{"id":2929,"date":"2021-02-02T13:46:47","date_gmt":"2021-02-02T11:46:47","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=2929"},"modified":"2021-02-03T15:17:11","modified_gmt":"2021-02-03T13:17:11","slug":"kolme-kuvaa-2020-luvun-yhteisoista-ja-yhteisollisyydesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2021\/02\/02\/kolme-kuvaa-2020-luvun-yhteisoista-ja-yhteisollisyydesta\/","title":{"rendered":"Kolme kuvaa 2020-luvun yhteis\u00f6ist\u00e4 ja yhteis\u00f6llisyydest\u00e4"},"content":{"rendered":"

Voitto Kuosmanen, lehtori, emeritus, Osallisuus ja toimintakyky, Lapin ammattikorkeakoulu <\/em><\/p>\n

Lataa PDF<\/a><\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 tekstiss\u00e4 koetan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 yhteis\u00f6jen ja yhteis\u00f6llisyyden ilmi\u00f6t\u00e4, niiden muodostumisen perustoja sek\u00e4 ilmenemismuotoja 2020-luvun kulttuurissa. Aluksi etsin, mist\u00e4 tarkastelukulmasta voisin \u201dp\u00e4\u00e4st\u00e4 k\u00e4siksi\u201d nykyajan yhteis\u00f6ihin ja yhteis\u00f6llisyyteen? Sitten \u201dmaalaan kuvia\u201d yhteis\u00f6jen ja yhteis\u00f6llisyyden rakentumisen tavoista. Lopuksi katson, mit\u00e4 retki on tuonut esiin. Tarkastelen, millaisia yhteis\u00f6jen ja yhteis\u00f6llisyyden rakentamisen tapoja on tarjolla, ja millaisen kasvualustan ne tarjoavat kest\u00e4v\u00e4n kehityksen suuntaan rakentuvassa kulttuurissa.<\/p>\n

Yhteis\u00f6 ja yhteis\u00f6llisyys<\/h2>\n

Jotta p\u00e4\u00e4sen k\u00e4siksi asiaan, on hyv\u00e4 aloittaa k\u00e4sitteist\u00e4. Yhteis\u00f6 perustuu yhteenkuuluvuuden tunteisiin ja keskin\u00e4isiin siteisiin. Yhteis\u00f6llisyys muodostuu ihmisten sosiaalisista suhteista. Siin\u00e4 on keskeist\u00e4 yhteisyyden tunne, joka \u00c9mile Durkheimin (1980, 1985) mukaan on yksil\u00f6n ja yhteis\u00f6n\/yhteiskunnan v\u00e4lisen suhteen perusta.<\/p>\n

Heikki Lehtonen (1990) kuvaa yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 seuraavasti: Yhteis\u00f6n j\u00e4senten yhteisyys kehittyy vuorovaikutuksessa. J\u00e4senten ryhm\u00e4identiteetti muotoutuu konkreettisen toiminnan seurauksena ja tuloksena voi olla toiminnallinen yhteis\u00f6. Yhteisyys, joka kehittyy tietoisuudessa vahvistuvana yhteenkuuluvuuden tunteena, on symbolista yhteisyytt\u00e4. Se voidaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ryhm\u00e4identiteetti\u00e4 vahvistavana tietoisuusmuotona. Modernissa maailmassa my\u00f6s symbolista yhteisyytt\u00e4 kutsutaan yhteis\u00f6ksi.<\/p>\n

Konkreettisen vuorovaikutuksen seurauksena muodostuu yhteis\u00f6j\u00e4, jotka voidaan tunnistaa ja ne ovat suhteellisen pysyvi\u00e4, kuten perhe, suku, kyl\u00e4 tai heimo. Symbolisia yhteis\u00f6j\u00e4 ovat esimerkiksi sosiaalisessa mediassa muodostuneet yhteis\u00f6t, kuten Rauli \u201dBadding\u201d Somerjoen musiikin yst\u00e4v\u00e4t.<\/p>\n

