{"id":2884,"date":"2021-02-02T13:35:14","date_gmt":"2021-02-02T11:35:14","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=2884"},"modified":"2021-02-02T13:57:46","modified_gmt":"2021-02-02T11:57:46","slug":"yhteisollisyydesta-ammattikorkeakoulussa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2021\/02\/02\/yhteisollisyydesta-ammattikorkeakoulussa\/","title":{"rendered":"Yhteis\u00f6llisyydest\u00e4 ammattikorkeakoulussa"},"content":{"rendered":"

Helena Kangastie, TtM, erityisasiantuntija (TKI&O), Lapin ammattikorkeakoulu <\/em><\/p>\n

Lataa PDF<\/a><\/p>\n

Taustaa<\/h2>\n

Yhteis\u00f6llisyydelle ei ole olemassa yht\u00e4 ainoaa m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4. Siihen liitet\u00e4\u00e4n ihmisten v\u00e4linen vuorovaikutus, yhdess\u00e4 oleminen ja yhdess\u00e4 tekeminen. Perinteinen talkootoiminta on hyv\u00e4 esimerkki yhteis\u00f6llisyydest\u00e4. Ihmiset yhdess\u00e4 talkooty\u00f6ss\u00e4 tekev\u00e4t pyyteett\u00f6m\u00e4sti ty\u00f6t\u00e4 yhteisen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n saavuttamiseksi. Usein yhteis\u00f6llisyyteen liitet\u00e4\u00e4n ainoastaan my\u00f6nteisi\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmia, mutta historia on osoittanut sille my\u00f6s kielteisen merkityksen. Liian voimakas kyseenalaistamaton yhteis\u00f6llisyys ja tuhoava tavoite voivat yhdess\u00e4 jopa h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 kokonaisia kansakuntia.<\/p>\n

Usein yhteis\u00f6llisyyden taustalla on ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 se tuottaa jotakin enemm\u00e4n ja parempaa verrattuna yksil\u00f6keskeiseen toimintaan. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa k\u00e4sittelen ja pohdin yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 eri n\u00e4k\u00f6kulmista ja sen toteutumista ammattikorkeakoulun teht\u00e4v\u00e4alueilla niin TKI-toiminnassa kuin opetuksessa. Artikkelissani tukeudun Kalliokosken (2020) m\u00e4\u00e4rittelyyn yhteis\u00f6llisyydest\u00e4 ja sen toteutumisen reunaehdoista pohtiessani yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 Lapin AMKissa. Pohdintojeni taustalla on noin 20 vuoden ty\u00f6kokemus ammattikorkeakoulun teht\u00e4viss\u00e4.<\/p>\n

Yhteis\u00f6llisyys k\u00e4sitteen\u00e4<\/h2>\n

Yhteis\u00f6llisyyteen kuuluu olennaisesti yhteis\u00f6t, yhteistoiminta ja sosiaalisen vuorovaikutus. Kalliokoski (2020,42) tarkoittaa yhteis\u00f6llisyydell\u00e4 ihmisi\u00e4 yhteen liitt\u00e4v\u00e4n vuorovaikutuksen ja yhteistoiminnan edellytyksi\u00e4, niiden toteutumista yhteistoiminnassa ja yhteistoiminnassa muodostuvia kokemuksia yhteisyydest\u00e4. H\u00e4n on jaotellut yhteis\u00f6llisyyden suomenkielisess\u00e4 kirjallisuudessa saamia merkityksi\u00e4 kuuden eri merkitysjatkumon alle sen mukaan, mik\u00e4 miellet\u00e4\u00e4n yhteis\u00f6llisyyden vastakohdaksi tai mihin yhteis\u00f6llisyys rinnastetaan. N\u00e4m\u00e4 kuusi merkitysjatkumoa ovat ideologinen, rakenteellinen, sosiaalipoliittinen, kokemuksellinen, moraalinen ja dynaaminen. (Kalliokoski 2020, 36.)<\/p>\n

