{"id":2978,"date":"2021-02-02T13:28:21","date_gmt":"2021-02-02T11:28:21","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=2978"},"modified":"2021-02-03T09:59:38","modified_gmt":"2021-02-03T07:59:38","slug":"yhteisollisyyden-monet-kasvot-maahanmuuttajien-yhteisol-lisyys-ammatilliseen-tutkintoon-johtavassa-koulutuksessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2021\/02\/02\/yhteisollisyyden-monet-kasvot-maahanmuuttajien-yhteisol-lisyys-ammatilliseen-tutkintoon-johtavassa-koulutuksessa\/","title":{"rendered":"Yhteis\u00f6llisyyden monet kasvot \u2013 maahanmuuttajien yhteis\u00f6llisyys ammatilliseen tutkintoon johtavassa koulutuksessa"},"content":{"rendered":"

Leena Viinam\u00e4ki, YTT, yliopettaja, sosiaaliala, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n

Anita Hietalahti, FM, S2-opettaja, Omnia, Espoon seudun koulutuskuntayhtym\u00e4<\/em><\/p>\n

Kari Halme, KTM, liiketalouden lehtori, Laurea ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n

Tarja Lang, FT, KM, MBA, tutkimusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6, Omnia, Espoon seudun koulutuskuntayhtym\u00e4<\/em><\/p>\n

Susanna Ahonen-Coly, BBA, projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6, Laurea ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n

[i]<\/strong><\/a><\/p>\n

Lataa PDF<\/a><\/p>\n

Johdanto<\/h2>\n

Kuvaamme t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa, miten yhteis\u00f6llisyys realisoituu maahanmuuttajaopiskelijan ammatillisissa opinnoissa. Opiskelija asettuu opiskellessaan monen toiminta-areenan v\u00e4limaastoon: kotiin, perhe- ja kaveripiiriin sek\u00e4 oppilaitokseen opiskelijaryhmineen ja -verkostoineen ja ty\u00f6harjoittelupaikkoineen. Artikkeli perustuu Opetushallituksen rahoittamaan Maahanmuuttajaopiskelijan \u00e4\u00e4ni \u2013 n\u00e4k\u00f6kulmia opintoihin ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n Suomessa -tutkimus- ja kehitt\u00e4mishankkeeseen (26.6.2018\u201331.12.2020[ii]<\/a>), ja siit\u00e4 joulukuussa 2020 julkaistuun artikkelityyppiseen Maahanmuuttajaopiskelijan \u00e4\u00e4ni \u2013 n\u00e4k\u00f6kulmia opintoihin ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n Suomessa <\/em>-julkaisuun (Ahonen-Coly ym. 2020). Hankkeessa on selvitetty, mitk\u00e4 tekij\u00e4t edist\u00e4v\u00e4t ja vaikeuttavat maahanmuuttajaopiskelijan ammatillisia opintoja sek\u00e4 siirtymisi\u00e4 kouluasteiden v\u00e4lill\u00e4 ja kohti ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4. Hanke jakautuu tutkimus- ja kehitt\u00e4misosaan kehitt\u00e4v\u00e4n ty\u00f6ntutkimuksen periaatteiden mukaan. Tutkimusosassa on paikannettu keinoja, joilla maahanmuuttajien opintoja ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n siirtymist\u00e4 voidaan sujuvoittaa. Kehitt\u00e4misosassa on haettu hankkeen osatutkimusaineistojen kautta tukimuotoja maahanmuuttajien opiskelemaan p\u00e4\u00e4syn edist\u00e4miseksi toiselle asteelle ja sielt\u00e4 edelleen korkea-asteen oppilaitoksiin, opintojen nivelvaiheessa etenemiseen sek\u00e4 siirtymiselle ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n. (Lang ym. 2020, 18\u221221.)<\/p>\n

Hankkeen tutkimusoppilaitoksina on nelj\u00e4 profiililtaan erilaista p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla toimivaa oppilaitosta, joista toiselta ammatilliselta asteelta mukana olivat Luksia, Omnia ja Careeria<\/em> sek\u00e4 korkea-asteelta Laurea-ammattikorkeakoulu. <\/em>Tutkimusoppilaitosten toimintaprofiilien ja -volyymien erilaisuus sek\u00e4 toimipisteiden sijainti p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla mahdollistavat maahanmuuttajaopiskelijoiden opiskelun arjen moniulotteisen kuvauksen. Maahanmuuttajilla on erilaisia syit\u00e4 opiskella ammatillinen tutkinto. He opiskelevat toisen asteen ammatillista tutkintoa vaihtaakseen ammattia, p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4kseen ammattiosaamistaan tai hankkiakseen ammatillisen tutkinnon uudessa kotimaassaan parantaakseen ty\u00f6llistymismahdollisuuksiaan. (Emt., 21.)<\/p>\n

Maahanmuuttajaopiskelijan \u00e4\u00e4ni \u2013 n\u00e4k\u00f6kulmia opintoihin ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n Suomessa –<\/em>tutkimus- ja kehitt\u00e4mishankkeen tutkimusosio perustuu aineistotriangulatiiviseen tutkimusasetelmaan. Tutkimusaineistot muodostuvat hankkeen tutkimusoppilaitosten opiskelijahaastatteluista (n=26), opettajahaastatteluista (n=13), oppilaitosrekisteritiedoista (N=6554) sek\u00e4 Tilastokeskuksen tilastoista (N=15) tutkimus- ja lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6katsausten lis\u00e4ksi. Maahanmuuttajaopiskelijat ovat osallistuneet hankkeen toteuttamiseen ja kertoneet haastatteluissa omista kokemuksistaan kokemusasiantuntijan <\/em>n\u00e4k\u00f6kulmasta. Opettajahaastateltavat edustavat n\u00e4kemysasiantuntijuutta<\/em>, mist\u00e4 k\u00e4sin he ovat kuvanneet maahanmuuttajaopiskelijoiden arkea rajoituksineen ja mahdollisuuksineen. Numerodataan perustuvat oppilaitosrekisteritiedot kuvaavat maahanmuuttajaopiskelijoiden oppilaitoskohtaista opiskeluarkea ja tilastot maahanmuuttajien opiskelua, ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynti\u00e4 ja taloudellista hyvinvointia Uudellamaalla ja koko maassa. Tilastot ja rekisteriaineistot muodostavat opiskelija- ja opettajahaastattelujen analyysikontekstin. (Halme ym. 2020a, 39\u221246.)<\/p>\n