Yhteis\u00f6t ja yhteis\u00f6llisyys ovat olleet nopeustuvassa liikkeess\u00e4 siit\u00e4 l\u00e4htien, kun teollinen aikakausi 1700-luvulla alkoi. Ferdinand T\u00f6nnies (1974) kuvaa ilmi\u00f6t\u00e4 k\u00e4sitteill\u00e4 Gemeinschaft ja Geschellschaft. Gemeinschaft (yhdess\u00e4oloyhteis\u00f6) tarkoittaa perinteist\u00e4 yhteis\u00f6\u00e4, joka perustuu yhteis\u00f6n j\u00e4senten l\u00e4heisiin suhteisiin. Sit\u00e4 pit\u00e4v\u00e4t koossa perinteet ja yhteis\u00f6n sis\u00e4iset normit. Gesellschaft (asiayhteis\u00f6) tarkoittaa organisoitua, keinotekoista yhteis\u00f6\u00e4, jota pit\u00e4\u00e4 koossa yhteis\u00f6n j\u00e4senten yhdess\u00e4 tavoittelevat hy\u00f6dyt. Yhteis\u00f6jen luonne alkoi siirty\u00e4 Gemeinschaftista Gesellschaftin suuntaan silloin, kun ihmiset alkoivat muuttaa maalta kaupunkeihin, joissa he ryhtyiv\u00e4t muodostamaan sopimuksenvaraisia keskin\u00e4iseen hy\u00f6dyntavoitteluun perustuvia ty\u00f6h\u00f6n, ammatteihin, harrastuksiin ja vapaa-aikaan liittyvi\u00e4 yhteis\u00f6j\u00e4.<\/p>\n

Perinteiset yhteis\u00f6t ovat 2000-luvulle tultaessa edelleen haurastuneet. \u00a0Siin\u00e4 asiassa teknologinen ja yhteiskunnallinen kehitys ovat olleet avuksi. Yksil\u00f6 on irtautunut totutuista perinteiden, ajan ja paikan kehyksist\u00e4. H\u00e4nen valintansa ja arvonsa ovat yksil\u00f6llistyneet. Yksil\u00f6 voi, niin halutessaan, liikkua fyysisesti ja henkisesti nopeasti \u201dmaisemasta\u201d toiseen. Yhteis\u00f6ist\u00e4 ja yhteis\u00f6llisyydest\u00e4, samoin kuin identiteeteist\u00e4, on tullut ik\u00e4\u00e4n kuin liikkuvia juhlia (ks. Giddens, 1999). Yhteis\u00f6t ja yhteis\u00f6llisyys eiv\u00e4t ole minnek\u00e4\u00e4n kadonneet. Michel Maffesolin (1996, 5) mukaan nykyajan yhteis\u00f6t ja yhteis\u00f6llisyys ovat kaikkialla ja koko ajan l\u00e4sn\u00e4, ja niiden samanaikainen n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6myys tekee niist\u00e4 kiehtovia ja arvoituksellisia luomuksia. (Ks. my\u00f6s Bauman, 2001, Agamben 1995)<\/p>\n

Miten noihin arvoituksellisiin luomuksiin voisi p\u00e4\u00e4st\u00e4 k\u00e4siksi? T\u00e4ss\u00e4 tarkastelussa k\u00e4\u00e4nn\u00e4n katseeni aluksi identiteetteihin. Identiteettien rakentamisessa yhteis\u00f6t ja yhteis\u00f6llisyys ovat aina tavalla tai toisella l\u00e4sn\u00e4 (esim. Kuosmanen 2020a, 2020b, 21-27). Ihminen aloittaa identiteettins\u00e4 rakentamisen lapsuudessa. Pieni lapsi etsii vastausta kysymyksiin: Kuka min\u00e4 olen? Mihin min\u00e4 kuulun? Miss\u00e4 min\u00e4 olen mukana?… Vastausten etsint\u00e4 jatkuu l\u00e4pi el\u00e4m\u00e4nkaaren. Identiteettiin otetaan el\u00e4m\u00e4nkukun aikana mukaan kaikenlaista tarpeellista ja heitet\u00e4\u00e4n pois kaikki tarpeeton. Kuolinvuoteellaan vanhus pohtii el\u00e4m\u00e4nkaartaan, esitt\u00e4\u00e4 itselle kuka min\u00e4 olen kysymyksen lis\u00e4ksi: Kuka min\u00e4 olin? Mihin kuuluin? Miss\u00e4 olin mukana?<\/p>\n

