{"id":2767,"date":"2021-02-02T13:28:05","date_gmt":"2021-02-02T11:28:05","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=2767"},"modified":"2021-02-02T13:28:05","modified_gmt":"2021-02-02T11:28:05","slug":"monipuolinen-opiskelijakanta-haastaa-amkin-uraohjauksen-tarkastelussa-tradenomiopiskelijoiden-urapolku","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2021\/02\/02\/monipuolinen-opiskelijakanta-haastaa-amkin-uraohjauksen-tarkastelussa-tradenomiopiskelijoiden-urapolku\/","title":{"rendered":"Monipuolinen opiskelijakanta haastaa AMKin uraohjauksen \u2013 tarkastelussa tradenomiopiskelijoiden urapolku"},"content":{"rendered":"

Minttu Merivirta, FM, medianomi (AMK), lehtori, Digitaaliset ratkaisut, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n

Lataa PDF<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

Ammattikorkeakoulutuksen tavoitteena on antaa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6ist\u00e4 opetusta, joka valmentaa opiskelijoita ammatillisiin asiantuntijateht\u00e4viin (Ammattikorkeakoululaki 932\/2014, 4 \u00a7). Asiantuntijuus ei kuitenkaan synny pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n opiskelun kautta, vaan se koostuu opiskelijan monipuolisesta oman osaamisen kehitt\u00e4misest\u00e4 sek\u00e4 koulutuksessa ett\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 (ks. esim. Tynj\u00e4l\u00e4 2010). Aktiivisen toimijuuden vaatimus on l\u00e4sn\u00e4 jokaisen ihmisen arjessa, joten se on korostunut my\u00f6s aikuisuuden ja aikuiskasvatuksen kentill\u00e4 (Etel\u00e4pelto, Heiskanen & Collin 2011b, 9). Toimijuus rakentuu tilanteissa ja vuorovaikutuksessa (Ojala, Palmu & Saarinen 2009, 15, 26\u201327), ja vaikka ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 on jatkuvassa muutoksessa, niin nuorilta ja aikuisilta odotetaan toimijuutta, johon liittyy m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoinen n\u00e4kemys oman urapolun rakentamisesta (Etel\u00e4pelto ym. 2011b, 9). Korkeakouluopinnoissa toimijuuden teemaan liittyy my\u00f6s se, miten opiskelijat m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t ja k\u00e4sitt\u00e4v\u00e4t oman ammatillisen asiantuntijuutensa kehittymisen opintojen aikana sek\u00e4 miten he kokevat pystyv\u00e4ns\u00e4 rakentamaan urapolkuaan.<\/p>\n

Toimijuudella voidaan tarkoittaa useita asioita tai sit\u00e4 voidaan l\u00e4hesty\u00e4 monista n\u00e4k\u00f6kulmista (ks. esim. Etel\u00e4pelto ym. 2011b, 11), mutta omassa kasvatustieteen proseminaaritutkimuksessani tulkitsin toimijuuden k\u00e4sitteen korkeakouluopiskelijan mahdollisuudeksi vaikuttaa omaan ammatilliseen asiantuntijuuteensa sek\u00e4 urapolkuunsa aktiivisesti. Tavoitteenani oli selvitt\u00e4\u00e4, miten aktiivinen toimijuus n\u00e4kyy Lapin ammattikorkeakoulun Kemi-Tornion kampuksen liiketalouden opiskelijoiden ammatillisen asiantuntijuuden ja urapolun rakentamisessa. Kiinnostukseni kohdistui siihen, 1) mink\u00e4laisia henkil\u00f6kohtaisia kokemuksia opiskelijoilla on ty\u00f6el\u00e4m\u00e4mahdollisuuksista ja oman ammatillisen asiantuntijuuden kehitt\u00e4misest\u00e4, 2) n\u00e4kyyk\u00f6 t\u00e4m\u00e4 opintojen aikaisessa aktiivisessa toimijuudessa ja 3) mink\u00e4lainen rooli opinn\u00e4ytety\u00f6ll\u00e4 on oman urapolun rakentamisessa sek\u00e4 oman osaamisen ja asiantuntijuuden osoittamisessa. Tutkimukseni l\u00e4ht\u00f6kohta oli, ettei asiantuntijuus kuitenkaan synny pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n opiskelun kautta, vaan se vaatii ammatillisen asiantuntijuuden ja urapolun tietoista rakentamista ja aktiivista toimijuutta jo opintojen alusta alkaen aina ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n asti.<\/p>\n