Hankkeen tutkimusaineistojen keruu ja raportointi perustuvat Derek Layderin (1993) esitt\u00e4m\u00e4n tutkimuskartan soveltamiseen. (Halme ym. 2020a, 39\u221246; Liitetaulukot 1.\u22122.) El\u00e4m\u00e4nkulkututkimukseen olennaisesti ja perinteisesti sis\u00e4ltyv\u00e4 kaksisuuntainen analyysi soveltuu ihmisten kokemuksia selvitt\u00e4v\u00e4\u00e4n tutkimusasetelmaan, jossa ihmisen el\u00e4m\u00e4nkulkua (t\u00e4ss\u00e4 hankkeessa haastatteluaineistot<\/em>) tarkastellaan osana ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4 yhteiskuntaa (t\u00e4ss\u00e4 hankkeessa oppilaitosrekisteritiedot ja tilastot<\/em>) ja p\u00e4invastoin (ks. esim. Ferrarotti 1981, 22\u221223; Harders 2018; Kuvio 2.). Artikkelimme p\u00e4\u00e4aineiston muodostavat opiskelija- ja opettajahaastattelut, jotka ovat hankkeen tutkimusosan ydint\u00e4. Valintaperusteena artikkelissa esitellyille autenttisille haastattelusitaateille ja Taulukon 2. tiivistyksille on julkaisun (Ahonen-Coly ym. 2020) tapaan niiden informatiivisuus sek\u00e4 keskin\u00e4inen t\u00e4ydent\u00e4vyys ja kuvaavuus toisiinsa n\u00e4hden \u2013 heikkoja signaalejakaan unohtamatta (Kvale 1996; Bengtsson 2016).<\/p>\n

Tarkastelemme artikkelissa yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 maahanmuuttajaopiskelijoiden opiskelun arjessa ja siirtymisiss\u00e4 oppilaitosten v\u00e4lill\u00e4 sek\u00e4 kohti ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 suomalaisessa koulutus- ja ty\u00f6markkinakontekstissa. Artikkelissa kuvaamme, mitk\u00e4 tekij\u00e4t edist\u00e4v\u00e4t ja vaikeuttavat maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 heid\u00e4n opintopolullaan.<\/p>\n

Maahanmuuttajuutta tilasto- ja rekisteridatan kuvaamana<\/h2>\n

Suomen virallisen tilaston (2019) mukaan Suomessa asui vuoden 2019 lopussa 423 494 ulkomaalaistaustaista henkil\u00f6\u00e4, joista puolet (209 108) asui p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla. Koko maassa ulkomaalaistaustaisten osuus (%) v\u00e4est\u00f6st\u00e4 on lis\u00e4\u00e4ntynyt 4,8 %-yksikk\u00f6\u00e4 ja ulkomaan kansalaisten osuus (%) v\u00e4est\u00f6st\u00e4 on lis\u00e4\u00e4ntynyt 2,7 %-yksikk\u00f6\u00e4 vuodesta 2000 vuoteen 2017 tultaessa. Kuvio 1. kuvaa ulkomaalaistaustaisten ja ulkomaan kansalaisten osuuden (%)[iii]<\/a> kehityst\u00e4 v\u00e4est\u00f6st\u00e4 koko maassa ja Uudellamaalla vuosina 2000\u22122017. (Viinam\u00e4ki 2020, 123.)<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuvio 1. Ulkomaalaistaustaisten henkil\u00f6iden ja ulkomaan kansalaisten osuus (%) v\u00e4est\u00f6st\u00e4 koko maassa ja Uudenmaan maakunnassa vuosina 2000\u22122017.<\/p>\n

Maakunnittain tarkasteltuna ulkomaalaistaustaisten osuus (%) v\u00e4est\u00f6st\u00e4 on lis\u00e4\u00e4ntynyt suhteellisesti eniten Uudellamaalla (8,7 %-yksikk\u00f6\u00e4), Pohjanmaalla (5 %-yksikk\u00f6\u00e4) ja Kymenlaaksossa (4,5 %-yksikk\u00f6\u00e4). Maakunnittain tarkasteltuna ulkomaan kansalaisten osuus (%) v\u00e4est\u00f6st\u00e4 on lis\u00e4\u00e4ntynyt suhteellisesti eniten Uudellamaalla (4,9 %-yksikk\u00f6\u00e4), Pohjanmaalla (3,4 %-yksikk\u00f6\u00e4) ja Kymenlaaksossa (2,5 %-yksikk\u00f6\u00e4). (Viinam\u00e4ki 2021.)<\/p>\n

Uudenmaan v\u00e4est\u00f6rakenteen muutokset heijastuvat my\u00f6s tutkimusoppilaitosten opiskelijoiden kansalaisuusrakenteeseen (Taulukko 1.). Maahanmuuttajaopiskelijoiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 on lis\u00e4\u00e4ntynyt jokaisessa tutkimusoppilaitoksessa.<\/p>\n

Taulukko 1. Tutkimusoppilaitosrekisterien opiskelijaprofiilikuvaus kansalaisuuden m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4n\u00e4 vuonna 2019.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Vuonna 2019 toisen ammatillisen asteen oppilaitoksissa oli korkea-astetta edustavaan Laureaan verrattuna suhteellisesti enemm\u00e4n maahanmuuttajaopiskelijoita. Tutkimusoppilaitoksista suhteellisesti eniten maahanmuuttajaopiskelijoita oli Omniassa (23,0 %) ja v\u00e4hiten Laurea AMK:ssa (12,7 %). (Halme & Saari 2020, 111.) Suomen talouden n\u00e4k\u00f6kulmasta on my\u00f6nteist\u00e4, ett\u00e4 maahanmuuttajaopiskelijoiden suhteellinen osuus ylitt\u00e4\u00e4 kaikkien maahanmuuttajataustaisten henkil\u00f6iden osuuden koko v\u00e4est\u00f6st\u00e4. Ty\u00f6voima uusiutuu maahanmuuttajaopiskelijoiden ansiosta nopeammin kuin ilman heid\u00e4n vaikutustaan. Maahanmuuttajaopiskelijoiden absoluuttisen m\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvu mahdollistaa (maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden) yhteis\u00f6llisyyden vahvistumiskokemukset. Vertaistuki osaltaan edist\u00e4\u00e4 heid\u00e4n integroitumista suomalaisille koulutus- ja ty\u00f6markkinoille.<\/p>\n