L\u00e4hden ensiksi etsim\u00e4\u00e4n yhteis\u00f6j\u00e4 ja yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 tekem\u00e4ll\u00e4 tutkimusmatkan 2020-luvun identiteetteihin, joita olen tutkinut aiemmin esseiss\u00e4ni Constructing Identities in the Sixth Wave (2010-2060) Culture ja Tungosta n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6lle: Identiteetit, julkaisussa Aika, arvot ja identiteetti (Kuosmanen, 2020a, 2020b, 21-27).<\/p>\n

Identiteetit, yhteis\u00f6 ja yhteis\u00f6llisyys<\/h2>\n

Identiteettien rakentaminen on haasteellista 2020-luvun kulttuurissa, jolle on tunnusomaista ik\u00e4\u00e4n kuin risteyksiss\u00e4 el\u00e4minen. Johonkin suuntaan on jatkettava, vaikka tarjolla on v\u00e4h\u00e4n varmoja vastauksia. Ep\u00e4varmuuden ja ep\u00e4tietoisuuden tilassa olevat ihmiset etsiv\u00e4t itselleen \u201dkainalosauvoja\u201d, joiden varassa he voisivat suunnata turvallisesti tulevaisuuteen.<\/p>\n

Identiteettien rakentamisessa n\u00e4ytt\u00e4isi nyt olevan tarjolla nelj\u00e4 perusvalintaa: Perinteisiin nojaava (traditionaalinen), moderni (kansallishenkinen), postmoderni ja markkinahenkinen. Perinteist\u00e4 ja kansallishengest\u00e4 kumpuavissa malleissa identiteettej\u00e4 rakennetaan niiden jatkuvuuden turvaamista varten tuotettujen myyttien ja uskomusten varassa. Markkinamallissa identiteetit rakentuvat kulutuksen ja vapauden myytin varaan. Postmodernissa identiteetin rakentamisen tavassa identiteettiin poimitaan monikulttuurisesta maailmasta kaikkea tarpeellista. Perinteisiin, kansallisiin myytteihin ja markkinoihin perustuvat identiteetin tavat lukeutuvat partikulaarisiin ja fundamentalistisiin identiteettien rakentamisen tapoihin. Postmoderni puolestaan lukeutuu universaaliin identiteetin rakentamisen tapaan. (Kuosmanen, 2020a, 84-86, 2020b, 22-25.)<\/p>\n

Partikulaarisessa itsem\u00e4\u00e4rittelyn ja paikantamisen tavassa t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on itsens\u00e4 tunnistaminen kulttuurissa, joka tuntuu omalta \u2013 kodilta. Universaalissa itsem\u00e4\u00e4rittelyn ja paikantamisen tavassa olennaista on avoin suuntautuminen maailmaan sek\u00e4 ihmisten yhdenvertaisuuden ja saman arvon tunnustaminen. Universalistit rakentavat hybridej\u00e4 identiteettej\u00e4\u00e4n kulttuurien risteyksiss\u00e4. He ovat ns. Anywhere-ihmisi\u00e4. Paikkaan ja perinteisiin sitoutuvat identiteetin rakentajat puolestaan ovat Somewhere-ihmisi\u00e4, joiden identiteeteiss\u00e4 eriasteinen fundamentalismi on l\u00e4sn\u00e4: Heille on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 rajojen asettaminen (me ja muut) sek\u00e4 pyrkimys sulkea kaikki \u201dmeid\u00e4n\u201d tarinaa ja yhteiseloa h\u00e4iritsev\u00e4 pois. (Kuosmanen, 2020a, 84-86, 2020b, 23-27, Mazzarella, 2020, 43-62, Fukuyama, 2020, Goodhart, 2017, Huntington, 2004).) Seuraava kuvio havainnollistaa 2020-luvun alun identiteettien rakentamisen tapoja:<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuvio 1. Identiteettityypit 2020-luvun kulttuurissa (Kuosmanen 2020b, 25).<\/p>\n