Joka vuosi Suomessa valmistuu tradenomiksi noin 5000 opiskelijaa (Tradenomiliitto TRAL 2020b). Suurin osa tradenomeista ty\u00f6llistyy yksityiselle sektorille moninaisiin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n asiantuntijateht\u00e4viin, ja ty\u00f6tt\u00f6myysaste on viisi prosenttia (Tradenomiliitto TRAL 2020a). Valitun koulutusohjelman suuntautumisvaihtoehdolla voi olla merkityst\u00e4 oman ammatillisen urapolun suunnittelussa ja rakentamisessa kohti asiantuntijateht\u00e4vi\u00e4. Tradenomien koulutusohjelmiin voi kuulua suuntautumisvaihtoehdon ja muiden painotuksien mukaan muun muassa markkinointia, johtamista tai talousharjoittelua (Tradenomiliitto TRAL 2020b). Esimerkiksi vuoden 2020 osalta Lapin AMKin Kemi-Tornion kampuksen liiketalouden koulutuksissa on suuntautumisvaihtoehdot \u201dDigitaalinen myynti ja markkinointi\u201d (p\u00e4iv\u00e4opinnot) ja \u201dJohtaminen muuttuvassa toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4\u201d (verkko-opinnot). Koulutuskuvauksessa painotetaan opiskelijan mahdollisuutta perehty\u00e4 kansainv\u00e4listyv\u00e4\u00e4n ja digitalisoituvaan liiketoimintaan ja uusiin liiketoimintamalleihin. (Lapin AMK 2020.) Suuntautumisvaihtoehdot ja koulutuskuvaukset antavat viitteit\u00e4 tradenomin ty\u00f6kent\u00e4n laajuudesta, mutta voi olla, etteiv\u00e4t ne anna opiskelijalle kovin selke\u00e4\u00e4 kuvaa konkreettisista ty\u00f6teht\u00e4vist\u00e4 ja siten siis potentiaalisista urapoluista.<\/p>\n

Ammattikorkeakoululain (932\/2014, 4 \u00a7) mukaisesti ammattikorkeakoulujen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on tarjota tukea opiskelijan ammatilliseen kasvuun ja opetusta ammatillisiin asiantuntijateht\u00e4viin. Opintojensa loppuvaiheessa opiskelija osoittaa ammatillisen asiantuntijuutensa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6isell\u00e4 opinn\u00e4ytety\u00f6ll\u00e4. Koulutuksissamme onkin viime vuosina aktiivisesti kehitetty juuri opinn\u00e4ytety\u00f6prosessia siten, ett\u00e4 se parhaiten tukisi opiskelijan ammatillista kehittymist\u00e4. Laadullisen tapaustutkimukseni tavoitteena oli selvitt\u00e4\u00e4 Lapin ammattikorkeakoulun Kemi-Tornion kampuksen liiketalouden opiskelijoiden henkil\u00f6kohtaisia n\u00e4kemyksi\u00e4 ja kokemuksia omasta toimijuudesta ja ammatillisen asiantuntijuuden kehittymisest\u00e4. Kiinnostukseni kohteena oli erityisesti opiskelijan oma aktiivinen toimijuus ja sen merkitys ammatillisen asiantuntijuuden kehittymisess\u00e4 ja oman urapolun suunnittelussa opintojen aikana. (Merivirta 2020.)<\/p>\n

Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, jossa aineisto hankittiin p\u00e4\u00e4osin yksil\u00f6haastattelujen kautta. Tutkimuksen osallistujat valittiin siten, ett\u00e4 he kaikki olivat liiketalouden opiskelijoita, jotka olivat aloittaneet opinn\u00e4ytety\u00f6prosessinsa vuoden 2020 alussa. Tutkimukseni kohdistui pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n liiketalouden opiskelijoihin, jotta tutkimuskohteena olevan ryhm\u00e4n ty\u00f6el\u00e4m\u00e4mahdollisuudet olisivat melko samankaltaisia. (Merivirta 2020.) Tutkimusjoukkoa yhdisti se, ettei tutkinto johda professioammattiin, jolloin sek\u00e4 toimijuuden ett\u00e4 urapolun tietoisen rakentamisen merkitys korostuu ammatillisen asiantuntijuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n

Toimijuus ja asiantuntijuuden rakentuminen<\/h2>\n

Toimijuuden k\u00e4site voidaan tulkita monella tavalla. Esimerkiksi sosiaalitieteiss\u00e4 se on n\u00e4hty yksil\u00f6n ja yhteiskunnan v\u00e4lisen\u00e4 suhteena, eli keskusteluissa on korostunut se, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin yksil\u00f6n omat valinnat ohjaavat t\u00e4m\u00e4n toimintaa verrattuna sosiaalisiin, taloudellisiin, yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin normeihin (Etel\u00e4pelto ym. 2011b, 18). Toimijuutta voidaan kuvata aktiivisena osallistumisena ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n maailmaan, eli se on kyky\u00e4 tehd\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 itsen\u00e4isesti, harkitusti ja perustellen (Timonen 2012, 323\u2013324). Toimijuuden k\u00e4site antaa siten perusteita ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ihmisten oman el\u00e4m\u00e4n hallintaa (Etel\u00e4pelto, Heiskanen & Collin 2011a, 357).<\/p>\n

