{"id":2935,"date":"2021-02-02T13:47:53","date_gmt":"2021-02-02T11:47:53","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=2935"},"modified":"2021-02-11T13:20:34","modified_gmt":"2021-02-11T11:20:34","slug":"yhteisollisyys-2020-luvulla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2021\/02\/02\/yhteisollisyys-2020-luvulla\/","title":{"rendered":"Yhteis\u00f6llisyys 2020-luvulla"},"content":{"rendered":"

Leena Viinam\u00e4ki, YTT, yliopettaja, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n

Lataa PDF<\/a><\/p>\n

Yhteis\u00f6 k\u00e4sitteen\u00e4 on ajaton ja paikaton \u2013 se voi olla parhaimmillaan yksil\u00f6\u00e4 kannustava ja pahimmillaan nujertava. Kielitoimiston sanakirjan mukaan yhteis\u00f6<\/strong> on el\u00e4m\u00e4nmuodon, taloudellisten t. aatteellisten p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rien tms. perusteella kokonaisuuden muodostava ihmisryhm\u00e4 t. yhteenliittym\u00e4 (esim. perhe, suku, kansa, ammattikunta, urheiluseura ym. yhteis\u00f6t; taloudellinen, aatteellinen yhteis\u00f6; kansainv\u00e4linen yhteis\u00f6)<\/em>, yhteis\u00f6llinen<\/strong> on yhteis\u00f6lle ominainen, yhteis\u00f6\u00e4 koskeva (yhteis\u00f6llinen ilmi\u00f6)<\/em> sek\u00e4 yhteis\u00f6llisyys<\/strong> on yhteis\u00f6llisyyden tunne eli tunne yhteis\u00f6\u00f6n kuulumisesta (yksil\u00f6llisyys ja yhteis\u00f6llisyys; yhteis\u00f6llisyyden ilmeneminen vuotuisissa juhliss<\/em>a). Synonyymisanakirjan mukaan yhteis\u00f6lle synonyymej\u00e4 ovat asuinalue, demokratia, kansanvalta, tasavalta, yhteiskunta.<\/p>\n

Kursorinen 7. v\u00e4lietapin aikamatka<\/strong> yhteis\u00f6k\u00e4sitteeseen ja yhteis\u00f6llisyyteen kertoo yhteis\u00f6n merkityksellisyydest\u00e4 yksitt\u00e4isten kansalaisten keskuudessa eri aikakausilla ja vuosisadoilla. 1800-luvulla l\u00e4nsimaisten yhteiskuntien teollistumis- ja kaupungistumisvaiheessa klassisen sosiologian edustajat alkoivat tarkastella yhteiskunnallista muutosta yksinkertaisen luonteeltaan historianfilosofisen modernisoitumiskehitysmallin avulla. Ferdinand T\u00f6nniesin, Max Weberin ja \u00c9mile Durkheimin luomissa malleissa kuvataan v\u00e4istyv\u00e4n vanhan yhteiskunnan yhteis\u00f6el\u00e4m\u00e4n muotojen eriytymist\u00e4 kohti modernin yhteiskunnan muotoja. (Aro 2011, 37.) N\u00e4m\u00e4 mallinnukset ovat ajankohtaisia my\u00f6s 2020-luvulla globalisoituneessa, digitalisoituvassa ja monikulttuuristuvassa maailmassa.<\/p>\n

