{"id":2716,"date":"2020-10-29T07:27:55","date_gmt":"2020-10-29T05:27:55","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=2716"},"modified":"2021-01-21T14:22:26","modified_gmt":"2021-01-21T12:22:26","slug":"kestavan-tuotannon-haasteesta-uusi-mahdollisuus-parempaan-huomiseen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2020\/10\/29\/kestavan-tuotannon-haasteesta-uusi-mahdollisuus-parempaan-huomiseen\/","title":{"rendered":"Kest\u00e4v\u00e4n tuotannon haasteesta uusi mahdollisuus parempaan huomiseen"},"content":{"rendered":"

Lataa PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n

\u00a0<\/em>Jussi Soppela, FT, yliopettaja, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

Suomi muun EU-alueen mukana sitoutui poliittisesti vuonna 2020 kunnianhimoiseen ja haasteelliseen tulevaisuustavoitteeseen uudelle ohjelmakaudelle laaditussa Euroopan vihre\u00e4n kehityksen kasvustrategiassa, jossa kasvihuonekaasujen nettop\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n eroon vuoteen 2050 menness\u00e4; Suomi on asettanut takarajansa jo vuoteen 2035.<\/p>\n

L\u00e4ht\u00f6kohta tuleville tavoitteille asetettiin jo YK:n Rion sopimuksessa vuonna 1992, jolloin sovittiin kest\u00e4v\u00e4n kehityksen edist\u00e4misest\u00e4 maailmassa. Tavoitteita tarkennettiin Pariisin ilmastosopimuksessa 2015, jolloin sovittiin toimista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Nyt EU on p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 muulle maailmalle ottavansa todellista vastuuta kest\u00e4v\u00e4n kehityksen periaatteiden jalkauttamisesta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toimenpiteiksi laajalla rintamalla.<\/p>\n

Miten muutos saadaan aikaan?<\/h2>\n

Keskeiseksi tavoitteeksi on asetettu oikeudenmukainen ja kilpailukykyinen yhteiskunta, jonka taloutta modernisoimalla ja kustannustehokkuutta lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 saadaan aikaan uutta, kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kasvua ja osallistamista. EU-maiden talouksilla on mahdollisuus yhteistoimin kehitt\u00e4\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6asioita ja kansalaisten hyvinvointia, vaikka haasteet etenkin ilmastoasioissa ovatkin suuria ja edellytt\u00e4v\u00e4t kalliita investointeja tekniikkaan ja j\u00e4rjestelmiin, joilla ilmastoneutraalisuus voidaan saavuttaa. Samalla pyrit\u00e4\u00e4n saamaan muitakin maita mukaan toteuttamaan yhteisi\u00e4 ponnisteluja maailmanlaajuisten hiilip\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4miseksi.<\/p>\n

Energiantuotannon ja rakentamisen sektorilla tarvitaan laajamittaisia muutoksia<\/h2>\n

Keskeisen\u00e4 tuotantoon liittyv\u00e4n\u00e4 tavoitteena on v\u00e4hent\u00e4\u00e4 hiilip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 kaikessa toiminnassa ja siihen on useita keinoja. EU:n kasvihuonep\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 75% on per\u00e4isin energian tuotannosta ja k\u00e4yt\u00f6st\u00e4, joten siihen on syyt\u00e4 panostaa pyrkim\u00e4ll\u00e4 eroon hiilen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ja panostamalla samalla uusiutuviin energial\u00e4hteisiin. Jouheva siirtyminen uusiin energiantuotannon tapoihin edellytt\u00e4\u00e4 uusiutuvien energial\u00e4hteiden yhteisk\u00e4yt\u00f6n ohjausta, jotta energian saanti teollisuudelle ja kuluttajille voidaan varmistaa.\u00a0 Tuotantotoiminnan kannalta erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on pyrki\u00e4 eroon hiileen perustuvasta energian k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 etenkin runsaasti energiaa kuluttavassa tuotannossa, kuten ter\u00e4ksen, puun jalosteiden, kemikaalien ja sementin valmistuksessa, jotka kytkeytyv\u00e4t keskeisesti kansantalouksien eri arvoketjuihin.<\/p>\n

Rakennusalalla k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n runsaasti energiaa ja mineraalivaroja kaikkialla. Lis\u00e4ksi rakennusten osuus energiankulutuksesta on suuri, joten EU:n j\u00e4senvaltioiden on j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 panostaa asuin- tai ty\u00f6skentelytiloina k\u00e4ytett\u00e4vien asuntojen kunnostukseen, jota kautta energiankulutusta saadaan tehokkaasti v\u00e4hennetty\u00e4. Erityisesti tulee panostaa sosiaaliseen asuntotuotannon asuntojen kunnostamiseen, sill\u00e4 monilla siell\u00e4 asuvilla on vaikeuksia energiamaksujensa maksamisessa.<\/p>\n

