{"id":3008,"date":"2021-02-02T13:28:46","date_gmt":"2021-02-02T11:28:46","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=3008"},"modified":"2021-02-05T08:27:04","modified_gmt":"2021-02-05T06:27:04","slug":"tyon-muotoilulla-yhteisollisyytta-etasote-hankkeessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2021\/02\/02\/tyon-muotoilulla-yhteisollisyytta-etasote-hankkeessa\/","title":{"rendered":"Ty\u00f6n muotoilulla yhteis\u00f6llisyytt\u00e4\u00a0Et\u00e4Sote\u00a0-hankkeessa\u00a0"},"content":{"rendered":"

Sari Arolaakso,\u00a0<\/em>TtM<\/em>, lehtori, Osallisuus ja toimintakyky, vanhusty\u00f6, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n

Marjukka\u00a0<\/em>Rasa<\/em>, YTT, lehtori, Osallisuus ja toimintakyky, sosiaaliala, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n

Anne Puro,\u00a0<\/em>PsM<\/em>, Ty\u00f6- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologi, lehtori, Tulevaisuuden terveyspalvelut,\u00a0Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n

PDF-tiedosto<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

Et\u00e4Sote-hanke et\u00e4palveluosaamisen ja et\u00e4ty\u00f6skentelyn kehitt\u00e4j\u00e4n\u00e4<\/h2>\n

Lapin alueella kuntoutus-, sosiaali-, hoito- ja vanhusty\u00f6t\u00e4 tekev\u00e4t mikro- ja pk-yritykset joutuivat uuteen tilanteeseen kev\u00e4\u00e4n 2020 COVID-19-pandemian aikana. Perinteinen, asiakkaan kanssa samassa fyysisess\u00e4 tilassa teht\u00e4v\u00e4n ty\u00f6n toteuttaminen ei ollut mahdollista ja oli mietitt\u00e4v\u00e4 uusia toimintatapoja tuottaa palveluita asiakkaille.\u00a0My\u00f6s Lapin alueen pitk\u00e4t v\u00e4limatkat ja kest\u00e4v\u00e4n kehityksen vaatimukset luovat tarpeen kehitt\u00e4\u00e4 kuntoutus-, sosiaali-, hoito- ja vanhusty\u00f6h\u00f6n uudenlaisia toimintatapoja, joissa tietotekniset ja teknologiset ratkaisut ovat parhaalla mahdollisella tavalla yhdistetty alakohtaisiin ammatillisiin vaatimuksiin. Uudenlaiset toimintatavat vaikuttavat ty\u00f6n tekemisen reunaehtoihin ja ty\u00f6yhteis\u00f6jen toimintaan.<\/p>\n

Palveluiden digitalisoituminen ja terveysteknologian kehitys luovat osaamistarpeita sosiaali- ja terveysalalle ja muuttavat alalla\u00a0toimivien ty\u00f6t\u00e4\u00a0(Raatikainen 2016). T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 organisaatioilta ja henkil\u00f6st\u00f6lt\u00e4 jatkuvaa uudistumista jokaisella toiminnan tasolla (STM 2016). Teknologisten ratkaisujen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto edellytt\u00e4\u00e4 uudenlaista osaamista muun muassa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4\u00e4n tekniikkaan liittyen. Teknist\u00e4 tukea on oltava saatavilla niin ty\u00f6ntekij\u00f6ille kuin asiakkaille (Salminen ym. 2016, Vuononvirta 2011). Uudenlaisten palveluiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto on monimutkainen ja haasteellinen prosessi, jossa on huomioitava monia yksil\u00f6\u00f6n, teknologiaan ja organisaatioon liittyvi\u00e4 muuttujia (Vuononvirta 2016, 25). Lis\u00e4ksi tulevaisuudessa digitaaliset kommunikointitaidot ja yhteisty\u00f6taidot kasvattavat merkityst\u00e4\u00e4n (OPH 2019). Et\u00e4palveluissa tapahtuva vuorovaikutus edellytt\u00e4\u00e4kin uudenlaisen toiminta- ja vuorovaikutuskulttuurin haltuunottoa (Moser\u00a02013). T\u00e4m\u00e4 koskee asiakasty\u00f6n toteuttamisen ohella koko ty\u00f6yhteis\u00f6\u00e4, jonka toimintaa t\u00e4ytyy rakentaa ja muotoilla uudella tavalla.<\/p>\n