    \n
  1. v\u00e4lietappi:<\/strong> Ferdinand T\u00f6nniesin 1800-luvulla luoma Gemeinschaft, yhteis\u00f6, yhteis\u00f6lliset suhteet<\/em>\u2212Gesellschaft, yhteiskunta, markkinasuhteet<\/em> -k\u00e4sitepari n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 el\u00e4v\u00e4n uutta kukoistuskauttaan globalisoituneessa ja digitalisoituvassa maailmassa (Aro 2011, 39; Zapfel & Promberger 2011; Strathoff & Lutz 2015; Kolev 2020).<\/li>\n
  2. v\u00e4lietappi:<\/strong> Max Weber kuvasi ideaalityyppik\u00e4sitepareilla (mm. traditionaalinen\u2212moderni; Vergemeinschaftung, yhteis\u00f6llinen, subjektiivinen<\/em>\u2212Vergesellschaftung, yhteiskunnallinen, rationaalinen<\/em>) yhteis\u00f6n ja yhteiskunnan v\u00e4list\u00e4 uudenlaista vuorovaikutussuhdetta. Weberil\u00e4inen ideaalityyppiperusteinen tutkimustapa on yh\u00e4 ajankohtainen globalisoituneessa ja monikulttuuristuvassa maailmassa sen edellytt\u00e4ess\u00e4 tietty\u00e4 formaalisuutta, pelkistys- ja k\u00e4rjistystaitoa sek\u00e4 historiallista sensitiivisyytt\u00e4 sen suhteen mihin kontekstiin ideaalityyppi on sidoksissa, mist\u00e4 se voidaan nostaa esiin ja millaisissa tilanteissa toisenlaista ideaalityyppi\u00e4 tarvitaan. (Aro 2011, 39\u221240: Palonen 2018, 118\u2212119; Palonen 2020; Schwinn 2020.)<\/li>\n
  3. v\u00e4lietappi:<\/strong> \u00c9mile Durkheim loi yhteis\u00f6jen mukautumisintensiteetti\u00e4 ja yhteenkuuluvuuden tunnetta kuvaavan mekaaninen, mukautumaton <\/em>solidaarisuus\u2212orgaaninen, mukautuva <\/em>solidaarisuus -k\u00e4siteparin, jolla on edelleen k\u00e4ytt\u00f6arvoa mm. analysoitaessa monikulttuuristuvan yhteiskunnan hyvinvointipalveluj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 (Aro 2011, 36\u221244; Gro\u00dfe Kracht 2020).<\/li>\n
  4. v\u00e4lietappi:<\/strong> My\u00f6s suomalaisessa yhteiskuntatieteess\u00e4 on vahva yhteis\u00f6tutkimuksen perinne, jossa on analysoitu yhteis\u00f6\u00e4 ja yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 eri toimijatahojen n\u00e4k\u00f6kulmista (esim. Lehtonen 1990; Kurki 2000; Nivala 2008; Kangaspunta ym. 2011). Suomessa jo klassikkoteokseksi muodostuneen Yhteis\u00f6-teoksen kirjoittaneen Heikki Lehtosen (1990, 17) mukaan 1950-luvulla sosiologisen empiirisen yhteis\u00f6tutkimuksen vakiintuneen k\u00e4sitteellisen jaon mukaan yhteis\u00f6<\/em> voidaan k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 1) alueellisesti rajattavissa olevana yksikk\u00f6n\u00e4, 2) sosiaalisen vuorovaikutuksen yksikk\u00f6n\u00e4 sek\u00e4 3) yhteenkuuluvuuden tunteiden ja muiden symbolista yhteisyytt\u00e4 osoittavien ilmi\u00f6iden yksikk\u00f6n\u00e4.<\/li>\n
  5. v\u00e4lietappi:<\/strong> Vastik\u00e4\u00e4n yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirjassaan analysoineen Taina Kalliokosken (2020, 197) mukaan yhteis\u00f6iss\u00e4 on pyritt\u00e4v\u00e4 edist\u00e4m\u00e4\u00e4n ja kannustamaan j\u00e4senten tilaa ja kyky\u00e4 yksil\u00f6toimijuuteen ja arvostelmien tekemiseen sek\u00e4 kriittiseen asennoitumiseen, jotta yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 voidaan kehitt\u00e4\u00e4. Kest\u00e4v\u00e4n yhteis\u00f6llisyyden muodostuminen edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 edistet\u00e4\u00e4n ihmisten kyky\u00e4 tunnistaa yhteistoimintatilanteet ja oma asemansa yhteistoimijana.<\/li>\n
  6. v\u00e4lietappi: <\/strong>Lapin ammattikorkeakoulussa 1.1.2021 sosiaalialan koulutuksen lehtoraatista el\u00e4k\u00f6ityneen Voitto Kuosmasen palkkaty\u00f6h\u00f6n liittyv\u00e4 el\u00e4m\u00e4nty\u00f6 kulminoituu lappilaisessa korkeakoulukontekstissa sosiaalipedagogisen ja yhteis\u00f6llisen ajattelun edist\u00e4miseen, mit\u00e4 h\u00e4n on dokumentoinut lukuisissa teksteiss\u00e4\u00e4n \u2013 viimeisimp\u00e4n\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 Lumen 1\/2021 -lehdess\u00e4.<\/li>\n
  7. v\u00e4lietappi:<\/strong> Sanna Ryyn\u00e4nen kuvaa Lumen 1\/2021 – kolumnissaan digitalisaation mahdollistamaa monipaikkaista yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 sek\u00e4 l\u00e4sn\u00e4olon ja viipyilyn keskeist\u00e4 roolia hyvinvointia lis\u00e4\u00e4v\u00e4n yhteis\u00f6llisyyden muodostumisessa.<\/li>\n<\/ol>\n