Korkeakouluopintojen aloittaminen on toisen asteen ammatillisten opintojen aloituksiin verraten useimmiten pitempi ja monivaiheisempi. Muulla tavoin kuin opiskelijaviisumilla tulleet maahanmuuttajaopiskelijat etenev\u00e4t korkeakouluopintoihin useimmiten valmentavien ja toisen asteen ammatillisten opintojen kautta. (Hietalahti ym. 2020, 51). Hankkeen tutkimusoppilaitoksissa on joitakin tutkintoja, joiden opiskelijoista suuri osa tai jopa enemmist\u00f6 on maahanmuuttajataustaisia (Halme & Saari 2020, 116\u2212117). T\u00e4ll\u00f6in yhteis\u00f6llisyyden rakentumiselle tarjoutuvat erinomaiset mahdollisuudet, joita voitaisiin oppilaitoksissa hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 kotoutumisen edist\u00e4miseksi ja vahvistamiseksi nykyist\u00e4kin paremmin.<\/p>\n

Maahanmuuttajaopiskelijoiden yhteis\u00f6llisyyden l\u00e4ht\u00f6kohdat<\/h2>\n

Maahanmuuttajaopiskelijoiden l\u00e4ht\u00f6maan yleissivist\u00e4v\u00e4 ja ammatillinen tutkintotaso ohjaavat heid\u00e4n opiskeluratkaisujaan tulomaassa. Lis\u00e4ksi l\u00e4ht\u00f6- ja tulomaan koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4t m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t jo suoritettujen tutkintojen tunnustamista. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n siirtymist\u00e4 ja ty\u00f6llistymist\u00e4 m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 tarvittava kielitaito- ja ammatilliset p\u00e4tevyysvaatimukset alan yleisen ty\u00f6llisyystilanteen lis\u00e4ksi. Suomen kaltaisen tulomaan sosiaaliturva- ja hyvinvointipalveluj\u00e4rjestelm\u00e4 mahdollistaa samanaikaisen opiskelun ja palkkaty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynnin muun muassa opintososiaalisten etuj\u00e4rjestelmien ja p\u00e4iv\u00e4hoitoj\u00e4rjestelmien tuella. (Halme ym. 2020b, 22\u221224; ks. my\u00f6s Tervola 2019; Kuvio 2.)<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuvio 2. Maahanmuuttajien koulutus- ja ty\u00f6markkinakansalaisuuden reunaehdot l\u00e4ht\u00f6- ja tulomaassa. (vrt. Viinam\u00e4ki 1993; Roos & Hoikkala 1998; Viinam\u00e4ki 2006)<\/p>\n

Opiskelijan sosioekonominen asema, ammattitaidon ja koulutuksen arvostaminen, opiskelu- ja palkkaty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yntimahdollisuudet sek\u00e4 sosiaalinen- ja terveydellinen hyvinvointi voivat muuttua uudessa kotimaassa l\u00e4ht\u00f6kotimaahan verrattuna. Lis\u00e4ksi sukupuolten v\u00e4liset toiminta-areenat ja toimintatavat voivat asemoitua uudella tavalla uudessa kulttuurissa, mik\u00e4 realisoituu maahanmuuttajien opiskelu- ja palkkaty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yntiratkaisuissa. (Emt., 22.)<\/p>\n

L\u00e4ht\u00f6maan perhepiirin n\u00e4kemykset voivat vaikuttaa my\u00f6s tulomaassa teht\u00e4viin tutkintotaso- ja opiskelualavalintoihin (Hietalahti ym. 2020, 51):<\/p>\n

\u201d\u2026. m\u00e4 tiesin siit\u00e4 sosionomista vaan sen niinku sosiaality\u00f6n ihan, niinku toimistossa oli just varmaan se syy ett\u00e4 m\u00e4, tai ett\u00e4 jos joku kantasuomalainen on asunu t\u00e4\u00e4ll\u00e4 koko el\u00e4m\u00e4n ja muuta vastaavaa niin on melko lailla tietoinen ett\u00e4 mit\u00e4 sosionomi voi tehd\u00e4 \u2026. ja sitten, kun ehk\u00e4 meill\u00e4 p\u00e4in, sit kun menn\u00e4\u00e4n taas kotimaahan, menn\u00e4\u00e4n vanhempien asenteisiin ja v\u00e4h\u00e4n vanhempien sukulaisten asenteisiin niin, ne yleisimm\u00e4t alat on, niinku jos s\u00e4 meet johonkin yliopistoon tai ammattikorkeaan, niin tavallaan odotetaan sit\u00e4 ett\u00e4 susta tulee l\u00e4\u00e4k\u00e4ri, asianajaja, jotain t\u00e4llasia tosi yleisi\u00e4, sairaanhoitaja joo mut sellasia tosi, voidaanko sanoa yleisi\u00e4 mut sellasia niinku ehk\u00e4, tietyntyyppisi\u00e4. <\/em>(opiskelija Laureasta)<\/p><\/blockquote>\n

My\u00f6s tulomaan koulutus- ja ammattinimikkeet voivat olla abstrakteja, eiv\u00e4tk\u00e4 ne kerro erilaisesta koulutus- ja ty\u00f6markkinakulttuurista tulevalle riitt\u00e4v\u00e4sti ammattiteht\u00e4v\u00e4st\u00e4. Perinteisiin, universaaleihin ja kulttuurin ylitt\u00e4viin ammattinimikkeisiin verraten tilanne voi vaikeuttaa opiskelijan oman tulevaisuuden suunnittelua sek\u00e4 opintojen aloittamisen ett\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n siirtymisen kannalta.<\/p>\n

Yhteis\u00f6llisyys opiskelijoiden kokemana ja opettajien n\u00e4kem\u00e4n\u00e4<\/h2>\n

Opiskelijahaastateltavien<\/em> Suomeen tulon yleisin syy oli perhe. Suurin osa haastatelluista oli keski-ik\u00e4isi\u00e4 perheellisi\u00e4 ihmisi\u00e4, jotka olivat asuneet Suomessa yli nelj\u00e4 vuotta. Suomeen tullessa p\u00e4\u00e4osalla haastatelluista oli v\u00e4hint\u00e4\u00e4n perusasteen opinnot kotimaassaan suoritettuina, osa oli alemman perusasteen keskeytt\u00e4neit\u00e4 tai korkea-asteen tutkinnon suorittaneita opiskelijoita. Opiskelijahaastateltavilla oli tavoitteena ammatillisen tutkinnon suorittaminen ja ty\u00f6llistyminen. (Hietalahti ym. 2020, 48\u221250.)<\/p>\n

