmankartalle \u2013 yhteisvoimin! -seminaari 2.10.2020 https:\/\/arcticsmartness.fi\/vihrea-lappi-maailmankartalle-yhteisvoimin-seminaari-2-10\/<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

Asiasanat: vihre\u00e4 talous, ilmastonmuutokset, hiilineutraalius, aluekehitys<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Koko Euroopan unionin talous on tarkoitus muuttaa kest\u00e4v\u00e4ksi toteuttamalla laaja siirtym\u00e4 vihre\u00e4\u00e4n talouteen. Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali jo vuoteen 2035 menness\u00e4. Sama tavoite sis\u00e4ltyy my\u00f6s Lappi-sopimukseen. Teemaa puitiin osana Lapin vihre\u00e4n viikon p\u00e4\u00e4tapahtumaa. <\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":2950,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[377673,110187],"tags":[16076,47144,43350,6751],"class_list":["post-2647","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-3-2020","category-teema-artikkeli","tag-aluekehitys","tag-ilmastonmuutos","tag-kestava-kehitys","tag-talous"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2020\/10\/Yli-Suvanto-Sipola-teema-artikkeli-3-2020.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-GH","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2647","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2647"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2647\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2648,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2647\/revisions\/2648"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2950"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2647"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2647"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2647"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}