{"id":2911,"date":"2021-02-02T13:40:17","date_gmt":"2021-02-02T11:40:17","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=2911"},"modified":"2021-02-02T13:40:17","modified_gmt":"2021-02-02T11:40:17","slug":"yhdessa-yksinaisyytta-vastaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2021\/02\/02\/yhdessa-yksinaisyytta-vastaan\/","title":{"rendered":"Yhdess\u00e4 yksin\u00e4isyytt\u00e4 vastaan"},"content":{"rendered":"

Marika Kunnari, TtT, YTM, Osaamisp\u00e4\u00e4llikk\u00f6, Tulevaisuuden terveyspalvelut, Lapin ammattikorkeakoulu <\/em><\/p>\n

Lataa PDF<\/a><\/p>\n

Johdanto<\/h2>\n

J\u00e4\u00e4t\u00e4vint\u00e4 on kohdata yksin\u00e4inen ihminen, jonka kuolleisuus- ja itsemurhariski on kohonnut. Viel\u00e4 sit\u00e4kin kylm\u00e4\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4 on n\u00e4hd\u00e4 ihmiskunnan julmimman rangaistuksen lopputulos. Ihminen, joka on j\u00e4tetty vuorovaikutuksesta\u00a0ulkopuolelle\u00a0ja kohdeltu riitt\u00e4v\u00e4n pitk\u00e4\u00e4n ik\u00e4\u00e4n\u00a0kuin h\u00e4n\u00a0olisi n\u00e4kym\u00e4t\u00f6n. Julmimpienkaan v\u00e4kivallan tekij\u00f6iden ei tarvitse silloin nostaa k\u00e4tt\u00e4\u00e4n ly\u00f6ntiin, sanoa yht\u00e4 ainutta pilkkasanaa\u00a0tai j\u00e4\u00e4d\u00e4 kiinni teoistaan. Riitt\u00e4\u00e4, kun k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 vain lopullisesti selk\u00e4ns\u00e4, oikeuttaa koko sosiaalisen piirin tekem\u00e4\u00e4n samoin\u00a0ja j\u00e4tt\u00e4\u00e4 uhrin\u00a0t\u00e4ysin\u00a0yksin. Ei ole v\u00e4li\u00e4 oletko rikas, k\u00f6yh\u00e4, parisuhteessa, sinkku, opiskelija, ty\u00f6t\u00f6n, ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yv\u00e4, asunnollinen, asunnoton, lapsellinen tai lapseton. Yksin\u00e4isyydelle kelpaa kohteeksi melkein kuka tahansa. <\/em>(Holmberg 2019.)<\/p>\n

Edell\u00e4 kuvattu lainaus kuvastaa raadollisesti yksin\u00e4isyyden todellisuutta. Yksin\u00e4isyys masentaa, vie terveyden, ja todella, pahimmassa tapauksessa tappaa. Kun puhumme yksin\u00e4isyydest\u00e4, kyse on sek\u00e4 yksil\u00f6n ett\u00e4 suomalaisen yhteiskunnan kannalta merkitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 terveyden ja hyvinvoinnin heikent\u00e4j\u00e4st\u00e4, viel\u00e4p\u00e4 hyvin yleisest\u00e4 sellaisesta. Yksin\u00e4isyytt\u00e4 vastaan voidaan kuitenkin taistella muun muassa erilaisin yhteis\u00f6llisin toimin sek\u00e4 mahdollistamalla ihmisten osallistuminen niihin.<\/p>\n

Yhteis\u00f6llisyys kehittyy sellaisessa toiminnassa, jossa yhteis\u00f6jen j\u00e4senet osallistuvat vuorovaikutuksessa yhteisen ymm\u00e4rryksen muodostamiseen toiminnasta, sen tarkoituksesta, tavoitteista ja keinoista <\/em>(Perkka-Jortikka 1992).<\/p>\n

Yhteis\u00f6llisyys voidaan n\u00e4hd\u00e4 siten muun muassa yhteisen\u00e4 tekemisen\u00e4, yhdess\u00e4 olemisena ja yhteisen, merkityksellisen tavoitteen jakamisen kokemuksena. Yksin\u00e4isyys voidaan puolestaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 osoituksena yhteis\u00f6llisyyden puutteesta.<\/p>\n