Puhtaaseen kiertotalouteen siirtyminen<\/h2>\n

Raaka-aineiden k\u00e4yt\u00f6n lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 maailmanlaajuisesti noin puolet kaikista kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 ja yli 90% biodiversiteetin k\u00f6yhtymisest\u00e4 sek\u00e4 vesien laadun heikentymisest\u00e4 johtuu luonnonvarojen k\u00e4yt\u00f6n lis\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4 sek\u00e4 niiden jalostamisesta eri materiaaleiksi. Teollisuustuotannon suora luonnon raaka-aineisiin perustuva tuotanto p\u00e4\u00e4ttyy aivan liian usein lopulta p\u00e4\u00e4asiassa j\u00e4tteiksi ja p\u00e4\u00e4st\u00f6iksi. Kiertotalouden laajamittainen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto tarjoaa paitsi uusia raaka-aineita, my\u00f6s lis\u00e4\u00e4 ty\u00f6paikkoja ja uusiin innovaatioihin perustuvaa yritystoimintaa. Vaikuttavuuden kannalta on olennaista, ett\u00e4 teollisuustuotanto saadaan kokonaisvaltaisesti mukaan toimintaan ja yhteisty\u00f6h\u00f6n muiden toimijoiden kanssa. Kiertotalouden periaatteita on syyt\u00e4 noudattaa kaikilla aloilla, mutta etenkin paljon energiaa kuluttavassa valmistuksessa. Laajamittaiseen kiertotalouteen siirtyminen on ollut toistaiseksi viel\u00e4 hidasta, mutta hyvi\u00e4 esimerkkej\u00e4 l\u00f6ytyy Lapista mm. Meri-Lapin alueelta, jossa teollisuuden kiertotalouden kehittyminen on ollut viime aikoina nopeaa. My\u00f6s Lapin ammattikorkeakoulu on panostanut kiertotalouden edist\u00e4miseen koulutus- ja hanketoiminnassaan. Mets\u00e4teollisuuden uudet investoinnit Suomessa antavat my\u00f6s mahdollisuuksia kiertotalouden aiempaa laajamittaisempaan hy\u00f6dynt\u00e4miseen tuotannossa.<\/p>\n

Myrkytt\u00f6m\u00e4n elinymp\u00e4rist\u00f6n varmistaminen johtaa teollisuuden kasvavaan kilpailukykyyn<\/h2>\n

Teollisuustuotannon ja yleisemmin elinymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n tilaan liittyv\u00e4ksi erityistavoitteekseen EU on asettanut vaatimuksen myrkytt\u00f6m\u00e4st\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 ja nollap\u00e4\u00e4st\u00f6tavoitteesta maaper\u00e4n, ilman ja veden suojelemiseksi. Se tarkoittaa ymp\u00e4rist\u00f6n tilan seuraamista sek\u00e4 korjaavien toimien toteuttamista kansalaisten ja ekosysteemien turvaamiseksi. Toimissa tullaan kiinnitt\u00e4m\u00e4\u00e4n huomiota pohja- ja pintavesien tilaan mm. ravinteiden, muovij\u00e4\u00e4mien ja erilaisten kemikaalien sek\u00e4 tulvavesien vaikutuksesta. Ilmanlaatuun tullaan kiinnitt\u00e4m\u00e4\u00e4n huomiota seuraamalla mm. paikallisilman tilan ja puhdistamisen seurantaa. Suurten teollisuuslaitosten p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 tullaan arvioimaan suhteessa niiden aiheuttamiin ymp\u00e4rist\u00f6haittoihin mm. lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n yhdenmukaisuuden ja soveltamisn\u00e4k\u00f6kohtien kautta. Myrkytt\u00f6m\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6n edist\u00e4mist\u00e4 varten aiotaan laatia kemikaalistrategia, jolla halutaan suojella kansalaisia ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 vaarallisilta kemikaaleilta. Strategian toteuttamisessa my\u00f6s teollisuuden on osallistuttava yhdess\u00e4 koko yhteiskunnan kanssa luomaan toimintakulttuuria, jossa ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelun ja kansanterveyden parantamisella saadaan aikaan teollisuuden kehittymist\u00e4 ja parantunutta kilpailukyky\u00e4.<\/p>\n

