{"id":2909,"date":"2021-02-02T13:39:45","date_gmt":"2021-02-02T11:39:45","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=2909"},"modified":"2021-02-02T13:39:45","modified_gmt":"2021-02-02T11:39:45","slug":"harrastusten-merkitys-nuorten-yhteisollisyydelle","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2021\/02\/02\/harrastusten-merkitys-nuorten-yhteisollisyydelle\/","title":{"rendered":"Harrastusten merkitys nuorten yhteis\u00f6llisyydelle"},"content":{"rendered":"

Johanna Majala, lehtori, Osallisuus ja toimintakyky, sosiaalialan koulutus, Lapin ammattikorkeakoulu <\/em><\/p>\n

Merja Hjulberg, lehtori, Osallisuus ja toimintakyky, sosiaalialan koulutus, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n

Lataa PDF<\/a><\/p>\n

Yhteis\u00f6llisyys rakentuu kohtaamisesta, yhdess\u00e4 tekemisest\u00e4, turvallisuudesta, luottamuksesta ja avoimuudesta. Tarkastelemme t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 nuorten n\u00e4k\u00f6kulmasta sek\u00e4 heid\u00e4n mahdollisuudesta harrastaa teeman kautta. Nuorella on tarve kuulua johonkin yhteis\u00f6\u00f6n, samoin tarve muodostaa pysyvi\u00e4 vuorovaikutussuhteita. Nuoruuden kehitysteht\u00e4viin kuuluu identiteetin ja minuuden kehittyminen, jota edesauttaa arvostava ja kunnioittava vuorovaikutus muiden ihmisten kanssa. (Koskela 2016.) Nuorten sosiaalisissa suhteissa sek\u00e4 kaveripiiriss\u00e4, my\u00f6s perheiss\u00e4 voi tapahtua isojakin muutoksia. Kavereiden merkitys kasvaa nuoruudessa i\u00e4n my\u00f6t\u00e4. Samoissa kaveripiireiss\u00e4 oleilevat nuoret ovat kesken\u00e4\u00e4n samankaltaisia. Nuoren kehitykseen vaikuttavat vanhemmat, mutta my\u00f6s samaan aikaan nuoret my\u00f6s ottavat kavereiltaan monia malleja, ajatuksia ja toimintatapoja. (Nurmi ym. 2014, 148.) Harrastusten merkitys nuorten el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on suuri ja t\u00e4m\u00e4 mahdollistaa sosiaalisten suhteiden luomisen, mielekk\u00e4\u00e4n tekemisen ja johonkin porukkaan, ryhm\u00e4\u00e4n kuulumisen. Harrastus vaikuttaa nuoren identiteetin luomiseen, k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen ja jopa ulkoiseen habitukseen. Harrastus ja siihen liittyv\u00e4t ilmi\u00f6t omalta osaltaan vahvistavat nuoren yhteis\u00f6llisyyden kokemusta.<\/p>\n

Ihmisten v\u00e4linen sosiaalinen yhteisyys on historian kuluessa saanut uusia muotoja. Aikoinaan ihmiset liittyiv\u00e4t yhteen sukuina, sitten kyliss\u00e4 ja kaupungeissa. Suurin muutos yhteis\u00f6llisyyteen liittyen on tapahtunut 2000-luvulla, kun internet-verkko kehittyi uudenlaiseksi sosiaaliseksi verkkomaailmaksi. Nykyisin el\u00e4mme monimuotoisten yhteisyysmuotojen ja -verkostojen maailmassa. Huomaamme olevamme mukana esimerkiksi paikan ja asuinalueen, perheen ja yst\u00e4v\u00e4piirin, ty\u00f6paikan, harrastusten, vakaumusten kuvitteellisessa ja virtuaalisessa yhteisyyden maailmassa.\u00a0 (Kangaspunta 2011, 15\u201316, 31.) Modernin ajan ihmiset m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t itse\u00e4\u00e4n kertomalla el\u00e4m\u00e4ntarinastaan, tunteistaan ja mielipiteist\u00e4\u00e4n, ilmaisten t\u00e4ten ainutkertaisuuttaan suhteessa muihin ihmisiin. Yhteis\u00f6t koostuvat yksil\u00f6ist\u00e4 ja yksil\u00f6iden identiteetti rakentuu yhteis\u00f6jen kautta. (Saastamoinen 2011, 62.) Onko kysymyksess\u00e4 sitten k\u00e4sitteen\u00e4 klikki tai joukkio? Klikki k\u00e4sitteen\u00e4 on nuorten kaverisuhteiden muoto, joka on muutaman nuoren muodostama ryhm\u00e4, jolle yhteist\u00e4 on esimerkiksi koulu, asuinalue tai harrastus. Joukkio puolestaan on ik\u00e4toveriryhm\u00e4n muoto, joka on klikki\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n kiinte\u00e4mpi ryhm\u00e4. Joukkioissa kaikki nuoret eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tunne toisiaan henkil\u00f6kohtaisesti. Samassa ryhm\u00e4ss\u00e4 olevat nuoret ovat samankaltaisia. Heit\u00e4 samankaltaistaa ryhm\u00e4n normit, mallioppiminen ja ryhm\u00e4n j\u00e4senten painostus n\u00e4iden noudattamiseen. Usein nuoret itse hakeutuvat tai valikoituvat tietynlaisiin ryhmiin. (Nurmi ym. 2014, 128,167.)<\/p>\n