    Yhteis\u00f6 ja yhteis\u00f6llisyys on ajattomuuden ja paikattomuuden lis\u00e4ksi monimerkityksellinen ja monitasoinen, mist\u00e4 Lumen 1\/2021 -lehden artikkelit erilaisine taustayhteis\u00f6ineen ja n\u00e4k\u00f6kulmineen ovat oivallisia esimerkkej\u00e4. Toivoimme viestint\u00e4koordinaattori Heli Lohen<\/em> kanssa Lumen 1\/2021 -verkkolehteen yhteis\u00f6\u00e4 ja yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 pohtivia sek\u00e4 teoreettisia ett\u00e4 tapausartikkeleita, siit\u00e4 mit\u00e4 yhteis\u00f6llisyys tarkoittaa ja voi tarkoittaa el\u00e4misen ja elinkeinotoiminnan eri alueilla ja sektoreilla \u2013 niin globaalisti kuin lokaalisestikin. Artikkelien m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja n\u00e4k\u00f6kulmavalinnat ylittiv\u00e4t reippaasti ennakkotoiveemme. Lumen 1\/2021 -lehden artikkelit kuvaavat erilaisten toimijatahojen ja toiminta-alueiden n\u00e4k\u00f6kulmista lappilaiskontekstissa 2020-luvun alun yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 niin paikallisessa face-to-face- kuin globaalissa et\u00e4digikontekstissakin.<\/p>\n

    Jotta yhteis\u00f6ss\u00e4 toimimisesta muodostuu positiivinen yhteis\u00f6llisyyden kokemus my\u00f6s ennakoiduissa tai ennakoimattomissa tilanteissa, tarvitaan toimintakontekstin huomioivaa sosiokulttuurista innostamista ja innostumista sek\u00e4 valmiutta kohdata my\u00f6s mahdollinen muutosvastarinta erilaisine perusteluineen ja ilmenemismuotoineen (esim. Alivaltiosihteeri-ryhm\u00e4n radiosketsi<\/a>) sek\u00e4 rakentavine ratkaisumahdollisuuksineen (Kurki 2000). Ekososiaalista viitekehyst\u00e4, jossa huomioidaan samanaikaisesti sosiaalinen, fyysinen, kulttuurinen, emotionaalinen ja historiallinen ihmisen toimintaymp\u00e4rist\u00f6 (N\u00e4rhi 2001; N\u00e4rhi 2015; Peuker ym. 2020), voitaisiin hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 nykyisess\u00e4 digitalisoituvassa ja monikulttuuristuvassa Suomessa huomattavasti enemm\u00e4n, systemaattisemmin ja ennakkoluulottomammin monilla el\u00e4misen yhteis\u00f6llisill\u00e4 toiminta-areenoilla.<\/p>\n

    Kiit\u00e4n kolumniartikkelin kirjoittajaa FT Sanna Ryyn\u00e4st\u00e4<\/em> It\u00e4-Suomen yliopistosta sek\u00e4 jokaista artikkelin kirjoittajaa<\/em> monipuolisesta yhteis\u00f6llisyyden pohtimisesta ja analysoimisesta.<\/p>\n