Kest\u00e4v\u00e4 ja \u00e4lyk\u00e4s liikkuminen muuttaa tuotantoa<\/h2>\n

EU:n rahtiliikenteest\u00e4 suurin osa (75 %) toteutetaan maantiekuljetuksina, mik\u00e4 on kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6jen kannalta huonompi vaihtoehto verrattuna kuljetustapaan, jossa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n monipuolisemmin my\u00f6s raide- ja vesiliikennevaihtoehtoja. Lis\u00e4ksi EU:ssa aiotaan selvitt\u00e4\u00e4 fossiilisten polttoaineiden tukik\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4 merenkulussa ja lentoliikenteess\u00e4 ja suhteuttaa niit\u00e4 liikenteen ymp\u00e4rist\u00f6- ja terveysvaikutuksiin. Liikkumisen p\u00e4\u00e4st\u00f6ihin voidaan vaikuttaa my\u00f6s lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kest\u00e4vien vaihtoehtoisten liikennepolttoaineiden tuotantoa. Er\u00e4s rahtiliikenteen p\u00e4\u00e4st\u00f6ihin vaikuttava asia on kaikkein saastuttavimpien merialusten liikkumisen rajoittaminen EU:n satamissa sek\u00e4 laiturissa olevien alusten velvoittaminen maas\u00e4hk\u00f6n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Liikkumisessa fossiilisten energiamuotojen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 siirryt\u00e4\u00e4n uusiutuviin ja uusiin teknologioihin, jotka edellytt\u00e4v\u00e4t suuria investointeja tuotannon infrastruktuuriin, ja joka jatkossa mahdollistaa siirtymisen uuden teknologian k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoon kuljetuksissa ja muussa liikkumisessa. Siirtymisvaiheen aikana laajamittaiset energian k\u00e4yt\u00f6n muutokset saavat aikaan uuttua kysynt\u00e4\u00e4 ja kasvua teollisuuteen ja maiden talouksiin.<\/p>\n

Elintarvikej\u00e4rjestelm\u00e4 osana kest\u00e4v\u00e4\u00e4 ruokahuoltoa<\/h2>\n

My\u00f6s elintarvikkeiden tuotanto kuluttaa luontoa ja pilaa ilmastoa. Samalla kun luonnonvaroja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n runsaasti, suuri osa ruoasta p\u00e4\u00e4tyy j\u00e4tteeksi, joka edelleen lis\u00e4\u00e4 k\u00e4ytetyn tuotteen hiilijalanj\u00e4lke\u00e4. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2020 EU lanseerasi Pellolta p\u00f6yt\u00e4\u00e4n -strategian (From farm to fork), jolla pyrit\u00e4\u00e4n tiedottamaan uusista alan innovaatioista ja teknologioista, joilla maanviljelij\u00e4t, karjankasvattajat ja kalastajat voidaan lis\u00e4t\u00e4 osaamistaan ja uusien k\u00e4yt\u00e4nteiden ja tekniikoiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ottoa. Uusilla menetelmill\u00e4 tavoitellaan pienempi\u00e4 kasvihuonep\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ja elinkeinojen ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten parempaa huomioimista. Samalla pyrit\u00e4\u00e4n varmistamaan elinkeinon harjoittajien kohtuullinen toimeentulo. Maatalouden hiilip\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4miseen soveltuvia uusia menetelmi\u00e4 ovat mm.\u00a0 t\u00e4sm\u00e4viljely, luomuviljely ja peltomets\u00e4viljely (agroforestry). Kalataloudessa pyrit\u00e4\u00e4n kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n mm. kest\u00e4v\u00e4sti tuotettujen kalojen ja \u00e4yri\u00e4isten vesiviljely\u00e4. Kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 sinisell\u00e4 taloudella pyrit\u00e4\u00e4nkin jatkossa v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n maaekosysteemeihin kohdistuvan proteiinituotannon paineita ja siten v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n ilmastoon kohdistuvaa hiilirasitetta. Lis\u00e4ksi meret tarjoavat mahdollisuuden puhtaaseen energiantuotantoon avomerell\u00e4 tai rannikolla.<\/p>\n