Ajankohtaisiin kehitys- ja osaamistarpeisiin vastattiin Lapin ammattikorkeakoulun Et\u00e4palveluosaaminen Lapin sote-alan mikro- ja pk-yrityksille (Et\u00e4Sote) -hankkeella. Hankkeen p\u00e4\u00e4tavoitteena oli edist\u00e4\u00e4 COVID-19-pandemian vuoksi uusiin haasteisiin joutuneiden hankkeen kohdeyritysten s\u00e4hk\u00f6isten ja et\u00e4palveluiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa sek\u00e4 niihin liittyv\u00e4\u00e4 osaamista. Hankkeen valmisteluvaiheessa kohderyhm\u00e4lle tehdyn kyselyn perusteella osaamisvajetta n\u00e4htiin olevan erityisesti et\u00e4palveluissa tapahtuvassa vuorovaikutusosaamisessa.<\/p>\n

Et\u00e4Sote\u00a0-hankkeessa et\u00e4palveluosaamiseen liittyvill\u00e4 koulutuksilla ja ohjauksella lis\u00e4ttiin palveluntuottajien joustavuutta, ketteryytt\u00e4 ja valmiuksia toimia muutostilanteessa ja uudenlaisten palveluiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notossa. Hankkeessa ennakoitiin my\u00f6s tulevaisuuden ep\u00e4varmuutta, mahdollisia uusia poikkeustilanteita, joissa kansalaisille tulee turvata sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus.<\/p>\n

Hankkeessa toteutettiin syksyn 2020 aikana viisi sis\u00e4ll\u00f6llisesti erilaista webinaari-, klinikka-, ja ohjauskokonaisuutta et\u00e4palveluiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoon liittyvien teemojen mukaisesti. Webinaarit, klinikat ja ohjaus toteutettiin hy\u00f6dynt\u00e4en Lapin ammattikorkeakoulun et\u00e4opetuksessa k\u00e4ytett\u00e4vi\u00e4 sovelluksia.\u00a0\u00a0Webinaarien sis\u00e4ll\u00f6t rakentuivat tietosuojan ja tietoturvan, erilaisten teknologisten ratkaisujen ja sovellusten, et\u00e4ohjaukseen liittyv\u00e4n osaamisen, ty\u00f6n uudelleen muotoilun sek\u00e4 muutostilanteissa tapahtuvan ty\u00f6n organisoinnin ja johtamisen teemoista. Webinaarien kautta hankkeeseen osallistujat saivat tietoa ja ohjausta et\u00e4palveluosaamiseen liittyviin ajankohtaisiin kysymyksiin. Webinaarit tallennettiin my\u00f6hemp\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 varten katsottaviksi hankkeen kotisivuille.\u00a0Vallinneen koronatilanteen vuoksi hanke toteutettiin kokonaisuudessaan et\u00e4n\u00e4 ja et\u00e4yhteyksi\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4en.<\/p>\n