Fundamentalistisissa Anywhere-ihmisiss\u00e4 on kaksi erilaista pyrkimyst\u00e4 tehd\u00e4 maailmasta \u201dmeid\u00e4nkaltaisten\u201d paikka. Kansallishenkiset, jotka \u00e4\u00e4rimmill\u00e4\u00e4n viritt\u00e4v\u00e4t henkens\u00e4 natsiaatteesta, pyrkiv\u00e4t raivaamaan maailmaan lis\u00e4\u00e4 elintilaa (lebensraum) itsens\u00e4 kaltaisille. Toinen fundamentalistinen tapa koettaa tehd\u00e4 maailmasta yksiulotteinen, on kulutuskeskeisen el\u00e4m\u00e4ntavan levitt\u00e4minen kaikkien ihmisten maailmassa olemisen tavaksi. T\u00e4ss\u00e4 pyrkimyksess\u00e4 identiteetin rakentajaa auttaa globaali kapitalismi, joka el\u00e4\u00e4 uusien markkinoiden ja sielujen valloittamisesta. (Kuosmanen 2017, 91-97, 2020b, 23-27.)<\/p>\n

Mit\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 kaikella on tekemist\u00e4 yhteis\u00f6jen ja yhteis\u00f6llisyyden kanssa? Tarkastelu on tuonut esiin kaksi p\u00e4\u00e4strategiaa yhteis\u00f6jen muodostamiseen ja yhteis\u00f6llisyyden vahvistamiseen. Partikulaariseen kiinnittyv\u00e4t strategiat provosoivat esiin pyrkimyksen muodostaa yhteis\u00f6j\u00e4, jotka ovat sis\u00e4\u00e4np\u00e4in k\u00e4\u00e4ntyneit\u00e4, pyrkiv\u00e4t vahvistamaan yhteis\u00f6n j\u00e4senten keskin\u00e4isi\u00e4 arvoja, asenteita ja normeja. Niiss\u00e4 j\u00e4senten yhteenkuulumisen siteiden vahvistaminen on t\u00e4rke\u00e4 pyrkimys. T\u00e4llaisissa yhteis\u00f6iss\u00e4 sosiaalisen p\u00e4\u00e4oman muodostamisessa sosiaaliset sidossuhteet (bonding) ovat merkityksellisi\u00e4. Sidossuhteiden vahvistamisessa pyrkimys on \u00a0\u00a0koota yhteen homogeenisia ryhmi\u00e4 ja vahvistaa j\u00e4senten yhdenmukaisia identiteettej\u00e4. Sidossuhteissa vahvistetaan kasvokkaisen maailman suhteita. (Putnam 1995, 65-78; 2000, Sennett 2004, 197.) Miten kasvokkaisuutta edellytt\u00e4v\u00e4t yhteis\u00f6t ovat mahdollisia 2020-luvun kulttuurissa, miss\u00e4 yhteis\u00f6t ovat kaikkialla l\u00e4sn\u00e4 ja samanaikaisesti poissa n\u00e4kyvist\u00e4?<\/p>\n

Universaalien yhteis\u00f6jen ja yhteis\u00f6llisyyden muodostamisessa ihmisi\u00e4 toisiinsa silloittavat (bridging) sosiaalisen p\u00e4\u00e4oman muodot ovat merkityksellisi\u00e4. Siltasuhteet suuntautuvat itsest\u00e4 ulosp\u00e4in, ja ne yhdist\u00e4v\u00e4t eri sosiaalisiin ja kulttuurisiin ryhmiin lukeutuvia ihmisi\u00e4. (Putnam 1995, 65-78; 2000, Kuosmanen, 2018). Richard Sennett (2004, 197) kuvaa siltasuhteita toisilleen vieraiden ihmisten maailmaksi. Sennett arvioi siltasuhteiden muuttuneen heikommiksi. Nopeasti vilkaistuna n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 ihmisi\u00e4 silloittavat suhteet ovat ohentuneet ja \u201dkasvokkaiset\u201d ihmisi\u00e4 toisiinsa sitovat suhteet ovat vahvistuneet; Fanaattisia fundamentalisteja tunkee joskus jopa laumoina kaduilla ja sosiaalisessa mediassa vastaan. Mutta, onko asiat niin kuin milt\u00e4 ne n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t?<\/p>\n