Taulukko 1. Yhteis\u00f6llisyyden kuusi merkitysjatkumoa (mukaellen Kalliokoski 2020)<\/p>\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n
Merkitysjatkumo<\/strong><\/td>\nSelitys -yhteis\u00f6llisyyden vastakohta ja rinnastus <\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
Ideologinen<\/td>\nYhteis\u00f6llisyys ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n yksil\u00f6llisyyden vastakohdaksi. Yhteis\u00f6llisyys ja yksil\u00f6llisyys miellet\u00e4\u00e4n ideologioiksi, joiden edustajat kamppailevat siit\u00e4, kumpi on ontologisesti, poliittisesti tai eettisesti ensisijainen, yhteis\u00f6 vai yksil\u00f6, ja kumman hyv\u00e4n on syyt\u00e4 ohjata yhteiskunnallisen el\u00e4m\u00e4n rakentamista.<\/td>\n<\/tr>\n
Rakenteellinen<\/td>\nYhteis\u00f6llisyys asetetaan yhteiskunnallisuuden kanssa jatkumon eri kohtiin. Yhteiskunnallisuus tarkoittaa t\u00e4ss\u00e4 puhetavassa julkista sektoria ja yhteis\u00f6llisyys kolmatta sektoria ja vapaaehtoista yhteistoimintaa omien ja l\u00e4heisten elinolojen ja mahdollisuuksien parantamiseksi.<\/td>\n<\/tr>\n
Sosiaalipoliittinen<\/td>\nYhteis\u00f6llisyys n\u00e4ytt\u00e4ytyy syrj\u00e4ytyneisyyden, osattomuuden tai yhteiskunnallisen irrallisuuden vastakohtana eli tilana, jossa sosiaalisiin yhteenliittymiin kiinnitt\u00e4vi\u00e4 siteit\u00e4 ei ihmisell\u00e4 juuri ole.<\/td>\n<\/tr>\n
Kokemuksellinen<\/td>\nYhteis\u00f6llisyyden vastakohtana on yksin\u00e4isyys, yhteis\u00f6llisyys on t\u00e4ss\u00e4 ennen kaikkea sis\u00e4lt\u00e4 p\u00e4in koettua ja tunnettua yhteenkuuluvuutta.<\/td>\n<\/tr>\n
Moraalinen<\/td>\nYhteis\u00f6llisyys saa moraalisesti arvottavan merkityksen ja kun yhteis\u00f6llisyyden k\u00e4sitett\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n arvottavasti, sill\u00e4 tarkoitetaan toisiin ihmisiin suuntautumista tai yhteis\u00f6keskeisyytt\u00e4.<\/td>\n<\/tr>\n
Dynaaminen<\/td>\nYhteis\u00f6llisyys merkitsee toiminnallista ja vuorovaikutteista monitahoista ilmi\u00f6t\u00e4. T\u00e4m\u00e4n janan toiseen p\u00e4\u00e4h\u00e4n sijoittuu ep\u00e4yhteis\u00f6llisyys yhteis\u00f6llisyyden vastakohdaksi.<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n

Taulukossa yksi kuvatut jatkumot valaisevat yhteis\u00f6llisyyden k\u00e4sitteen k\u00e4ytt\u00f6tapoja ja k\u00e4sitteen yhteiskunnallisessa keskustelussa ja tutkimusk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 saamia merkityksi\u00e4 (Kalliokoski 2020, 35-38).<\/p>\n

Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 yhteis\u00f6llisyyden ajatellaan ja katsotaan tukevan ihmisten kanssak\u00e4ymist\u00e4, toisista v\u00e4litt\u00e4mist\u00e4, terveytt\u00e4, hyvinvointia, oppimista ja tuloksellisuutta. Yhteis\u00f6llisyyden k\u00e4sitteen m\u00e4\u00e4rittely ei ole kuitenkaan ongelmatonta eik\u00e4 yhteis\u00f6llisyyden k\u00e4sitteelle ole olemassa yht\u00e4 oikeaa tulkintaa. (Paasivaara ja Nikkil\u00e4 2010.) Organisaatioissa kuten korkeakouluissa yhteis\u00f6llisyys arvona on nimetty esimerkiksi strategiassa, mutta sen merkityst\u00e4 ei ole m\u00e4\u00e4ritelty muutoin kuin avaamalla, miten sit\u00e4 voidaan toteuttaa ja edist\u00e4\u00e4. (Kalliokoski 2020, 1).<\/p>\n

