{"id":2905,"date":"2021-02-02T13:38:30","date_gmt":"2021-02-02T11:38:30","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=2905"},"modified":"2021-02-02T13:38:30","modified_gmt":"2021-02-02T11:38:30","slug":"yhteisollisyyden-rakennusmateriaalit-sosiaaliset-taidot-tunnealy-ja-itsetuntemus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2021\/02\/02\/yhteisollisyyden-rakennusmateriaalit-sosiaaliset-taidot-tunnealy-ja-itsetuntemus\/","title":{"rendered":"Yhteis\u00f6llisyyden rakennusmateriaalit: sosiaaliset taidot, tunne\u00e4ly ja itsetuntemus"},"content":{"rendered":"<p><em>Annette Sj\u00f6man, FM, lehtori, Tulevaisuuden terveyspalvelut, Lapin ammattikorkeakoulu <\/em><\/p>\n<p style=\"text-align: right\"><a href=\"http:\/\/www.lapinamk.fi\/loader.aspx?id=18829c5c-5692-4616-9d09-8d7520e3bc10\">Lataa PDF<\/a><\/p>\n<p>K\u00e4site yhteis\u00f6llisyys nousi suomalaisessa l\u00e4\u00e4ketieteess\u00e4 keski\u00f6\u00f6n 90-luvun lopulla, kun laaja-alaisissa tutkimuksissa suomenruotsalaisten parempi terveys muuhun Suomen v\u00e4est\u00f6\u00f6n verrattuna ei selittynytk\u00e4\u00e4n perim\u00e4ll\u00e4, taloudella tai koulutuksella. L\u00f6ytyi vain yksi ero valtav\u00e4est\u00f6\u00f6n; yhteis\u00f6llisyys. Yhteis\u00f6llisyys syntyy, kun yksil\u00f6t kykenev\u00e4t toimimaan yhteis\u00f6n j\u00e4senin\u00e4.<\/p>\n<p>Jo pieni vauva suuntautuu etsim\u00e4\u00e4n sosiaalista kanssak\u00e4ymist\u00e4. Sensitiivinen aikuinen osaa tulkita lapsen k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 ja sijoittaa omaa toimintaa lapsen liike- ja \u00e4\u00e4ntelyvirtaa. Lapsi oppii vuorovaikutuksen s\u00e4\u00e4nn\u00f6t; toista kohti suuntautumisen, vuorottelun ja tunteiden ilmaisun s\u00e4vyt. Varhaiset n\u00e4enn\u00e4isdialogit ovat my\u00f6hempien korkeampiasteisten kommunikaatiomuotojen kehityspohja. (Lyytinen, Eklund &amp; Laakso 2008; 59 -63; Nurmiranta, Lepp\u00e4m\u00e4ki &amp; Horppu 2009, 37 &#8211; 38). Kun lapsi siirtyy kouluun, sosiaalisten taitojen merkitys on yh\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4. Yksil\u00f6n tulisi lopulta hallita toisten kuuntelu, oman vuoron odottaminen, tunteiden ilmaiseminen sosiaalisesti hyv\u00e4ksytt\u00e4vin keinoin, empatian kyky, riitojen sovittelu ilman aikuista. (Nurmiranta ym. 2009, 62-66).<\/p>\n<p>Sosiaalisia taitoja rakentaessa ihminen rakentaa yhteis\u00f6llisyyden talon kattoa. Pieni\u00e4 vuotoja meill\u00e4 varmaan jokaisella on silloin t\u00e4ll\u00f6in, mutta onneksi t\u00e4t\u00e4 kattoa voi paikata ja parantaa koko el\u00e4m\u00e4n ajan.<\/p>\n<p>Leikki-ik\u00e4isen lapsen kehityskaaressa tunne\u00e4lyn kehittyminen on keskeist\u00e4. Lapsella kyky k\u00e4sitell\u00e4 omia ja tunnistaa toisten tunteita eli emootioita.\u00a0 Sosiaalinen kompetenssi taas tarkoittaa kyky\u00e4 pysty\u00e4 sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa sovittamaan yhteen samanaikaisesti henkil\u00f6kohtaiset p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t ja yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n suhteita muihin ihmisiin. Lapsen tunteiden s\u00e4\u00e4telyn kehityksess\u00e4 aikuisten rooli on keskeinen niin kodissa kuin p\u00e4iv\u00e4kodeissa. (Nurmiranta ym. 2009, 53-59).\u00a0\u00a0 Taitava aikuinen kykenee aistimaan lapsen tunnetiloja ja suuntaamaan t\u00e4m\u00e4n tarkkaivaisuutta positiivisin keinoin vuorovaikutustilanteissa.\u00a0 Ymp\u00e4rist\u00f6n palautteella on valtava merkitys sille, miten lapsi oppii s\u00e4\u00e4telem\u00e4\u00e4n omaa reagoimistaan. (Lyytinen ym 2008; 56-57, 63-64.)