Fundamentalistisesti ajattelevat ja toimivat hallitsevat hyvin huomiotalouden \u2013 ihmisten huomion \u201dvarastamisen\u201d. Voi helposti huomata, ett\u00e4 fundamentalistisesti ajattelevilla ja toimivilla on kasvot 2020-luvun kulttuurissa. Kuka tahansa tunnistaa fundamentalistin kaikkialla, miss\u00e4 h\u00e4net tapaa, erityisesti sosiaalisessa mediassa. Heid\u00e4n tapansa ilmaista ajatuksiaan, asenteitaan ja arvojaan on usein \u00e4\u00e4nek\u00e4st\u00e4, asioita yksinkertaistavaa ja selv\u00e4sti artikuloitua \u2013 helposti tunnistettavaa; Kasvonsa paljastavan fundamentalistin tunnistaa kuka tahansa melko helposti. Fundamentalistin ei tarvitse juuri ponnistella tunnistaakseen toisen fundamentalistin. Monilla fundamentalisteilla, kuten kansallis- ja natsihenkisill\u00e4, on lis\u00e4ksi toistensa tunnistamista helpottamassa merkit, joita he k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t silloin, kun he samanhenkisen jossain tunnistavat. Voi hyvin todeta, ett\u00e4 n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6miss\u00e4 ja alati liikkeess\u00e4 olevien yhteis\u00f6jen kulttuureissa fundamentalisteilla on kasvot, jotka auttavat heit\u00e4 toistensa tunnistamisessa sek\u00e4 keskin\u00e4isten siteiden vahvistamisessa ja sidossuhteiden luomisessa. (2020-luvun kulttuurissa on paljon my\u00f6s alakulttuureja, joiden j\u00e4senet tunnistavat toisensa yhteisten merkkien, maun tai tyylin perusteella. En tarkastele niit\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 nyt).<\/p>\n

Markkinafundamentalismi, markkinastalinismi, joksi emeritusarkkipiispa John Vikstr\u00f6m sokeaa markkinauskoista politiikkaa ja taloutta kutsui, toimii ik\u00e4\u00e4n kuin taustalla ja kutsuu ihmisi\u00e4 kuluttamaan ja rakentamaan identiteettej\u00e4\u00e4n kulutuksen perustalta. Kuluttamisesta innostuneet ihmiset \u2013 iloiset robotit, joiksi heit\u00e4 Herbert Marcuse (1964) kutsui \u2013 etsiv\u00e4t yhteis\u00f6llisyyden kokemuksia l\u00f6ysist\u00e4 ja nopeasti vaihtuvista yhteis\u00f6ist\u00e4; Volvo-miehest\u00e4 tulee BMW-mies auton vaihdon yhteydess\u00e4\u2026 2020-luvulla ihmiset etsiv\u00e4t merkityksellisyytt\u00e4 ja mielekkyytt\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4. Yleistyv\u00e4 ymm\u00e4rrys on, ett\u00e4 niit\u00e4, samoin kuin onnellisuutta, ei kukaan saavuta hilpeiden kulutuskokemusten avulla. (Kuosmanen, 2020b, vrt. Airaksinen, 2006, 2015.)<\/p>\n

Fundamentalisteilla on kasvot. Universalisteilla on ajatukset. Voi ajatella, ett\u00e4 universalisteilla yhteis\u00f6jen muodostaminen ja yhteis\u00f6llisyyden tunteen kokeminen ovat haasteellisempia kuin partikularisteilla. Universaaliin ihmisyyteen tarvitaan avaraa maailmankuvaa, kyky\u00e4 abstrahoida, tietoa ja tietoisuutta sek\u00e4 kukatahantisuus-ajattelua. Hahmottelen seuraavaan taulukkoon identiteettien perustalta muodostuvien yhteis\u00f6jen ja yhteis\u00f6llisyyden eroja:<\/p>\n

Taulukko 1. Yhteis\u00f6t ja yhteis\u00f6llisyys sidos- ja siltasuhteissa (vrt. Claridge 2018).<\/p>\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n
Sidossuhdeyhteis\u00f6t \u2013 Bonding <\/strong>(Partikulaarinen yhteis\u00f6llisyys)<\/td>\nSiltasuhdeyhteis\u00f6t \u2013 Bridging\u00a0 (<\/strong>Universaali yhteis\u00f6llisyys)<\/td>\n<\/tr>\n
Keskin\u00e4isyys (Within – Intra)<\/td>\nV\u00e4lisyys (Between – Inter)<\/td>\n<\/tr>\n
Ulos sulkeva (Exclusive – Closed)<\/td>\nMukaan ottava (Inclusive – Open)<\/td>\n<\/tr>\n
Sis\u00e4\u00e4n p\u00e4in katsominen (Inward looking)<\/td>\nUlosp\u00e4in katsominen (Outward looking)<\/td>\n<\/tr>\n
Vahvat siteet (Strong ties)<\/td>\nHeikot siteet (Weak ties)<\/td>\n<\/tr>\n
Vartioitu luottamus (Guarded trust)<\/td>\nLuottamuksellisuus (Confidentiality)<\/td>\n<\/tr>\n
Kasvokkainen (Face to Face)<\/td>\nKuviteltu (Mind to Mind)<\/td>\n<\/tr>\n
Konkreettinen (Concrete)<\/td>\nAjatuksellinen (Abstract)<\/td>\n<\/tr>\n
Annettu luottamus (Primary\/given confidence)<\/td>\nHumanistinen luottamus (Humanistic confidence)<\/td>\n<\/tr>\n
Luottamusketju (Chain of trust)<\/td>\nLuottavaisuus (Confidence)<\/td>\n<\/tr>\n
Rakkaus samankaltaisiin (Philia)<\/td>\nPyyteet\u00f6n rakkaus (Agabe)<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n