My\u00f6s asiantuntijuus on termin\u00e4 laaja-alainen ja monitulkintainen, ja sit\u00e4 voidaan tarkastella esimerkiksi kolmesta n\u00e4k\u00f6kulmasta: tiedon hankintana, sosiaalisena osallistumisena tai tiedon luomisena (Paloniemi, Rasku-Puttonen & Tynj\u00e4l\u00e4 2010, 13). Tynj\u00e4l\u00e4n (2010, 83) mukaan ammatillinen asiantuntijuus koostuu 1) teoreettisesta tai k\u00e4sitteellisest\u00e4 tiedosta, 2) k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisest\u00e4 tai kokemuksellisesta tiedosta, 3) toiminnan s\u00e4\u00e4tely\u00e4 koskevasta tiedosta tai itses\u00e4\u00e4telyst\u00e4 ja 4) sosiokulttuurisesta tiedosta. Karkeasti jaoteltuna voitaisiin ajatella, ett\u00e4 AMK-opiskelijat saavat teoreettista tietoa koulussa suoritetuilla opintojaksoilla ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 tietoa esimerkiksi ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6isten oppimisprojektien sek\u00e4 varsinkin opintoihin kuuluvan ty\u00f6harjoittelun ja opinn\u00e4ytety\u00f6n kautta. Tynj\u00e4l\u00e4 (2010, 83\u201384) m\u00e4\u00e4ritteleekin teoreettisen tiedon juuri yleisp\u00e4tev\u00e4ksi, muodolliseksi tiedoksi, kun taas k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen tieto syntyy kokemuksen ja tekemisen kautta. H\u00e4n huomauttaa, ett\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tieto on monesti ik\u00e4\u00e4n kuin \u201dhiljaista tietoa\u201d, jonka eksplisiittiseksi tekeminen puolestaan vaatii asiantuntijalta itses\u00e4\u00e4telytietoa eli oman toiminnan ohjaamista.<\/p>\n

Pelkk\u00e4 teoreettinen tieto ei siis anna valmiuksia opiskelijalle olla ammatillinen asiantuntija, vaan tarvitaan my\u00f6s ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kokemuksia sek\u00e4 onnistumisia ja ymm\u00e4rryst\u00e4 siit\u00e4, miten omaa asiantuntijuutta voi ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 rakentaa. My\u00f6s Paloniemi, Rasku-Puttonen ja Tynj\u00e4l\u00e4 (2010, 14\u201315) ovat esitelleet Dreyfusin ja Dreyfusin (1986) mallin mukaisesti asiantuntijuuden kehittymisen viisi vaihetta, jotka ovat aloittelija, edistynyt aloittelija, p\u00e4tev\u00e4 ongelmanratkaisija, taitava suorittaja ja asiantuntija.<\/p>\n

Siin\u00e4 miss\u00e4 aloittelija pystyy ratkaisemaan ongelmia annettujen ohjeiden avulla, asiantuntija toimii harjaantuneen ymm\u00e4rryksens\u00e4 ja kokemuksensa perusteella ottaen huomioon tilannetekij\u00e4t ja ennakoiden tulevaisuuden kehityskulkuja (Paloniemi ym. 2010, 14\u201315, Dreyfus & Dreyfusin 1986 mukaan). Jotta opiskelijalla on mahdollisuus rakentaa ammattikorkeakouluopintojensa aikana omaa ammatillista asiantuntijuuttaan sek\u00e4 urapolkuaan, tulee h\u00e4nell\u00e4 olla selke\u00e4 kuva omasta ty\u00f6el\u00e4m\u00e4tavoitteestaan. Ammattikorkeakouluopiskelijalle tarkoituksenmukaisten valintojen tekeminen voi konkretisoitua ensimm\u00e4isen kerran vasta siin\u00e4 vaiheessa, kun h\u00e4n alkaa pohtia ty\u00f6harjoittelupaikkaa ja sit\u00e4 my\u00f6ten ehk\u00e4 my\u00f6s opinn\u00e4ytety\u00f6ns\u00e4 tutkimusaihetta. Varsinkin n\u00e4iss\u00e4 opintojen vaiheissa opiskelijalla on mahdollisuus tietoisesti rakentaa omaa ammatillista asiantuntijuuttaan valitsemaansa suuntaan. Vuonna 2017 tutkintoon johtavan koulutuksen osallistumisen syin\u00e4 mainittiin muun muassa tietojen ja taitojen kehitt\u00e4minen itse\u00e4 kiinnostavasta aiheesta, uran\u00e4kymien kehitt\u00e4minen ja paremmat ty\u00f6el\u00e4m\u00e4mahdollisuudet (Niemi & Ruuskanen 2018, 122). Edell\u00e4 mainitut n\u00e4k\u00f6kulmat voivat n\u00e4ky\u00e4 esimerkiksi siin\u00e4, miten opiskelija sitoutuu opintoihinsa ja ottaa aktiivisen toimijan roolin oman ammatillisen asiantuntijuutensa kehitt\u00e4j\u00e4n\u00e4. Aktiivinen toimijuus voi n\u00e4in ollen parhaimmillaan tukea urapolun suunnittelua ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6ist\u00e4 ammatillisen asiantuntijuuden rakentamista.<\/p>\n