Et\u00e4ty\u00f6n vaikutuksia ty\u00f6yhteis\u00f6jen toimintaan<\/h2>\n

Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on jo vuosikymmenten ajan ollut meneill\u00e4\u00e4n voimakkaita muutoksia, jotka COVID-19-pandemia teki konkreettisesti n\u00e4kyviksi. Poikkeustilanne toi selke\u00e4sti esille toimintaymp\u00e4rist\u00f6n muutosten ennakoinnin ja mukautumisvalmiuden merkityksen yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Ty\u00f6yhteis\u00f6iss\u00e4 on vahvistettava valmiuksia kohdata nopeita muutoksia, h\u00e4iri\u00f6it\u00e4 ja kriisej\u00e4 sek\u00e4 kyett\u00e4v\u00e4 joustavasti mukauttamaan toimintaa muuttuvissa olosuhteissa.\u00a0 Et\u00e4ty\u00f6 on erilainen ty\u00f6n tekemisen tapa, jonka mahdollisuuksia ja ominaispiirteit\u00e4 kannattaa avoimesti tutkia ja hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Et\u00e4ty\u00f6n tekemiseen liittyy ajallinen ja paikallinen jousto. Yleisesti et\u00e4ty\u00f6 m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4asiallisen ty\u00f6paikan ulkopuolella toteutuvaksi ty\u00f6ksi ja ty\u00f6j\u00e4rjestelyksi. Et\u00e4ty\u00f6h\u00f6n siirtyminen on vaatinut ty\u00f6ntekij\u00f6ilt\u00e4 vahvaa itseohjautuvuutta ja my\u00f6s mahdollistanut ty\u00f6n muotoilun uudella tavalla. Digitaalitekniikka antaa mahdollisuuden sek\u00e4 samanaikaiseen ett\u00e4 eriaikaiseen ty\u00f6skentelyyn osana erilaisia yhteis\u00f6j\u00e4. T\u00e4m\u00e4 luo uudenlaista ty\u00f6aikakulttuuria, erilaisia ty\u00f6tilaratkaisuja ja my\u00f6s ty\u00f6yhteis\u00f6llisi\u00e4 muotoja. (Alasoini\u00a02015.)\u00a0Asiakkaille suunnatuissa et\u00e4palveluissa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n erilaisia et\u00e4teknologioihin rakennettuja sovelluksia, joiden k\u00e4ytt\u00f6 tavoitteellisessa asiakkaan ja ammattilaisen v\u00e4lisess\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 vaatii vahvaa et\u00e4palveluosaamista ja my\u00f6s asiakkaalta teknologisia valmiuksia\u00a0sek\u00e4\u00a0osaamista et\u00e4palveluiden k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n\u00e4. (Salminen ym. 2016.)<\/p>\n

Et\u00e4ty\u00f6n tekeminen samanaikaisesti sek\u00e4 haastaa ett\u00e4 tukee ty\u00f6ntekij\u00f6iden yksil\u00f6llisi\u00e4 toimintatapoja. Et\u00e4ty\u00f6v\u00e4lineiden k\u00e4ytt\u00f6 vaatii keskittymist\u00e4 kuulemiseen ja kuuntelemiseen visuaalisen informaation ja nonverbaalisen viestinn\u00e4n hy\u00f6dynt\u00e4misen j\u00e4\u00e4dess\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4lle tai jopa kokonaan pois. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 et\u00e4ty\u00f6yhteis\u00f6jen toimintaa virtuaalisissa kohtaamisissa tulisi kehitt\u00e4\u00e4 monimuotoisemmaksi erilaisia elementtej\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n

Aika ja paikka saattavat muodostua kuormittaviksi tekij\u00f6iksi et\u00e4ty\u00f6ss\u00e4. Kun fyysisi\u00e4 siirtymisi\u00e4 ty\u00f6tilasta toiseen ei ole ja virtuaaliset tapaamiset usein ajoittuvat tiiviisti per\u00e4kk\u00e4in tai jopa osittain p\u00e4\u00e4llekk\u00e4in, muodostuu ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4 helposti tauottomaksi putkeksi. Kognitiivisen kuormittumisen v\u00e4hent\u00e4minen vaatii oman ty\u00f6n hyv\u00e4\u00e4 suunnittelua ja my\u00f6s ty\u00f6yhteis\u00f6n yhteisi\u00e4 sopimuksia, jotka mahdollistavat esimerkiksi ty\u00f6n tauottamisen.<\/p>\n