2020-luvulla el\u00e4v\u00e4t ihmiset ovat tietoisempia kuin edelt\u00e4v\u00e4t sukupolvet olivat. Tietoisuuden laajentuminen ja syveneminen perustuvat maailmankuvan ja ihmiskuvan avartumiseen. Ihmiset tiet\u00e4v\u00e4t enemm\u00e4n maailmasta ja ihmisest\u00e4. Heill\u00e4 on my\u00f6s paljon kokemukseen perustuvaa tietoa ihmisest\u00e4 ja ihmisten samuudesta \u2013 universaalisesta ihmisest\u00e4. Ymm\u00e4rrys yhteyksiss\u00e4 el\u00e4misest\u00e4 on vahvistunut. Ajattelun, puheen ja tekojen yhteyden vahvistuminen on vienyt ihmist\u00e4 buddhalaisen el\u00e4m\u00e4nfilosofian suuntaan, jossa vastuullisuus on keski\u00f6ss\u00e4. My\u00f6s globaalit ilmi\u00f6t, kuten ilmaston muutos ja siihen liittyv\u00e4 keskustelu, ovat her\u00e4telleet ja vauhdittaneet hitaampiakin ihmisi\u00e4 pohtimaan ja ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n ihmisen tekojen seurauksia.<\/p>\n

Sosiaalisen p\u00e4\u00e4oman sidos- ja siltasuhteet ovat k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 kasvavia. Ne my\u00f6s v\u00e4henev\u00e4t, ellei niit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4. Vaikka sidosyhteis\u00f6jen ja yhteis\u00f6llisyyden rakentajat ovat aktiivisia, ihmisi\u00e4 samaan tarinaan ja kuvaan silloittava universaali yhteis\u00f6llisyys haastaa yksiulotteisen sidosyhteis\u00f6llisyyden 2020-luvun kulttuurissa. Sidosyhteis\u00f6j\u00e4 ja niiden tulevaa menestyst\u00e4 rapauttaa niiden argumentaation heikkous. Sidosyhteis\u00f6iss\u00e4 argumentaatio perustuu usein maagiseen uskomustietoon sek\u00e4 musta tuntuu-tietoon, tietoon ilman mit\u00e4\u00e4n perusteita (tietoisuuden tasoista, ks. Kuosmanen 2020b, 60, viite 14). Argumentaation heikkouksien lis\u00e4ksi heid\u00e4n katseensa suunta on ongelmallinen. Yhteis\u00f6jen ja yhteis\u00f6llisyyden rakentamisessa heid\u00e4n katseensa on menneisyyden suunnassa. El\u00e4m\u00e4\u00e4 elet\u00e4\u00e4n aina tulevaisuuden suuntaan. Menneisyyteen ei ole paluuta, varsinkaan sellaiseen menneisyyteen, jota oikeastaan ei ole koskaan ollutkaan. Tosiasiassa kaikki valtiot ja kansakunnat sek\u00e4 niiden kansalaiset el\u00e4v\u00e4t, ja ovat el\u00e4neet, kulttuurien risteyksiss\u00e4 – vuorovaikutuksissa vieraisiin kulttuureihin. Jos asiaa tutkii, huomaa, ett\u00e4 suomalaiset, saamelaiset, kristityt, juutalaiset, islamilaiset, ateistit ja uskonnottomat ovat kaikki identiteetilt\u00e4\u00e4n kulttuurisia hybridej\u00e4. Kulttuurisia hybridej\u00e4 ihmiset ovat kaikkialla maailmassa. T\u00e4m\u00e4 asia oivalletaan yh\u00e4 kirkkaammin. Tietoisuus ihmisten ja kulttuurien vuorovaikutuksesta tekee kaiken aikaa t\u00f6it\u00e4 universaalisesti rakentuvien yhteis\u00f6jen ja yhteis\u00f6llisyyden hyv\u00e4ksi. (Kuosmanen 2020a; 2020b, Hurme 2017, 2020.) Seuraavaksi tutkiskelen, millaisen kasvualustan 2020-luvun kulttuuri tarjoaa yhteis\u00f6ille ja yhteis\u00f6llisyydelle?<\/p>\n

