{"id":2886,"date":"2021-02-02T13:35:52","date_gmt":"2021-02-02T11:35:52","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=2886"},"modified":"2021-02-02T13:35:52","modified_gmt":"2021-02-02T11:35:52","slug":"kokemuksia-ja-nakemyksia-yhteisollisyyteen-ulkomailla-opiskellessa-ja-tyoskennellessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2021\/02\/02\/kokemuksia-ja-nakemyksia-yhteisollisyyteen-ulkomailla-opiskellessa-ja-tyoskennellessa\/","title":{"rendered":"Kokemuksia ja n\u00e4kemyksi\u00e4 yhteis\u00f6llisyyteen ulkomailla opiskellessa ja ty\u00f6skennelless\u00e4"},"content":{"rendered":"

Suvi J\u00e4rvensivu, Sosionomi (AMK), opiskelija, Digiajan palvelujohtaminen, Lapin AMK Master School<\/em><\/p>\n

Maarit Tihinen, FT, yliopettaja, Lapin AMK Master School<\/em><\/p>\n

Lataa PDF<\/a><\/p>\n

Ulkomailla opiskelu ja vapaaehtoisty\u00f6 tarjoavat ainutlaatuisia mahdollisuuksia tutustua uusiin ihmisiin, erilaisiin kulttuureihin ja yhteis\u00f6ihin.\u00a0 T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa kuvataan, millaisia kokemuksia ja avartavia n\u00e4kemyksi\u00e4 ulkomailla opiskelu sek\u00e4 vapaaehtoisty\u00f6 tuo yhteis\u00f6llisyysk\u00e4sitteeseen. Kokemuksia peilataan kirjallisuusl\u00e4hteisiin nojautuen.<\/p>\n

Artikkelin toinen kirjoittaja opiskelee Lapin ammattikorkeakoulussa Digiajan palvelujohtamisen YAMK-koulutuksessa. Samanaikaisesti Suvi J\u00e4rvensivu on opiskellut ja ty\u00f6skennellyt Israelissa. H\u00e4n valmistui juuri j\u00e4rjest\u00f6ty\u00f6h\u00f6n profiloituvasta maisteriohjelmasta – Nonprofit Management and Leadership – heprealaisesta yliopistosta Israelissa. Opiskeluun sis\u00e4ltyi ty\u00f6harjoittelua israelilaisessa j\u00e4rjest\u00f6ss\u00e4. Lis\u00e4ksi J\u00e4rvensivu on aiemmin viett\u00e4nyt kuusi vuotta vapaaehtoisty\u00f6ss\u00e4 Israelissa ja Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4. Vapaaehtoisty\u00f6 erilaisten voittoa tavoittelemattomien j\u00e4rjest\u00f6jen kautta tapahtuu aina yhteis\u00f6iss\u00e4, ko. yhteis\u00f6n p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4, tavoitteita ja toimintatapoja noudattaen.<\/p>\n

Kalliokosken (2020, 13<\/a>) mukaan yhteis\u00f6llisyyden k\u00e4site merkitsee yhteis\u00f6n abstraktiota ja ilmi\u00f6t\u00e4, joka on koettavissa. H\u00e4nen toteaa, ett\u00e4 yhteis\u00f6llisyys ei selv\u00e4sti eroa yhteenkuuluvaisuudesta tai ihmisten v\u00e4lisest\u00e4 yhteisyydest\u00e4. K\u00e4sitteet yhteis\u00f6llisyys ja yhteis\u00f6 liittyv\u00e4t l\u00e4heisesti toisiinsa. Delanty (2003, 2<\/a>) toteaa yhteis\u00f6jen syntyneen kansalaisuuden, uskonnon, luokkajaon tai politiikan pohjalta. Yhteis\u00f6t voivat olla eri kokoisia, paikallisia tai globaaleja, yhteiskuntaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 tukevia tai vastustavia, perinteisi\u00e4, moderneja, postmoderneja, taantumuksellisia tai edistyksellisi\u00e4 (Delanty 2003, 2)<\/a>. Yhteis\u00f6t tarjoavat mahdollisuuden yhteenkuuluvuuden tunteen kokemiseen. Nyky-yhteis\u00f6ill\u00e4 on v\u00e4hemm\u00e4n rajoitteita kuin perinteisill\u00e4 yhteis\u00f6ill\u00e4. Nyky-yhteis\u00f6t ovat my\u00f6s viestint\u00e4yhteis\u00f6j\u00e4, jotka perustuvat uudenlaiseen yhteenkuuluvuuteen muodostaen ep\u00e4vakaita, avoimia ja individualistisia ryhmi\u00e4. (Delanty 2003, 187<\/a>.)<\/p>\n