Et\u00e4ty\u00f6n tekeminen haastaa jokaisen et\u00e4ty\u00f6yhteis\u00f6n j\u00e4senen toimimaan tehokkaasti ja tuloksellisesti. Et\u00e4ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 ei muodostu samalla tavalla ep\u00e4virallisia kohtaamisia kuin ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4. Asioiden syvent\u00e4minen ja pohtiminen tapahtuu enemm\u00e4n itsen\u00e4isesti ja yksil\u00f6keskeisesti jokaisen omalla et\u00e4ty\u00f6pisteell\u00e4 kuin ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 tapahtuvissa kasvokkaisissa, satunnaisissa ja suunnitelluissa kohtaamisissa.<\/p>\n

Ty\u00f6n muotoilulla yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 ja hyvinvointia et\u00e4ty\u00f6h\u00f6n<\/h2>\n

Ty\u00f6n muotoilu on ty\u00f6ntekij\u00e4n omaehtoista ty\u00f6n vaatimusten ja voimavarojen muotoilua ty\u00f6h\u00f6n liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi ja optimoimiseksi (Tims,\u00a0Bakker\u00a0&\u00a0Derks\u00a02012). Vastakohtana pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n muutoksiin reagoimiselle tai niiden toteamiselle ty\u00f6n muotoilun voidaan katsoa k\u00e4sitt\u00e4v\u00e4n muutosten luomisen tai alulle saattamisen ty\u00f6ss\u00e4.\u00a0\u00a0Ty\u00f6n muotoilu voi olla ty\u00f6teht\u00e4vien ajallisten ja fyysisten rajojen muokkausta, vuorovaikutussuhteiden muotoilua tai kognitiivista muotoilua.\u00a0Ty\u00f6n muotoilun kysymykset ovat keskeisi\u00e4 et\u00e4ty\u00f6ss\u00e4 ja\u00a0ne ovat\u00a0yhteydess\u00e4 muun muassa ty\u00f6ntekij\u00e4n kokemaan ty\u00f6n hallinnan ja oman pystyvyyden tunteisiin. Ty\u00f6n merkityksellisyyden kokemus ja ty\u00f6ntekij\u00e4n identiteetti voivat ty\u00f6n muotoilun vaikutuksesta vahvistua my\u00f6nteisesti. Ty\u00f6n muotoilun mahdollistaminen ja siin\u00e4 onnistuminen heijastuvat my\u00f6nteisesti ty\u00f6hyvinvoinnin kokemuksiin.\u00a0\u00a0(Wrzesniewski,\u00a0LoBuglio,\u00a0Dutton\u00a0& Berg 2013.)<\/p>\n

Ty\u00f6n vaativuus syntyy sek\u00e4 ty\u00f6st\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n ett\u00e4 toimintaymp\u00e4rist\u00f6n asettamista vaatimuksista. \u00a0Ty\u00f6n laajentunut toimintaymp\u00e4rist\u00f6 voi olla mahdollisuus, joka lis\u00e4\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4n hyvinvointia, jos ty\u00f6yhteis\u00f6n toimijat hallitsevat ty\u00f6n toimintaymp\u00e4rist\u00f6n kompleksisuustekij\u00e4t. \u00a0Jos ty\u00f6n laajentuneen toimintaymp\u00e4rist\u00f6n kuormitustekij\u00e4t ovat hallitsemattomia, ne voivat olla uhka ty\u00f6hyvinvoinnille. (Koroma,\u00a0Hyrkk\u00e4nen\u00a0& Vartiainen 2014.)\u00a0<\/strong><\/p>\n

Kun perinteiset ty\u00f6yhteis\u00f6t muuttuvat ja ty\u00f6n tekemisen tavat moninaistuvat paikan, ajan ja yhteis\u00f6llisyyden muotojen suhteen, on kiinnitett\u00e4v\u00e4 erityist\u00e4 huomiota uudenlaisen yhteis\u00f6llisyyden syntymiseen ja kehittymiseen. Fyysisesti yhdess\u00e4 toimiva ty\u00f6yhteis\u00f6 on mahdollistanut sosiaalisen yhteenkuulumisen tunteen syntymisen ja yhteinen ty\u00f6tila on vahvistanut yhteis\u00f6llisyyden kehittymist\u00e4. Kun toimitaan fyysisesti eri paikoissa ja tehd\u00e4\u00e4n ty\u00f6t\u00e4 osittain my\u00f6s eri aikoina, ryhmien kiinteys ja yhteisty\u00f6tavat muuttuvat. Ty\u00f6yhteis\u00f6iss\u00e4 on mietitt\u00e4v\u00e4 uusia tapoja yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6iden sitoutumista, hyvinvointia ja sosiaalisen yhteenkuulumisen tunnetta. (Koivisto & Vartiainen 2008.)<\/p>\n

