{"id":2915,"date":"2021-02-02T13:43:26","date_gmt":"2021-02-02T11:43:26","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=2915"},"modified":"2021-02-02T13:43:26","modified_gmt":"2021-02-02T11:43:26","slug":"vihrean-talouden-arktiset-kestavat-yhteisot","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2021\/02\/02\/vihrean-talouden-arktiset-kestavat-yhteisot\/","title":{"rendered":"Vihre\u00e4n talouden arktiset kest\u00e4v\u00e4t yhteis\u00f6t"},"content":{"rendered":"

Kalle Santala, mets\u00e4talousinsin\u00f6\u00f6ri (YAMK), tuntiopettaja, projektisuunnittelija, Tulevaisuuden biotalous, Lapin ammattikorkeakoulu <\/em><\/p>\n

Reeta Sipola, agrologi (YAMK), projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6, Tulevaisuuden biotalous, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n

Lataa PDF<\/a><\/p>\n

Lapin AMKin toiminta-ajatus on: Arktisuudesta elinvoimaa. Amkin strategian mukaan arktisuuteen kuuluvat pohjoinen sijainti, harva asutus ja pohjoiset ilmasto-olosuhteet. Arktisuuteen kuuluvat tekij\u00e4t muodostavat yhdess\u00e4 rikkaiden luonnonvarojen, puhtaan luonnon ja alueelle leimallisen kulttuurin kanssa toimintaymp\u00e4rist\u00f6n, joka yksin ja yhdess\u00e4 Suomen naapurivaltioiden kanssa teht\u00e4v\u00e4n yhteisty\u00f6n kautta turvaa kest\u00e4v\u00e4n menestyksen pohjoisilla alueilla. Vuoden 2019 ensimm\u00e4isen Lumen-lehden teemana oli \u2019Aito arktinen\u2019. Lehden teemap\u00e4\u00e4toimittaja, yliopettaja Merja Koikkalainen, pohti p\u00e4\u00e4kirjoituksessaan<\/a> mit\u00e4 arktisuuteen kuuluu. Koikkalainen yhdisti teeman k\u00e4sitteet eli arktisuuden ja aitouden pohjoisen muuttuvissa olosuhteissa asuviin ihmisiin, heid\u00e4n sopeutumiskykyyns\u00e4 ja joustavuutensa.<\/p>\n

Vihre\u00e4ll\u00e4 taloudella tarkoitetaan taloudellista toimintaa, jonka toteuttamisessa huomioidaan ymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4k\u00f6kulmat. Vihre\u00e4 talous on energia- ja materiaalitehokas taloudellinen j\u00e4rjestelm\u00e4, joka yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 (taloudellista ja sosiaalista) hyvinvointia ja ehk\u00e4isee biodiversiteetille ja ekosysteemeille aiheutuvia tuhoja. Vihre\u00e4n talouden mukainen toiminta voidaan n\u00e4hd\u00e4 sek\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n\u00e4, ymp\u00e4rist\u00f6n huomioivana vihre\u00e4n\u00e4 liiketoimintana, ett\u00e4 fossiilisten resurssien korvaamisena uusiutuvilla luonnonvaroilla. Pohjoisten alueiden monipuoliset luonnonvarat luovat erinomaiset edellytykset vihre\u00e4n talouden toimintamallien kehitt\u00e4miselle ja toteuttamiselle.<\/p>\n

Kest\u00e4v\u00e4 yhteis\u00f6 muodostuu toimijoista ja yksil\u00f6ist\u00e4, jotka yhdess\u00e4 luovat hyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4n edellytykset asumisen, toimeentulon ja viihtyvyyden osa-alueille yhteinen etu huomioiden. Yhteis\u00f6t koostuvat yrityksist\u00e4, julkinen sektorin toimijoista, koulutus- ja tutkimusinstituuteista sek\u00e4 kolmannen sektorin toimijoista ja kansalaisista. Kest\u00e4v\u00e4 yhteis\u00f6 rakentuu hyv\u00e4n yhteiskunnan arvojen mukaisesti vapauden, demokratian, yhdenvertaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja yhteisvastuullisuuden periaatteiden mukaan, tarjoten j\u00e4senilleen mahdollisimman hyv\u00e4t fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset olosuhteet ja mahdollisuuden vaikuttaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n