Esimerkiksi ammattikorkeakoulun opinn\u00e4ytety\u00f6t voivat olla muodoltaan, sis\u00e4ll\u00f6lt\u00e4\u00e4n ja jopa tavoitteiltaan hyvin heterogeenisi\u00e4. Opinn\u00e4ytety\u00f6n ohjauksessa korostuu opiskelijan itse toteuttama prosessi, eli tarkoituksena on varsinaisen substanssin lis\u00e4ksi oppia ongelmanratkaisuprosessia. Jokaisen opiskelijan tutkimusprosessi on yksil\u00f6llinen, mutta yhteisen\u00e4 piirteen\u00e4 on, ett\u00e4 t\u00e4h\u00e4n prosessiin kuuluu yleens\u00e4 kolme eri osapuolta: opiskelija, ohjaaja ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4. (Jolkkonen 2007, 12\u201313.) Jotta voidaan taata opiskelijalle monipuolinen ja aito opinn\u00e4ytety\u00f6n tekemisen oppimisymp\u00e4rist\u00f6, tulisi opiskelijan osata valita itselleen sellainen tutkimusaihe, joka toisaalta kiinnostaa h\u00e4nt\u00e4 itse\u00e4\u00e4n ja toisaalta tukee sit\u00e4 ammattialaa, johon t\u00e4m\u00e4 on p\u00e4tev\u00f6itym\u00e4ss\u00e4. Itseohjautuvuus tarkoittaa t\u00e4ll\u00f6in, ettei oppiminen perustu ennalta m\u00e4\u00e4riteltyihin lopputuloksiin vaan siihen dialogiin eri toimijoiden v\u00e4lill\u00e4, jonka kautta opiskelija p\u00e4\u00e4tyy kehitt\u00e4misty\u00f6ns\u00e4 tuloksiin. (Rissanen 2003, 160\u2013161.) Opinn\u00e4ytety\u00f6n voidaan siis n\u00e4hd\u00e4 olevan merkitt\u00e4v\u00e4 etappi opiskelijan henkil\u00f6kohtaisen urapolun rakentamisessa ja asiantuntijuuden kehittymisess\u00e4.<\/p>\n

Opiskelijan henkil\u00f6kohtainen tinkim\u00e4tt\u00f6myys ja tehokkuus mahdollistavat toimijuuden. N\u00e4m\u00e4 ominaisuudet aktivoivat opiskelijaa ottamaan vastuun omasta oppimisestaan, jos pedagoginen malli sen mahdollistaa eli opiskelu on oppijal\u00e4ht\u00f6ist\u00e4 eik\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n tiedon siirt\u00e4mist\u00e4. (Williams 2017, 10.) Jorma Kanasen (2007, 24\u201326) tutkimuksessa liiketoimintaosaamisen kompetensseista nousi esille, ett\u00e4 tradenomin tavoitetason ty\u00f6teht\u00e4viss\u00e4 ty\u00f6skentelev\u00e4t kokevat ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n keskeisimmiksi taidoiksi varsinaisen substanssin sijaan juurikin sellaisia kompetensseja kuin tiimity\u00f6-, esiintymis- ja v\u00e4itteiden perustelun taito. My\u00f6s Timonen (2012, 324\u2013325) nostaa esiin, ett\u00e4 viestint\u00e4- ja vuorovaikutustaidot, oppimaan oppiminen ja elinik\u00e4isen oppimisen ymm\u00e4rrys ovat t\u00e4rkeit\u00e4 toimijuutta tukevia taitoja, jotka pit\u00e4isi oppia jo koulussa vastuullisen yhteiskunnassa toimimisen ohella. Voidaan siis todeta, ett\u00e4 varsinaisen substanssiosaamisen rinnalla yleinen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ymm\u00e4rrys ja aktiivinen toimijuus ovat taitoja, joilla on selke\u00e4sti merkityst\u00e4.<\/p>\n

Tradenomien urapolun rakentaminen opintojen aikana<\/h2>\n

Proseminaaritutkimukseni tulokset osoittivat, ett\u00e4 vaikka opintojen alkuvaiheessa monella oli jonkinlainen k\u00e4sitys tradenomitutkinnon tarjoamista monipuolisista ty\u00f6mahdollisuuksista, niin kaikilla haastateltavilla ei ollut selke\u00e4\u00e4 k\u00e4sityst\u00e4 omasta urapolusta. Mit\u00e4 vakiintuneempi ty\u00f6tausta opiskelijalla oli, sit\u00e4 paremmat mahdollisuudet h\u00e4nell\u00e4 oli aktiiviseen toimijuuteen opintojen alusta alkaen. T\u00e4m\u00e4 johtui siit\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4ill\u00e4 opiskelijoilla oli jo tutkintoa suorittamaan hakeutuessa ollut selke\u00e4 n\u00e4kemys siit\u00e4, kuinka tutkinto hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 omaa senhetkist\u00e4 ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4\u00e4 tai ylenemismahdollisuuksia olemassa olevassa ty\u00f6paikassa.<\/p>\n

\u201d\u2013 \u2013 itess\u00e4ns\u00e4 m\u00e4 en n\u00e4kis ett\u00e4 tradenomin paperit sin\u00e4ns\u00e4 viel\u00e4 helpottaa tai mahdollistaa sit\u00e4 johtajateht\u00e4viin p\u00e4\u00e4sy\u00e4 vaan vaan kyl siin\u00e4 pit\u00e4\u00e4 sit tosiaan olla sit\u00e4 ty\u00f6kokemusta lis\u00e4n\u00e4.\u201d<\/p>\n