Kun ty\u00f6n tekeminen hajaantuu erilaisiin verkostoihin ja virtuaalisiin vuorovaikutussuhteisiin useissa rinnakkaisissa digitaalisissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6iss\u00e4, tarvitaan mahdollisuuksia l\u00e4sn\u00e4olon kokemiseen ja luottamussuhteiden vahvistamiseen. Matalan kynnyksen kommunikoinnilla ja keskin\u00e4isen luottamuksen rakentamisella voidaan edist\u00e4\u00e4 uudenlaisen yhteis\u00f6llisyyden kehittymist\u00e4. On varmistettava operatiivisen ty\u00f6ajan eli p\u00e4ivitt\u00e4isten ty\u00f6teht\u00e4vien tekemisen rinnalle tila reflektiiviselle ja sosiaaliselle ajalle. Reflektiivinen aika antaa mahdollisuuden kehitt\u00e4\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6n toimintaa yhteisen ajattelun kautta. Virallisten et\u00e4kokousten rinnalle voidaan luoda et\u00e4foorumeja, joissa voidaan vapaamuotoisemmin keskustella asioista, jakaa kokemuksia ja ajatuksia, tarvittaessa antaa ja saada tukea sek\u00e4 ideoida uutta. Ty\u00f6ntekij\u00f6iden v\u00e4list\u00e4 luottamusta ja yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 voidaan vahvistaa j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tilaa my\u00f6s sosiaaliselle ajalle, joka mahdollistaa kohtaamisen, suhteiden lujittamisen ja toisten ymm\u00e4rt\u00e4misen. N\u00e4it\u00e4 ep\u00e4virallisia foorumeja tarvitaan sosiaalisen l\u00e4sn\u00e4olon ja yhteis\u00f6llisyyden kokemusten vahvistamiseksi.\u00a0\u00a0Esimerkiksi et\u00e4kahvittelut, tarinointituokiot tai virtuaaliset ideariihet rakentavat luottamusta ja psykologista turvallisuutta.<\/p>\n

Koroma (2019) on todennut eri paikoissa, eri aikoina ja teknologiav\u00e4litteisesti ty\u00f6skentelyn lis\u00e4nneen yhteisty\u00f6n vaativuutta. T\u00e4t\u00e4 kuormittavuutta\u00a0on pyritty\u00a0ratkaisemaan erilaisia yksil\u00f6llisi\u00e4 ja yhteisi\u00e4 stressinhallintastrategioita k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4. Yksil\u00f6lliset stressinhallintakeinot liittyv\u00e4t\u00a0usein\u00a0aikatauluttamiseen, joustaviin ty\u00f6tapoihin, omien teht\u00e4vien mukauttamiseen, ty\u00f6n sopeuttamiseen yhteisty\u00f6n tarpeita vastaavaksi sek\u00e4\u00a0multipresence-toimintaan\u00a0(esimerkiksi\u00a0s\u00e4hk\u00f6postiviestittely\u00a0virtuaalikokousten aikana).\u00a0Yhteisen\u00e4 stressinhallintakeinona toimii\u00a0ty\u00f6yhteis\u00f6n\u00a0toimintatavoista\u00a0sopiminen, mik\u00e4 edist\u00e4\u00e4\u00a0turvallisen ilmapiirin ja yhteisen ajattelutavan kehittymist\u00e4. (Koroma 2019.)<\/p>\n