    Avartavia & innostavia lukuhetki\u00e4 Jokhaiselle Lumen 1\/2021 -verkkolehden lukijalle,<\/p>\n

    Leena Viinam\u00e4ki<\/em><\/p>\n

    Kirjallisuus<\/h2>\n

    Aro, J. 2011. Yhteis\u00f6llisyys ja sosiaalinen side. Teoksessa Kangasunta, S. (toim.) Yksil\u00f6llinen yhteis\u00f6llisyys. Avaimia yhteis\u00f6llisyyden muutoksen ymm\u00e4rt\u00e4miseen. Tampere University Press. Viitattu 9.1.2021 http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-951-44-8383-7<\/a>, 35\u221260.<\/p>\n

    Gro\u00dfe Kracht, H-J. 2020. Organische\u2039 oder \u203asolidaristische\u2039 Solidarit\u00e4t als Alternative zu kollektiver Identit\u00e4t? (Ethik und Gesellschaft 1\/2020: Kritik der Identit\u00e4tspolitik). Viitattu 15.1.2021 https:\/\/dx.doi.org\/10.18156\/eug-1-2020-art-9<\/p>\n

    Kalliokoski, T. 2020. Yhteis\u00f6llisyyden rajat yhteistoiminnan ja ihmisen perushyvien n\u00e4k\u00f6kulmasta. Teologinen tiedekunta, Helsingin yliopisto. Viitattu 15.1.2021 http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-951-51-6077-5<\/a><\/p>\n

    Kangasunta, S. (toim.) 2011. Yksil\u00f6llinen yhteis\u00f6llisyys. Avaimia yhteis\u00f6llisyyden muutoksen ymm\u00e4rt\u00e4miseen. Tampere University Press. Viitattu 9.1.2021 http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-951-44-8383-7<\/a><\/p>\n

    Kielitoimiston sanakirja. Viitattu 9.11.2020 https:\/\/www.kielitoimistonsanakirja.fi\/#\/<\/a><\/p>\n

    Kolev, S. 2020. F. A. Hayek, Gemeinschaft and Gesellschaft, Globalization and Digitalization. COSMOS + TAXIS, VOLUME 7\/ISSUE 5 + 6 2020. Viitattu 15.1.2021 https:\/\/cosmosandtaxis.files.wordpress.com\/2020\/02\/kolev_ct_vol7_iss5_6_r1.pdf<\/a><\/p>\n

    Kurki, L. 2000. Sosiokulttuurinen innostaminen. Muutoksen pedagogiikka. Tampere: Vastapaino.<\/p>\n

    Lehtonen, H. 1990. Yhteis\u00f6. Jyv\u00e4skyl\u00e4: Vastapaino.<\/p>\n

    Muutosvastarinta. Viitattu 22.1.2021 https:\/\/areena.yle.fi\/audio\/1-3701430<\/a><\/p>\n

    Nivala, E. 2008. Kansalaiskasvatus globaalin ajan hyvinvointiyhteiskunnassa. Kansalaiskasvatuksen sosiaalipedagoginen teoriakehys. Snellman-instituutin A-sarja 24. Diss. Jyv\u00e4skyl\u00e4: Snellman-instituutti. Viitattu 22.1.2021 https:\/\/www.academia.edu\/38717598\/Kansalaiskasvatus_globaalin_ajan_hyvinvointiyhteiskunnassa_Kansalaiskasvatuksen_sosiaalipedagoginen_teoriakehys<\/a><\/p>\n

    N\u00e4rhi, K. 2001. Social impact assessment. New challenges for social work? Teoksessa Matthies, A-L., N\u00e4rhi, K. & Ward, D. (eds.) The eco-social approach in social work. SoPhi. Viitattu 16.1.2021 https:\/\/www.jyu.fi\/hytk\/fi\/laitokset\/yfi\/tutkimus\/sophi\/51-75\/sophi<\/a>, 58, 54\u221283.<\/p>\n