Opiskeluymp\u00e4rist\u00f6 \u2013 yleist\u00e4 Israelista<\/h2>\n

Israelin yhteiskunta koostuu useista eri uskonnoista, kansoista ja kielist\u00e4. Vuosina 2014\u20132015 tehdyn kyselyn mukaan Israelin yhteiskunta muodostuu juutalaisista (81 %), muslimeista (14 %), druuseista (2 %), kristityist\u00e4 (2 %) ja muista uskontokunnista (1 %) (PEW Research Center 2016<\/a>). \u00a0Israel itsen\u00e4istyi vuonna 1948. Itsen\u00e4istymisen j\u00e4lkeen vuoteen 2017 menness\u00e4 Israeliin on saapunut noin 3,2 miljoonaa maahanmuuttajaa (CBS 2019, 6<\/a>). Voimakas maahanmuutto osaltaan on vaikuttanut israelilaisen yhteiskunnan kirjavuuteen, sill\u00e4 eri puolilta maailmaa tulleet maahanmuuttajat ovat tuoneet mukanaan erilaisia vivahteita, kieli\u00e4 ja kulttuureita. Vertailtaessa Suomea ja Israelia voidaan todeta, ett\u00e4 molemmat ovat varsin pieni\u00e4 maita, joiden v\u00e4est\u00f6koko on samantapainen. Vuonna 2020 Suomen v\u00e4kiluku oli 5,5 miljoonaa ja Israelin vastaavasti 8,7 miljoonaa (UNFPA 2020<\/a>).<\/p>\n

Yhteis\u00f6jen sosiaalinen p\u00e4\u00e4oma<\/h2>\n

Sosiaalista p\u00e4\u00e4omaa l\u00f6ytyy erilaisista yhteis\u00f6ist\u00e4. Thom\u00e4 (2014, 7<\/a>) kuvaa sosiaalisen p\u00e4\u00e4oman olevan jonkun k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevana resurssina sek\u00e4 verkostona, johon henkil\u00f6 kuuluu. Putnam (2000, 22) m\u00e4\u00e4rittelee sosiaalisen p\u00e4\u00e4oman ulosp\u00e4in suuntautuvaksi, kun yhteis\u00f6 koostuu erityyppisist\u00e4 ihmisist\u00e4 tai tarjoaa palveluja erilaisille ihmisryhmille. Sill\u00e4 tavoin yhteis\u00f6 hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4 yhteiskuntaa. Vastaavasti sis\u00e4\u00e4np\u00e4in suuntautuvaa sosiaalista p\u00e4\u00e4omaa ilmenee, kun yhteis\u00f6 on vuorovaikutuksessa vain muiden kaltaistensa kanssa. (Putnam 2000, 22.) T\u00e4llaista sis\u00e4\u00e4np\u00e4in suuntautuvaa sosiaalista p\u00e4\u00e4omaa voi ilmet\u00e4 my\u00f6s j\u00e4rjest\u00f6iss\u00e4 ja yhteis\u00f6iss\u00e4, jos yhteis\u00f6 erist\u00e4ytyy yhteiskunnasta ja on vuorovaikutuksessa vain samankaltaisten ihmisten kanssa (Kippenberg 2014, 142<\/a>).<\/p>\n

Vuosina 2014\u20132015 Israelissa tehdyn tutkimuksen mukaan suurin osa juutalaisten (98 %), muslimien (85 %), kristittyjen (86 %) ja druusien (83 %) yst\u00e4vist\u00e4 olivat heid\u00e4n omasta uskonnollisesta yhteis\u00f6st\u00e4\u00e4n (PEW Research Center 2016<\/a>). T\u00e4m\u00e4 aikaansaa sis\u00e4\u00e4np\u00e4in suuntautuvaa sosiaalista p\u00e4\u00e4omaa, joka n\u00e4kyy eri uskonnollisten yhteis\u00f6jen v\u00e4h\u00e4isen\u00e4 keskin\u00e4isen\u00e4 kanssak\u00e4ymisen\u00e4. Israelin opiskelijamaailma tuo t\u00e4h\u00e4n positiivisen vastavoiman ja aikaansaa toisenlaista sosiaalista p\u00e4\u00e4omaa. Israelin yhteiskunnan moninaisuus n\u00e4kyy my\u00f6s opiskelijamaailmassa, joka koostuu eri maista ja taustoista tulevista opiskelijoista. Ulosp\u00e4in suuntautuvaa sosiaalista p\u00e4\u00e4omaa p\u00e4\u00e4see syntym\u00e4\u00e4n, kun eri taustoista tulevat opiskelijat, niin paikalliset kuin ulkomaalaiset, kokoontuvat samaan luokkahuoneeseen oppiakseen lis\u00e4\u00e4 yhteisest\u00e4 mielenkiinnon kohteesta. Yksi esimerkki t\u00e4st\u00e4 oli kahden opiskelijatoverin, muslimin ja ortodoksijuutalaisen, yst\u00e4vyys ja tiivis yhteisty\u00f6 opintojen parissa. Ilman yhteisi\u00e4 opintoja he tuskin olisivat koskaan tutustuneet l\u00e4hemmin, vaikka asuivatkin samassa kaupungissa. Ulkomaalainen opiskelijayhteis\u00f6 tarjoaa my\u00f6s mahdollisuuden yhteis\u00f6llisyyden ja kuulumisen tunteelle, jotka osaltaan auttavat l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n oman paikkansa uudessa, oudommassa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