Samalla kuin elintarviketuotannon m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 halutaan pit\u00e4\u00e4 kiinni, aiotaan laatua parantaa v\u00e4hent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kemiallisten torjunta-aineiden ja lannoitteiden sek\u00e4 antibioottien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. T\u00e4m\u00e4 mahdollistetaan panostamalla vahvemmin luomutuotantoon ja uusien torjuntatapojen ja -tekniikoiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Kemiallisten lannoitteiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 lis\u00e4ksi kiertotalouden avulla. Vaikutukset n\u00e4kyv\u00e4t my\u00f6s haitallisten ymp\u00e4rist\u00f6vaikutusten v\u00e4henemisen\u00e4 tuotannossa, jakelussa ja varastoinnissa. Suomen Lapin elintarviketuotannossa on saatu aikaan p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyksi\u00e4 ja rohkaisevia tuloksia mm. l\u00e4hiruoan tuotantoa, markkinointia ja jakelua kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 erityisesti matkailussa, mutta my\u00f6s kuntasektorilla mm. Sodankyl\u00e4n ja Iin kunnissa.<\/p>\n

Luonnonvarojen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Suomella paljon annettavaa, jos on my\u00f6s opittavaa<\/h2>\n

Euroopan vihre\u00e4n kehityksen kasvustrategiassa alleviivataan biodiversiteetin s\u00e4ilytt\u00e4mist\u00e4 ja luonnon ekosysteemien yll\u00e4pitoa koskevia tavoitteita. T\u00e4m\u00e4 on huomioitava erityisesti suoraviivaisesti luonnonvarojen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4ss\u00e4 tuotannossa, kuten esimerkiksi mets\u00e4-, maa- ja kalataloudessa. EU:n laatimassa biodiversiteettistrategiassa m\u00e4\u00e4ritet\u00e4\u00e4n toimia, joilla heikentyneit\u00e4 ekosysteemej\u00e4 voidaan saattaa parempaan ekologiseen tilaan. Mets\u00e4taloudessa soiden ennallistaminen on yksi esimerkki mahdollisista toimenpiteist\u00e4, joka koskee erityisesti Suomea ja sen suomaisemistaan tunnettuja pohjois- ja it\u00e4osia. Mets\u00e4ekosysteemien hoitoon kohdistuukin yh\u00e4 enemm\u00e4n paineita ei vain ilmastonmuutoksen hillinn\u00e4n vuoksi, vaan my\u00f6s biodiversiteetin s\u00e4ilytt\u00e4misen ja lis\u00e4\u00e4misen takia. Niinp\u00e4 EU on nyt laatimassa uutta mets\u00e4strategiaa, jonka edellinen versio julkaistiin vuonna 2013. Suomi on vahvasti mukana strategian laatimisessa ja pyrkii vaikuttamaan sen sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n maamme olosuhteet huomioiden. Keskeisen\u00e4 tavoitteena uudessa mets\u00e4strategiassa on panostus metsitt\u00e4miseen ja Euroopan metsien s\u00e4ilytt\u00e4miseen ja ennallistamiseen. Suomella on tarjottavana t\u00e4h\u00e4n vahvaa osaamista ja perinteit\u00e4, jotka ovat turvanneet maamme metsien kasvun ja mets\u00e4teollisuuden rakentamisen jo 1800-luvun loppupuolelta saakka, jolloin maahamme s\u00e4\u00e4dettiin ensimm\u00e4inen mets\u00e4laki.<\/p>\n

Kest\u00e4v\u00e4 tuotanto haastaa teknologiaa ja kehittyy innovoimalla<\/h2>\n

Tuotannollinen toiminta ajatellaan tavallisesti kytkeytyv\u00e4n materiaalisten tuotteiden valmistukseen, jossa kiinnitet\u00e4\u00e4n yleisesti huomiota tuotantokustannuksiin, tuotteen laatuun ja kilpailukykyyn markkinoilla. N\u00e4m\u00e4 ovat toki edelleenkin t\u00e4rkeit\u00e4, mutta niiden lis\u00e4ksi kest\u00e4v\u00e4ss\u00e4 tuotannossa on kiinnitett\u00e4v\u00e4 jatkossa entist\u00e4 enemm\u00e4n huomiota kest\u00e4v\u00e4n kehityksen vaatimuksiin tuotteen koko k\u00e4ytt\u00f6historian ajan aina valmistuksesta tuotteen k\u00e4yt\u00f6n p\u00e4\u00e4ttymiseen. Aihetta ovat tarkastelleet Jari Sarja ja Matias Ristimella k\u00e4ytt\u00e4en esimerkkin\u00e4 \u00e4lykk\u00e4iden valaisinratkaisujen valmistusta Kempeleess\u00e4. Samaan ajatukseen viitataan Elisa Maljam\u00e4en ja Sini Turpeenniemen Kest\u00e4v\u00e4\u00e4 lunta -artikkelissa, jossa pohditaan lumen tekemist\u00e4 kest\u00e4vyyden n\u00e4k\u00f6kulmasta huomioiden tuotannon erityispiirteet.<\/p>\n

