{"id":2899,"date":"2021-02-02T13:37:18","date_gmt":"2021-02-02T11:37:18","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=2899"},"modified":"2021-02-02T13:37:18","modified_gmt":"2021-02-02T11:37:18","slug":"osallisuutta-edistamassa-luontolahtoisen-kuntoutustoiminnan-vaikuttavuuden-mittaaminen-ors-mittarilla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2021\/02\/02\/osallisuutta-edistamassa-luontolahtoisen-kuntoutustoiminnan-vaikuttavuuden-mittaaminen-ors-mittarilla\/","title":{"rendered":"Osallisuutta edist\u00e4m\u00e4ss\u00e4 \u2013 Luontol\u00e4ht\u00f6isen kuntoutustoiminnan vaikuttavuuden mittaaminen ORS-mittarilla"},"content":{"rendered":"

Johanna Rintala, TtM, lehtori, Tulevaisuuden terveyspalvelut, Lapin ammattikorkeakoulu <\/em><\/p>\n

Panu Huczkowski, TtM, lehtori, Tulevaisuuden terveyspalvelut, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n

Lataa PDF<\/a><\/p>\n

Johdanto<\/h2>\n

Luontol\u00e4ht\u00f6inen toiminta yhteiskunnan varoista kustannettuna tai ainakin yhteisist\u00e4 voimavaroista subventoituna toimintana on tilivelvollinen toimintansa vaikuttavuudesta siin\u00e4 miss\u00e4 muukin julkinen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen. Julkisten palvelujen vaikuttavuuden arvioinnista ollaan Suomessa oltu kiinnostuneita jo vuosikymmeni\u00e4, vaikkakin sen varsinainen l\u00e4pimurto lienee ajoitettavissa 2010-luvulle. Juuri t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 usko vaikuttavuuden mahdollisuuksiin palvelujen tuottamisessa (esim. Vataja, Dufva & Parkkonen, 2019) on yhteiskunnallisella tasolla varsin korkealla, l\u00f6ytyyh\u00e4n vaikuttavuuteen liittyvi\u00e4 viittauksia nykyisest\u00e4 hallitusohjelmastakin helposti 30 maininnan edest\u00e4.<\/p>\n

Vaikuttavuuden m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4st\u00e4 itsess\u00e4\u00e4n ei olla yht\u00e4 mielt\u00e4, mik\u00e4 kertoo ainakin k\u00e4sitteen monimerkityksellisyydest\u00e4 ja sen soveltamisen lukuisista mahdollisuuksista. Yhteist\u00e4 erilaisille sosiaali- ja terveysalan vaikuttavuuden m\u00e4\u00e4ritelmille on, ett\u00e4 vaikutus ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n konkreettisena muutoksena (esim. Teperi 2018) asiakkaan mittauksin todennettavassa tilassa. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa nojataan tuohon em. vaikuttavuuden m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4n sen sopiessa my\u00f6s luontol\u00e4ht\u00f6isen toiminnan kontekstiin. Vaikuttavuuden mittaamisella pyrit\u00e4\u00e4n siis selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 onnistutaanko arvioinnin kohteena olevalla toiminnalla saamaan muutos aikaan toiminnan perimm\u00e4isess\u00e4 tavoitteessa. Vaikuttavuuden mittaamiseen l\u00e4heisesti liittyv\u00e4 vaikutusketju sek\u00e4 vaikuttavuuden ekosysteemin k\u00e4sitteet k\u00e4yd\u00e4\u00e4n artikkelin seuraavassa vaiheessa l\u00e4pi. ORS-mittarin k\u00e4ytt\u00e4minen ruotsalaisessa Gr\u00f6na G\u00e5ngen -hankkeessa kuvataan artikkelin loppuosassa.<\/p>\n

Ruotsalainen Gr\u00f6na G\u00e5ngen -hanke on Lapin AMKin hallinnoiman Luontoa toimintaan -hankkeen kv-yhteisty\u00f6hanke. Molempien hankkeiden keskin\u00e4isest\u00e4 yhteiskehitt\u00e4misest\u00e4 vastaa Lapin AMKin Luontoa toimintaan yli rajojen -hanke.<\/p>\n

Vaikutusketju luontol\u00e4ht\u00f6isess\u00e4 toiminnassa vaikuttavuuden mittaamisen perustana<\/h2>\n