Yhteis\u00f6jen ja yhteis\u00f6llisyyden kasvualustat 2020-luvulla<\/h2>\n

Edell\u00e4 k\u00e4vikin jo selv\u00e4ksi, ett\u00e4 identiteeteist\u00e4 kumpuaa j\u00e4nnitteit\u00e4 yhteis\u00f6jen ja yhteis\u00f6llisyyden rakentamiseen. Keskusteluissa on ollut esill\u00e4 my\u00f6s totalitaaristen yhteis\u00f6jen rakentumisen muotoja, jotka kytkeytyv\u00e4t teknologisen kehityksen mahdollistamaan valvonnan ulottamiseen kaikkialle sek\u00e4 globaaliin kapitalismiin ja uusliberaaliin politiikkaan. Esittelen n\u00e4ist\u00e4 muutaman. \u00a0Martin ja Schumann (1998) havaitsivat, ett\u00e4 uusliberaaliin politiikkaan integroitunut globaali talous on syrj\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 demokraattisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon \u2013 valloittamassa valtiot \u2013 tuhoamassa tasa-arvon ja hyvinvoinnin rakenteet. He ennakoivat, ett\u00e4 mik\u00e4li demokratian itsepuolustusta ei tapahdu, ihmiset jakautuvat, teknologisen kehityksen tukemana, globaalin talouden kannalta tarpeellisiin ja tarpeettomiin. \u00a0Syntyy 1\/5 yhteiskunta, jossa 20 prosenttia v\u00e4est\u00f6st\u00e4 on tarpeellisia ja 80 prosenttia tarpeettomia. Siin\u00e4 kuvassa tarpeettomia pidet\u00e4\u00e4n tyytyv\u00e4isin\u00e4 tissiviihteen ja muiden ajatusta sumentavien \u201daineiden\u201d avulla. Toinen esill\u00e4 ollut dystopia kytkeytyy voimistuneeseen keskusteluun turvallisuudesta, jossa vallank\u00e4yt\u00f6n v\u00e4lineen\u00e4 on loputon sota terrorismia vastaan. Siin\u00e4 maailmassa jokainen kansalainen on potentiaalinen terroristi. Terrorismia vastaan k\u00e4yv\u00e4ss\u00e4 maailmassa elet\u00e4\u00e4n jatkuvassa poikkeustilassa. Poikkeustilan varjolla ihmisi\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n valppaina 24\/7. Heilt\u00e4 vaaditaan turvallisuuden nimiss\u00e4 luopumaan perusoikeuksistaan, antamaan turvallisuuskoneistoille vapaan p\u00e4\u00e4syn yksityisalueilleen, luovuttamaan valvojille kaikki henkil\u00f6n tunnistamiseen tarvittavat tiedot, kuten biotunnisteet passeihin. Giorgio Agamben (2014) mukaan n\u00e4in tapahtuu hyvin junailtu vallankaappaus. Kolmas uudehko dystopinen kuva tulevasta maailmasta on kuva maailmasta, jossa ennakoidaan Yhdysvaltojen mahdin kasvua maailmanpolitiikan n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4. Siin\u00e4 kuvassa Suomikin on Yhdysvaltojen, joka k\u00e4y loputonta sotaa terrorismia vastaan, yksi osavaltio. (Rufin, 2006). Nyt j\u00e4tet\u00e4\u00e4n dystopiat ja jatketaan tarkasteluun, millaisen kasvualustan 2020-luvun kehkeytym\u00e4ss\u00e4 oleva kulttuuri antaa yhteis\u00f6ille ja yhteis\u00f6llisyydelle?<\/p>\n