Digitalisaation kehittyess\u00e4 ja k\u00e4yt\u00f6n kasvaessa sen tuotannossa ja k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 painottuu yh\u00e4 enemm\u00e4n vastuullisuus ja kest\u00e4v\u00e4n kehityksen muut velvoitteet. T\u00e4t\u00e4 on tarkasteltu Maarit Tihisen, Leila Saaren ja Jukka K\u00e4\u00e4ri\u00e4isen teema-artikkelissa digity\u00f6kalujen k\u00e4yt\u00f6n tarpeesta PK-yrityksiss\u00e4. Digitalisaation vaikutuksista kirjoittaa my\u00f6s Tuomas Valtanen on artikkelissaan yhteisty\u00f6alustojen merkityksest\u00e4 kansainv\u00e4lisess\u00e4 kommunikoinnissa ja ty\u00f6skentelyss\u00e4.<\/p>\n

Teknologiaosaamiseen liittyv\u00e4\u00e4 kiertotalouden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa Meri-Lapissa sek\u00e4 aiheeseen liittyv\u00e4n hanketoiminnan tuloksia esitell\u00e4\u00e4n Katri Hendrikssonin teema-artikkelissa resurssiviisautta pilotointien avulla Meri-Lappiin. Kiertotalous on aiheena my\u00f6s Sanna Tynin, Selina Kantasen ja Katri Hendrikssonin Kiertokoulu-hankkeen toteutusta ja tuloksia k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 teema-artikkelissa.<\/p>\n

K\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n sovelletun kiertotalouden haasteita pohditaan kahdessa hevosenlannan jatkok\u00e4ytt\u00f6\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 esityksess\u00e4. Sanna Vinblad tarkastelee teema-artikkelissaan hevosenlannan saatavuutta, hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4, liiketoimintamahdollisuuksia sek\u00e4 uusia innovaatioita kattavasti hyvien esimerkkien valossa. Innovatiivista otetta l\u00f6ytyy k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heisess\u00e4 Otto Pesosen puheenvuorossa, jossa valotetaan seikkaper\u00e4isesti hevosenlannan hy\u00f6dynt\u00e4misen n\u00e4k\u00f6kulmia omakohtaisiin kokeisiin perustuen. Lanta-teemaan liittyv\u00e4\u00e4 ravinteiden kierr\u00e4tyst\u00e4 on selvitetty lis\u00e4ksi Opi ravinteista -hankkeessa, jonka p\u00e4\u00e4tuloksista Eija Raimovaara ja Kalle Santala ovat koostaneet artikkelin \u201dRavinteiden pit\u00e4\u00e4 kiert\u00e4\u00e4\u201d.<\/p>\n

Mets\u00e4talouden tuotannon kest\u00e4v\u00e4n k\u00e4yt\u00f6n verkostoyhteisty\u00f6t\u00e4 tarkastellaan Rosewood-hankkeen toimintaa kuvaavassa artikkelissa, joka esittelee laajan, kansainv\u00e4lisen projektin toimintaa. Hankkeen keskeisen\u00e4 tavoitteena on levitt\u00e4\u00e4 mets\u00e4talouden innovaatioita ja hyvi\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4 osallistujamaiden v\u00e4lill\u00e4 ja sen tuloksista v\u00e4littyy lukijalle kest\u00e4vyyden eri ulottuvuuksia tukevat ratkaisut tai toimintamallit, jotka osaltaan toteuttavat vihre\u00e4n kehityksen strategian m\u00e4\u00e4rittelemi\u00e4 tavoitteita.<\/p>\n

Kest\u00e4v\u00e4n liikkumisen mahdollisuuksia ja sopeutumista muuttuviin liikkumisk\u00e4yt\u00e4nteisiin pitkien et\u00e4isyyksien Lapissa puolestaan valottavat Kalle Santala ja Anna Suomalainen puheenvuorossaan.<\/p>\n