Lampisen, Viitasen ja Konun (2013) tekem\u00e4\u00e4n ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n yhteis\u00f6llisyyteen liittyv\u00e4n tiedon kirjallisuuskatsauksen perusteella voidaan todeta, ett\u00e4 yhteis\u00f6llisyyden tunteella ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 on yksil\u00f6-, yhteis\u00f6- ja organisaatiotasolla positiivisia seurauksia. Ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 yhteis\u00f6llisyyden tunne tukee terveytt\u00e4, hyvinvointia, oppimista ja tuloksellisuutta. Yhteis\u00f6llisyyden tunne ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 ja siit\u00e4 aiheutuvat positiiviset seuraukset eiv\u00e4t synny kuitenkaan itsest\u00e4\u00e4n, vaan niiden edellytyksen\u00e4 on yhteinen ponnistelu. (Lampinen ym. 2013, 84.) Voidaankin sanoa, ett\u00e4 yhteis\u00f6llisyys edellytt\u00e4\u00e4 yhteistoimintaa ja sen mahdollistamista. Lis\u00e4ksi yhteis\u00f6llisyyteen kuulu kokemus.<\/p>\n

Yhteis\u00f6llisyys ammattikorkeakoulun teht\u00e4viss\u00e4<\/h2>\n

My\u00f6s ammattikorkeakoulujen arjessa on viime vuosina nostettu esille yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 ja tuotu esille sen vaihtoehtoisuutta yksil\u00f6keskeisen n\u00e4k\u00f6kulman sijasta. Pedagogiikassa on korostettu yhdess\u00e4 oppimista ja yhteistoiminnallisuutta ja my\u00f6s TKI-toiminnassa on sis\u00e4\u00e4nkirjoitettuna yhteistoiminta, yhteis\u00f6llisyys ja avoin yhteisty\u00f6. Ammattikorkeakoululain (3 \u00a7) mukaan ammattikorkeakouluyhteis\u00f6ll\u00e4 tarkoitetaan yhteis\u00f6\u00e4, johon kuuluvat ammattikorkeakoulun opettajat, muu henkil\u00f6st\u00f6 ja tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevat opiskelijat.<\/p>\n

Laajalan (2015) mukaan opetussuunnitelmaty\u00f6ss\u00e4kin pit\u00e4isi huomioida yhteis\u00f6llisyys eri osapuolten n\u00e4k\u00f6kulmasta. \u00a0Opetussuunnitelman tulisi muuntua yhteis\u00f6lliseksi opetussuunnitelmaksi, jolloin osaamisen tavoitteet koskisivat koko oppimisyhteis\u00f6\u00e4 \u2013 opiskelijoita, ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 ja opettajia. Yhteis\u00f6llisyys ja osallisuus toteutuvat vuorovaikutuksessa ja dialogissa. (Laajala 2015.)<\/p>\n

Yhteis\u00f6llisyyden ja opiskelijoiden hyvinvoinnin edist\u00e4minen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 paitsi yksil\u00f6n, my\u00f6s opiskelijakunnan, opiskelijaj\u00e4rjest\u00f6jen ja koko korkeakoulun sek\u00e4 opiskelun j\u00e4lkeisen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta. Hyvinvoiva opiskelija on motivoinut oppimaan, edist\u00e4m\u00e4\u00e4n tavoitteellisesti opintojaan, valmistuu ajallaan ja siirtyy opinnoista ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n hyvinvoivana. (Kirveskoski 2020.)<\/p>\n

V\u00e4\u00e4n\u00e4sen ja Peltosen (2020) mukaan osallisuus sek\u00e4 opetussuunnitelman ett\u00e4 TKI-projektien tavoitteisiin ja toteuttamiseen lis\u00e4isi yhteis\u00f6llist\u00e4 vastuullisuutta. Osallisuus my\u00f6s kaventaisi pitk\u00e4lti erillisin\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4ytyvien ja toteutuvien ammattikorkeakouluteht\u00e4vien v\u00e4list\u00e4 kuilua ja rakentaisi saumatonta integratiivista toimintakulttuuria. Korkeakoulujen sis\u00e4isest\u00e4 siiloutuneesta ty\u00f6n tekemisest\u00e4 olisi luovuttava ja osallisuutta laajennettava monimuotoisesti opetusta ja TKI-toimintaa integroimalla. Teht\u00e4vien integroinnilla on mahdollista edist\u00e4\u00e4 yhteis\u00f6llisen luovuuden kehittymist\u00e4 niin korkeakouluyhteis\u00f6ss\u00e4 kuin ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4ss\u00e4 yhteiskunnassa.<\/p>\n