Voisiko ihmisten ja ihmisryhmien yhteistoiminnallisuus olla avain uusien yhteis\u00f6jen ja yhteis\u00f6llisyyden muodostumisen tapoihin?\u00a0 Richard Sennett (2004) esitt\u00e4\u00e4 yhteistoiminnallisuutta kunnioitusvajeen ratkaisuksi eriarvoisuuden kulttuurissa. Millaiset edellytykset esiin kehkeytyv\u00e4 uusi kulttuuri luo ihmisten v\u00e4liselle yhteistoiminnalle?<\/p>\n

Olen kulttuurin muutosta tutkivissa kirjoituksissani (esim. 2017, 2020a, 2020b) p\u00e4\u00e4tynyt johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kseen, ett\u00e4 2020-luvulla on vahvistumassa kulttuuri, joka luo kaiken aikaa paremmat edellytykset ihmisten yhteistoiminnallisuudelle. Olen perustellut sit\u00e4 mm. seuraavasti:<\/p>\n

    \n
  1. Vaihtosuhde systeemimaailman ja ihmisten arkiel\u00e4m\u00e4n v\u00e4lill\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 toimi. Ihmisille tulee tilaisuus, ja heid\u00e4n on my\u00f6s pakko, ottaa enemm\u00e4n ohjia omiin k\u00e4siin ty\u00f6n, toimeentulon ja hyvinvoinnin j\u00e4rjest\u00e4misess\u00e4. Vanhan maailman teknishallinnolliset j\u00e4rjestelyt alkavat korvautua sosiaalisilla ja yhteistoiminnallisilla j\u00e4rjestelyill\u00e4.<\/li>\n
  2. Ollaan siirtym\u00e4ss\u00e4 \u00e4lykk\u00e4\u00e4n teknologian, ns. 6. aallon (2010-2050) aikakauteen, joka heitt\u00e4\u00e4 kepe\u00e4t mullat teolliskapitalistiselle ajalle, sen tavoille ajatella ja toimia sek\u00e4 organisoida yhteiskuntaa ja yhteiseloa. Vanhan \u2019maailman\u2019 tilalle rakentuu paikallisesti ja globaalisti vuorovaikutteinen uusi j\u00e4rjestys. Ty\u00f6- ja talousajattelu muuttuu. Perinteisen palkkaty\u00f6n perustalle rakentuva yhteiskunta ohenee. Sen tilalle tulee, on jo tullut, sis\u00e4isen yritt\u00e4jyyden perustalta kumpuavaa itsens\u00e4 yksin ja yhdess\u00e4 ty\u00f6llist\u00e4mist\u00e4, itsetuotantoa, yhteis\u00f6- ja vaihtotaloutta, yhteis\u00f6llisi\u00e4 ja yhteiskunnallisia yrityksi\u00e4, vapaita toimijoita ja tuottajia vapaissa yhteis\u00f6iss\u00e4.<\/li>\n
  3. Ollaan siirtym\u00e4ss\u00e4 markkinavaltion\/hyvinvointiyhteiskunnan (1987-2019) pois sulkevan kulttuurin eetoksesta kohti uudella tavalla mukaan ottavaa eetosta, jossa halutaan vahvistaa yhteiskuntaa ja kulttuuria, jossa ihmiset mahtuisivat samaan kuvaan ja voisivat tuntea kuuluvansa yhteiseen tarinaa.<\/li>\n
  4. Ty\u00f6ss\u00e4 ja toiminnassa ihmist\u00e4 motivoi entist\u00e4 enemm\u00e4n mielekkyys ja merkityksellisyys sek\u00e4 se, ett\u00e4 ihminen voi antaa parhaan itsest\u00e4\u00e4n yhteiseksi hyv\u00e4ksi.<\/li>\n
  5. Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen n\u00e4k\u00f6kulma tulee entist\u00e4 enemm\u00e4n mukaan kaiken toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa.<\/li>\n
  6. Tarpeille ja niiden tyydytt\u00e4miselle on tullut kasvun rajat vastaan. 2020-luvulla tarpeita, tyytyv\u00e4isyytt\u00e4 ja onnellisuutta pohtiva ihminen asettaa itselleen seuraavia kysymyksi\u00e4:<\/li>\n<\/ol>\n