Esit\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 taustoitusta yksin\u00e4isyyteen ilmi\u00f6n\u00e4 sek\u00e4 esimerkin siit\u00e4, miten Lapin ammattikorkeakoulun hoitoty\u00f6n koulutuksissa yksin\u00e4isyytt\u00e4 on l\u00e4hdetty haastamaan vastuullisuuden sek\u00e4 yhteisen tekemisen n\u00e4k\u00f6kulmasta yhteisty\u00f6ss\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6toimijoiden kanssa. Haastamisen taustalla oli tavoite hoitaa omalta osaltamme eri-ik\u00e4isten ihmisten parissa levi\u00e4v\u00e4\u00e4 yksin\u00e4isyyden epidemiaa vahvistamalla yksil\u00f6iden yhteis\u00f6\u00f6n kuulumisen kokemuksia j\u00e4rjest\u00f6toiminnan keinoin. Lis\u00e4ksi taustalla oli tavoite vahvistaa opiskelijoiden osaamista koskien yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 sek\u00e4 ihmisen kunnioittavaa kohtaamista. Tavoitteisiin liitettiin toive siit\u00e4, ett\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6ty\u00f6 voisi j\u00e4\u00e4d\u00e4 opiskelijoiden el\u00e4m\u00e4\u00e4n yhten\u00e4 t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6n\u00e4 viel\u00e4 harjoittelun j\u00e4lkeenkin.<\/p>\n

Yksin\u00e4isyys ilmi\u00f6n\u00e4<\/h2>\n

Mit\u00e4 yksin\u00e4isyys sitten on? Yksin\u00e4isyydest\u00e4 puhuttaessa on hyv\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 k\u00e4sitteen moniulotteisuus: ihminen voi olla yksin, mutta ei koe yksin\u00e4isyytt\u00e4, ja h\u00e4n voi jopa nauttia yksinolosta. Toisaalta ihminen voi kokea itsens\u00e4 hyvinkin yksin\u00e4iseksi ja ulkopuoliseksi, vaikka kuuluisikin esimerkiksi opiskelija- ja\/tai ty\u00f6yhteis\u00f6\u00f6n. (Turunen 2020.) Yksin\u00e4isyyden tunne on siten subjektiivinen kokemus ja yleens\u00e4 sellaisenaan ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4. Kyseisten kokemusten syyn\u00e4 on usein sosiaalisten suhteiden puute sek\u00e4 haasteet omassa toimintakyvyss\u00e4. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2019a; Peplau & Perlman 1982.) Yksin\u00e4isyytt\u00e4 ilment\u00e4vi\u00e4 tunteita ovat esimerkiksi ahdistus, ik\u00e4v\u00e4, suru, levottomuus, apaattisuus sek\u00e4 arvottomuuden kokemukset.\u00a0 Yksin\u00e4inen ihminen voi kokea olevansa turha ja tarpeeton sek\u00e4 l\u00e4hiyhteis\u00f6ss\u00e4 ett\u00e4 yhteiskunnassa. Arkiel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 yksin\u00e4isyyden kokemukset koetaan usein hyvin konkreettisissa tilanteissa: kotiaskareissa tai nukkumaan ment\u00e4ess\u00e4. (Kuikka 2015; Uotila 2011.)<\/p>\n

Yksin\u00e4isyytt\u00e4 on tutkittu useissa eri yhteyksiss\u00e4. Yksin\u00e4isyyden vaikutukset liitet\u00e4\u00e4n lukuisiin terveyshuoliin ja elini\u00e4n odotteen lyhenemiseen. On arvioitu, ett\u00e4 yksin\u00e4isyyden terveysriskit ovat samaa suuruusluokkaa kuin tupakoimisen ja kolme kertaa suuremmat kuin ylipainon. Yksin\u00e4isyyden terveysriskit v\u00e4littyv\u00e4t pitk\u00e4lti masentuneisuuden, el\u00e4m\u00e4ntapatekij\u00f6iden ja sosioekonomisen aseman kautta. (Turunen 2020; kts. my\u00f6s Okkonen 2019; Kunnari 2017.) Yksin\u00e4isyys voi selitt\u00e4\u00e4 muun muassa p\u00e4ihdeongelmia. Ratkaisevaa ihmisten ylipainon, alkoholismin, ty\u00f6tt\u00f6myyden, velkaantumisen ja muiden t\u00e4llaisten tekij\u00f6iden hoitamisessa on siten havainto siit\u00e4, ett\u00e4 hoidettava asia voikin olla n\u00e4iden sijaan ihmisen yksin\u00e4isyys. Kuten yksin\u00e4isyystutkija Juho Saari toteaa: yksin\u00e4isyys on yksil\u00f6n tragedia, mutta yhteiskunnan ongelma. (Koivisto 2016; Karjalainen 2020.) Yhteiskunnan ongelmana yksin\u00e4isyys n\u00e4ytt\u00e4ytyy muun muassa siten, ett\u00e4 yksin\u00e4iset henkil\u00f6t k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t sosiaali- ja terveyspalveluita selv\u00e4sti enemm\u00e4n kuin muut saman ik\u00e4iset henkil\u00f6t (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2019a).<\/p>\n