Sosiaalista p\u00e4\u00e4omaa esiintyy my\u00f6s vapaaehtoisty\u00f6t\u00e4 tekeviss\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6iss\u00e4. N\u00e4iden laajat verkostot auttavat j\u00e4rjest\u00f6j\u00e4 olemaan sillanrakentajina ihmisten v\u00e4lill\u00e4, joilla muuten ei olisi mit\u00e4\u00e4n yhteist\u00e4 kesken\u00e4\u00e4n. N\u00e4in aikaansaadaan samalla ulosp\u00e4in suuntautuvaa sosiaalista p\u00e4\u00e4omaa. Yksi esimerkki siit\u00e4 on j\u00e4rjest\u00f6n ulkomaalaisille yhteisty\u00f6kumppaneilleen tarjoama mahdollisuus osallistua k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n sosiaality\u00f6h\u00f6n yhden p\u00e4iv\u00e4n ajan.<\/p>\n

J\u00e4rjest\u00f6ty\u00f6<\/h2>\n

Vapaaehtoisty\u00f6h\u00f6n osallistuminen on my\u00f6s yksi erinomainen tapa p\u00e4\u00e4st\u00e4 osaksi ulkomaista ja kansainv\u00e4list\u00e4 yhteis\u00f6\u00e4. Ulkomailla voi tehd\u00e4 vapaaehtoisty\u00f6t\u00e4 eri j\u00e4rjest\u00f6jen parissa joko opintojen ohessa tai p\u00e4\u00e4toimisesti. Frumkin (2009, 3) listaa kolme erillist\u00e4 ominaispiirrett\u00e4, jotka ovat yhteisi\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6ille, jotka toimivat voittoa tavoittelemattomina organisaatioina. Ominaispiirteet ovat: 1) osallistumisvaatimusta toimintaan ei ole, 2) voittoja ei jaeta sidosryhmille, 3) j\u00e4rjest\u00f6ill\u00e4 ei ole selke\u00e4sti m\u00e4\u00e4ritelty\u00e4 omistajuutta ja vastuullisuutta. Carothersin ja Barndtin (1999, 19<\/a>) mukaan yksil\u00f6iden etuihin ja toiveisiin perustuva vapaaehtoisty\u00f6 on tyypillist\u00e4 kansalaisyhteiskunnille. Kansalaisyhteiskunnan voidaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 muodostuvan kaikista organisaatioista ja j\u00e4rjest\u00f6ist\u00e4, jotka ovat valtion ja markkinoiden ulkopuolella.<\/p>\n

Vapaaehtoisty\u00f6 j\u00e4rjest\u00f6iss\u00e4 tarjoaa mahdollisuuden luoda uusia verkostoja sek\u00e4 oppia erilaisia tapoja toimia j\u00e4rjest\u00f6n tavoitteen saavuttamiseksi. Vapaaehtoisj\u00e4rjest\u00f6t toimivat tunnetun tai tuntemattoman muutosteorian mukaisesti tavoitteensa saavuttamiseksi. Clark ja Taplin (2012<\/a>) m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t muutosteorian prosessiksi, jossa sidosryhm\u00e4t voivat ilmaista pitk\u00e4n aikav\u00e4lin tavoitteensa ja tunnistaa olosuhteet, jotka johtavat toivottuihin lopputuloksiin.<\/p>\n