Ty\u00f6n muotoilu\u00a0yhdess\u00e4\u00a0edist\u00e4\u00e4 tiimin ty\u00f6ilmapiiri\u00e4, jolloin yksil\u00f6n ty\u00f6h\u00f6n sitoutuminen vahvistuu ja tiimisuoriutumisen paraneminen mahdollistuu. Ty\u00f6h\u00f6n sitoutuneet ty\u00f6ntekij\u00e4t toisaalta kykenev\u00e4t tehostamaan tiimin tuottavuutta erityisesti ty\u00f6t\u00e4\u00e4n muotoilevissa tiimeiss\u00e4. Onkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 edist\u00e4\u00e4 ty\u00f6n muotoilun mahdollisuuksia sek\u00e4 yksil\u00f6- ett\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6- ja tiimitasolla. (M\u00e4kikangas ym. 2016). My\u00f6s\u00a0Timsin,\u00a0Bakkerin,\u00a0Derksin\u00a0ja Van\u00a0Rhenenin\u00a0(2013) mukaan ty\u00f6n muotoilun kautta vahvistuvat koko tiimin kokema ty\u00f6n ilo ja sit\u00e4 kautta my\u00f6s tiimin suoritus.<\/p>\n

Konkreettisina ty\u00f6n muotoilun mahdollisuuksina voi\u00a0tarkastella\u00a0et\u00e4ty\u00f6h\u00f6n liittyvien fyysisten tai ajallisten rajojen muuttamista.\u00a0Ty\u00f6teht\u00e4vi\u00e4 on mahdollista lis\u00e4t\u00e4, kohdentaa tai jopa j\u00e4tt\u00e4\u00e4 pois\u00a0priorisoimalla ja sopimalla yhteisesti ty\u00f6yhteis\u00f6n kanssa. Ty\u00f6ntekij\u00e4 voi my\u00f6s s\u00e4\u00e4dell\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4n k\u00e4ytetty\u00e4 aikaa ja vaivaa.\u00a0Omaa ty\u00f6t\u00e4 aikatauluttamalla, rytmitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ja tauottamalla tunne omasta autonomisuudesta vahvistuu\u00a0heijastuen my\u00f6s ty\u00f6hyvinvoinnin kokemuksiin my\u00f6nteisesti.\u00a0Ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 voidaan sopia\u00a0keskittymist\u00e4 vaativia ty\u00f6teht\u00e4vi\u00e4\u00a0varten\u00a0keskeytysvapaata\u00a0offline-aikaa ja\u00a0toisaalta tietyt ajankohdat,\u00a0jolloin\u00a0ty\u00f6ntekij\u00f6iden\u00a0olisi hyv\u00e4 olla toistensa tavoitettavissa\u00a0reaaliaikaista keskustelua varten.<\/p>\n

Ty\u00f6ntekij\u00f6iden on teht\u00e4v\u00e4 my\u00f6s omaa arviointia sen suhteen, kuinka\u00a0t\u00e4rke\u00e4t\u00e4 on olla saavutettavissa eri viestint\u00e4v\u00e4lineiden kautta ja kuinka heid\u00e4n tulee priorisoida saapuva informaatio suhteessa muihin ty\u00f6teht\u00e4viin.\u00a0Et\u00e4ty\u00f6 ja uudet teknologiset v\u00e4lineet mahdollistavat ty\u00f6n suunnittelun\u00a0toisella tavalla kuin aiemmin.\u00a0Viesteihin ja asioihin reagoimista voi siirt\u00e4\u00e4 itselle paremmin sopivaan ajankohtaan, mit\u00e4 ei kasvokkain tapahtuvissa vuorovaikutustilanteissa aina voi tehd\u00e4.\u00a0Eri kommunikaatiokanavat voivat my\u00f6s asettua reagointinopeuden m\u00e4\u00e4rittelyss\u00e4 eri tasoille.\u00a0(Wajcman\u00a0& Rose 2011.)\u00a0\u00a0<\/strong><\/p>\n