Arktisten alueiden yhteis\u00f6ille leimallista ovat harva asutus, pitk\u00e4t v\u00e4limatkat sek\u00e4 kylm\u00e4t ja karut luonnonolosuhteet. Arktisten alueiden yhteis\u00f6t ovat vuosisatojen aikana sopeutuneet vallitseviin olosuhteisiin ja osaavat tehokkaasti hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 vuodenaikakierron luomat mahdollisuudet. Lyhyest\u00e4 kasvukaudesta huolimatta arktisten alueiden yhteis\u00f6ill\u00e4 on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n huomattavia uusiutuvia luonnonvaroja, joiden kest\u00e4v\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6 on edellytys yhteis\u00f6jen menestymiselle jatkossa. Pohjoisen kylien yhteis\u00f6llisyyteen kuuluu vahva perinne naapuriavusta, talkoohengest\u00e4 ja toisista huolehtimisesta. Naapuruston tukiverkostot auttavat silloinkin, kun yhteiskunnan apu ei paikalle ehdi tai ulotu.<\/p>\n

Hyvist\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nteist\u00e4 hyviksi teoiksi<\/h2>\n

GRUDE \u2013 Green Rural Economy<\/a> -hankkeessa vihre\u00e4 talous yhdistyy kest\u00e4viin yhteis\u00f6ihin arktisella alueella Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosissa. Vihre\u00e4n talouden toimintamallit luovat edellytyksi\u00e4 yhteis\u00f6jen s\u00e4ilymiselle; hyvinvoinnin eri osa-alueet parantuvat samalla, kun ymp\u00e4rist\u00f6kuormitus pienenee. GRUDE-hankkeessa yhteis\u00f6j\u00e4 tuetaan tiedonv\u00e4lityksen keinoin ottamaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kest\u00e4v\u00e4n kehityksen mukaisia ratkaisuja liikkumiseen, energiantuotantoon, ruoantuotantoon, j\u00e4tehuoltoon ja matkailuun. Tavoitteiden saavuttamiseksi lis\u00e4t\u00e4\u00e4n tietoa vihre\u00e4n talouden toimintamallien mahdollisuuksista ja vaikutuksista kansallisesti ja yli rajojen, kehitet\u00e4\u00e4n vihre\u00e4\u00e4 asennetta ja rohkaistaan kuntia ja yrityksi\u00e4 kokeilemaan uusia toimintamalleja.<\/p>\n

Vihre\u00e4n talouden toteutuminen edellytt\u00e4\u00e4 systeemist\u00e4 muutosta yhteiskunnassa. T\u00e4llaisen laajan ja pysyv\u00e4n muutoksen aikaansaaminen onnistuu, kun koko yhteiskunnan ajattelu- ja toimintatavat muuttuvat sek\u00e4 yksil\u00f6- ett\u00e4 yhteis\u00f6tasolla. Julkishallinnon k\u00e4ytt\u00e4mill\u00e4 ohjauskeinoilla, kuten lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ll\u00e4, erilaisilla tukimuodoilla ja verotuksella on omat vaikutuksensa muutokseen. Hallinnon lis\u00e4ksi t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 asemassa vihre\u00e4n talouden toteutumisessa ovat yritykset, paikallisyhteis\u00f6t ja yksil\u00f6t omien valintojensa ja sitoutumisensa kautta. Vihre\u00e4 talous ei ole jotain sellaista, jota voidaan edellytt\u00e4\u00e4 vain yhteiskunnan muilta osapuolilta.<\/p>\n