Vaikutusketju on tapa esitt\u00e4\u00e4 ja kuvata jonkin toiminnan, palvelun tai tuotteen kyky muuttaa ihmisten el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja kuinka muutokset n\u00e4kyv\u00e4t my\u00f6s laajemmin yhteiskunnassa. Vaikutusketjun avulla on mahdollista hahmottaa yhteiskunnallisen vaikuttavuuden komponentit ja niiden v\u00e4liset<\/p>\n

\"Vaihekaavio.\"<\/p>\n

Kaavio 1. Iooi-malli (L\u00e4hde: Bertelsmann Stiftung iooi -method, kirjoittajien muokkaama)<\/p>\n

Vaikutusketjun viimeinen pala, yll\u00e4 olevassa kuvassa \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen\u00e4 oikealla, on vaikuttavuus (impact), joka tarkoittaa yhteiskunnallista hy\u00f6ty\u00e4. Yhteiskunnallinen hy\u00f6ty voi liitty\u00e4 esimerkiksi ihmisten terveyteen,\u00a0 hyvinvointiin tai yhteis\u00f6jen elinvoimaan. Yhteiskunnallinen hy\u00f6ty syntyy keskipitk\u00e4ll\u00e4 (3-6 vuotta) tai pitk\u00e4ll\u00e4 (>6 vuotta) aikaj\u00e4nteell\u00e4. Yhteiskunnallisten hy\u00f6tyjen indikaattoreita on kehitetty lukuisia.<\/p>\n

Jotta tavoiteltavat yhteiskunnalliset hy\u00f6dyt – toiminnan vaikuttavuus – voidaan saavuttaa, on tapahduttava konkreettisia muutoksia ihmisten k\u00e4ytt\u00e4ytymisess\u00e4, asenteissa ja monesti my\u00f6s yhteis\u00f6jen ja yhteiskunnan rakenteissa. Edell\u00e4 kuvattuja konkreettisia muutoksia kutsutaan vaikutuksiksi (outcome). Vaikutusl\u00e4ht\u00f6isesti suunniteltu toiminta ponnistaa siis konkreettisten muutosten aikaansaamisen tavoitteesta. Vaikutukset m\u00e4\u00e4ritet\u00e4\u00e4n tavoiteltavien yhteiskunnallisten hy\u00f6tyjen perusteella. Konkreettisten muutosten tulee olla perusteltuja suhteessa niiden merkitykseen yhteiskunnallisten hy\u00f6tyjen syntymiseen. Konkreettisten muutosten taustalla onkin usein yhteiskunnallisten muutosten analyysi, jonka perusteella niiden rooli yhteiskunnallisten muutosten taustalla on perusteltavissa. Vaikutuksien syntymisen aikaikkuna on usein keskipitk\u00e4 (3-6 vuotta). Tavoitteena olevien konkreettisten muutosten toteutuminen kertoo tavoitteiden saavuttamisesta. T\u00e4ll\u00e4inen konkreettinen muutos on esimerkiksi osallisuuden kokemuksen lis\u00e4\u00e4ntyminen, joka edelleen vaikuttaa ihmisten hyvinvointia parantavana yhteiskunnallisena hy\u00f6tyn\u00e4.<\/p>\n

Kuvassa toisena on mitattava tehty ty\u00f6 (output), jota voidaan monissa tapauksissa kutsua my\u00f6s interventioksi. Vaikuttavuusl\u00e4ht\u00f6isess\u00e4 toiminnassa interventioita kehitet\u00e4\u00e4n nopeasti ja luovasti yhdess\u00e4 kohderyhm\u00e4n kanssa. Tekojen t\u00e4ytyykin osua hyvin maaliinsa, jotta niill\u00e4 onnistutaan saamaan haluttu konkreettinen muutos. Vaikuttavuustavoitteisiin pohjautuen m\u00e4\u00e4riteltyjen interventioiden jatkuvalla seurannalla on mahdollista reaaliaikaisesti arvioida todenn\u00e4k\u00f6isyytt\u00e4 haluttuihin muutoksiin p\u00e4\u00e4semisess\u00e4.<\/p>\n

Vaikutusketjun ensimm\u00e4isess\u00e4 osassa esitell\u00e4\u00e4n tekojen vaatimia erilaisia resursseja eli panoksia (input). Panokset voivat koostua ty\u00f6st\u00e4, rahasta, materiaaleista, ajasta, oikeuksista, sopimuksista, osaamisesta, ideoista, kontakteista, koneista, laitteista jne. Panosten m\u00e4\u00e4rittelyn tulee olla riitt\u00e4v\u00e4n laaja-alaista. Panosten m\u00e4\u00e4rittely mahdollistaa paitsi vaadittavien tekojen toteuttamisen, mutta lis\u00e4ksi my\u00f6s vaikuttavuutta ja vaikutuksia tukevien yhteisty\u00f6verkostojen tunnistamisen.<\/p>\n