Yhteis\u00f6llisyyden toteutumisesta Lapin AMKissa<\/h2>\n

Ammattikorkeakoulunkin yhteis\u00f6llisyyden toteutumisen ehtoja voi tarkastella Kalliokosken (2020) kolmen tason jaottelun mukaan eli yhteistoiminnan edellytyksi\u00e4 mahdollistavalla, toiminnallisella ja kokemuksen tasolla. Taulukossa kaksi on avattu n\u00e4it\u00e4 kolmea tasoa sis\u00e4lt\u00f6ineen.<\/p>\n

Taulukko 2. Yhteis\u00f6llisyyden toteutumisen kolme tasoa. (mukaellen Kalliokoski 2020)<\/p>\n\n\n\n\n\n
Yhteistoiminnan edellytyksi\u00e4 mahdollistava taso eli <\/strong><\/td>\nToiminnallisen yhteis\u00f6llisyyden reunaehtoja <\/strong><\/td>\nYhteis\u00f6llisyyden kokemus <\/strong><\/td>\n<\/tr>\n
Ihmisten on mahdollista ryhty\u00e4 yhteistoimintaan, on ihmisten ja ulkoisten olosuhteiden t\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 seuraavat kriteerit<\/td>\nYhteis\u00f6llisyyden muodostumiseksi toiminnassa on seuraavien v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mien ehtojen toteuduttava:<\/p>\n

 <\/td>\n

Koetun yhteis\u00f6llisyyden k\u00e4site m\u00e4\u00e4rittyy sill\u00e4 perusteella, kuka on tai ketk\u00e4 ovat kokijoina, mik\u00e4 on kokemuksen sis\u00e4lt\u00f6 ja miten kokemus tulkitaan.<\/td>\n<\/tr>\n
1)On ihmisi\u00e4, jotka ovat sosiaalisesti suuntautuneita ja yhteistoimijuuteen kykenevi\u00e4.<\/p>\n

2)Ulkoiset materiaaliset olosuhteet eiv\u00e4t est\u00e4 ihmisten yhteytt\u00e4 toisiin ihmisiin.<\/p>\n

3) Sosiaaliset ja kulttuuriset tilannetekij\u00e4t muodostavat toimintaymp\u00e4rist\u00f6n, joka ei est\u00e4 yhteistoiminnan mahdollistumista.<\/td>\n

5) Yhteistoimijat tunnistavat v\u00e4hint\u00e4\u00e4n jaetun intressin, jonka he muotoilevat kollektiiviseksi intentioksi.<\/p>\n

6) Yhteistoimijat sitoutuvat toiminnan tavoitteeseen ja keinoihin ja tekev\u00e4t osansa. 7) Yhteistoimijat luottavat siihen, ett\u00e4 operationaaliset yhteistoimijat pyrkiv\u00e4t tekem\u00e4\u00e4n osansa. Toiminnallista yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 voi muodostua sattumanvaraisesti joidenkin ihmisten kesken, mutta siit\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tule jatkuvaa tai se ei luo yhteis\u00f6\u00e4. Jotta toiminnallisesta yhteis\u00f6llisyydest\u00e4 tulisi hetkellisen lis\u00e4ksi jatkuvaa, se edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4:<\/p>\n

8) Yhteistoimijat sitoutuvat joko a) toisiin toimijoihin, b) eetokseen tai c) molempiin ja 9) Yhteistoimijoiden v\u00e4lille muodostuu luottamusta yhteen nivoutuvien intressien merkityksess\u00e4.<\/p>\n

 <\/td>\n

10)Yksil\u00f6 tai ryhm\u00e4 kokee yhteistoiminnan tai tapahtuman ja<\/p>\n

11) Kokija\/(t) tulkitsee\/(vat) kokemuksensa yhteis\u00f6llisyyden kokemukseksi<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n