Yksin\u00e4isyyteen liittyy uutena tekij\u00e4n\u00e4 korona-ajan erist\u00e4ytyneisyys. T\u00e4h\u00e4n liittyv\u00e4t viranomaisten ja hallitusten erilaiset suositukset ja m\u00e4\u00e4r\u00e4ykset.\u00a0 (Turunen 2020.) Korona-aikana ihmisten yksin\u00e4isyyskokemukset ovat yleistyneet ja voimistuneet harrastustoimintojen j\u00e4\u00e4dess\u00e4 tauolle sek\u00e4 erilaisten arkisten kohtaamisten poistuttua kokoontumisrajoitusten my\u00f6t\u00e4. Voidaan ajatella, ett\u00e4 korona-aika on normalisoinut yksin\u00e4isyyden kokemusta ja tehnyt siit\u00e4 aiempaa hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4, kun yksin\u00e4isyys on koskettanut useita v\u00e4est\u00f6ryhmi\u00e4. (Eskelinen 2020.)<\/p>\n

Yksin\u00e4isyyden kokijat<\/h2>\n

Jo ennen koronapandemiaa yksin\u00e4isyys oli hyvin yleinen ilmi\u00f6 yhteiskunnassamme. Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan vuonna 2018 yksin\u00e4isyytt\u00e4 koki koko ajan tai suurimman osan ajasta noin nelj\u00e4 prosenttia yli 15-vuotiaasta v\u00e4est\u00f6st\u00e4, eli l\u00e4hes 180\u00a0000 henkil\u00f6\u00e4. Nelj\u00e4n viikon aikana joskus itsens\u00e4 yksin\u00e4iseksi tunteneita oli noin joka viides yli 15-vuotiaasta v\u00e4est\u00f6st\u00e4. Luku\u00adm\u00e4\u00e4r\u00e4isesti t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa yhteens\u00e4 950\u00a0000 henkil\u00f6\u00e4. Yksin\u00e4isyytt\u00e4 kokivat erityisesti yksin asuvat tai yhden huoltajan taloudessa asuvat henkil\u00f6t. My\u00f6s ik\u00e4 lis\u00e4si yksin\u00e4isyyden kokemuksia: el\u00e4keik\u00e4isist\u00e4 yksin asujista v\u00e4hint\u00e4\u00e4n joskus yksin\u00e4iseksi itsens\u00e4 koki 42 prosenttia ja nuorimmista yksin \u00adasujista 33 prosenttia. (Okkonen 2019.) Ik\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 yksin\u00e4isyyden taustatekij\u00f6it\u00e4 ovat erityisesti leskeytyminen sek\u00e4 v\u00e4h\u00e4iset ihmissuhteet. Lis\u00e4ksi heikentyneeseen terveyteen ja toimintakykyyn liittyv\u00e4t rajoitteet lis\u00e4\u00e4v\u00e4t i\u00e4kk\u00e4iden yksin\u00e4isyyden kokemuksia. (Uotila 2011.)<\/p>\n

My\u00f6s nuorten on todettu eri yhteyksiss\u00e4 kokevan lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin yksin\u00e4isyytt\u00e4. Erilaiset yksin\u00e4isyyden seuraukset, kuten tunne-el\u00e4m\u00e4n ongelmat ja k\u00e4yt\u00f6ksen h\u00e4iri\u00f6t lis\u00e4\u00e4v\u00e4t nuorten syrj\u00e4ytymisriski\u00e4 (Suomen mielenterveysseura ry. 2020). Vuoden 2019 kouluterveyskyselyn mukaan yl\u00e4koululaisista 12 prosenttia tunsi itsens\u00e4 yksin\u00e4iseksi usein tai jatkuvasti. Lukiolaisista yksin\u00e4isyytt\u00e4 koki noin 14 prosenttia ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoista 12 prosenttia. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2019b.) Yksin\u00e4isill\u00e4 nuorilla esiintyy muita yleisemmin selk\u00e4-, p\u00e4\u00e4-, ja vatsakipua sek\u00e4 nukahtamisvaikeuksia ja hermostuneisuutta. N\u00e4m\u00e4 nuoret k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kyseisiin oireisiinsa l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 jopa kolme kertaa yleisemmin kuin muut nuoret. (Lyyra, Junttila, Tynj\u00e4l\u00e4 & V\u00e4limaa 2019.)<\/p>\n