Toimivia malleja, eli hyvi\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4 <\/a>vihre\u00e4n talouden toteuttamiseen on olemassa paljon. Grude-hankkeen tekem\u00e4 tiedonv\u00e4litys k\u00e4yt\u00e4nteist\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, jotta ratkaisut ovat potentiaalisten hy\u00f6dynt\u00e4jien saavutettavissa. Ratkaisevaa toimintamalleista saatavan hy\u00f6dyn kannalta on kuitenkin niiden konkreettinen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto ja halu sitoutua niiden kehitt\u00e4miseen. Monet jo k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevat vihre\u00e4n talouden toimintamallit ovat todellisuudessa jo kokonaistaloudellisesti edullisempia kuin vanhat toimintatavat. Vanhat ja syv\u00e4\u00e4n juurtuneet asenteet ovat usein muutoksen esteen\u00e4.<\/p>\n

Gruden esimerkkej\u00e4 vihre\u00e4n talouden kest\u00e4vist\u00e4 yhteis\u00f6ist\u00e4<\/h2>\n

GRUDE-hankkeen tiedonv\u00e4lityksen tueksi piirretty \u2019kest\u00e4v\u00e4n vihre\u00e4n talouden yhteis\u00f6n\u2019 \u201dunelmakuva\u201d avaa visuaalisesti, miten vihre\u00e4 talous voi paikallisyhteis\u00f6iss\u00e4 konkretisoitua. Unelmakuva ei ole kuva mist\u00e4\u00e4n nykyisin olemassa olevasta yhteis\u00f6st\u00e4, mutta se antaa k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 oleviin luonnonvaroihin pohjautuvia esimerkkimalleja. Ratkaisujen toteutumiseen vaikuttavat luonnonvarojen lis\u00e4ksi esimerkiksi k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 oleva osaaminen ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6iden halu siirty\u00e4 vihre\u00e4\u00e4n talouteen. Kuvan yhteyteen on avattu muutamia kuvasta l\u00f6ytyvi\u00e4 vihre\u00e4n talouden toimintamalleja esimerkinomaisesti.<\/p>\n

\"Hankejuliste.\"<\/p>\n

Kuva 1. Vihre\u00e4n talouden yhteis\u00f6ss\u00e4 alkutuotanto, jalostus ja kulutus yhdistyv\u00e4t vahvaksi paikallistaloudeksi. Kuva: Loru Reinikka \/ GRUDE -hanke<\/p>\n

Esimerkki 1. <\/strong><\/p>\n

Yhteis\u00f6 tuottaa osaajia paikallisten mets\u00e4varojen hy\u00f6dynt\u00e4miseksi energiantuotannossa. Biopolttoaine hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n paikallisella keskitetyll\u00e4 voimalaitoksella, joka tuottaa l\u00e4mp\u00f6\u00e4 ja mahdollisesti s\u00e4hk\u00f6\u00e4 yhteis\u00f6n tarpeisiin. Vaihtoehtoisesti raaka-aine voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 pienvoimaloissa, jotka tarjoavat hajautetun energiantuotannon ratkaisuja isommille kiinteist\u00f6ille. Voimalaitosten tuhkasivuvirta hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n metsien lannoitteena. Tuotot ja verotulot j\u00e4\u00e4v\u00e4t paikallistalouteen. Samalla energiaomavaraisuus ja huoltovarmuus paranevat, fossiilisten polttoaineiden k\u00e4ytt\u00f6 v\u00e4henee sek\u00e4 varsinaisen energianl\u00e4hteen osalta ett\u00e4 logistiikan p\u00e4\u00e4st\u00f6jen osalta.<\/p>\n