Ruotsalaisen Gr\u00f6na G\u00e5ngen -hankkeen vaikuttavuuden mittaaminen hankkeen vaikutusketjussa kuvataan kaaviossa 2.<\/p>\n

\"Kaavio<\/p>\n

Kaavio 2. (L\u00e4hde: Sitra, 2014. Muokattu kirjoittajien toimesta).<\/p>\n

Vaikuttavuuden logiikkaketju tarkastelussa olevassa Gr\u00f6na G\u00e5ngen -hankkeessa perustuu vaikuttavuuden k\u00e4denj\u00e4lki -ajatteluun. Vaikuttavuuden k\u00e4denj\u00e4lkiajattelussa toiminta suunnitellaan alusta l\u00e4htien vaikuttavuustavoitteesta k\u00e4sin siten, ett\u00e4 tavoitteet saavutetaan. Konkreettisten muutosten mittaaminen on suunniteltu teht\u00e4v\u00e4ksi Outcome Rating Scale -mittarilla, johon paneudumme seuraavaksi tarkemmin.<\/p>\n

Outcome Rating Scale vaikuttavuuden mittarina Gr\u00f6na G\u00e5ngen -hankkeessa Ruotsissa<\/h2>\n

Gr\u00f6na G\u00e5ngen -hankkeessa on tiedostettu erilaisten vaikuttavuutta mittaavien mittareiden erilaiset ominaisuudet ja niiden k\u00e4ytett\u00e4vyyteen liittyv\u00e4t mahdolliset haasteet. Erilaisten interventioiden kohteena olevien ihmisten konkreettisten muutosten seuraamiseen on olemassa lukuisia moniulotteisia, p\u00e4tev\u00e4sti ja luotettavasti muutosta mittaavia mittareita. Laajoissa mittareissa niiden metodologinen kompleksisuus, mittariston hallinnan laajuus ja niiden k\u00e4ytt\u00e4miseen liittyv\u00e4t korkeat kustannukset ovat usein hyvin tyypillisi\u00e4. Laajat mittarit eiv\u00e4t sovikaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kaikille palvelun tuottajille, eik\u00e4 niiden k\u00e4ytett\u00e4vyys aina ole riitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tasolla kaikkiin toimintaymp\u00e4rist\u00f6ihin.<\/p>\n

Gr\u00f6na G\u00e5ngen -hankkeessa luontol\u00e4ht\u00f6iseen maatilatoimintaan osallistuvien hyvinvoinnin konkrettisten muutosten (outcome) seuraamiseen mittariksi oli valittu Outcome Rating Scale (ORS).\u00a0 ORS on ultralyhyt, analogiseen visuaaliseen skaalaan perustuva konkreettisten muutosten mittari. Mittarin hyv\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4vyys tarjoaa kelpo vaihtoehdon pidemmille ja monimutkaisemmille mittareilla, koska ORS-mittarin psykometriset ominaisuudet ja k\u00e4ytett\u00e4vyys ovat reliabiliteetin ja validiteetin osalta k\u00e4ytt\u00f6kelpoinen kompromissi verrattuna monimutkaisempien ja pidempiin mittareihin verrattuna (Miller ym. 2003). T\u00e4m\u00e4n mittarin kohdalla vaakakupissa on siis mittarin k\u00e4ytett\u00e4vyys, sen t\u00e4ytt\u00e4misen nopeus ja vastakkaisella puolella on monimutkaisempien mittareiden usein ty\u00f6l\u00e4s t\u00e4ytt\u00e4minen, joka vaatii runsaasti aikaa. Pidempien ja monimutkaisempien mittareiden etuna on mittarin tarjoaman tiedon yksityiskohtaisuus.<\/p>\n

ORS-mittari on vaikuttavuuden jatkuvaan seurantaan tarkoitettu helposti k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 mittari, joka tarjoaa informaatiota toiminnan ohjaamisen suunnitteluun ja toteutukseen sek\u00e4 vahvistaa toiminnan aikaansaamaa vaikutusta. Lukuisissa tutkimuksissa on my\u00f6s todettu, ett\u00e4 asiakkaan subjektiivinen kokemus muutoksesta omassa hyvinvoinnistaan kuntoutuksen alkuvaiheessa ennustaa varsin hyvin kuntoutuksen konkreettisia muutoksia asiakkaassa kuntoutuksen p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 (Miller ym. 2003 viittaa Duncan, Miller & Sparks 2000). K\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n itsens\u00e4 arvioilla t\u00e4ytett\u00e4v\u00e4\u00e4 mittaria voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yli 13-vuotiaiden kohdalla jatkuvasti toiminnan aikana sek\u00e4 ns. loppuarvioinnin v\u00e4lineen\u00e4. Ultralyhyt mittari antaakin mahdollisuuden edistymisen seurantaan interventiosta toiseen etenev\u00e4ss\u00e4 toiminnassa.<\/p>\n