Opiskelu ulkomailla her\u00e4tt\u00e4\u00e4 pohtimaan eri kulttuurien ja yhteis\u00f6jen toimintatapoja sosiaalisen muutoksen aikaansaamiseksi. Kokemusper\u00e4isten havaintojen mukaan kaksi eri j\u00e4rjest\u00f6\u00e4 voivat toimia erilaisten \u200b\u200b muutosteorioiden pohjalta, vaikka niiden perimm\u00e4inen tavoite olisi sama. Yksi j\u00e4rjest\u00f6 voi pyrki\u00e4 tavoitteeseensa vaikuttamalla yksil\u00f6\u00f6n. T\u00e4ll\u00f6in muutos tapahtuu “alhaalta yl\u00f6sp\u00e4in”, jolloin ihmiset aikaansaavat laajemman muutoksen vaikuttamalla toisiinsa, erityisesti omiin yhteis\u00f6ihins\u00e4. Israelilaisen j\u00e4rjest\u00f6n tavoitteena on uudistaa perinteisi\u00e4 kristillisi\u00e4 yhteis\u00f6j\u00e4 vaikuttamalla yksil\u00f6\u00f6n ruohonjuuritasolla. T\u00e4llaisia keinoja ovat esimerkiksi pienryhm\u00e4toiminta sek\u00e4 henkil\u00f6kohtaiset kontaktit. Vastaavasti Suomessa toimiva j\u00e4rjest\u00f6 pyrkii aikaansaamaan muutosta eri keinoilla. Yleens\u00e4 suomalainen j\u00e4rjest\u00f6 toimii k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 “ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 alasp\u00e4in” eli keskittyen organisaatiotason muutokseen, joka edist\u00e4\u00e4 yksil\u00f6tason muutosta. T\u00e4ll\u00f6in kristillisen yhteis\u00f6n organisaatiomuutokset vaikuttavat my\u00f6s yhteis\u00f6n yksil\u00f6ihin. N\u00e4in erilaiset muutosteoriat m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t my\u00f6s organisaatioiden toimintaa. Yksi organisaatio voi toimia laajasti osana suurta, heterogeenist\u00e4 verkostoa, kun taas toinen voi keskitty\u00e4 p\u00e4\u00e4asiassa yhteen, pienemp\u00e4\u00e4n homogeeniseen ryhm\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Opintoihin liittyv\u00e4n harjoittelun kautta israelilaiseen yhteiskuntaan oli mahdollista tutustua my\u00f6s harjoittelijan n\u00e4k\u00f6kulmasta. Eri j\u00e4rjest\u00f6iss\u00e4 tapahtuneen harjoittelun kautta maisteriopiskelijat saivat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kokemusta j\u00e4rjest\u00f6jen johtamisesta ja hallinnosta sek\u00e4 tutustuivat uusiin ty\u00f6yhteis\u00f6ihin. N\u00e4m\u00e4 verkostot ja ty\u00f6yhteis\u00f6t tarjosivat hyvi\u00e4 mahdollisuuksia ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n siirtymiseen opintojen j\u00e4lkeen. Muutama opiskelijoista l\u00f6ysi ty\u00f6paikan juuri opintojen aikana luomiensa yhteyksien kautta.<\/p>\n

Pohdinta<\/h2>\n

Parhaimmillaan yhteis\u00f6llisyys vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa ja lis\u00e4\u00e4 sosiaalista p\u00e4\u00e4omaa toiminnallaan. Huonoimmillaan se voi ilmet\u00e4 sis\u00e4\u00e4np\u00e4in k\u00e4\u00e4ntynein\u00e4 yhteis\u00f6in\u00e4, jotka eiv\u00e4t ole tekemisiss\u00e4 ymp\u00e4rill\u00e4 olevien erilaisten ihmisten kanssa. Kansainv\u00e4liset opiskelijayhteis\u00f6t edesauttavat ulosp\u00e4in suuntautuvan sosiaalisen p\u00e4\u00e4oman syntymist\u00e4.<\/p>\n

Ulkomailla opiskelu ja vapaaehtoisty\u00f6 tarjoavat mahdollisuuden tutustua uusiin ihmisiin ja yhteis\u00f6ihin. Ne my\u00f6s auttavat uuteen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n sopeutumisessa. Tuttujen verkostojen j\u00e4\u00e4dess\u00e4 kotimaahan, uusien yhteis\u00f6jen l\u00f6ytyminen vastaa ihmisen tarpeeseen kuulua johonkin. Nyky-yhteis\u00f6jen joustavuus olla paikasta ja ajastakin riippumattomia my\u00f6s edesauttavat sit\u00e4, ett\u00e4 kotimaahan paluun yhteydess\u00e4 ei yhteys ulkomaille katkea, vaan sit\u00e4 voi yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 monin eri tavoin. Verkostojen rakentaminen eri taustoista tulevien ihmisten kanssa vahvistaa sosiaalista p\u00e4\u00e4omaa.<\/p>\n