Lapissa l\u00e4hiruoan merkitys korostuu matkailuelinkeinossa<\/h2>\n

Olennainen osa matkailupalvelujen onnistumisesta perustuu hyv\u00e4\u00e4n ja laadukkaaseen ruoan tarjontaan matkan aikana. T\u00e4m\u00e4n on tiedostettu Lapissa ja varsinkin matkailukohteissa on tarjolla monipuolisia paikallisiin raaka-aineisiin perustuvia perinneruokia tai muita l\u00e4hiruokaa hy\u00f6dynt\u00e4vi\u00e4 ruokailumahdollisuuksia. Aiheeseen pureuduttiin tarkemmin Minna Sippolan artikkelissa \u201dOnko l\u00e4hiruoka luksusta?\u201d.\u00a0 Vastaavasti Sini Yli-Suvannon ja Hanna-Mari Romakkaniemen artikkelissa tarkasteltiin l\u00e4hiruoka-teemaa Vihre\u00e4 Lappi maailmankartalle \u2013 yhteisvoimin! -webinaarissa syntyneiden ideoiden pohjalta kytkien aihetta l\u00e4hemm\u00e4ksi EU:n\u00a0 Pellolta p\u00f6yt\u00e4\u00e4n -strategiaa. Teema-artikkelissaan \u201dN\u00e4k\u00f6kulmia l\u00e4hituotannon kest\u00e4vyyteen\u201d Pasi Satokangas, Sini Turpeenniemi ja Mika Uitto korostavat kest\u00e4v\u00e4n ruoantuotannon merkityst\u00e4, jossa l\u00e4hihankinnoilla pystyt\u00e4\u00e4n vaikuttamaan aluetalouteen ja ihmisten ty\u00f6llistymiseen. L\u00e4hituotannon hiilijalanj\u00e4ljen rinnalla kerrotaan hiilik\u00e4denj\u00e4lken merkityksest\u00e4 hiilitaseen parantamisessa.<\/p>\n

Petra Paloniemi k\u00e4sitteli artikkelissaan teollisuusmatkailua matkailun erityisteemana ja luontomatkailusta vastaavasti kirjoittivat Mervi Angeria ja Seija Tuulentie teema-artikkelissaan kest\u00e4v\u00e4n luontomatkailun piirteist\u00e4. Aiheessa on edelleen paljon tutkittavaa Lapissa, jossa toisaalta vihre\u00e4n kasvun teemoja lienee pohdittu jo kauan ennen EU:n uutta kasvustrategiaa. Porotilamatkailun kuulumisista ja alan yritt\u00e4jien mielipiteist\u00e4 sek\u00e4 kehitt\u00e4misideoista koronan keskell\u00e4 saatiin lukea Sini Kestil\u00e4n ja Anni Kauppilan artikkelissa, joka oli koottu kolmen elokuussa pidetyn ty\u00f6pajan pohjalta.<\/p>\n

Ilmastoneutraaliutta ja puhdasta energiaa Lapin n\u00e4k\u00f6kulmasta<\/h2>\n

Euroopan vihre\u00e4n kehityksen ohjelmalla halutaan luoda Euroopalle ja koko maailmalle suuntaviivat ilmaston muutoksen hillitsemiseksi aikaepookkeihin kytketyll\u00e4 erilaisia toimenpidekokonaisuuksia sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 suunnitelmalla. Aiheesta j\u00e4rjestetyn EU:n vihre\u00e4 viikko -teeman alueellisena tapahtumana j\u00e4rjestettiin usean hankkeen yhteinen Lapin vihre\u00e4 viikko, jonka tuloksista Sini Yli-Suvanto ja Reetta Sipola koostivat teema-artikkelin \u201dIlmastoneutraali EU 2050, Suomi ja Lappi jo 2035\u201d. Artikkelissa tarkastellaan Lapin oman Green Dealin, Lappi-sopimuksen sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 ja teematapahtumassa aiheesta esiin nousseita asioita l\u00e4hinn\u00e4 p\u00e4\u00e4puhujien mielipiteiden pohjalta.<\/p>\n

Green Deal on l\u00e4ht\u00f6kohtana my\u00f6s Satu Ervastin ja Reetta Sipolan teema-artikkelissa, jossa tarkastellaan puhtaan energian k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 Lapissa. Puhdas energia m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n vihre\u00e4n kehityksen ohjelmassa hiilivapaaksi, p\u00e4\u00e4osin uusiutuviin energial\u00e4hteisiin perustuvaksi, energiatehokkaaksi tavaksi tuottaa energiaa. Lapin vihre\u00e4 viikko webinaarin ty\u00f6pajassa aiheesta koostettiin yhteenveto, jossa mm. ennustetaan Lapille entist\u00e4 omavaraisempaa tulevaisuutta energian ja elintarvikkeiden tuotannon suhteen.<\/p>\n