Yhteistoiminnan mahdollistavia<\/em> kriteerej\u00e4 ovat esimerkiksi se, ett\u00e4 on ihmisi\u00e4, jotka ovat sosiaalisesti suuntautuneita ja yhteistoimijuuteen kykenevi\u00e4. Toiminnallisuuden yhteis\u00f6llisyyden<\/em> v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 ehtoja ovat esimerkiksi se, ett\u00e4 toimijat tunnustavat toisensa, yhteistoimijoiksi ja yhteistoimijat sitoutuvat toiminnan tavoitteeseen ja keinoihin ja tekev\u00e4t osansa. Toiminnallista yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 voi muodostua sattumanvaraisesti joidenkin ihmisten kesken, mutta siit\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tule jatkuvaa tai se ei luo yhteis\u00f6\u00e4. Jotta toiminnallisesta yhteis\u00f6llisyydest\u00e4 tulisi hetkellisen lis\u00e4ksi jatkuvaa, se edellytt\u00e4\u00e4 esimerkiksi sit\u00e4, ett\u00e4 yhteistoimijoiden v\u00e4lille muodostuu luottamusta yhteen nivoutuvien intressien merkityksess\u00e4. Kolmantena tasona on koettu yhteis\u00f6llisyys<\/em>, ja se kuka on tai ketk\u00e4 ovat kokijoina, mik\u00e4 on kokemuksen sis\u00e4lt\u00f6 ja miten kokemus tulkitaan. Yhteis\u00f6llisyyden kokemus tarkoittaa, ett\u00e4 esimerkiksi, ett\u00e4 yksil\u00f6 tai ryhm\u00e4 kokee yhteistoiminnan tai tapahtuman ja kokija tulkitsee kokemuksensa yhteis\u00f6llisyyden kokemukseksi. (Kalliokoski 2020, 191-193.)<\/p>\n

Lapin AMKin opetus- ja TKI-toiminnassa ja niiden integraatiossa yhteistoiminta mahdollistuu, jos osaamme esitt\u00e4\u00e4 kysymyksi\u00e4 automaattisten vastausten antamisen sijasta. Kykenemmek\u00f6 toimimaan yhdess\u00e4, tunnistammeko toinen toisemme yhdess\u00e4 toimivina ihmisin\u00e4? Sitoudummeko yhteisiin tavoitteisiin ja teemmek\u00f6 oman osamme – ja ehk\u00e4 v\u00e4h\u00e4n enemm\u00e4nkin?\u00a0 Onko meill\u00e4 luottamusta toinen toisiimme yhteen kietoutuvissa pyrkimyksiss\u00e4 ja tavoitteissa? Onko meill\u00e4 kokemus yhteis\u00f6llisyydest\u00e4 yksitt\u00e4isin\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6in\u00e4 ja ryhm\u00e4n\u00e4?<\/p>\n

Yhteistoimija, joka tunnistaa oman yhteistoimijuutensa ja vaikutuksensa toisiin, voidaan kutsua my\u00f6s moraaliseksi toimijaksi. T\u00e4m\u00e4n vuoksi on vaalittava ihmisten kyky\u00e4 tunnistaa yhteiset intressit erottavista tekij\u00f6ist\u00e4 huolimatta. Yhteis\u00f6llisyyden eetokseen kuuluu kritiikki ja siihen sitoutuminen. Yhteis\u00f6llisyyden edist\u00e4misess\u00e4 on suojeltava esimerkiksi j\u00e4senten kriittist\u00e4 arviointikyky\u00e4 ja kritiikin ottamista vakavasti. Yhteis\u00f6llisyyden kehitt\u00e4minen edellytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s j\u00e4senten kannustamista yksil\u00f6toimijuuteen ja kriittiseen asennoitumiseen. (Kalliokoski 2020, 197.)<\/p>\n

Mik\u00e4li Lapin AMKissa halutaan edist\u00e4\u00e4 yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 avoimesti ja kest\u00e4v\u00e4sti, on pyritt\u00e4v\u00e4 edist\u00e4m\u00e4\u00e4n ihmisten kyky\u00e4 tunnistaa yhteistoimintatilanteet ja oma asemansa ja roolinsa yhteistoimijana. Ehk\u00e4 kaikkein t\u00e4rkeint\u00e4 olisi m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 yhteis\u00f6llisyys ja sen merkitys muutoinkin kuin kuvailemalla, miten sit\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n edist\u00e4m\u00e4\u00e4n ja toteuttamaan.<\/p>\n