Korona-aikana kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2020 Yhtym\u00e4pinnassa nuori -hankkeessa<\/a> toteutimme nuorille kohdennetun kyselyn, jossa yhten\u00e4 teema oli koronan vaikutus nuorten harrastuksiin. Koronan aikana monien nuorten ryhm\u00e4ss\u00e4 tapahtuvat harrastukset j\u00e4iv\u00e4t katkolle ja t\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyi nuorten antamissa vastauksissa voimakkaasti. Kyselyyn vastasi 107 Meri-Lapin alueen nuorta, joista suurin osa oli 16\u201317 -vuotiaita. Vain 17 nuorta kertoi, ettei korona ole vaikuttanut heid\u00e4n harrastuksiinsa. Toisaalta 21 nuorta toi esille, ett\u00e4 he eiv\u00e4t harrasta mit\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 sitten kertoo n\u00e4iden nuorten yhteis\u00f6llisyydest\u00e4, kokevatko he kuuluvansa mihink\u00e4\u00e4n ryhm\u00e4\u00e4n? Kaikilla nuorilla ei selke\u00e4sti ole mielek\u00e4st\u00e4 tekemist\u00e4, jossa he voisivat saada onnistumisen el\u00e4myksi\u00e4 tai jaettuja yhteis\u00f6llisi\u00e4 kokemuksia (Haanp\u00e4\u00e4 2019, 59).<\/p>\n

Kokemuksemme mukaan lastensuojelun sosiaality\u00f6ss\u00e4 n\u00e4iden nuorten osuus kasvaa koko ajan.\u00a0 Heid\u00e4n sosiaalinen vuorovaikutus voi tapahtua koulup\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeen virtuaalimaailmassa, jossa he pelien kautta tapaavat muita nuoria. N\u00e4ille nuorille pelimaailma voi olla harrastus ja he kokevat yhteis\u00f6llisyyden tunteen sit\u00e4 kautta. Nopparin ja Uusitalon (2011, 140\u2013141) mukaan julkisuudessa nuorten netink\u00e4ytt\u00f6\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n usein uhkan\u00e4k\u00f6kulmien kautta. Huolena on, ett\u00e4 pelimaailmoihin uppoutuminen uhkaa nuorten sosiaalisten taitojen kehittymist\u00e4. Nuorten oleskelu netiss\u00e4 pel\u00e4t\u00e4\u00e4n v\u00e4hent\u00e4v\u00e4n verkon ulkopuolisia yst\u00e4vyyssuhteita, sill\u00e4 virtuaalitodellisuudessa tapahtuvat kohtaamiset n\u00e4hd\u00e4\u00e4n usein keinotekoisina. T\u00e4t\u00e4 keskustelua hallitsevat yleens\u00e4 aikuiset: vanhemmat, asiantuntijat ja ammattikasvattajat. Sen sijaan nuorten oma kokemus el\u00e4m\u00e4st\u00e4 verkossa on usein paljon arkisempi.<\/p>\n