\"Kuva<\/p>\n

Kuva 1. Outcome Rating Scale -mittarin osat (Scott. D. Miller ja Barry L. Duncan 2000).<\/p>\n

Outcome Rating Scale koostuu erityisesti mittarin kolmen ylimm\u00e4n janan kuvaamasta asiakkaan toiminnan m\u00e4\u00e4rittelyst\u00e4: yksil\u00f6llinen hyvinvointi, l\u00e4heiset ihmissuhteet ja sosiaaliset suhteet. Mittarissa on my\u00f6s yleisen hyvinvoinnin kuvaamiseen tarkoitettu jana.<\/p>\n

Mittari toimii siten, ett\u00e4 asiakas laittaa merkin janalta omaa vointiaan kuvaavaan kohtaan jokaiselle10 cm pituiselle janalle. Matalat arviot ovat janan vasemmassa p\u00e4\u00e4ss\u00e4, ja oikealla on vastaavasti korkeat arviot.<\/p>\n

\"Grafiikkakaavio.\"<\/p>\n

Kuva 2. ORS-mittarin tuloksien edistymisen seuranta. (L\u00e4hde: Pragmatic Tracker 2020)<\/p>\n

Mittariin merkitty janan pituus mitataan senttimetrin kymmenesosan tarkkuudella. Senttimetrein\u00e4 ilmoitettu mittaustulos vastaa ORS-mittarin pistem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 yksinkertaisesti j\u00e4tt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 janalta mitatun alkuper\u00e4isen mittaustuloksen senttimetri- yksikk\u00f6 pois.\u00a0 Janalta mitattu 3,2 cm vastaa siis 3,2, pistett\u00e4. Korkein mahdollinen pistem\u00e4\u00e4r\u00e4 ORS-mittarissa on n\u00e4in ollen 40 pistett\u00e4. Interventioiden edetess\u00e4 mittaustuloksista yhdistetty jana antaa hyv\u00e4n kuvan asiakkaan hyvinvoinnin kehittymisest\u00e4. Useista mittaustuloksista koostettu jana sijoitetaan edistymist\u00e4 kuvaavalle taulukkopohjalle.<\/p>\n

Pohdinta<\/h2>\n

Gr\u00f6na G\u00e5ngen -hankkeessa mittarilla onnistuttiin seuraamaa hankkeeseen osallistuvien maahanmuuttajien ja pitk\u00e4aikaissairaiden sek\u00e4 pitk\u00e4aikaisty\u00f6tt\u00f6mien hyvinvoinnin kehittymist\u00e4. Mittarin tulosten koettiin tarjoavan osallistujille arvokasta ja ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4 tietoa omasta edistymisest\u00e4\u00e4n. ORS-mittaustulokset toimivat my\u00f6s rahoittajan suuntaan osoituksena hankkeen toiminnan vaikuttavuudesta. Mittarista saatu tieto oli hankkeen alkuvaiheessa t\u00e4rke\u00e4\u00e4 my\u00f6s hankkeen sidosryhm\u00e4yhteisty\u00f6lle sen osoittaessa maatilavusteisen toiminnan vaikutukset osallistujiin.<\/p>\n

Mittarin k\u00e4ytett\u00e4vyys koettiin hyv\u00e4ksi hankkeessa. My\u00f6s osallistujien kanssa k\u00e4ydyiss\u00e4 henkil\u00f6kohtaisissa suunnittelu- ja arviointikeskusteluissa mittarin tuloksien avulla pystyttiin tarttumaan oikeisiin asioihin positiivisten konkreettisten muutosten edist\u00e4miseksi.<\/p>\n