Ty\u00f6ik\u00e4isten yksin\u00e4isyyden kokemuksista on puhuttu paljon erityisesti koronapandemian aikana ty\u00f6n muututtua yleisesti et\u00e4ty\u00f6ksi. T\u00e4ss\u00e4 tilanteessa moni on joutunut tahtomattaan luopumaan pitkiksikin ajoiksi omasta, tutusta ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4\u00e4n ja p\u00e4ivitt\u00e4isist\u00e4, kasvokkaisista tapaamisista ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4\u00e4n. Koronapandemia on lis\u00e4nnyt yksin\u00e4isyyden tunnetta noin nelj\u00e4nneksell\u00e4 ty\u00f6ik\u00e4isist\u00e4 suomalaisista. Yksin\u00e4isyys on lis\u00e4\u00e4ntynyt erityisesti heill\u00e4, jotka kokevat ty\u00f6yhteis\u00f6n kasvokkaiset kohtaamiset t\u00e4rkein\u00e4, mutta joilta ne korona-aikana puuttuvat kokonaan. Yksin\u00e4isyys on lis\u00e4\u00e4ntynyt my\u00f6s heill\u00e4, joilla on arjessa erilaisia haasteita ja\/tai jotka ovat kokeneet yksin\u00e4isyytt\u00e4 jo aikaisemmin. Esimerkiksi omaishoitajien tilanne on ollut haastava tukipalveluiden taukojen vuoksi. My\u00f6s opiskelijoiden yksin\u00e4isyyden kokemukset ovat lis\u00e4\u00e4ntyneet korona-aikana, kun opinnot suoritetaan yleisesti et\u00e4opintoina. (Eskelinen 2020.)<\/p>\n

Yksin\u00e4isyytt\u00e4 lievent\u00e4vi\u00e4 toimia \u2013 esimerkkin\u00e4 hoitoty\u00f6n koulutusten j\u00e4rjest\u00f6harjoittelu<\/h2>\n

Yksin\u00e4isyytt\u00e4 on pyritty ja pyrit\u00e4\u00e4n haastamaan ja lievitt\u00e4m\u00e4\u00e4n sen kielteisten seurauksien vuoksi monin eri keinoin, useiden eri toimijoiden taholta. N\u00e4it\u00e4 toimijoita ovat muun muassa poliittiset toimijat, erilaisissa tutkimus- ja kehitt\u00e4mistoiminnoissa mukana olevat toimijat sek\u00e4 eri alojen asiantuntijat. Kansalaisj\u00e4rjest\u00f6ill\u00e4 on niin ik\u00e4\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4 rooli ihmisten yksin\u00e4isyyskokemusten lievent\u00e4jin\u00e4. (Uotila 2011.) J\u00e4rjest\u00f6t toimivat l\u00e4hell\u00e4 ihmisten arkea ja niiss\u00e4 heille tarjoutuu mahdollisuus osallistua erilaisiin harrastuksiin sek\u00e4 yhteiskunnan toimintoihin. J\u00e4rjest\u00f6toiminta on vuorovaikutuksellista ja yhteis\u00f6llist\u00e4. Se antaa vaikuttamismahdollisuuksia my\u00f6s niille kansalaisille, jotka muuten tulevat huonosti kuulluiksi. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2019c.)<\/p>\n

T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Suomessa on noin 135\u00a0000 rekister\u00f6ity\u00e4 yhdistyst\u00e4, joista noin joka kymmenes on sosiaali- ja terveysalan j\u00e4rjest\u00f6j\u00e4. N\u00e4iden toimintaan osallistuu yli 720\u00a0000 suomalaista, joista s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti osallistuu yli 460\u00a0000 henkil\u00f6\u00e4. Toiminnassa on mukana erityisesti el\u00e4kel\u00e4isi\u00e4 ja lapsiperheit\u00e4. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2019c.) Vapaaehtoisina sek\u00e4 tuensaajina on lis\u00e4ksi muun muassa pitk\u00e4aikaissairaita, mielenterveys- ja p\u00e4ihdekuntoutujia sek\u00e4 heid\u00e4n l\u00e4heisi\u00e4\u00e4n. Sosiaali- ja terveysalanj\u00e4rjest\u00f6t ovat tukena ihmisten vaikeissa tai erityisiss\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntilanteissa. Ne tarjoavat ihmisille tietoa, apua ja tukea organisoimalla esimerkiksi vapaaehtois- ja vertaistoimintaa, arjessa selviytymisen apua sek\u00e4 yksin\u00e4isyyden ehk\u00e4isy\u00e4. (Soste 2020.)<\/p>\n

Vaikka yksin\u00e4isyytt\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n haastamaan monin tavoin, ei kaikenkattavaa keinoa sen hoitamiseen ole olemassa. Jokainen ihminen ja yhteis\u00f6 voi kuitenkin omilla ja yhteisill\u00e4 toimilla pyrki\u00e4 v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n kanssaihmisten kokemaa yksin\u00e4isyytt\u00e4. Tartuimme Lapin ammattikorkeakoulun hoitoty\u00f6n koulutuksissa t\u00e4h\u00e4n haasteeseen pohtimalla vuoden 2019 aikana ty\u00f6harjoittelujen sis\u00e4lt\u00f6jen uudistamisen tarpeita yhdess\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n edustajien kanssa. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 puheissa otettiin esille hoitoty\u00f6n harjoittelut erilaisiin yhteiskunnallisiin ilmi\u00f6ihin liittyvien tarpeiden n\u00e4k\u00f6kulmasta. Pohdimme sit\u00e4, mitk\u00e4 ilmi\u00f6t yhteiskunnassamme ovat sellaisia, joihin voisimme omalta osaltamme tuoda apua ja miss\u00e4 tuota apua voisimme antaa. Eri-ik\u00e4isten ihmisten yksin\u00e4isyydest\u00e4 puhuttiin silloinkin paljon. P\u00e4\u00e4dyimme siihen, ett\u00e4 haluamme kantaa oman kortemme kekoon kamppailussa yksin\u00e4isyytt\u00e4 vastaan. T\u00e4h\u00e4n liittyen teimme harjoitteluja koskevan opetussuunnitelmamuutoksen siten, ett\u00e4 jatkossa opiskelijoiden harjoittelukokonaisuuteen kuuluu yhten\u00e4 osana viiden opintopisteen harjoittelu: Harjoittelu sosiaali- ja terveysalan uudistuvissa toimintaymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 I. <\/em>Sopivaksi toimintaymp\u00e4rist\u00f6ksi t\u00e4h\u00e4n valikoitui sosiaali- ja terveysalan eri j\u00e4rjest\u00f6jen sek\u00e4 seurakuntien muodostama toimintakentt\u00e4 Pohjois-Suomessa.<\/p>\n