\u201d\u2013 \u2013 koen kuitenkin opintojen loppuvaiheessa oppineeni aiheista vain pintaraapaisun, ja todellinen tieto tulee joskus ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n puolelta.\u201d<\/p>\n

Niill\u00e4 opiskelijoilla, joilla ei viel\u00e4 ollut vankkaa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4kokemusta, ammatillinen asiantuntijuus kehittyi v\u00e4hitellen opintojen aikana, kun he p\u00e4\u00e4siv\u00e4t tutustumaan erilaisiin mahdollisiin tulevan ty\u00f6uran osa-alueisiin. Opintojen loppuvaiheessa kuitenkin l\u00e4hes jokainen haastateltava koki, ett\u00e4 kuljettu opintopolku antoi uskoa ja luottoa omaan osaamiseen sek\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4valmiuksien kehittymiseen halutulle tasolle. Asiantuntijuuden tasoon ei siis niink\u00e4\u00e4n vaikuttanut suoritettu tutkinto vaan ennen kaikkea uuden tiedon yhdist\u00e4minen aiempaan ty\u00f6kokemukseen. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n vasta siirtyvill\u00e4 opiskelijoilla ei ollut samanlaisia valmiuksia kehitty\u00e4 asiantuntijoiksi kuin vankan ty\u00f6uran omaavilla.<\/p>\n

\u201d\u2013 \u2013 se oli kyl tosi hienoo huomata, miten niinku tavallaan on kehittynyt semmosest raakileesta niinku hyv\u00e4\u00e4n, ja niinku et kokee nyt, ett\u00e4 t\u00e4n j\u00e4lkeen on niinku valmis ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja on valmis ottamaan \u2013 \u2013 niit\u00e4 haasteita vastaan \u2013 \u2013\u201d<\/p>\n

Rissasen (2003, 149, 153) mukaan opiskelijan itseohjautuvuudella on t\u00e4rke\u00e4 merkitys varsinkin, jos opinn\u00e4ytey\u00f6n tarkoituksena on uudistaa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4. H\u00e4n korostaa, ett\u00e4 korkea sis\u00e4inen teht\u00e4v\u00e4orientaatio ohjaa henkil\u00f6kohtaista vastuullisuutta ja teht\u00e4v\u00e4nannon toteuttamista. Tutkimukseni tulosten perusteella voidaan todeta, ett\u00e4 jokainen opiskelija oli valinnut opinn\u00e4ytety\u00f6ns\u00e4 tutkimusaiheen siten, ett\u00e4 se tuki sek\u00e4 omaa osaamista ett\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n yleist\u00e4 kehitt\u00e4mist\u00e4. Oma-aloitteinen aihevalinta korosti t\u00e4lt\u00e4 osin sis\u00e4ist\u00e4 teht\u00e4v\u00e4orientaatiota, vaikka pit\u00e4\u00e4kin nostaa esiin, ett\u00e4 suurin osa tutkimukseen osallistuneista opiskelijoista ei tehnyt opinn\u00e4ytety\u00f6t\u00e4\u00e4n toimeksiantona vaan omista ammatillisista\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 intresseist\u00e4\u00e4n l\u00e4ht\u00f6isin. My\u00f6s ammattikorkeakoulujen valmistumisvaiheen opiskelijapalautteen perusteella Lapin AMKin tradenomiopiskelijat ovat melko tyytyv\u00e4isi\u00e4 siihen, kuinka hyvin oma opinn\u00e4ytety\u00f6 on vahvistanut ammatillista osaamista ja valmentanut ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n asiantuntijateht\u00e4viin (Vipunen 2020).<\/p>\n

Tutkimukseni tulosten perusteella noin puolet haastateltavista oli opiskellut opetussuunnitelman mukaisesti ja puolet taas suunnitellut opiskelukokonaisuuttaan siten, ett\u00e4 kaikki ammatilliset opinnot t\u00e4ht\u00e4siv\u00e4t oman urapolun rakentamiseen. T\u00e4ss\u00e4kin yhteydess\u00e4 juuri vahva ty\u00f6tausta ja selke\u00e4 urasuunnitelma antoivat laajempia mahdollisuuksia aktiiviseen toimijuuteen opintojen alusta alkaen.<\/p>\n

Pelkk\u00e4 aktiivinen toimijuus ei siis riitt\u00e4nyt, vaan toimijuus yhdistettyn\u00e4 vahvaan ammatilliseen asiantuntijuuteen loivat yhdistelm\u00e4n, joka hy\u00f6dytti ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja tuki oman ammatillisen asiantuntijuuden kehitt\u00e4mist\u00e4. T\u00e4t\u00e4 tukee my\u00f6s Paloniemen ja Gruberin (2010, 42\u201343, 55) n\u00e4kemys siit\u00e4, ett\u00e4 asiantuntijayhteis\u00f6 yhdess\u00e4 luo ne ominaisuudet, joiden perusteella kyseisell\u00e4 toimialalla asiantuntijuus m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n kollektiivisesti.<\/p>\n