L\u00e4hteet<\/h2>\n

Carothers, T. & Barndt, W. 1999. Civil Society. Foreign Policy 117, 18\u201324, 26\u201329. Viitattu 7.1.2021 https:\/\/doi.org\/10.2307\/1149558 <\/a><\/p>\n

CBS Central Bureau of Statistics 2019. Israel in Figures. Selected Data from the Statistical Abstract of Israel 2018. The State of Israel. Viitattu 17.1.2021 https:\/\/www.cbs.gov.il\/he\/publications\/DocLib\/isr_in_n\/isr_in_n18e.pdf<\/a><\/p>\n

Clark, H. & Taplin, D. 2012. Theory of Change Basics: A Primer on Theory of Change. New York: ActKnowledge. Viitattu 8.1.2021 http:\/\/www.theoryofchange.org\/wp-content\/uploads\/toco_library\/pdf\/ToCBasics.pdf<\/a><\/p>\n

Delanty, G. 2003. Community. London: Taylor & Francis Group. ProQuest Ebook Central. Viitattu 8.1.2021 https:\/\/doi.org\/10.4324\/9781315011417<\/a><\/p>\n

Frumkin, P. 2009. On Being Nonprofit: A Conceptual and Policy Primer. Cambridge, MA: Harvard University Press.<\/p>\n

Kalliokoski, T. 2020. Yhteis\u00f6llisyyden rajat yhteistoiminnan ja ihmisen perushyvien n\u00e4k\u00f6kulmasta. Helsingin yliopisto. Teologinen tiedekunta. Akateeminen v\u00e4it\u00f6skirja. Helsinki: Unigrafia. Viitattu 18.1.2021 http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-951-51-6077-5<\/a><\/p>\n

Kippenberg, H. 2014. The Social Capital of Religious Communities in the Age of Globalization. In D. Thom\u00e4, C. Henning & H. B. Schmid (eds). Social Capital, Social Identities. Berlin, Boston: De Gruyter. 135\u2013150. Viitattu 7.1.2021 https:\/\/doi.org\/10.1515\/9783110292930<\/a><\/p>\n

PEW Research Center 2016. Israel\u2019s Religiously Divided Society. Viitattu 17.1.2021 https:\/\/www.pewforum.org\/2016\/03\/08\/israels-religiously-divided-society\/<\/a><\/p>\n

Putnam, R. D. 2000. Bowling Alone: The Collapse and Revival of American Community. New York: Simon & Schuster.<\/p>\n

Thom\u00e4, D. 2014. Varieties of Belonging: Between Appropriation and Familiarization. In D. Thom\u00e4, C. Henning & H. B. Schmid (eds). Social Capital, Social Identities. Berlin, Boston: De Gruyter. 7\u201326. Viitattu 7.1.2021 https:\/\/doi.org\/10.1515\/9783110292930<\/a><\/p>\n

UNFPA 2020. United Nations Population Fund. World Population Dashboard. Viitattu 7.1.2021 https:\/\/www.unfpa.org\/data\/world-population-dashboard<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

Asiasanat: yhteis\u00f6llisyys, vapaaehtoisty\u00f6, j\u00e4rjest\u00f6ty\u00f6<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Sosiaalinen p\u00e4\u00e4oma voi olla joko sis\u00e4\u00e4n- tai ulosp\u00e4in suuntautuvaa. Kansainv\u00e4liset opiskelijayhteis\u00f6t edesauttavat ulosp\u00e4in suuntautuvan sosiaalisen p\u00e4\u00e4oman syntymist\u00e4. Suvi J\u00e4rvensivulla on kokemusta my\u00f6s vapaaehtoisty\u00f6st\u00e4 Israelissa, mik\u00e4 oli my\u00f6s hyv\u00e4 tapa p\u00e4\u00e4st\u00e4 osaksi kansainv\u00e4list\u00e4 yhteis\u00f6\u00e4. <\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":2834,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[684178,110187],"tags":[6747,94,42987,684179],"class_list":["post-2886","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-1-2021","category-teema-artikkeli","tag-kansainvalisyys","tag-koulutus","tag-verkostoituminen","tag-yhteisollisyys"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2021\/01\/Jarvensivu-Tihinen-teema-artikkeli-1-2021.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-Ky","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2886","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2886"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2886\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2887,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2886\/revisions\/2887"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2834"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2886"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2886"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2886"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}