Emme voi olettaa, ett\u00e4 ne 21 nuorta, jotka vastasivat kyselyss\u00e4, eiv\u00e4t harrasta mit\u00e4\u00e4n, olisivat pelimaailmassa mukana. Sen sijaan meid\u00e4n oletus on, ett\u00e4 heist\u00e4 moni ei harrasta mit\u00e4\u00e4n. Syin\u00e4 harrastamattomuuteen voivat olla vanhempien heikko taloudellinen tilanne, jolloin taustalla voi olla ty\u00f6tt\u00f6myytt\u00e4 ja yksinhuoltajuutta sek\u00e4 yleens\u00e4 harrastusten heikko saavutettavuus asuinpaikasta johtuen. Voiko kysymyksess\u00e4 olla my\u00f6s yleinen sosiaalinen paine, mik\u00e4 heikent\u00e4\u00e4 sitoutumista ja motivaatiota harrastusta kohtaan? Haanp\u00e4\u00e4n (2019, 8, 63) mukaan kaikki lapset ja nuoret eiv\u00e4t ole taloudellisesti samassa asemassa. Harrastusten kustannukset ovat voimakkaasti kasvaneet, jonka johdosta osalla nuorista ei ole sosioekonomisista syist\u00e4 mahdollisuutta mieluisaan harrastukseen. Moniin harrastuksiin on my\u00f6s ns. sis\u00e4\u00e4nrakennettu tiukka tavoitteellisuus ja kilpailullisuus ovat osoittautuneet lapsia ja nuoria yh\u00e4 varhaisemmalla i\u00e4ll\u00e4 ulossulkeviksi tekij\u00f6iksi. Syrj\u00e4ytymisen ehk\u00e4isyn n\u00e4k\u00f6kulmasta lasten ohjattu harrastaminen loppuu juuri ennen nuoruuden ik\u00e4vaihetta, jossa siit\u00e4 saatavan sosiaalisen hy\u00f6dyn merkitys alkaisi korostua. Yl\u00e4kouluik\u00e4isten keskuudessa tehdyiss\u00e4 tutkimuksissa on osoitettu koulun ulkopuolisilla harrastuksilla olevan erityisen suotuisa merkitys nuoren el\u00e4m\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 tulee esille muun muassa hyvin\u00e4 sosiaalisina taitoina. (Nurmi ym. 2014, 128.)<\/p>\n

Koronan my\u00f6t\u00e4 noin 2\/3 vastanneista nuorista harrastukset olivat loppuneet kokonaan tai v\u00e4hentyneet. Nuoret toivat vahvasti esille, ett\u00e4 he eiv\u00e4t ole p\u00e4\u00e4sseet t\u00e4rke\u00e4ksi kokemiinsa harrastuksiin. T\u00e4st\u00e4 oli monenlaisia vaikutuksia nuorten el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Yksi nuori kuvasi tilannettaan n\u00e4in:<\/p>\n

\u201dEn p\u00e4\u00e4se harrastuksiini jotka ovat olleet minulle todella t\u00e4rkeit\u00e4\u201d<\/em><\/p>\n

Kyselyn perusteella nuoret kokivat ahdistusta harrastusten loppumisesta ja t\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyi heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n sosiaalisten suhteiden kaventumisena, jopa yksin\u00e4isyyden kokemuksena. Harrastukset rytmitt\u00e4v\u00e4t selke\u00e4sti nuorten arkea ja tuovat siihen mielek\u00e4st\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6\u00e4. Tutkimusten mukaan harrastamisella on terveys- ja hyvinvointivaikutuksia sek\u00e4 sosiaalisia hy\u00f6tyj\u00e4 (Haanp\u00e4\u00e4 2019, 8). Sosiaalinen yksin\u00e4isyys on kokemusta, ett\u00e4 ei kuulu mihink\u00e4\u00e4n tai ett\u00e4 sopii huonosti muiden joukkoon. Sosiaalisten suhteiden puute aiheuttaa ulkopuolisuuden tunnetta ja voi altistaa masennukselle. Emotionaalisesti yksin\u00e4inen nuori kokee, ettei h\u00e4nell\u00e4 ole l\u00e4heist\u00e4 ihmist\u00e4 eik\u00e4 ket\u00e4\u00e4n, jolle voisi puhua. T\u00e4m\u00e4 aiheuttaa nuorissa levottomuutta, ahdistusta ja toivottomuutta, my\u00f6s irrallisuuden ja kuulumattomuuden tunteita. (Mieli ry 2019.) Yksi tehokkaimmista keinoista v\u00e4hent\u00e4\u00e4 nuorten yksin\u00e4isyytt\u00e4 on harrastaminen, jota kautta nuori voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 itselle merkityksellisi\u00e4 sosiaalisia suhteita ja kokea yhteis\u00f6llisyyden tunnetta. Er\u00e4s nuori kuvasi korona-aikana tunteitaan n\u00e4in:<\/p>\n