Maahanmuuttajaopiskelijalle opiskelun aloittamisvaiheessa kaveri- ja yst\u00e4v\u00e4piiri vaikuttivat perhepiirin lis\u00e4ksi opiskeluratkaisuihin niin oppilaitoksen, opintoalan kuin opintotasonkin osalta (Emt., 56):<\/p>\n

Siis Omnia on suurin oppilaitos, suurin amisoppilaitos Espoossa. Kuitenki mul on esimerkiks kaks luokkakaveria peruskoulusta, ne molemmat k\u00e4vi Omnialle. \u2013 \u2013 Eli t\u00e4\u00e4 oli v\u00e4h\u00e4n sellasta, ett\u00e4 mihin, kysymys oli siit\u00e4, ett\u00e4 mihin vois p\u00e4\u00e4st\u00e4 ja mihin vois menn\u00e4, ja saman tien opiskella just sit\u00e4 asiaa mit\u00e4 haluaa. Ja Omnia oli varmaan ainoa vaihtoehto mik\u00e4 on ollut esill\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 Espoossa.\u201d <\/em>(opiskelija Omniasta)<\/p>\n

\u00a0<\/em>\u201dSeh\u00e4n oli helppoo ku, ei tullu tavallaan yksin t\u00e4nne asumaan ku oli vanhemmat tai yksi vanhemmista ainakin koko ajan siin\u00e4 mukana ja sitten kun sai nopeasti tehtyy kavereita. \u2013 \u2013 Se oli vaan se, ett\u00e4 on perhe, joka v\u00e4litti siihen aikaan ni\u2026 Kyl se kattoi kaiken.\u201d <\/em>(opiskelija Omniasta)<\/p><\/blockquote>\n

On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 opiskeluun liittyvist\u00e4 asioista voi keskustella itselle l\u00e4heisen ihmisen kanssa ja saada tukea toisen henkil\u00f6n kokemuksista ja n\u00e4kemyksist\u00e4 niin suomalaisista koulutusmarkkinoista kuin ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4st\u00e4 yhteiskunnastakin. My\u00f6s p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla p\u00e4ivitt\u00e4iset opiskelumatkat voivat muodostua varsin pitkiksi, mik\u00e4 luo omat reunaehtonsa esimerkiksi opiskelun ohessa ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynnille ja vapaa-ajan harrastuksille. Ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynti ja harrastukset osaltaan edist\u00e4v\u00e4t suomen kielen oppimista ja kielitaidon kehittymist\u00e4.<\/p>\n

Suomen kielen riitt\u00e4v\u00e4 taito on yksi opiskelemaan siirtymisvaiheen ja opiskeluissa etenemisen avaintaito. Vertaistuen merkitys korostuu jo opiskelujen aloitusvaiheessa, sill\u00e4 opettajat edustavat institutionaalista auttajaa opiskelukavereiden ja yst\u00e4vien edustaessa enemm\u00e4n vertaistukijaa ja rinnalla kulkijaa (Emt., 60\u221261):<\/p>\n

\u201dKun min\u00e4 aloitin, oli vaikeaa, mutta vaikea koska oli suomen kieli. Ja kaikki suomalainen, ja min\u00e4 olin-, ja toinen nainen ett\u00e4 oli maahanmuuttaja, ja paljon suomalainen. Ja min\u00e4 oli, mutta nyt ei ole ongelmaa. Yst\u00e4v\u00e4n kanssa, tai opettajan kanssa \u2013 \u2013, t\u00e4m\u00e4 se on oikein.\u201d <\/em>(opiskelija Careeriasta)<\/p><\/blockquote>\n

Maahanmuuttajille suunnattu vieraskielinen koulutus tukee suomen kielitaidon kehittymist\u00e4. Parhaimmillaan maahanmuuttajille suunniteltu koulutus kannustaa kokeilemaan ja oppimaan suomen kielt\u00e4 ilman nolatuksi tulemisen pelkoa, vaikka kielen oppiminen saattaisi muutoin olla t\u00e4t\u00e4 nopeampaa suomenkielisess\u00e4 yleisopetuksessa. (Emt., 66):<\/p>\n

\u201dKyll\u00e4, melkein kaikki siell\u00e4 on maahanmuuttaja. Meill\u00e4 on ihan, melkein samassa kieliongelma. Joskus voi olla (–) parempi kuin toinen, mut sitten (-) auta jo. Meil on v\u00e4h\u00e4n hyv\u00e4 vuorovaikutus siell\u00e4. Kaikki kokeilee auttaa toisiaan. On aika hyv\u00e4 olla mun ryhm\u00e4n kanssa.\u201d <\/em>(opiskelija Luksiasta)<\/p><\/blockquote>\n

My\u00f6s perhepiirin sis\u00e4ll\u00e4 voi olla erilaisia sukupolvispesifej\u00e4 painotuksia ja k\u00e4sityksi\u00e4 suomalaisesta koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 ja opiskelumahdollisuuksista Suomessa. Englanninkielisi\u00e4 koulutusohjelmia lukuun ottamatta suomen kielen riitt\u00e4v\u00e4 hallinta on kuitenkin opiskelemisen keskeinen reunaehto (Emt., 69):<\/p>\n

\u201dMy anoppi said, go for korkeakoulu. Because then it feels like you just have to go forward. My husband said no, you have to learn Finnish first. <\/em>If you want to get a job.\u201d <\/em>(opiskelija Omniasta)<\/p><\/blockquote>\n

Kun opiskelijahaastateltavien<\/em> haastatteluaineistossa korostuvat henkil\u00f6kohtaiset kokemukset suomalaisilla koulutus- ja ty\u00f6markkinoilla toimimisesta, niin tutkimusoppilaitosten opettajahaastateltavien<\/em> n\u00e4kemystieto perustuu monipuoliseen ja monivuotiseen ty\u00f6skentelyyn maahanmuuttajaopiskelijoiden ja opiskelijaryhmien kanssa ammatillisella toisella asteella ja korkea-asteella. Monipuolisen ty\u00f6kokemuksen vuoksi haastatelluilla opettajilla olikin rohkeutta ja halua kertoa my\u00f6s ratkaisua vaativista ongelmatilanteista. He kuvasivat maahanmuuttajaopiskelijoiden kohtaamia ik\u00e4vi\u00e4 tilanteita ja ilmi\u00f6it\u00e4 suomalaisilla koulutus- ja ty\u00f6markkinoilla sek\u00e4 suomalaisen koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4n, ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustamisen ja ammatillisen reformin osalta. (Viinam\u00e4ki 2020, 106.)<\/p>\n