Harjoittelu toteutetaan opintojen toisena lukuvuotena, jonka aikana opiskelija tekee 80 tuntia ty\u00f6t\u00e4 tietyss\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6ss\u00e4. Harjoittelun sis\u00e4ll\u00f6t vaihtelevat j\u00e4rjest\u00f6itt\u00e4in. Rovaniemen kampuksen opiskelijoilla harjoittelujakso alkaa Pestuumarkkinoilla. T\u00e4m\u00e4 on tilaisuus, jossa eri j\u00e4rjest\u00f6t k\u00e4yv\u00e4t esitt\u00e4ytym\u00e4ss\u00e4 opiskelijoille. Ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa, syksyll\u00e4 2020 Pestuumarkkinoilla esiteltiin parikymment\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6\u00e4 ja tilaisuuden j\u00e4lkeen harjoittelunsa aloitti noin 60 hoitoty\u00f6n opiskelijaa 11 j\u00e4rjest\u00f6ss\u00e4 eri puolilla Lappia.\u00a0 K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6kent\u00e4ll\u00e4 harjoittelee jatkossa vuosittain kahdessa er\u00e4ss\u00e4 yhteens\u00e4 noin 120 hoitoty\u00f6n opiskelijaa Rovaniemen kampukselta. Lis\u00e4ksi j\u00e4rjest\u00f6iss\u00e4 harjoitteluaan tekee osa Kemin kampuksen hoitoty\u00f6n opiskelijoista, joille kyseinen harjoittelu tarjotaan vaihtoehtoisena. Harjoittelun tavoitteet ovat seuraavat:<\/p>\n

Kohtaat eri ik\u00e4isi\u00e4 ja eri el\u00e4m\u00e4ntilanteissa olevia asiakkaita uudistuvissa toimintaymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4. Kykenet asiakasta kunnioittavaan ja luottamusta her\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4n vuorovaikutukseen. Ymm\u00e4rr\u00e4t eri toiminta- ja palveluyksikk\u00f6jen teht\u00e4v\u00e4t osana hoito- ja palveluketjua. Tied\u00e4t erilaiset terveys- ja sosiaalipalvelujen tarjoajat ja niiden yhteistoiminnan osana sosiaali- ja terveydenhuollon palveluj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. <\/em>(Lapin AMK 2019.)<\/p>\n

Harjoitteluun liittyy vapaaehtoisty\u00f6n peruskoulutus. Harjoittelu antaa opiskelijoille n\u00e4k\u00f6kulman j\u00e4rjest\u00f6kent\u00e4st\u00e4 ja se lis\u00e4\u00e4 heid\u00e4n tietoisuuttaan j\u00e4rjest\u00f6jen tarjoamista palveluista. T\u00e4t\u00e4 tietoa he voivat hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 valmistumisensa j\u00e4lkeen potilaiden\/asiakkaiden ohjauksessa.<\/p>\n

Opiskelijat saavat ohjausta harjoittelunsa aikana. Joulukuussa 2020 pidimme Rovaniemen kampuksen opiskelijoille yhteisen ohjaustilaisuuden, jossa he kertoivat omia kokemuksiaan uudesta harjoittelusta. Monin osin harjoittelut olivat toteutuneet suunnitellusti korona-ajasta huolimatta. Opiskelijat toivat syksyn 2020 aikana j\u00e4rjest\u00f6iss\u00e4 toteutuneisiin harjoitteluihin liittyv\u00e4t kokemuksensa esille viel\u00e4 pitk\u00e4lti oman toimijuutensa kautta. Hyv\u00e4t kokemukset liitettiin siten muun muassa oman j\u00e4rjest\u00f6tietoisuuden lis\u00e4\u00e4ntymiseen sek\u00e4 itse\u00e4 kiinnostavien teht\u00e4vien tekemisen mahdollisuuteen. Huonoksi luonnehdittavat kokemukset liitettiin annettujen teht\u00e4vien v\u00e4h\u00e4iseen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n sek\u00e4 teht\u00e4vien yksipuolisuuteen.<\/p>\n