Mik\u00e4li ammattikorkeakoulussa yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 tavoitellaan hyv\u00e4\u00e4 ja hyvinvointia edist\u00e4v\u00e4n\u00e4 asiana, niin siihen kuuluu olennaisesti kriittisen yhteistoiminnallisen asenteen omaksuminen. On sallittava kritiikki\u00e4, suojeltava sen antamisen tapoja ja otettava se vakavasti. Kriittiseen ajatteluun kuuluu, ett\u00e4 toinen ihminen ansaitsee ymm\u00e4rryst\u00e4 ja kunnioitusta, vaikka h\u00e4nen n\u00e4kemykset ja katsomukset poikkeavat omistani.<\/p>\n

L\u00e4hteet<\/h2>\n

Ammattikorkeakoululaki.2014\/ 932. Viitattu 22.2.2020. https:\/\/finlex.fi\/fi\/laki\/ajantasa\/2014\/20140932<\/a><\/p>\n

Kalliokoski, T. 2020. YHTEIS\u00d6LLISYYDEN RAJAT YHTEISTOIMINNAN JA IHMISEN PERUSHYVIEN N\u00c4K\u00d6KULMASTA. Akateeminen v\u00e4it\u00f6skirja. Teologinen tiedekunta, Helsingin yliopisto. Viitattu 22.12.2020.\u00a0 https:\/\/helda.helsinki.fi\/bitstream\/handle\/10138\/314726\/YHTEIS%C3%96L.pdf?sequence=1&isAllowed=y<\/p>\n

Kirveskoski, H. 2020. Yhteis\u00f6llisyyden merkitys korkeakoulussa. Yhteis\u00f6llisemi korkeakoulu. Viitattu 22.12.2020. https:\/\/samok.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/samok_fi_web-joka.pdf<\/p>\n

Laajala, T. 2015. Diskurssianalyyttinen tutkimus ammattikorkeakoulun opetussuunnitelman kehitt\u00e4misprosessista. Akateeminen v\u00e4it\u00f6skirja. Lapin yliopisto. Acta Electronica Universitatis Lapponiensis 177. Viitattu 22.2.2020. https:\/\/lauda.ulapland.fi\/bitstream\/handle\/10024\/62138\/Laajala_Tiina_ActaE_NRO_177_pdfA.pdf?sequence=2&isAllowed=y<\/p>\n

LAMPINEN, M-S., VIITANEN, E. & KONU, A. 2013. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus yhteis\u00f6llisyydest\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Katsaus. SOSIAALIL\u00c4\u00c4KETIETEELLINEN AIKAKAUSLEHTI 2013: 50 71\u201386.<\/p>\n

Paasivaara, L., Nikkil\u00e4, J. 2010. Yhteis\u00f6llisyydest\u00e4 ty\u00f6hyvinvointia. Helsinki: Nord Print Oy.<\/p>\n

V\u00e4\u00e4n\u00e4nen, I., & Peltonen, K. (2020). Siiloista saumattomaan opetuksen ja TKI-toiminnan integrointiin ammattikorkeakouluissa. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 22(2), 52\u201369. Viitattu 22.12.2020.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Mik\u00e4li Lapin AMKissa halutaan edist\u00e4\u00e4 yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 avoimesti ja kest\u00e4v\u00e4sti, on pyritt\u00e4v\u00e4 edist\u00e4m\u00e4\u00e4n ihmisten kyky\u00e4 tunnistaa yhteistoimintatilanteet ja oma asemansa ja roolinsa yhteistoimijana. Ehk\u00e4 kaikkein t\u00e4rkeint\u00e4 olisi m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 yhteis\u00f6llisyys ja sen merkitys muutoinkin kuin kuvailemalla, miten sit\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n edist\u00e4m\u00e4\u00e4n ja toteuttamaan.<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":2836,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[684178,110188],"tags":[31084,684179],"class_list":["post-2884","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-1-2021","category-puheenvuoro","tag-tyoelama","tag-yhteisollisyys"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2021\/01\/Kangastie-puheenvuoro-1-2021.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-Kw","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2884","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2884"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2884\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2885,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2884\/revisions\/2885"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2836"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2884"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2884"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2884"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}