Opiskelijahaastateltavien tapaan my\u00f6s opettajahaastateltavien mukaan l\u00e4hiyhteis\u00f6 oli usein keskeisess\u00e4 roolissa maahanmuuttajataustaisten henkil\u00f6iden opiskelemaan hakeutumisessa. Kaveripiiriss\u00e4 oli omaa kokemusper\u00e4ist\u00e4 tietoa oppilaitoksissa opiskelemisesta ja opiskelumahdollisuuksista (Emt., 98):<\/p>\n

\u201dKavereiltaan kuulee, ett\u00e4 mee sinne ja, siell\u00e4 voi opiskella \u2026 ja sith\u00e4n meil on toi osaamiskeskus mutta sinne menee sitten ne, jotka ei osaa juurikaan puhua mit\u00e4\u00e4n, et he, siell\u00e4 katotaan ett\u00e4 mihin p\u00e4in heit\u00e4 sit ohjataan. Meneek\u00f6 ne sitten VALMA:n.\u201d<\/em> (opettaja Omniasta)<\/p><\/blockquote>\n

Koulutus- ja ty\u00f6markkinasegregaatio eli koulutus- ja ammattialojen jakaantuminen sukupuolen mukaan voi toisintua l\u00e4ht\u00f6maan lis\u00e4ksi my\u00f6s uudessa tulomaassa. Sukupuolen mukainen segregaatio tarkoittaa sukupuolten v\u00e4list\u00e4 eriytymist\u00e4, eriytt\u00e4mist\u00e4 ja ep\u00e4tasapainoa, mink\u00e4 seurauksena miehet ja naiset sijoittuvat yhteiskunnassa ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 eri asemiin, teht\u00e4viin, ammatteihin ja toimialoille. Segregaatio miesten ja naisten aloihin n\u00e4kyy muun muassa mies- ja naisenemmist\u00f6isten alojen palkkaeroina sek\u00e4 miesten ja naisten erilaisina urapolkuina. (Nieminen ym. 2015; Sukupuolten tasa-arvo Suomessa 2018; Koulutuksen sukupuolen mukainen \u2026 2020). Suomalainen koulutus- ja ty\u00f6markkinasegregaatio realisoituu my\u00f6s maahanmuuttajanaisten opiskelu- ja ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yntimahdollisuuksissa (Emt., 99):<\/p>\n

\u201d\u2026 ett\u00e4 ty\u00f6llistyy tosi hyvin koska perustetaan yritys ja sinne tulee viis kaverii t\u00f6ihin, ja ne tekee, samoin ku ty\u00f6ss\u00e4 oppimispaikkojahan on lis\u00e4\u00e4ntynyt nyt, koska niit\u00e4 pikku liikkeit\u00e4 on alkanut oleen joka puolella. Ett\u00e4 se on, mutta sit mit\u00e4 m\u00e4 huomasin t\u00e4ss\u00e4 nyt vaan, niin sekin menee v\u00e4h\u00e4n semmoseks miesvoittoiseks. Ett\u00e4 meill\u00e4, joo. Et ensinn\u00e4kin omalla alalla tutkinto jo tukee sit\u00e4 mutta sitten tulee n\u00e4\u00e4 just, ett\u00e4 naiset ei tuu t\u00e4h\u00e4n meij\u00e4n parturiin t\u00f6ihin, ett\u00e4 t\u00e4nne tulee vaan miehi\u00e4. T\u00e4\u00e4 on miehille.\u201d<\/em> (opettaja Omniasta)<\/p><\/blockquote>\n

Taulukossa 2. on tiivistettyn\u00e4 opiskelijoiden ja opettajien kuvaamana opiskelemaan siirtymisen, opiskeluvaiheen ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n siirtymisvaiheen edist\u00e4vi\u00e4 ja vaikeuttavia p\u00e4\u00e4asiallisia tekij\u00f6it\u00e4 yhteis\u00f6llisyyden n\u00e4k\u00f6kulmasta (Halme ym. 2020c, 142\u2212143, 146\u2212147).<\/p>\n

Taulukko 2. Opiskelemaan siirtymisen, opiskeluvaiheen ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n siirtymisvaiheen edist\u00e4vi\u00e4 ja vaikeuttavia p\u00e4\u00e4asiallisia tekij\u00f6it\u00e4 opiskelijoiden ja opettajien kuvaamana yhteis\u00f6llisyyden n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Opiskelijan el\u00e4m\u00e4ntilanne m\u00e4\u00e4rittelee yhteis\u00f6llisyyden painoarvon h\u00e4nen opintopolkunsa eri vaiheissa. Opiskelijahaastateltavien mukaan opiskelemaan siirtymisvaiheessa yhteis\u00f6llisen\u00e4 edist\u00e4v\u00e4n\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4 olivat yst\u00e4v\u00e4n, perheen, opettajan tai esimiehen antama kannustus, tuki, rohkaisu tai malli. My\u00f6s koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4n toimivuus, avoimet haut ja joustavat koulutusv\u00e4yl\u00e4t sek\u00e4 organisaatioiden v\u00e4linen yhteisty\u00f6 siirtymiss\u00e4 vahvistivat opiskelijan mahdollisuuksia yhteis\u00f6llisyyteen, sill\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntilanteen mukaan vaikeutena koettiin juuri sosiaalisten verkostojen ja kontaktien puutteet, oman kielitaidon ja koulutusta koskevan ohjauksen tai tiedon puutteet. Opettajahaastateltavat mainitsivat monivuotiseen ty\u00f6kokemukseensa perustuen kannustavan yhteis\u00f6llisyyden kokemuksen muodostumisen n\u00e4k\u00f6kulmasta haastaviksi tekij\u00f6iksi julki- ja piilorasismin sek\u00e4 kanssak\u00e4ymiseen (opiskelija\u2212oppilaitoslaitoshenkil\u00f6st\u00f6\u2212ty\u00f6paikkahenkil\u00f6st\u00f6<\/em>) liittyv\u00e4t kulttuurierot. Opiskelijahaastateltavien mukaan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n siirtymisvaiheessa korostuu l\u00e4heisten ja kavereiden tuki ja kannustus. Sek\u00e4 opiskelija- ett\u00e4 opettajahaastateltavat korostivat perhepiirin (ml. sukulaiset, yst\u00e4v\u00e4t ja opiskelukaverit) ja erilaisten sosiaalisten verkostojen merkityst\u00e4 opiskelemaan siirtymisvaiheessa, opiskeluaikana ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n siirtymisvaiheessa oppilaitosten virallisten tukiverkostojen lis\u00e4ksi.<\/p>\n