\u201dYksin\u00e4isyytt\u00e4, ahdistusta, itsetuhoisuutta, masentuneisuutta, ik\u00e4v\u00e4 normaalia arkea, kavereita ja sukulaisia kohtaan. Harrastukset ja kaverit on ollut aina mulle niin t\u00e4rkeit\u00e4, ett\u00e4 jaksaa py\u00f6ritt\u00e4\u00e4 arkea, nyt kun ne on tauolla on hankalaa.\u201d<\/em><\/p>\n

Harrastusten j\u00e4\u00e4dess\u00e4 tauolle, nuoret itse huomaisivat niiden merkityksen omassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Vastauksista nousi esille my\u00f6s useiden nuorten kokemuksena yksin\u00e4isyys ja jopa kokemus t\u00e4ysin yksin olemisesta. Er\u00e4s nuori kirjoitti n\u00e4in:<\/p>\n

\u201dYksin\u00e4isyytt\u00e4, joukkoon kuulumattomuutta\u201d<\/em><\/p>\n

Yksin\u00e4isyys on eri asia kuin yksinolo, se on aina ei-toivottu ja satuttava tunne.\u00a0Pitkittyess\u00e4\u00e4n yksin\u00e4isyys on vaarallista terveydelle, ollen el\u00e4m\u00e4laatua heikent\u00e4v\u00e4 tunne. Nuorten kohdalla yksin\u00e4isyys alentaa itseluottamusta ja lis\u00e4\u00e4 riski\u00e4 muun muassa tunne-el\u00e4m\u00e4n ongelmiin, kuten masennukseen ja ahdistukseen sek\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ksen h\u00e4iri\u00f6ihin. Lapsuudessa koettu pitk\u00e4aikainen yksin\u00e4isyys jatkuu usein my\u00f6s nuoruudessa, mik\u00e4 nostaa muun muassa syrj\u00e4ytymisriski\u00e4. (Mieli ry 2020.)<\/p>\n

Suomessa on nostettu esille lasten ja nuorten harrastakuu. Sen tarkoituksena on edist\u00e4\u00e4 lasten ja nuorten hyvinvointia, ehk\u00e4ist\u00e4 ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 syrj\u00e4ytymist\u00e4 sek\u00e4 edist\u00e4\u00e4 yhdenvertaisuutta. N\u00e4in suomalainen harrastamisen instituutio on mahdollista p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 se vastaisi parhaalla mahdollisella tavalla, tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti kaikkien 2020-luvun lasten ja nuorten tarpeisiin. N\u00e4in edistett\u00e4isiin nuorten hyvinvointia sek\u00e4 tuettaisiin nuoren sukupolven kasvua ja kehityst\u00e4. (Haanp\u00e4\u00e4 2019, 8.) Harrastustakuussa p\u00e4\u00e4tavoitteena on lasten ja nuorten hyvinvoinnin lis\u00e4\u00e4minen. Tavoitteena on, ett\u00e4 jokaisella lapsella ja nuorella on mieluisa ja maksuton harrastus koulup\u00e4iv\u00e4n yhteydess\u00e4. Suomen mallissa on mainittu lasten ja nuorten kuuleminen harrastustoiveista, olemassa olevien hyvien k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen ja toimintatapojen koordinoiminen sek\u00e4 koulun ja harrastustoimijoiden yhteisty\u00f6. (OKM 2020.) Suomessa on paljon viel\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4 lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien toteuttamiseksi ja tukemiseksi. Lasten ja nuorten harrastustoiminta on t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 suurelta osin seurojen ja j\u00e4rjest\u00f6jen sek\u00e4 vapaaehtoistoiminnan varassa. Mik\u00e4li suomalainen yhteiskunta panostasi lasten ja nuorten harrastuksiin tukemalla niit\u00e4 taloudellisesti sek\u00e4 tekem\u00e4ll\u00e4 niist\u00e4 organisoidumpaa on mahdollista vaikuttaa lasten ja nuorten hyvinvointiin sek\u00e4 ehk\u00e4ist\u00e4 heid\u00e4n yhteiskunnasta syrj\u00e4ytymist\u00e4.<\/p>\n

L\u00e4hteet<\/h2>\n

Haanp\u00e4\u00e4, L. 2019.\u00a0 Harrastustakuu: yhdenvertaisuuden asialla. Nuorisotutkimusverkosto\/ Nuorisotutkimusseura Verkkojulkaisuja 147. Harrastustakuu: Yhdenvertaisuuden asialla (nuorisotutkimusseura.fi)<\/a> Viitattu 8.12.2020.<\/p>\n