Ruotsalaisen Green Care -hankkeen innoittamana ORS-mittaria on kokeiltu Luontoa toimintaan -hankkeen luontol\u00e4ht\u00f6isiss\u00e4 toiminnoissa Pellon kunnassa ja Oulun kaupungin nuorten ty\u00f6pajatoiminnassa. Mittaria on kokeiltu kustomoimalla sit\u00e4 omiin tarkoituksiin: Kysymyksist\u00e4 viimeinen (yleinen hyvinvointi) on vaihdettu omaan hankkeen toimintaan liittyv\u00e4ksi kysymykseksi ja janan \u00e4\u00e4rip\u00e4ihin on vaihdettu hymynaama- ja irvistysnaama -hymi\u00f6t. Luontoa toimintaan -hankkeen kokeiluissa reilusti kustomoidulla mittarilla on ker\u00e4tty palautetta luontol\u00e4ht\u00f6isen toiminnan osana tehdyist\u00e4 retkist\u00e4 luontoon, jossa sen k\u00e4ytett\u00e4vyys on my\u00f6s vaikuttanut hyv\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n

Ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n helposti ja nopeasti k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 konkreettisia muutoksia vaikuttavuutta rakentavina tekij\u00f6in\u00e4 mittaava mittari tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia luontol\u00e4ht\u00f6isen toiminnan vaikuttavuuden osoittamiseen. T\u00e4m\u00e4n hankkeen kokemusten perusteella ORS-mittaria kannattaa harkita, jos etsinn\u00e4ss\u00e4 on hyvin k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4, nopea mittari toimenpiteiden jatkuvaan seurantaan.<\/p>\n

L\u00e4hteet<\/h2>\n

Duncan, L., Miller, S. & Sparks, J. (2004). The Heroic Client: A Revolutionary Way to Improve Effectiveness Through Client-Directed, Outcome-Informed Therapy. San Fransisco: Jossey Bass.<\/p>\n

Heliskoski, J., Humala, H., Kopola, R., Tonteri, A. & Saila Tykkyl\u00e4inen. (2018). Vaikuttavuuden askelmerkit. Ty\u00f6kaluja ja esimerkkej\u00e4 palveluntuottajille. Sitran selvityksi\u00e4 130. Viitattu 23.11.2020 https:\/\/media.sitra.fi\/2018\/03\/27105443\/vaikuttavuuden-askelmerkit.pdf<\/a>.<\/p>\n

Miller, S., Duncan, B., Brown, J., Sparks, J. & Cloud, D. (2003). The Outcome Rating Scale: A Preliminary Study of the Reliability, Validity and Feasibility of a Brief Visual Analog Measure. Journal of Brief Therapy vol. 2 No 2, 91-100.<\/p>\n

Teperi, J. (2018). Vaikuttavuus – mit\u00e4 se on ja mit\u00e4 sitten. Terve-sos -p\u00e4ivien esitys. Juha Teperi, dekaani, Tampereen yliopisto. Viitattu 23.11.2020 https:\/\/www.slideshare.net\/THLfi\/vaikuttavuus-mit-se-on-ja-mit-sitten<\/a>.<\/p>\n

Vataja, Katri, Mikko Dufva & Pinja Parkkonen. 2019. Evaluating the impact of a Futures-oriented Organization. World Futures Review, vol. 11, (4), 320-330. Viitattu 23.11.2020 https:\/\/journals.sagepub.com\/doi\/pdf\/10.1177\/1946756719858802?casa_token=yyUT2oS0sWYAAAAA:2GZU-7AEZngO4oc6Qc9FfjaroqOyjuG5zoqtV7cEk1eNNct5BdgWBFo75nHUDHNLO94MfyoRIHo<\/a>.<\/p>\n

 <\/p>\n

Asiasanat: Luonto, vaikuttavuus, osallisuus, arviointi<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Luontol\u00e4ht\u00f6inen toiminta yhteiskunnan varoista subventoituna toimintana on tilivelvollinen toimintansa vaikuttavuudesta siin\u00e4 miss\u00e4 muutkin sosiaali- ja terveyspalvelut. ORS-mittari on vaikuttavuuden jatkuvaan seurantaan tarkoitettu mittari, joka tarjoaa informaatiota toiminnan ohjaamisen suunnitteluun ja toteutukseen sek\u00e4 vahvistaa toiminnan aikaansaamaa vaikutusta.<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":2852,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[684178,110187],"tags":[115185,115200,8747],"class_list":["post-2899","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-1-2021","category-teema-artikkeli","tag-laadunvarmistus","tag-palvelutuotanto","tag-sosiaali-ja-terveysala"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2021\/01\/Rintala-Huczkowski-teema-artikkeli-1-2021-kuvaaja.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-KL","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2899","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2899"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2899\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2904,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2899\/revisions\/2904"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2852"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2899"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2899"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2899"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}