Suurin osa tutkimukseen osallistuneista koki, ett\u00e4 opinn\u00e4ytety\u00f6ll\u00e4 oli suuri merkitys muihin tutkinnonaikaisiin opintoihin verrattuna. Opinn\u00e4ytety\u00f6tutkimuksen motivaationa koettiin olevan juuri omassa ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 kehittyminen tai oman tulevan ty\u00f6uran kehitt\u00e4minen, joten my\u00f6s t\u00e4m\u00e4n kysymyksen osalta korostui haastateltavien aktiivinen toimijuus oman urapolun suunnittelun osalta. Opinn\u00e4ytety\u00f6n n\u00e4htiin tiivist\u00e4v\u00e4n kaiken opitun ja mahdollistavan oman osaamisen n\u00e4ytt\u00e4misen niin itselle kuin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4lle.<\/p>\n

\u201d\u2013 \u2013 tavallaan jotenkin tiivistyy se kaikki osaaminen periaatteessa siihen, vaikka se tiivistyy niinku niin pieneen osaan \u2013 \u2013\u201d<\/p>\n

\u201d\u2013 \u2013 pystyy niinku itelleen ainakin osottaan, ett\u00e4 on nyt jotain oppinut n\u00e4iden opintojen aikana \u2013 \u2013 kyl m\u00e4 uskon, ett\u00e4 se on kehitt\u00e4nyt minua ja jotenkin tuonut yhteen sit\u00e4, et mit\u00e4 m\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 hetkess\u00e4 nyt sit osaan n\u00e4iden opintojen takia.\u201d<\/p>\n

Opiskelijan itseohjautuvuus korostui varsinkin opinn\u00e4ytety\u00f6prosessissa, eli aktiivinen toimijuus ja sen my\u00f6t\u00e4 oman ammatillisen asiantuntijuuden tietoinen rakentaminen n\u00e4kyi viimeist\u00e4\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa. L\u00e4hes kaikki haastateltavat kertoivat, ett\u00e4 opinn\u00e4ytety\u00f6n aihe oli l\u00e4htenyt omista intresseist\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 omaa osaamistaan tai omaa ty\u00f6paikkaansa. Yhden tutkimuksen osallistujan kohdalla puolestaan opinn\u00e4ytety\u00f6 tehtiin toimeksiantona vieraalle yritykselle, mik\u00e4 omalta osaltaan on asiantuntijuutta ja urapolkua kehitt\u00e4v\u00e4 ratkaisu, sill\u00e4 opiskelija oli tarttunut itse\u00e4\u00e4n kiinnostavaan tutkimusaiheeseen. Kuten Jolkkonen (2007, 13) on nostanut esiin, opiskelijan n\u00e4k\u00f6kulmasta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 opinn\u00e4ytety\u00f6 kehitt\u00e4\u00e4 omaa ammatillista kasvua ja antaa mahdollisuuden kehitt\u00e4\u00e4 omaa osaamistaan tietynlaiseen suuntaan. Kaiken kaikkiaan tutkimustulosteni perusteella opiskelijat kokevat opinn\u00e4ytety\u00f6prosessin eritt\u00e4in merkityksellisen\u00e4 osana opintojaan ja oman ammatillisen asiantuntijuuden kehitt\u00e4misess\u00e4 ja osoittamisessa.<\/p>\n

Yksil\u00f6n kokemuksista kohti uraohjauksen n\u00e4k\u00f6kulmaa<\/h2>\n

Tutkimuksen tulokset osoittivat, ett\u00e4 Lapin AMKin tradenomiopiskelijoilla on hyvin monipuolisia ty\u00f6taustoja, mik\u00e4 osaltaan vaikuttaa aktiiviseen toimijuuteen ja oman ammatillisen asiantuntijuuden kehitt\u00e4miseen opintojen aikana. Opinnot antoivat kaikille haastatelluille valmiuksia suunnitella omaa urapolkua, mutta vankka ty\u00f6kokemus mahdollisti opintojen suuntaamisen alusta alkaen kohti henkil\u00f6kohtaisia ty\u00f6el\u00e4m\u00e4tavoitteita. Opinn\u00e4ytety\u00f6n merkitys oman osaamisen kehittymisen tiivist\u00e4misess\u00e4 ja osoittamisessa n\u00e4htiin eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 vaiheena ammatillisen osaamisen esiintuomista.<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa painopiste oli yksil\u00f6ss\u00e4, opiskelijassa, ja t\u00e4m\u00e4n omissa kokemuksissa. Jotta opiskelijahavaintojen kautta saatu tieto voitaisiin ottaa osaksi korkeakoulussa tapahtuvaa uraohjausta, tulisi n\u00e4k\u00f6kulmaa siirt\u00e4\u00e4 yksil\u00f6st\u00e4 kohti pedagogisia ratkaisuja. Esimerkiksi P\u00e4ivi Tynj\u00e4l\u00e4n (2010, 86\u201387) esitt\u00e4m\u00e4 integratiivisen pedagogiikan malli t\u00e4ht\u00e4\u00e4 juuri opiskelijoiden asiantuntijuuden kehitt\u00e4miseen paitsi tietysti koulutuksessa niin my\u00f6s ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Siin\u00e4 on keskeist\u00e4 oppimisymp\u00e4rist\u00f6jen ja -tilanteiden suunnittelu siten, ett\u00e4 kaikki asiantuntijuuden osa-alueet (teoreettinen, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen, itses\u00e4\u00e4tely- ja sosiokulttuurinen tieto) mahdollistetaan ja niiden luonteva yhdist\u00e4minen toisiinsa vahvistaa asiantuntijaty\u00f6n oppimista. Olisi mielenkiintoista tutkia sit\u00e4, kuinka hyvin t\u00e4llainen integratiivinen pedagogiikka vahvistaa opiskelijan omaa ammatillista asiantuntijuutta ja ymm\u00e4rryst\u00e4 tulevasta urapolusta jo opintojen aikana.<\/p>\n