Suomen korkeakoulujen rehtorineuvosto Arene on kiinnitt\u00e4nyt huomiota korkeakoulujen vastuuseen kest\u00e4vyyden tavoitteiden saavuttamiseksi. My\u00f6s Lapin ammattikorkeakoulussa on oltu hereill\u00e4 ja vastik\u00e4\u00e4n on ilmestynyt tuore vastuullisen kehityksen ty\u00f6suunnitelma vuosille 2020-2022. Aihetta on k\u00e4sitelty tarkemmin Katri Hendrikssonin ja Saila Puukon teema-artikkelissa ekologisen kest\u00e4vyyden kehitt\u00e4misest\u00e4 Lapin ammattikorkeakoulussa.<\/p>\n

Sosiaalisesti ja kulttuurisesti kest\u00e4v\u00e4\u00e4 toimintaa eri yhteyksiss\u00e4<\/h2>\n

Henkil\u00f6st\u00f6n hyvinvoinnista huolehtiminen on ty\u00f6nantajien keskeinen teht\u00e4v\u00e4 nykyp\u00e4iv\u00e4n ty\u00f6organisaatioissa \u2013 ja miksei vanhemmissakin, mutta nyt asiasta vain ehk\u00e4 puhutaan enemm\u00e4n. Kysymys on my\u00f6s kest\u00e4vyyden kannalta olennaisesta asiasta, joka vaikuttaa viihtyvyyden lis\u00e4ksi moneen muuhunkin asiaan, eik\u00e4 v\u00e4hiten ty\u00f6n tuloksiin. Ty\u00f6nantajilla on siis hyv\u00e4 syy pyrki\u00e4 huolehtimaan henkil\u00f6st\u00f6resurssien kest\u00e4v\u00e4st\u00e4 k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 huomioimalla niit\u00e4 monia tekij\u00f6it\u00e4, jotka vaikuttavat mm. yhteistoimintaan inhimillisess\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4. Anne Puro on selvitt\u00e4nyt teema-artikkelissaan ty\u00f6hyvinvoinnin edist\u00e4mist\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n ty\u00f6n ja resurssiviisauden kautta. Artikkelissa pohditaan ty\u00f6ntekij\u00e4n ominaisuuksien huomioimista resurssiviisauden n\u00e4k\u00f6kulmasta sek\u00e4 miten eri toimilla voidaan ty\u00f6hyvinvointia edist\u00e4\u00e4. Lopulta aihe liittyy pitk\u00e4lti johtamiseen ja ty\u00f6yhteis\u00f6n rationaaliseen kehitt\u00e4miseen ty\u00f6hyvinvointi huomioiden.<\/p>\n

Er\u00e4s keino parantaa hyvinvointia jos ei ty\u00f6paikalla, niin sitten luonnossa. Kirjoittajat Maarit Timonen, Johanna Rintala, Panu Huczkowski ja Pia Rajaniemi ovat l\u00e4hestyneet aihetta luontokokemukseen perustuvan luontovalmennuksen kautta.\u00a0 Erilaisiin luonnossa toteutettaviin tai luontoon liittyviin aktiviteetteihin kytketty\u00e4 toimintamallia on kehitetty hankkeissa eri kohderyhmille ja siit\u00e4 on saatu positiivisia tuloksia sek\u00e4 Suomessa, ett\u00e4 Ruotsissa.<\/p>\n

Anitra Arkko-Saukkonen ja Arja Jussila ovat tuottaneet artikkelin, jossa esitell\u00e4\u00e4n kuvataiteilijan ty\u00f6nkuvaa ja sen eri muotoja. Ty\u00f6ss\u00e4 korostuu mm. jatkuva itsens\u00e4 kehitt\u00e4minen, eroavuudet palkkaty\u00f6h\u00f6n sek\u00e4 verkostoituminen. Koulutukselle tarjotaan velvoitteita ja toimintaohjeita yhteisty\u00f6n toimivuutta ja jatkuvuutta ajatellen.<\/p>\n

Verkostoitumisen t\u00e4rkeydest\u00e4 kirjoitti my\u00f6s Sisko H\u00e4iki\u00f6 Arctic Smartness -toimintamallin ominaisuuksia k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 teema-artikkelissaan. Lapin ammattikorkeakoulu on yhteisty\u00f6ss\u00e4 mukana luomassa Lappiin vahvaa verkostoa ja kansainv\u00e4list\u00e4 yhteistoimintaa, jonka tuloksena on syntynyt useita hankkeita ja syvenev\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 verkoston j\u00e4senten kesken.<\/p>\n