Opiskelijoiden esitt\u00e4mien kokemusten j\u00e4lkeen keskustelimme ihmisten kokemasta yksin\u00e4isyydest\u00e4, yksin\u00e4isyyden yksil\u00f6llisist\u00e4 ja yhteiskunnallisista vaikutuksista sek\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6iss\u00e4 tapahtuvan harjoittelun merkityksest\u00e4. K\u00e4vimme t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 keskustelua muun muassa vastuullisuudesta, joka on t\u00e4rke\u00e4 elementti Lapin ammattikorkeakoulun kaikessa toiminnassa. J\u00e4rjest\u00f6harjoittelu voidaan n\u00e4hd\u00e4 yhten\u00e4 esimerkkin\u00e4 hoitoty\u00f6n koulutusten vastuullisuusajattelusta, sen sis\u00e4lt\u00e4mien toimien edustaessa konkreettisia keinoja tarjota apua sit\u00e4 tarvitseville. Vastuullisuuden n\u00e4k\u00f6kulman korostamisen lis\u00e4ksi haastoimme opiskelijoita pohtimaan, miten kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2021 jatkuvaa harjoittelua voisi l\u00e4hesty\u00e4 oman toimijuuden rinnalla\/sijaan my\u00f6s tuensaajien n\u00e4k\u00f6kulmasta: Mit\u00e4 muuta n\u00e4iss\u00e4 ihmisten kohtaamistilanteissa tapahtuu kuin \u201dpelkk\u00e4\u00e4 ulkona k\u00e4velytt\u00e4mist\u00e4 tai vieress\u00e4 istumista\u201d, kuten asia viel\u00e4 tuotiin yksitt\u00e4isiss\u00e4, opiskelijoiden kriittisimmiss\u00e4 n\u00e4kemyksiss\u00e4 esille. Mit\u00e4 niiss\u00e4 voi toiselle antaa, jotta h\u00e4nen yksin\u00e4isyyden tunteensa j\u00e4\u00e4 edes hetkeksi taka-alalle? Mit\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 kohtaamisista voi itse oppia kunnioittavan kohtaamisen sek\u00e4 yksin\u00e4isyytt\u00e4 heikent\u00e4v\u00e4n yhteis\u00f6llisyyden n\u00e4k\u00f6kulmasta?<\/p>\n

Yhteisen ohjauskeskustelun tavoitteena oli lis\u00e4t\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4, jonka mukaan harjoittelun toiminnoissa ei ole kyseess\u00e4 \u201dpelkk\u00e4 taluttaminen, istuminen tai ulkoiluttaminen\u201d. Jokaisella kerralla, jokaisessa harjoittelussa tapahtuvassa vuorovaikutustilanteessa kanssaihmisen\u00e4 on yksil\u00f6 eri taustoineen, eri el\u00e4m\u00e4ntilanteineen ja eri tarpeineen. Kyseess\u00e4 tulisi siten aina olla ihmist\u00e4 kunnioittava kohtaaminen tietyss\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, tiettyjen toimintojen parissa. N\u00e4iss\u00e4 kohtaamisissa hoitajan on erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pyrki\u00e4 todella kuuntelemaan, ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kuulemaan kanssaihmist\u00e4\u00e4n.\u00a0 Tai toisaalta, olemaan vain hiljaa l\u00e4sn\u00e4 silloin, kun toinen niin haluaa. N\u00e4in toimimalla voidaan katkaista kenties edes hetkeksi yksin\u00e4isen ihmisen yksin\u00e4isyyden kokemus.<\/p>\n

Lopuksi<\/h2>\n

Edell\u00e4 kuvatun ohjauskeskustelun lis\u00e4ksi saimme joulukuussa 2020 tiedon Verkoston voimalla osaksi ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 -hankkeen (ESR, 2021-2023) my\u00f6nteisest\u00e4 rahoitusp\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4. Kyseisess\u00e4 hankkeessa kehit\u00e4mme j\u00e4rjest\u00f6jen hy\u00f6dynnett\u00e4v\u00e4ksi ihmisten osallisuuden kokemuksia vahvistavan toimintamallin. T\u00e4m\u00e4 malli liitet\u00e4\u00e4n vahvasti osaksi j\u00e4rjest\u00f6iss\u00e4 jo meneill\u00e4\u00e4n olevaa hoitoty\u00f6n harjoitteluk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4. Yhten\u00e4 tarkoituksena on, ett\u00e4 opiskelijoilla on jatkossa j\u00e4rjest\u00f6harjoittelun p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 entist\u00e4kin parempaa osaamista ihmisten kunnioittavasta kohtaamisesta ja vuorovaikutuksesta, yksil\u00f6iden osallisuuden ja yhteis\u00f6llisyyden kokemusten vahvistamisesta sek\u00e4 syv\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 yhteis\u00f6llisyyden merkityksest\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 osaamisella voidaan taistella j\u00e4rjest\u00f6jen toiminnoissa mukana olevien tuensaajien sek\u00e4 opiskelijoiden omia yksin\u00e4isyyden kokemuksia vastaan. Kyseisen osaamisen vahvistaminen sek\u00e4 osallistuminen yhteisen hyv\u00e4n edist\u00e4miseen yhteiskunnassamme on velvollisuutemme hoitoty\u00f6n koulutuksissa erityisesti nyt 2020-luvulla; koronan kurittamina, mutta taas piirun verran kokeneempina.<\/p>\n