Tutkimustulokset my\u00f6s osoittivat, ett\u00e4 aktiivisella toimijuudella on suuri merkitys siin\u00e4, miten opiskelija suunnittelee ja rakentaa urapolkuaan sek\u00e4 ammatillista asiantuntijuuttaan opintojen alusta alkaen. Vankan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4kokemuksen ja vakituisen ty\u00f6paikan omaavat opiskelijat osasivat paljon paremmin rakentaa urapolkuaan aina opintojen alkumetreilt\u00e4 l\u00e4htien. Ty\u00f6uransa alussa olevat opiskelijat hakivat enemm\u00e4n paikkaansa ty\u00f6kent\u00e4ll\u00e4 eiv\u00e4tk\u00e4 samalla tavalla osanneet n\u00e4hd\u00e4 omaa urapolkuaan opintojen alkuvaiheessa, ja osalla tulevaisuuden ty\u00f6ura oli avoinna viel\u00e4 opintojen loppuvaiheessakin. T\u00e4m\u00e4n vuoksi olisi mielenkiintoista tutkia, miten muissa kuin professioammattikoulutuksissa voitaisiin tehokkaammin tukea opiskelijan ymm\u00e4rryst\u00e4 mahdollisista urapoluista jo opintojen alkuvaiheesta l\u00e4htien.<\/p>\n

L\u00e4hteet<\/h2>\n

Ammattikorkeakoululaki 14.11.2014\/932.<\/p>\n

Etel\u00e4pelto, A., Heiskanen, T. & Collin, K. 2011a. Mahdollisuudet, tilat ja toisin toimimisen paikat ty\u00f6ss\u00e4 ja koulutuksessa. Teoksessa A. Etel\u00e4pelto, T. Heiskanen & K. Collin (toim.) Valta ja toimijuus aikuiskasvatuksessa. Aikuiskasvatuksen 49. vuosikirja. Kansainvalistusseura ja Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura, 355\u2013365.<\/p>\n

Etel\u00e4pelto, A., Heiskanen, T. & Collin, K. 2011b. Vallan ja toimijuuden monis\u00e4ikeisyys. Teoksessa A. Etel\u00e4pelto, T. Heiskanen & K. Collin (toim.) Valta ja toimijuus aikuiskasvatuksessa. Aikuiskasvatuksen 49. vuosikirja. Kansainvalistusseura ja Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura, 9\u201330.<\/p>\n

Jolkkonen, A. 2007. Miss\u00e4 on opinn\u00e4ytety\u00f6prosessin laatu? Teoksessa M. Toljamo & A. Vuorij\u00e4rvi (toim.) Ammattikorkeakoulun opinn\u00e4ytety\u00f6 kehitt\u00e4miskohteena \u2013 K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kokemuksia ja perusteltuja puheenvuoroja. Oulu: Oulun seudun ammattikorkeakoulu, 12\u201319.<\/p>\n

Kananen, J. 2007. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n n\u00e4kemys liiketoimintaosaamisen kompetensseista. Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulun julkaisuja 72. Jyv\u00e4skyl\u00e4: Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu.<\/p>\n

Lapin AMK 2020. Tradenomi (AMK), liiketalous. Viitattu 12.4.2020 https:\/\/www.lapinamk.fi\/fi\/Hakijalle\/AMK-tutkinnot\/Tradenomi,-liiketalous.<\/p>\n

Merivirta, M. 2020. \u201dMul on semmoset selv\u00e4t p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t tiedossa.\u201d AMK-opiskelijan aktiivinen toimijuus ammatillisen asiantuntijuuden ja urapolun rakentamisessa. Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto. Kasvatustieteen laitos. Proseminaarity\u00f6.<\/p>\n

Niemi, H. & Ruuskanen, T. 2018. Osallistuminen aikuiskoulutukseen vuonna 2017. Helsinki: Tilastokeskus.\u00a0 Viitattu 10.5.2020 http:\/\/www.stat.fi\/tup\/julkaisut\/tiedostot\/julkaisuluettelo\/ykou_aku_201700_2018_19724_net.pdf.<\/p>\n