Oppilaitoskollegiaalinen yhteis\u00f6llisyys opintojen voimavarana ja edist\u00e4j\u00e4n\u00e4<\/h2>\n

Suomessa sosiokulttuurista innostamista tutkineen Leena Kurjen (2000, 19) mukaan sosiokulttuurinen innostaminen suuntautuu sosiaalisen kommunikaation edist\u00e4miseen, ihmisten v\u00e4lisen vuorovaikutuksen lis\u00e4\u00e4miseen ja subjekti\u2013subjekti -suhteiden kehitt\u00e4miseen. Sosiokulttuurisen innostamisen avulla pyrit\u00e4\u00e4n parantamaan ihmisten el\u00e4m\u00e4n laatua ja sen tavoitteena on el\u00e4hdytt\u00e4\u00e4 ihmisten herkistymisen ja itsetoteutuksen prosessia (Emt.). Maahanmuuttajaopiskelijan \u00e4\u00e4ni \u2013 n\u00e4k\u00f6kulmia opintoihin ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n Suomessa -tutkimus- ja kehitt\u00e4mishankkeen n\u00e4k\u00f6kulmasta yhteis\u00f6llinen sosiokulttuurinen innostuminen luo perustan kollektiiviselle yhteis\u00f6lliselle kannustamiselle ja me-hengen syntymiselle maahanmuuttajan kulttuuritaustasta riippumatta edist\u00e4en kotoutumista ja uuden kielen oppimista sek\u00e4 opiskeluiden etenemist\u00e4 ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 p\u00e4rj\u00e4\u00e4mist\u00e4 niin oppilaitoskontekstissa kuin maahanmuuttajan yksityisel\u00e4m\u00e4n toiminta-areenoillakin. Opiskelijakollegiaalinen yhteis\u00f6llisyys realisoituu oppilaitoksen toiminnallisessa yhteis\u00f6ss\u00e4, johon kuuluvat sek\u00e4 opiskelijat ett\u00e4 opettajat ja muu oppilaitoksen henkil\u00f6st\u00f6 ja jossa innostuminen ja innostaminen muodostavat parhaimmillaan kumuloituvan positiivisen keh\u00e4n ilman oppilaitoshierarkkisia rajoja (ks. esim. Lehtonen 1990, 14\u221233; Aro 2011, 35\u221258.)<\/p>\n

Oppilaitosten opettajien ja ty\u00f6paikkaohjaajien sosiokulttuurinen innostuminen ja innostaminen sek\u00e4 maahanmuuttajaopiskelijoiden oma innostuminen ja luottamus omaan osaamiseensa ovat avainasemassa maahanmuuttajataustaisten kotoutumisprosessissa, ammatillisen tutkinnon hankkimisessa ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n siirtymisess\u00e4.<\/p>\n

\u201d\u2026 ett\u00e4 he haluavat, ett\u00e4 he kaikki p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4t, ei niink\u00e4\u00e4n sit\u00e4 \u2026 kilpailu kuka meist\u00e4 on paras. Vaan se, ett\u00e4 me kaikki p\u00e4rj\u00e4t\u00e4\u00e4n \u2026\u201d<\/em> (opettaja Careeriasta)<\/p><\/blockquote>\n

Yhteis\u00f6llisen toiminnan kautta monet el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja yhteiskunnassa tarvittavat taidot kehittyv\u00e4t ja mahdollistavat erilaisten valmiuksien oppimista. Opiskelijahaastateltavat kokivat opintojen aikaisen vertaistuen, vuorovaikutuksellisen ja toiminnallisen opetuksen, ammatillisten valmiuksien kehittymisen ja saadut ty\u00f6el\u00e4m\u00e4kokemukset itselleen my\u00f6nteisin\u00e4. Hyv\u00e4 ilmapiiri ja luonteva yhteisty\u00f6 opiskelijoiden ja opettajien v\u00e4lill\u00e4 my\u00f6s vahvistivat sosiaalisten suhteiden ja verkostoitumisen mahdollisuuksia ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 varten. Siten opiskelijoiden kokemustiedon ja opettajien n\u00e4kemystiedon yhteinen jakaminen mahdollistaa toiminnan my\u00f6nteisen jatkuvuuden ja vahva tukiverkosto vahvistaa opiskelijoiden valmiuksia ja voimavaroja selviyty\u00e4 my\u00f6s haastavissa el\u00e4m\u00e4nvaiheissa ja -tilanteissa. Tavoitteissa onnistuminen on eri toimijoiden yhteisty\u00f6t\u00e4 ja yhteisty\u00f6ss\u00e4 on my\u00f6s yhteis\u00f6llisyyden ydin.<\/p>\n

Kirjallisuus<\/h2>\n

Ahonen-Coly S., Halme K., Hietalahti A., Lang T., R\u00e4ty M., Saari E. & Viinam\u00e4ki L. 2020. Maahanmuuttajaopiskelijan \u00e4\u00e4ni \u2212 n\u00e4k\u00f6kulmia opintoihin ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n Suomessa. Laurea-ammattikorkeakoulu, Laurea Julkaisut | Laurea Publications 155. Viitattu 4.1.2021 http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-951-799-599-3<\/a><\/p>\n

Aro, J. 2011. Yhteis\u00f6llisyys ja sosiaalinen side. Teoksessa Kangasunta, S. (toim.) 2011. Yksil\u00f6llinen yhteis\u00f6llisyys. Avaimia yhteis\u00f6llisyyden muutoksen ymm\u00e4rt\u00e4miseen. Tampere University Press. Viitattu 9.1.2021 http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-951-44-8383-7<\/a>, 35\u221260.<\/p>\n