    N\u00e4rhi, K. 2015. Ekososiaalinen viitekehys sosiaality\u00f6ss\u00e4. Janus vol. 23 (3). Viitattu 23.1.2020 https:\/\/journal.fi\/janus\/article\/view\/53002\/16477<\/a>, 322\u2013328.<\/p>\n

    Palonen, K. 2018. Max Weber (1864\u20132014). Teoksessa Kauppi, N. & Palonen, K. (toim.) Max Weberin lukutapoja. SoPhi 138. Viitattu 24.1.2021 https:\/\/www.jyu.fi\/hytk\/fi\/laitokset\/yfi\/tutkimus\/sophi\/126-150\/sophi138<\/a>, 111\u2212127.<\/p>\n

    Palonen, K. 2020. Max Weber ja Euroopan Unioni. Politiikka, 62(2). Viitattu 22.1.2020 https:\/\/doi.org\/10.37452\/politiikka.9513<\/a>, 190\u2013201.<\/p>\n

    Peuker, B., R\u00fcckert-John, J., Betsch, A. & Egermann, M. 2020. Innovative gemeinwohlorientierte Initiativen und ihr Beitrag zur sozial-\u00f6kologischen Transformation. Ressortforschungsplan des Bundesministerium f\u00fcr Umwelt, Naturschutz und nukleare Sicherheit. TEXTE 104\/2020. Viitattu 21.1.2021 https:\/\/www.umweltbundesamt.de\/sites\/default\/files\/medien\/479\/publikationen\/texte_104-2020_innovative_gemeinwohlorientierte_initiativen_und_ihr_beitrag_zur_sozial-oekologischen_transformation_0.pdf<\/a><\/p>\n

    Strathoff, P. & Lutz, C. 2015. Gemeinschaft schl\u00e4gt Gesellschaft \u2013 Die vermeintliche Paradoxie des Privaten. Viitattu 9.1.2021 https:\/\/www.researchgate.net\/publication\/275035926_Gemeinschaft_schlagt_Gesellschaft_Die_vermeintliche_Paradoxie_des_Privaten\/link\/5537b3e10cf2058efdeae2df\/download<\/a><\/p>\n

    Synonyymisanakirja. Viitattu 9.11.2020 https:\/\/www.synonyymit.fi\/<\/a><\/p>\n

    Schwinn, T. 2020. Klassikerd\u00e4mmerung. 100 Jahre Max Weber im Kontext der Soziologiegeschichte und des aktuellen Zustandes unserer Disziplin. K\u00f6lner Zeitschrift f\u00fcr Soziologie und Sozialpsychologie volume 72. Viitattu 6.1.2021 https:\/\/doi.org\/10.1007\/s11577-020-00709-9<\/a>, 351\u2013381.<\/p>\n

    Zapfel, S. & Promberger, M. 2011. Gemeinschaft, Gesellschaft und soziale Sicherung \u00dcberlegungen zu Genese und Wandel des modernen Wohlfahrtsstaats. Institut f\u00fcr Arbeitsmarkt- und Berufsforschung der Bundesagentur f\u00fcr Arbeit. IAB-Discussion Paper 21\/2011. Viitattu 15.1.2021 http:\/\/doku.iab.de\/discussionpapers\/2011\/dp2111.pdf<\/a><\/p>\n

     <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Yhteis\u00f6 ja yhteis\u00f6llisyys on ajattomuuden ja paikattomuuden lis\u00e4ksi monimerkityksellinen ja monitasoinen ilmi\u00f6, mist\u00e4 Lumen 1\/2021 -lehden artikkelit erilaisine taustayhteis\u00f6ineen ja n\u00e4k\u00f6kulmineen ovat oivallisia esimerkkej\u00e4. Tervetuloa lukijaksi!
    In English<\/a> <\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":2861,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[684178,110190],"tags":[684179],"class_list":["post-2935","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-1-2021","category-paakirjoitus","tag-yhteisollisyys"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2021\/01\/Viinamaki-paakirjoitus-1-2021.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-Ll","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2935","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2935"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2935\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3014,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2935\/revisions\/3014"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2861"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2935"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2935"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2935"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}