Esimerkki 2. <\/strong><\/p>\n

Paikallinen maanviljelij\u00e4 tuottaa l\u00e4hiruokaa myyt\u00e4v\u00e4ksi marketissa ja hy\u00f6dynnett\u00e4v\u00e4ksi julkisissa ateriapalveluissa. Riippuen maatilasta se voi vastaanottaa yhteis\u00f6n tuottaman bioj\u00e4tteen ja hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 sen biokaasuntuotannossa. Maanviljelij\u00e4 ty\u00f6llist\u00e4\u00e4 samalla muita paikallisia, tulot ja verot j\u00e4\u00e4v\u00e4t paikallistalouteen. Logistiikasta aiheutuvat p\u00e4\u00e4st\u00f6t pienentyv\u00e4t ja omavaraisuus paranee.<\/p>\n

Esimerkki 3. <\/strong><\/p>\n

Paikallinen ammattikalastaja kalastaa keskuskeitti\u00f6iden tarpeisiin ja marketissa myyt\u00e4v\u00e4ksi paikallista j\u00e4rvikalaa. Kalastaja voi itsens\u00e4 lis\u00e4ksi ty\u00f6llist\u00e4\u00e4 muita yhteis\u00f6n j\u00e4seni\u00e4, jolloin ty\u00f6llisyys ja yhteis\u00f6n verokertym\u00e4 paranevat. Kalastus voi lis\u00e4ksi esimerkiksi kohentaa vesist\u00f6n tilaa ja luoda puitteita vesist\u00f6matkailulle. Omavaraisuus ruuantuotannossa paranee ja logistiikasta aiheutuvat p\u00e4\u00e4st\u00f6t v\u00e4henev\u00e4t.<\/p>\n

Esimerkki 4. <\/strong><\/p>\n

Yhteis\u00f6n rakenteet sijoitetaan siten, ett\u00e4 liikkuminen on mahdollista ilman yksityisautoilua. Samalla keskitettyjen l\u00e4mmitysenergiatuotantoratkaisujen kannattavuus kohenee, j\u00e4tehuolto tehostuu ja ihmisten kohtaamismahdollisuudet paranevat. Liikenteest\u00e4 aiheutuvat p\u00e4\u00e4st\u00f6t v\u00e4henev\u00e4t ja yhteis\u00f6llisyys lis\u00e4\u00e4ntyy. Matkailu voi hy\u00f6ty\u00e4 v\u00e4h\u00e4hiilisyyden tuomasta imagosta.<\/p>\n

Osaamisella ja motivaatiolla kohti aktiivista osallistumista<\/h2>\n

Arktisen alueen rikkaan luonnon vastuullinen hy\u00f6dynt\u00e4minen edellytt\u00e4\u00e4 osaamista. Hyvin koulutettu, toimintaymp\u00e4rist\u00f6\u00f6ns\u00e4 tottunut v\u00e4est\u00f6 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 toiminnassaan ottaa huomioon kest\u00e4vyyden eri ulottuvuudet. Osaavat ihmiset haluavat ja my\u00f6s l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t elinkeinomahdollisuuksia kotiseudultaan yhteis\u00f6jen pienuudesta huolimatta. Osaamisesta arktisilla alueilla vastaa pohjoismainen koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4, joka tarjoaa tasa-arvoiset l\u00e4ht\u00f6kohdat synnyinseudusta riippumatta. Korkeatasoinen peruskoulutus avaa tiet toisen asteen jatko-opintoihin ja sit\u00e4 my\u00f6t\u00e4 korkeakoulutukseen. Korkeakoulutusverkosto ulottuu Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisimpiin osiin saakka ja tuottaa laadukasta osaamista luonnonvarojen kest\u00e4v\u00e4n k\u00e4yt\u00f6n toteuttamiseksi.<\/p>\n