Bengtsson, M. 2016. How to plan and perform a qualitative study using content analysis. NursingPlus Open. Vol. 2. Viitattu 7.1.2020 https:\/\/doi.org\/10.1016\/j.npls.2016.01.001, 8\u221214.<\/p>\n

Ferrarotti, F. 1981. On the Autonomy of the Biographical Method. Teoksessa Bertaux, D. (ed.) Biography and Society. The Life History Approach in the Social Sciences. California: Sage Publications, 19\u221227.<\/p>\n

Halme K., Hietalahti A., Lang T., R\u00e4ty M., Saari, E. & Viinam\u00e4ki L. 2020a. Tutkimuksen toteuttaminen. Teoksessa Ahonen-Coly, S., Halme, K., Hietalahti, A., Lang, T., R\u00e4ty, M., Saari, E. & Viinam\u00e4ki, L. 2020. Maahanmuuttajaopiskelijan \u00e4\u00e4ni \u2212 n\u00e4k\u00f6kulmia opintoihin ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n Suomessa. Laurea-ammattikorkeakoulu, Laurea Julkaisut | Laurea Publications 155. Viitattu 4.1.2021 http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-951-799-599-3<\/a>, 39\u221246.<\/p>\n

Halme K., Hietalahti A., Lang T., R\u00e4ty M. & Viinam\u00e4ki L. 2020b. Maahanmuuttajaopiskelijan \u00e4\u00e4ni n\u00e4k\u00f6kulmia opintoihin ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n Suomessa -tutkimus- ja kehitt\u00e4mishankkeen kontekstointi. Teoksessa Ahonen-Coly, S., Halme, K., Hietalahti, A., Lang, T., R\u00e4ty, M., Saari, E. & Viinam\u00e4ki, L. 2020. Maahanmuuttajaopiskelijan \u00e4\u00e4ni \u2212 n\u00e4k\u00f6kulmia opintoihin ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n Suomessa. Laurea-ammattikorkeakoulu, Laurea Julkaisut | Laurea Publications 155. Viitattu 4.1.2021 http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-951-799-599-3<\/a>, 22\u221238.<\/p>\n

Halme K., Hietalahti A., Lang T., R\u00e4ty M. & Viinam\u00e4ki L. 2020c. P\u00e4\u00e4telm\u00e4t ja kehitt\u00e4misehdotukset. Teoksessa Ahonen-Coly, S., Halme, K., Hietalahti, A., Lang, T., R\u00e4ty, M., Saari, E. & Viinam\u00e4ki, L. 2020. Maahanmuuttajaopiskelijan \u00e4\u00e4ni \u2212 n\u00e4k\u00f6kulmia opintoihin ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n Suomessa. Laurea-ammattikorkeakoulu, Laurea Julkaisut | Laurea Publications 155. Viitattu 4.1.2021 http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-951-799-599-3<\/a>, 138\u2212163.<\/p>\n

Halme K. & Saari, E. 2020. Rekisteriaineistokatsaus oppilaitoksittain. Teoksessa Ahonen-Coly, S., Halme, K., Hietalahti, A., Lang, T., R\u00e4ty, M., Saari, E. & Viinam\u00e4ki, L. 2020. Maahanmuuttajaopiskelijan \u00e4\u00e4ni \u2212 n\u00e4k\u00f6kulmia opintoihin ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n Suomessa. Laurea-ammattikorkeakoulu, Laurea Julkaisut | Laurea Publications 155. Viitattu 4.1.2021 http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-951-799-599-3<\/a>, 108\u2212120.<\/p>\n

Harders, L. 2018. Migration und Biographie. Mobile Leben beschreiben. Teoksessa Gehmacher, J., L\u00f6ffler, K. & Prager, K. \u00d6sterreichische Zeitschrift f\u00fcr Geschichtswissenschaften 3\/2018. Viitattu 8.1.2021 https:\/\/www.studienverlag.at\/buecher\/5684\/biografien-und-migrationenbiographies-and-migrations\/<\/p>\n

Hietalahti A., Lang T. & R\u00e4ty M. 2020. Opiskelijoiden kokemuksia oppilaitoksittain. Teoksessa Ahonen-Coly, S., Halme, K., Hietalahti, A., Lang, T., R\u00e4ty, M., Saari, E. & Viinam\u00e4ki, L. 2020. Maahanmuuttajaopiskelijan \u00e4\u00e4ni \u2212 n\u00e4k\u00f6kulmia opintoihin ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n Suomessa. Laurea-ammattikorkeakoulu, Laurea Julkaisut | Laurea Publications 155. Viitattu 11.1.2021 http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-951-799-599-3<\/a>, 48\u221286.<\/p>\n

Koulutuksen sukupuolen mukainen segregaatio 2020. THL. Viitattu 20.1.2021 https:\/\/thl.fi\/fi\/web\/sukupuolten-tasa-arvo\/tasa-arvon-tila\/koulutus-ja-kasvatus\/koulutuksen-sukupuolen-mukainen-segregaatio<\/p>\n

Kurki, L. 2000. Sosiokulttuurinen innostaminen. Muutoksen pedagogiikka. Tampere: Vastapaino.<\/p>\n

Kvale, S. 1996. InterViews. An Introduction to Qualitative Research Interviewing. California: Sage Publications.<\/p>\n

Lang, T., Saari, E. & Ahonen-Coly, S, 2020. 1 Johdanto. Teoksessa Ahonen-Coly, S., Halme, K., Hietalahti, A., Lang, T., R\u00e4ty, M., Saari, E. & Viinam\u00e4ki, L. 2020. Maahanmuuttajaopiskelijan \u00e4\u00e4ni \u2212 n\u00e4k\u00f6kulmia opintoihin ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n Suomessa. Laurea-ammattikorkeakoulu, Laurea Julkaisut | Laurea Publications 155. Viitattu 4.1.2021 http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-951-799-599-3<\/a>, 18\u221221.<\/p>\n

Lehtonen, H. 1990. Yhteis\u00f6. Jyv\u00e4skyl\u00e4: Vastapaino.<\/p>\n

Layder, D.1993. New Strategies in Social Research. An Introduction and Guide. Cambridge: Polity Press.<\/p>\n

Nieminen, T., Sutela, H. & Hannula, U. 2015. Ulkomaista syntyper\u00e4\u00e4 olevien ty\u00f6 ja hyvinvointi Suomessa 2014. Helsinki. Tilastokeskus. Viitattu 20.1.2021 https:\/\/www.stat.fi\/tup\/julkaisut\/tiedostot\/julkaisuluettelo\/yyti_uso_201500_2015_16163_net.pdf<\/a><\/p>\n