Kangaspunta, S. 2011: Traditionaalista yhteis\u00f6st\u00e4 verkkoyhteisyyteen. Teoksessa Seppo Kangaspunta (toim.) Yksil\u00f6llinen yhteis\u00f6llisyys.\u00a0 Avaimia yhteis\u00f6llisyyden muutoksen ymm\u00e4rt\u00e4miseen, 15\u201334.<\/p>\n

https:\/\/trepo.tuni.fi\/bitstream\/handle\/10024\/103157\/Kangaspunta_Yksilollinen_yhteisollisyys.pdf?sequence=1&isAllowed=y<\/a> Viitattu 14.12.2020.<\/p>\n

Koskela, S. 2016. Yhteis\u00f6llisyyden tukeminen ja vertaisuuden merkityksen huomioiminen Ohjaamojen toiminnassa. https:\/\/verkkolehdet.jamk.fi\/elo\/2016\/08\/24\/<\/a>. Viitattu 7.12.2020.<\/strong><\/p>\n

Mieli ry.2020. https:\/\/mieli.fi\/fi\/mit%C3%A4-mielt%C3%A4\/ulkopuolelle-j%C3%A4%C3%A4minen-haavoittaa<\/a> Viitattu 7.12.2020.<\/p>\n

Noppari, E. & Uusitalo, N. 2011. Kavereita verkossa ja sen ulkopuolella N\u00e4k\u00f6kulmia nuorten verkkoyhteis\u00f6llisyyteen. Teoksessa Seppo Kangaspunta (toim.) Yksil\u00f6llinen yhteis\u00f6llisyys.\u00a0 Avaimia yhteis\u00f6llisyyden muutoksen ymm\u00e4rt\u00e4miseen. S. 140 \u2013 166.\u00a0\u00a0 https:\/\/trepo.tuni.fi\/bitstream\/handle\/10024\/103157\/Kangaspunta_Yksilollinen_yhteisollisyys.pdf?sequence=1&isAllowed=y<\/a> Viitattu 14.12.2020.<\/p>\n

Nurmi, J-E, Ahonen, T., Lyytinen, H., Lyytinen, P., Pulkkinen, L. & Ruoppila, I. (2014). Ihmisen psykologinen kehitys. Jyv\u00e4skyl\u00e4: PS-kustannus.<\/p>\n

OKM 2020. https:\/\/minedu.fi\/suomen-malli Viitattu 8.12.2020<\/a>.<\/p>\n

Saastamoinen, M. 2011. Intensiivistyv\u00e4 yksil\u00f6llistyminen ja sosiaalisuuden muuttuvat muodot. Teoksessa Seppo Kangaspunta (toim.) Yksil\u00f6llinen yhteis\u00f6llisyys.\u00a0 Avaimia yhteis\u00f6llisyyden muutoksen ymm\u00e4rt\u00e4miseen, 61\u201391.<\/p>\n

https:\/\/trepo.tuni.fi\/bitstream\/handle\/10024\/103157\/Kangaspunta_Yksilollinen_yhteisollisyys.pdf?sequence=1&isAllowed=y<\/a> Viitattu 14.12.2020.<\/p>\n

 <\/p>\n

Nuoret, harrastaminen, yhteis\u00f6llisyys, yksin\u00e4isyys<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Nuorella on tarve kuulua johonkin yhteis\u00f6\u00f6n. Harrastukset rytmitt\u00e4v\u00e4t nuorten arkea ja tuovat siihen mielek\u00e4st\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6\u00e4. Nuoret kokivat ensimm\u00e4isen\u00e4 koronakev\u00e4\u00e4n\u00e4 ahdistusta harrastusten loppumisesta, ja t\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyi heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n sosiaalisten suhteiden kaventumisena, jopa yksin\u00e4isyyden kokemuksena. <\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":2847,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[684178,110187],"tags":[54578,3829,8747,684179],"class_list":["post-2909","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-1-2021","category-teema-artikkeli","tag-hankkeet","tag-hyvinvointi","tag-sosiaali-ja-terveysala","tag-yhteisollisyys"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2021\/01\/Majala-Hjulberg-teema-artikkeli-1-2021.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-KV","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2909","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2909"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2909\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2910,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2909\/revisions\/2910"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2847"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2909"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2909"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2909"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}