K\u00e4det, jotka ojennetaan kohti sinua.<\/em><\/p>\n

Niit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 maailma tarvitsee.<\/em><\/p>\n

K\u00e4si\u00e4, jotka tarttuvat k\u00e4sist\u00e4, jotka t\u00e4risev\u00e4t pelosta.<\/em><\/p>\n

P\u00e4iv\u00e4kodin portilla, uudessa koulussa ja<\/em><\/p>\n

ty\u00f6paikassa, l\u00e4\u00e4k\u00e4rin vastaanotolla.<\/em><\/p>\n

K\u00e4si\u00e4, jotka silitt\u00e4v\u00e4t hellyytt\u00e4, rakkautta<\/em><\/p>\n

ik\u00e4v\u00f6iv\u00e4lle iholle. K\u00e4si\u00e4, jotka pit\u00e4v\u00e4t kiinni,<\/em><\/p>\n

kun viimeisen henk\u00e4yksen aika koittaa.<\/em><\/p>\n

Toisiamme me tarvitsemme.<\/em><\/p>\n

Ojennathan t\u00e4n\u00e4\u00e4n k\u00e4tesi.<\/em><\/p>\n

\u00a0<\/em>– Paula Piirainen –<\/p>\n

 <\/p>\n

L\u00e4hteet<\/h2>\n

Eskelinen, S. (2020): Korona-ajan yksin\u00e4isyyden kuva on monitahoinen. Viitattu 28.12.2020 https:\/\/www.uef.fi\/fi\/artikkeli\/korona-ajan-yksinaisyyden-kuva-on-monitahoinen<\/a><\/p>\n

Holmberg, J. (2019): Yksin\u00e4isyys tappaa yh\u00e4 ylt\u00e4kyll\u00e4isyyden maassa. Viitattu 3.1.2021 https:\/\/www.tehylehti.fi\/fi\/blogit\/mainio\/yksinaisyys-tappaa-yha-yltakyllaisyyden-maassa<\/p>\n

Karjalainen, S. (2020): \u201dM\u00e4 vaan haluan sanoa sulle, ett\u00e4 s\u00e4 et oo yksin.\u201d Viitattu 29.12.2020 https:\/\/www.lskl.fi\/blogi\/ma-vaan-haluan-sanoa-sulle-etta-sa-et-oo-yksin\/<\/a><\/p>\n

Koivisto, M. (2016): Kasvokkain: Professori kertoo, miksi lapsuuden yksin\u00e4isyys voi pilata loppuel\u00e4m\u00e4n \u2013 n\u00e4in viheli\u00e4inen kierre vie terveyden ja toimintakyvyn. Viitattu 29.12.2020 https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-9194161<\/a><\/p>\n

Kuikka, A. (2015): Kuinka paljon Suomessa on yksin\u00e4isi\u00e4 vanhuksia? Viitattu 27.12.2020 https:\/\/www.valli.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/12\/Kuinka_paljon_Suomessa_on_yksinaeisiae_vanhuksia.pdf<\/a><\/p>\n

Kunnari, M. (2017): Aikuisv\u00e4est\u00f6n hyvinvointiin liittyv\u00e4t huolet ja hyvinvoinnin heikent\u00e4j\u00e4t. Acta Universitatis Ouluensis Medica D 1415. Pysyv\u00e4 osoite: http:\/\/urn.fi\/urn:isbn:9789526215723<\/p>\n

Lapin AMK. (2019): Opetussuunnitelma. Sairaanhoitajakoulutus (p\u00e4iv\u00e4opiskelu), Rovaniemi syksy 2019. Viitattu 27.12.2020 https:\/\/opinto-opas-amk.peppi.lapit.csc.fi\/fi\/708\/fi\/4086\/R72H19S\/322\/year\/2019<\/p>\n

Lyyra, N., Junttila, N., Tynj\u00e4l\u00e4, J. & V\u00e4limaa, R. (2019): Nuorten yksin\u00e4isyys on yhteydess\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyneeseen oireiluun ja l\u00e4\u00e4kkeiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Viitattu 27.12.2020<\/p>\n

https:\/\/www.laakarilehti.fi\/tieteessa\/alkuperaistutkimukset\/nuorten-yksinaisyys-on-yhteydessa-lisaantyneeseen-oireiluun-ja-laakkeiden-kayttoon\/<\/a><\/p>\n