Ty\u00f6ntekij\u00e4t voivat\u00a0my\u00f6s\u00a0muotoilla ty\u00f6t\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4ll\u00e4 uudelleen ty\u00f6n suorittamiseen liittyv\u00e4n keskin\u00e4isen vuorovaikutuksen\u00a0rajaviivoja.\u00a0T\u00e4m\u00e4 voi koskea ty\u00f6suhteiden luomista ja yll\u00e4pit\u00e4mist\u00e4, sosiaalisen ajan lis\u00e4\u00e4mist\u00e4\u00a0tiettyjen ty\u00f6kavereiden kanssa\u00a0tai kontaktien v\u00e4hent\u00e4mist\u00e4\u00a0ja v\u00e4ltt\u00e4mist\u00e4 joidenkin kanssa.\u00a0Avoin\u00a0keskustelu ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 vallitsevista normeista ja odotuksista mahdollistaa\u00a0yhteisen sopimisen ja yhten\u00e4iset k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t\u00a0yhteisty\u00f6n tekemiselle.\u00a0\u00a0\u00a0Yhteis\u00f6llisyyden vahvistamiseksi yhteisen ajan priorisointia tarvitaan, mutta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 my\u00f6s yhteisesti\u00a0sovittujen asioiden rinnalla\u00a0sallia\u00a0vapaus yksil\u00f6llisiin, spontaaneihin ratkaisuihin ja vuorovaikutuksen tapoihin.\u00a0Tarvitaan erilaisia, rinnakkaisia ja vaihtoehtoisia vuorovaikutuskanavia, jotka tukevat dialogisuuden kehittymist\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 my\u00f6s et\u00e4ty\u00f6n aikana.<\/p>\n

Ty\u00f6t\u00e4 voi muotoilla\u00a0tarkastelemalla\u00a0ty\u00f6h\u00f6n liittyvi\u00e4 kognitiivisia rajoja, joiden\u00a0kautta luodaan\u00a0merkityksi\u00e4 ja tarkoitus ty\u00f6lle. Kognitiivinen\u00a0muotoilu liittyy siihen, miten ty\u00f6ntekij\u00e4 havaitsee ja tulkitsee ty\u00f6teht\u00e4vi\u00e4ns\u00e4, ty\u00f6n kohdetta tai ty\u00f6h\u00f6n liittyvi\u00e4 ihmissuhteita.\u00a0Ty\u00f6ntekij\u00e4 voi joko yksin tai kollegoidensa kanssa pohtia, mik\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 on itselle t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ja miksi.\u00a0Ty\u00f6ss\u00e4 tapahtuneiden muutosten my\u00f6t\u00e4 my\u00f6s ty\u00f6n mieli ja merkitys\u00a0ovat\u00a0mahdollisesti muuttuneet.\u00a0T\u00e4llaisen tarkastelun ja\u00a0siihen\u00a0kytkeytyv\u00e4n\u00a0ty\u00f6n\u00a0muotoilun kautta ty\u00f6lle voi l\u00f6yty\u00e4 uudenlaisia\u00a0merkityksi\u00e4 ja ty\u00f6n mielekkyyden kokemus voi vahvistua.<\/p>\n