Roos, J.P. & Hoikkala, T. 1998. Esipuhe. Teoksessa J.P. Roos & T. Hoikkala, T. (toim.) El\u00e4m\u00e4npolitiikka. Tampere: Gaudeamus, 7\u201319.<\/p>\n

Sukupuolten tasa-arvo Suomessa 2018. Tilastokeskus. Viitattu 20.1.2021 http:\/\/www.stat.fi\/tup\/julkaisut\/tiedostot\/julkaisuluettelo\/yyti_sts_201800_2018_19722_net.pdf<\/a><\/p>\n

Suomen virallinen tilasto (SVT): V\u00e4est\u00f6rakenne [verkkojulkaisu]. ISSN=1797-5379. Vuosikatsaus 2019. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 10.1.2021]. Saantitapa: http:\/\/www.stat.fi\/til\/vaerak\/2019\/02\/vaerak_2019_02_2020-05-29_tie_001_fi.html<\/a><\/p>\n

Tervola, J. 2019. Pohjoismainen perhepolitiikka toimii my\u00f6s kotoutumispolitiikkana. Janus vol. 27 (1). Viitattu 15.1.2021 https:\/\/journal.fi\/janus\/article\/view\/74261\/40491, 88\u201393<\/p>\n

Viinam\u00e4ki, L. 1993. Viel\u00e4 sit\u00e4 vanhanakin voi opiskella. Tutkimus ty\u00f6voimapoliittisen intervention mahdollisuuksista. Ty\u00f6ministeri\u00f6. Ty\u00f6poliittinen tutkimus Nro 61. Helsinki.<\/p>\n

Viinam\u00e4ki, L. 2006. Havaintoja pohjoissuomalaisten nuorten koulutus- ja ty\u00f6markkinakansalaisuudesta 1990-luvulta. Teoksessa Pylkk\u00f6nen, M. & Ulvinen, V.-M. (toim.) TUHTI 2004. Pohjoinen nuorisoty\u00f6n, tutkimuksen ja hallinnon ulottuvuus. Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan elektronisia julkaisuja 4. Nuorisotutkimusverkosto. Viitattu 8.1.2021 http:\/\/jultika.oulu.fi\/files\/isbn9514280296.pdf, 19\u221237.<\/p>\n

Viinam\u00e4ki, L. 2020. Opettajien n\u00e4kemyksi\u00e4 ja kokemuksia oppilaitoksittain. Teoksessa Ahonen-Coly, S., Halme, K., Hietalahti, A., Lang, T., R\u00e4ty, M., Saari, E. & Viinam\u00e4ki, L. 2020. Maahanmuuttajaopiskelijan \u00e4\u00e4ni \u2212 n\u00e4k\u00f6kulmia opintoihin ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n Suomessa. Laurea-ammattikorkeakoulu, Laurea Julkaisut | Laurea Publications 155. Viitattu 11.1.2021 http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-951-799-599-3<\/a>, 88\u2212106.<\/p>\n

Viinam\u00e4ki, L. 2020. Kansallinen ja alueellinen tilastokatsaus. Teoksessa Ahonen-Coly, S., Halme, K., Hietalahti, A., Lang, T., R\u00e4ty, M., Saari, E. & Viinam\u00e4ki, L. 2020. Maahanmuuttajaopiskelijan \u00e4\u00e4ni \u2212 n\u00e4k\u00f6kulmia opintoihin ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n Suomessa. Laurea-ammattikorkeakoulu, Laurea Julkaisut | Laurea Publications 155. Viitattu 4.1.2021 http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-951-799-599-3<\/a>, 121\u2212137.<\/p>\n

Viinam\u00e4ki, L. 2021. Maahanmuuttajaopiskelijan \u00e4\u00e4ni -hankkeen maakunnittainen tilastokatsaus. K\u00e4sikirjoitus.<\/p>\n

 <\/p>\n

Liitetaulukko 1. <\/strong>Yksil\u00f6n toiminnan tutkimista ohjaava tutkimuskartta p\u00e4\u00e4tutkimusaineistoineen<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Liitetaulukko 2. <\/strong>Aineistojen keruuta, analysointia ja johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ohjaava \u201dkehikko\u201d.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

 <\/p>\n

[i]<\/a> \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Kiit\u00e4mme artikkelin kommentoinnista Laurea ammattikorkeakoulusta tutkijaryhm\u00e4\u00e4n kuuluvaa Minttu R\u00e4ty\u00e4<\/em>, joka ei ehtinyt muilta ty\u00f6kiireilt\u00e4\u00e4n osallistua artikkelin ty\u00f6st\u00e4miseen.<\/p>\n

[ii]<\/a> \u00a0\u00a0\u00a0 Koronapandemian vuoksi Opetushallituksen rahoittamille kes\u00e4ll\u00e4 2020 p\u00e4\u00e4ttyneille hankkeille my\u00f6nnettiin jatkoaikaa 31.12.2020 saakka.<\/p>\n

[iii]<\/a> \u00a0\u00a0 Tietosis\u00e4lt\u00f6: Maassa vakinaisesti vuoden lopussa asuva v\u00e4est\u00f6. L\u00e4hde: Tilastokeskus, 002_11ks_2018. Tiedot on poimittu 24.2.2020.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Miten yhteis\u00f6llisyys realisoituu maahanmuuttajaopiskelijan ammatillisissa opinnoissa? Opiskelija asettuu opiskellessaan monen toiminta-areenan v\u00e4limaastoon: kotiin, perhe- ja kaveripiiriin sek\u00e4 oppilaitokseen opiskelijaryhmineen ja -verkostoineen ja ty\u00f6harjoittelupaikkoineen.<\/p>\n","protected":false},"author":202,"featured_media":2924,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[684178,110187],"tags":[684183,684181,350872,6761,31084],"class_list":["post-2978","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-1-2021","category-teema-artikkeli","tag-ammatillinen-koulutus","tag-kotiutuminen","tag-maahanmuuttaja","tag-opiskelu","tag-tyoelama"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2021\/01\/Viinamaki-et-al-teema-artikkeli-1-2021.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-M2","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2978","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/202"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2978"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2978\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3000,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2978\/revisions\/3000"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2924"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2978"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2978"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2978"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}