Samoja teemoja – kansainv\u00e4lisyytt\u00e4, kehitt\u00e4mistoimintaa sek\u00e4 koulutusta k\u00e4sittelee my\u00f6s Esa Jauholan artikkeli, jossa n\u00e4ytt\u00e4ytyy erityisesti kansainv\u00e4linen toiminta sek\u00e4 syntyneiden kumppanuuksien merkitys yhteisty\u00f6n jatkuvuudelle. Artikkelissa kerrotaan useiden vuosien aikana toteutetuista koulutusprojekteista naapurimaiden korkeakoulujen v\u00e4lill\u00e4, joissa korkeakoulujen verkosto on toiminut yhteisty\u00f6n luojana, kytkien toimintaan mukaan yrityksi\u00e4, muita organisaatioita sek\u00e4 opiskelijoita.<\/p>\n

Koulutusteemaa sivuttiin my\u00f6s Anzelika Krastinan artikkelissa, jossa selvitettiin opetusprosessia, jonka tavoitteena oli tuottaa opiskelijoille osaamista kest\u00e4v\u00e4n kehityksen ajatusmallin integroimisesta liiketoimintaan englanninkielisess\u00e4 yritt\u00e4j\u00e4koulutuksessa. Digitekniikan lis\u00e4\u00e4ntynyt k\u00e4ytt\u00f6 koronapandemian aikana osoittautui jopa positiiviseksi asiaksi, joka sopi hyvin vihreiden arvojen tavoitteluun opiskelussa.<\/p>\n

Lapin ammattikorkeakoulun alumnitoimintaa k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 artikkelissa Sanna Vinblad ja P\u00e4ivi Honka toivat esiin alumnien merkityst\u00e4 opiskelijoiden roolimalleina ja tiedon lis\u00e4\u00e4jin\u00e4, sek\u00e4 miten alumnitoimintaa yhten\u00e4ist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n kokonaisuutena parempiin tuloksiin.<\/p>\n

Poronlihan tuotannon eettisyys oli aiheena Karoliina Majurin ja Kirsi Muuttorannan aiheessa, jossa puitiin poronlihan tuotantoon liittyvi\u00e4 asioita monelta kantilta iskevin otsikoin p\u00e4\u00e4tyen lopulta teurastustapahtumaan. Eettisyytt\u00e4 haetaan t\u00e4ss\u00e4 etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 koko kasvatusajan mittaisella eettisell\u00e4 toimintaperiaatteella.<\/p>\n

Millaista on kest\u00e4v\u00e4 ja avoin oppiminen, ja miten siihen saadaan integroitua TKI-toimintaa? T\u00e4t\u00e4 pohdittiin Helena Kangastien ja Riitta Alaj\u00e4rvi-Kaupin artikkelissa, joka k\u00e4sittelee teemaa Lapin ammattikorkeakoulun toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Tekstiss\u00e4 j\u00e4tet\u00e4\u00e4n lukijalle kysymys \u201donko ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tarvittavan osaamisen tuottaminen ainoa p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 vai tuleeko sen ohella pyrki\u00e4 tukemaan opiskelijoiden kasvua itsen\u00e4isiksi, omaa toimintaa kriittisesti analysoiviksi, ajatteleviksi kansalaisiksi, jotka osaavat toimia vastuullisesti, kest\u00e4v\u00e4sti ja avoimesti.\u201d Siin\u00e4p\u00e4 kysymys, johon l\u00f6ytynee vastauksia opetussuunnitelmista \u2013 mutta miten t\u00e4m\u00e4 todellisuudessa toteutuu, j\u00e4\u00e4 koulutusten ja opettajien toteutusten varaan.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kest\u00e4v\u00e4 tuotanto tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 tuotamme v\u00e4hemm\u00e4ll\u00e4 enemm\u00e4n ja ett\u00e4 tuotannon aiheuttamia haitallisia vaikutuksia minimoidaan. YK:n Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoiteohjelma (Agenda2030) t\u00e4ht\u00e4\u00e4 kehitykseen, jossa otetaan ymp\u00e4rist\u00f6, talous ja ihminen tasavertaisesti huomioon. Lumen-verkkolehtemme teemana on t\u00e4ll\u00e4 kertaa Kest\u00e4v\u00e4 tuotanto. Tervetuloa lukijaksi!
In English<\/a> <\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":2862,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[377673,110190],"tags":[110378,3829,47144,43350,115164],"class_list":["post-2716","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-3-2020","category-paakirjoitus","tag-biotalous","tag-hyvinvointi","tag-ilmastonmuutos","tag-kestava-kehitys","tag-kiertotalous"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2020\/10\/Soppela-paakirjoitus-3-2020.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-HO","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2716","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2716"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2716\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2807,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2716\/revisions\/2807"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2862"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2716"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2716"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2716"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}