Tiedon ja hyvien k\u00e4yt\u00e4nteiden lis\u00e4ksi vihre\u00e4n talouden ratkaisujen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto vaatii motivaatiota. Yksil\u00f6iden motivaatio kehitt\u00e4\u00e4 vihre\u00e4n talouden periaatteiden mukaisesti toimivia yhteis\u00f6j\u00e4 paranee, kun heill\u00e4 on mahdollisuus vaikuttaa siihen millaisia toimenpiteit\u00e4 heid\u00e4n alueellaan toteutetaan ja miten yhteisi\u00e4 resursseja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n. Konkreettiset kokemukset toimenpiteiden vaikuttavuudesta parantavat sitoutumista my\u00f6s jatkossa. Esimerkiksi energia- ja ilmastoratkaisujen edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4ll\u00e4 Iin kunnalla<\/a> on hyvi\u00e4 kokemuksia kuntalaisten osallistamisesta p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon. Koulujen s\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4 oppilaat saavat puolet koulun omaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, kuten v\u00e4litunti- ja liikuntav\u00e4lineiden hankintaan.<\/p>\n

Yhteis\u00f6n ulkopuolelta tulevan ohjauksen tavoitteena tulisi olla, ett\u00e4 muutokseen ennemmin kannustetaan kuin pakotetaan. Yhteis\u00f6 sitoutuu todenn\u00e4k\u00f6isemmin itse kehitt\u00e4miins\u00e4 ratkaisuihin sen sijaan, ett\u00e4 se pakotetaan ulkopuolelta annettuihin toimenpiteisiin. Sis\u00e4inen kehittyminen on arktisten yhteis\u00f6jen s\u00e4ilymisen kannalta v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 mutta se on my\u00f6s mahdollisuus l\u00f6yt\u00e4\u00e4 koko yhteiskuntaa auttavia ratkaisuja.<\/p>\n

L\u00e4hteet:<\/h2>\n

Koikkalainen, M. 2019. Aito arktinen avautuu. Lapin AMKin Lumen-verkkolehti 1\/2019. https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2019\/04\/24\/aito-arktinen-avautuu\/<\/a> Viitattu 8.1.2021<\/p>\n

Ymp\u00e4rist\u00f6hallinnon verkkopalvelu \u2013 Ymp\u00e4risto.fi. Vihre\u00e4 talous. 2020. https:\/\/www.ymparisto.fi\/fi-fi\/Kartat_ja_tilastot\/Ympariston_tilan_indikaattorit\/Vihrea_talous<\/a> Viitattu 8.1.2021<\/p>\n

GRUDE -hanke. 2021. Vihre\u00e4n talouden hyv\u00e4t k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t. https:\/\/www.grudeproject.eu\/fi\/etusivu\/<\/a> Viitattu 8.1.2021<\/p>\n

Kest\u00e4v\u00e4 Arki. 2021. Iin kunnan verkkosivut https:\/\/www.ii.fi\/kestava-arki<\/a> Viitattu 8.1.2021<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

Asiasanat: vihre\u00e4 talous, arktinen alue, yhteis\u00f6t<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vihre\u00e4n talouden toimintamallit luovat edellytyksi\u00e4 yhteis\u00f6jen s\u00e4ilymiselle; hyvinvoinnin eri osa-alueet parantuvat samalla, kun ymp\u00e4rist\u00f6kuormitus pienenee. GRUDE-hankkeessa yhteis\u00f6j\u00e4 tuetaan tiedonv\u00e4lityksen keinoin ottamaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kest\u00e4v\u00e4n kehityksen mukaisia ratkaisuja liikkumiseen, energiantuotantoon, ruoantuotantoon, j\u00e4tehuoltoon ja matkailuun.<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":2855,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[684178,110187],"tags":[110194,54578,43350,6751],"class_list":["post-2915","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-1-2021","category-teema-artikkeli","tag-arktinen-alue","tag-hankkeet","tag-kestava-kehitys","tag-talous"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2021\/01\/Santala-Sipola-teema-artikkeli-1-2021.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-L1","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2915","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2915"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2915\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2916,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2915\/revisions\/2916"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2855"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2915"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2915"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2915"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}