<\/p>\n<p>Koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4mme korostettiin pitk\u00e4\u00e4n tietoa, kunnes her\u00e4ttiin elvytt\u00e4m\u00e4\u00e4n k\u00e4dentaitojen t\u00e4rkeytt\u00e4. Vasta viime vuosina on alettu korostamaan tunne\u00e4lyn kehittymist\u00e4 lapsen kasvussa. Kun tunne\u00e4ly on yksil\u00f6ll\u00e4 vahva, h\u00e4n pystyy selke\u00e4sti ilmaisemaan omia tunteitaan sek\u00e4 havainnoimaan toisen tunnetiloja.\u00a0 Tunneosaaminen auttaa yksil\u00f6\u00e4 rehellisesti analysoimaan tunteiden vaikutusta omaan k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen eri tilanteissa.<\/p>\n<p>Yhteis\u00f6llisyyden talon sein\u00e4t rakentuvat tunne\u00e4lyst\u00e4. Ilman tunneosaamista on vaikea kokea yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 positiivisena voimavarana.<\/p>\n<p>Tunneosaaminen parantaa my\u00f6s itsetuntemusta. El\u00e4m\u00e4nkaaressa aikuistuminen tarkoittaa sis\u00e4isen vastuullisuuden saavuttamista. El\u00e4m\u00e4nkokemuksen my\u00f6t\u00e4 aikuinen pystyy aiempaa paremmin yhdistelem\u00e4\u00e4n tiedollisia, sosiaalisia ja tunteisiin liittyvi\u00e4 asioita. Nyt h\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 paremmin itse\u00e4\u00e4n ja muita. \u00a0Yhteis\u00f6llisyyden talon perustuksissa lukee: itsetuntemus.<\/p>\n<p>Yhteis\u00f6llisyys on vahva terveystekij\u00e4. Vaikka yhteiskunta muuttuu ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 sen mukana useimmat meist\u00e4 viett\u00e4v\u00e4t suuren osan valveilla olo ajasta 2020-luvullakin yhteis\u00f6ss\u00e4 nimelt\u00e4\u00e4n ty\u00f6yhteis\u00f6. Jos koemme t\u00e4ss\u00e4 yhteis\u00f6ss\u00e4 vahvaa yhteis\u00f6llisyytt\u00e4, sill\u00e4 on suora vaikutus hyvinvointiimme ja terveyteemme.<\/p>\n<p>Kun rakennusmateriaalit ovat kunnossa, niin talossa kuin ty\u00f6yhteis\u00f6n j\u00e4senen\u00e4 on hyv\u00e4 el\u00e4\u00e4.<\/p>\n<h2>L\u00e4hteet:<\/h2>\n<p>Lyytinen, Eklund &amp; Laakso 2008. Varhainen kognitio, temperamentti ja vuorovaikutus. Julkaisussa Lyytinen, P., Korkiakangas, M.&amp; Lyytinen, H .2008. N\u00e4k\u00f6kulmia kehityspsykologiaan. Kehitys kontekstissaan, 40-65 Porvoo: WSOY.<\/p>\n<p>Nurmiranta, H, Lepp\u00e4m\u00e4ki, P. &amp; Horppu, S. 2009. Kehityspsykologiaa lapsuudesta vanhuuteen. Helsinki: Kirjapaja.<\/p>\n<p><strong>\u00a0<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Yhteis\u00f6llisyyden talon sein\u00e4t rakentuvat tunne\u00e4lyst\u00e4. Ilman tunneosaamista on vaikea kokea yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 positiivisena voimavarana. Kun rakennusmateriaalit ovat kunnossa, niin talossa kuin ty\u00f6yhteis\u00f6n j\u00e4senen\u00e4 on hyv\u00e4 el\u00e4\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":2858,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[684178,110188],"tags":[3829,31084,684179],"class_list":["post-2905","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-1-2021","category-puheenvuoro","tag-hyvinvointi","tag-tyoelama","tag-yhteisollisyys"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2021\/01\/Sjoman-puheenvuoro-1-2021.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-KR","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2905","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2905"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2905\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2906,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2905\/revisions\/2906"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2858"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2905"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2905"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2905"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}