Okkonen, K-M. (2019): Yksin\u00e4isi\u00e4 on sadointuhansin \u2013 yhteist\u00e4 korkea ik\u00e4, pienet tulot ja huono terveys. Viitattu 30.12.2020 https:\/\/www.stat.fi\/tietotrendit\/artikkelit\/2019\/yksinaisia-on-sadoin-tuhansin-yhteista-korkea-ika-pienet-tulot-ja-huono-terveys\/<\/a><\/p>\n

Peplau, L. A. & Perlman, D. (1982): Perspectives on loneliness. Kirjassa: Peplau, L. A. & Perlman, D. (toim.) Loneliness. A sourcebook of current theory, research and therapy, ss. 1\u201320. John Wiley & Sons, New York.<\/p>\n

Perkka-Jortikka, K. (1992): Sosiaalinen hyvinvointi ja yhteis\u00f6llisyys ty\u00f6ss\u00e4. Tutkimus toimihenkil\u00f6iden ty\u00f6n arjesta 1980-luvun Suomessa. Toimihenkil\u00f6- ja Virkamiesj\u00e4rjest\u00f6jen Keskusliitto TVK ry., Helsinki.<\/p>\n

Soste. (2020): Mit\u00e4 sote-j\u00e4rjest\u00f6t tekev\u00e4t? Viitattu 28.12.2020 https:\/\/www.soste.fi\/sote-jarjestot\/mita-sote-jarjestot-tekevat\/<\/p>\n

Suomen mielenterveysseura ry. (2020): Lasten ja nuorten yksin\u00e4isyys. Viitattu 31.12.2020 https:\/\/mieli.fi\/fi\/kehitt%C3%A4mistoiminta\/mielenterveysosaaminen\/nuoren-mielen-ensiapu\/lasten-ja-nuorten-yksin%C3%A4isyys<\/a><\/p>\n

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (2019a): Itsens\u00e4 yksin\u00e4iseksi tuntevien osuus (%), 20-64-vuotiaat. Viitattu 30.12.2020 https:\/\/sotkanet.fi\/sotkanet\/fi\/metadata\/indicators\/4285<\/a><\/p>\n

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (2019b): Kouluterveyskyselyn tulokset. Viitattu 27.12.2020 https:\/\/thl.fi\/fi\/tutkimus-ja-kehittaminen\/tutkimukset-ja-hankkeet\/kouluterveyskysely\/kouluterveyskyselyn-tulokset<\/p>\n

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (2019c): J\u00e4rjest\u00f6t kunnassa. Viitattu 27.12.2020 https:\/\/thl.fi\/fi\/web\/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen\/hyvinvointijohtaminen\/hyvinvointijohtaminen-kunnassa\/jarjestot-kunnassa<\/a><\/p>\n

Turunen, J. (2020): Yksin\u00e4isyys \u2013 modernin ajan epidemia. Viitattu 27.12.2020 https:\/\/www.laakarilehti.fi\/ajassa\/verkkokommentti\/yksinaisyys-ndash-modernin-ajan-epidemia\/<\/a><\/p>\n

Uotila, H. (2011): Vanhuus ja yksin\u00e4isyys. Tutkimus i\u00e4kk\u00e4iden ihmisten yksin\u00e4isyyskokemuksista, niiden merkityksist\u00e4 ja tulkinnoista. Acta Universitatis Tamperensis 1651. Tampere University Press.<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

Asiasanat: yksin\u00e4isyys, yhteis\u00f6, hoitoty\u00f6, ty\u00f6harjoittelu, j\u00e4rjest\u00f6t<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kun puhumme yksin\u00e4isyydest\u00e4, kyse on sek\u00e4 yksil\u00f6n ett\u00e4 suomalaisen yhteiskunnan kannalta merkitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 terveyden ja hyvinvoinnin heikent\u00e4j\u00e4st\u00e4, viel\u00e4p\u00e4 hyvin yleisest\u00e4 sellaisesta. Lapin ammattikorkeakoulun hoitoty\u00f6n koulutuksissa yksin\u00e4isyytt\u00e4 on l\u00e4hdetty haastamaan yhteisty\u00f6ss\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6toimijoiden kanssa.<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":2843,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[684178,110187],"tags":[3829,94,8747,684179],"class_list":["post-2911","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-1-2021","category-teema-artikkeli","tag-hyvinvointi","tag-koulutus","tag-sosiaali-ja-terveysala","tag-yhteisollisyys"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2021\/01\/Kunnari-teema-artikkeli-1-2021.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-KX","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2911","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2911"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2911\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2912,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2911\/revisions\/2912"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2843"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2911"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2911"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2911"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}