Ojala, H., Palmu, T. & Saarinen, J. 2009. Paikalla pysyv\u00e4\u00e4 ja liikkeess\u00e4 olevaa \u2013 Feministisi\u00e4 avauksia toimijuuteen ja sukupuoleen. Teoksessa H. Ojala, T. Palmu & J. Saarinen (toim.) Sukupuoli ja toimijuus koulutuksessa. Tampere: Vastapaino, 13\u201338.<\/p>\n

Palonen, T. & Gruber, H. 2010. Satunnainen, rutiininomainen ja tietoinen osaaminen. Teoksessa K. Collin, S. Paloniemi, H. Rausku-Puttonen & P. Tynj\u00e4l\u00e4 (toim.) Luovuus, oppiminen ja asiantuntijuus. Helsinki: WSOYpro, 41\u201356.<\/p>\n

Paloniemi, S., Rasku-Puttonen, H. & Tynj\u00e4l\u00e4, P. 2010. Asiantuntijuudesta identiteettiin \u2013 Anneli Etel\u00e4pellon tutkimuspolkuja. Teoksessa K. Collin, S. Paloniemi, H. Rausku-Puttonen & P. Tynj\u00e4l\u00e4 (toim.) Luovuus, oppiminen ja asiantuntijuus. Helsinki: WSOYpro, 13\u201337.<\/p>\n

Rissanen, R. 2003. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6inen opinn\u00e4ytety\u00f6 oppimisen kontekstina: Fenomenografisia n\u00e4k\u00f6kulmia tradenomin opinn\u00e4ytety\u00f6h\u00f6n. Acta Universitatis Tamperensis 970. Tampereen yliopisto. Kasvatustieteiden laitos. V\u00e4it\u00f6skirja. Viitattu 7.2.2020 http:\/\/urn.fi\/urn:isbn:951-44-5806-0<\/a>.<\/p>\n

Timonen, L. 2012. Oppijan toimijuus ja ammattikorkeakoulu oppijan kasvun tukijana. Teoksessa P. Atjonen (toim.) Oppiminen ajassa \u2013 kasvatus tulevaisuuteen. Joensuun vuoden 2011 kasvatustieteen p\u00e4ivien parhaat esitelm\u00e4t artikkeleina. Kasvatusalan tutkimuksia 61. Suomen kasvatustieteellinen seura, 323\u2013336.<\/p>\n

Tradenomiliitto TRAL 2020a. Tradenomit ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Viitattu 12.4.2020 https:\/\/www.tradenomi.fi\/tyoelama-ja-osaaminen\/tradenomit-tyoelamassa\/.<\/p>\n

Tradenomiliitto TRAL 2020b. Tradenomitutkinto. Viitattu 12.4.2020 https:\/\/www.tradenomi.fi\/tyoelama-ja-osaaminen\/tradenomitutkinto\/.<\/p>\n

Tynj\u00e4l\u00e4, P. 2010. Asiantuntijuuden kehitt\u00e4misen pedagogiikkaa. Teoksessa K. Collin, S. Paloniemi, H. Rausku-Puttonen & P. Tynj\u00e4l\u00e4 (toim.) Luovuus, oppiminen ja asiantuntijuus. Helsinki: WSOYpro, 79\u201396.<\/p>\n

Vipunen 2020. Ammattikorkeakoulujen valmistumisvaiheen opiskelijapalaute (AVOP), AMK-tutkinto. Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6 & Opetushallitus. Viitattu 12.4.2020 https:\/\/vipunen.fi\/fi-fi\/_layouts\/15\/xlviewer.aspx?id=\/fi-fi\/Raportit\/Ammattikorkeakoulutus%20-%20opiskelijapalaute%20-%20AMK%20-%20ammattikorkeakoulu.xlsb.<\/p>\n

Williams, P. 2017. Student Agency for Powerful Learning. Knowledge Quest | Power to the Pupil: Student Agency in the School Library. Volume 45, No. 4, 8\u201315. Viitattu 30.4.2020 https:\/\/files.eric.ed.gov\/fulltext\/EJ1136307.pdf<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

Asiasanat: toimijuus, asiantuntijuus, uraohjaus, osaamisen kehitt\u00e4minen, urapolku, tradenomi<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Liiketalouden opiskelijoiden aktiivinen toimijuus on merkityksellinen ammatillisen asiantuntijuuden kehittymisess\u00e4 ja oman urapolun suunnittelussa opintojen aikana. Ty\u00f6uransa alussa olevat opiskelijat hakevat paikkaansa ty\u00f6kent\u00e4ll\u00e4 eiv\u00e4tk\u00e4 aina osaa n\u00e4hd\u00e4 omaa urapolkuaan opintojen alkuvaiheessa, ja osalla tulevaisuuden ty\u00f6ura oli avoinna viel\u00e4 opintojen loppuvaiheessakin.<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":2849,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[684178,4234],"tags":[94,31084],"class_list":["post-2767","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-1-2021","category-artikkeli","tag-koulutus","tag-tyoelama"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2021\/01\/Merivirta-artikkeli-1-2021.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-ID","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2767","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2767"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2767\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2768,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2767\/revisions\/2768"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2849"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2767"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2767"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2767"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}