Ty\u00f6ajan, ty\u00f6tilojen ja ty\u00f6tapojen muotoilun keinoin voidaan vaikuttaa\u00a0ty\u00f6hyvinvointiin sek\u00e4 ty\u00f6n tehokkuuteen ja tuottavuuteen.\u00a0Tauottamalla ty\u00f6aikaa oman vireystilan mukaan tai valitsemalla ty\u00f6teht\u00e4vien suorittamiseen kulloinkin mahdollisimman sopivan\u00a0ty\u00f6tilan\u00a0voi vaikuttaa omaan ty\u00f6tyytyv\u00e4isyyteens\u00e4 ja jaksamiseensa. Ty\u00f6tilojen tarkastelu sen mukaan, ovatko ne energisoivia, rauhoittavia ja keskittymist\u00e4 helpottavia vai voimavaroja vievi\u00e4,\u00a0on keskeinen osa oman ty\u00f6n muotoilua. Ty\u00f6tiloja kannattaakin my\u00f6s et\u00e4ty\u00f6ss\u00e4 kokeilla ja vaihdella ty\u00f6teht\u00e4vien mukaan.\u00a0\u00a0Ty\u00f6tiloja voi tarkastella\u00a0kuormittumisen, keskeytysten ja palautumisen n\u00e4k\u00f6kulmista. Ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 kannattaa\u00a0esimerkiksi\u00a0pohtia, mink\u00e4laiset\u00a0et\u00e4ty\u00f6skentelytilat ja -v\u00e4lineet\u00a0toimivat eri tilanteissa ja eri ty\u00f6teht\u00e4viss\u00e4.\u00a0My\u00f6s erilaisten ty\u00f6teht\u00e4vien kohdalla voi olla havaittavissa eroja sen suhteen, tuovatko vai viev\u00e4tk\u00f6 ne energiaa. Ty\u00f6n muotoilun keinoin voi\u00a0l\u00f6yt\u00e4\u00e4 esimerkiksi oman vireystilan mukaisesti sopivan ajankohdan\u00a0tai toisenlaisen tavan\u00a0tehd\u00e4 ne eniten energiaa ja voimia viev\u00e4t teht\u00e4v\u00e4t.<\/p>\n

Kognitiivisen ergonomian huomioiminen\u00a0et\u00e4ty\u00f6n tekemisen yhteydess\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4\u00a0liiallisen kuormittumisen ehk\u00e4isemiseksi. Kognitiivisella\u00a0ergonomialla tarkoitetaan ty\u00f6n, ty\u00f6v\u00e4lineiden, ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6jen ja ty\u00f6tapojen yhteensovittamista\u00a0ty\u00f6ntekij\u00e4n tiedonk\u00e4sittelykykyjen ja \u2013rajoitusten kanssa. Vaikka kognitiivinen kuormittuminen on aina yksil\u00f6llist\u00e4, on joitakin keskeisi\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmia, joita on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6iss\u00e4 yhdess\u00e4kin pohtia.\u00a0Olennaista\u00a0on\u00a0tarkastella h\u00e4iri\u00f6iden v\u00e4hent\u00e4mist\u00e4, keskeytysten hallintaa ja tietotulvan hillitsemist\u00e4: mink\u00e4laisin signaalein\u00a0viestimme keskittymist\u00e4 vaativasta ty\u00f6skentelyst\u00e4, miten annamme ty\u00f6rauhan kollegalle,\u00a0miten keskeyt\u00e4mme viisaasti,\u00a0milloin ja miten olemme tavoitettavissa,\u00a0mit\u00e4 sovimme erilaisista viestint\u00e4kanavien k\u00e4yt\u00f6st\u00e4?<\/p>\n

Ty\u00f6n muotoilu vaatii vastuunottamista ja itsens\u00e4 johtamisen taitoa, mik\u00e4 voi tuottaa kuormittumista ilman selkeit\u00e4 yhteisi\u00e4 sopimuksia riitt\u00e4vien ty\u00f6suoritusten rajoista (Toivanen ym. 2016).\u00a0Itsens\u00e4 johtamisen rinnalla tarvitaankin vahvaa yhdess\u00e4 ohjautumista. Ty\u00f6yhteis\u00f6iss\u00e4 on kyett\u00e4v\u00e4 sopimaan yhteisi\u00e4 toimintatapoja my\u00f6s ty\u00f6n muotoilun suhteen.<\/p>\n

Lopuksi<\/h2>\n

Et\u00e4Sote\u00a0-hanke\u00a0tuotti\u00a0kohdeyritysten\u00a0ty\u00f6ntekij\u00f6ille\u00a0osaamista\u00a0et\u00e4palveluissa tapahtuvaan vuorovaikutukseen sek\u00e4 toimintatapojen kehitt\u00e4miseen.\u00a0My\u00f6s hanketiimin\u00a0osaaminen et\u00e4ty\u00f6skentelyyn\u00a0lis\u00e4\u00e4ntyi, koska\u00a0yhteinen ty\u00f6skentely toteutettiin\u00a0kokonaan\u00a0et\u00e4yhteyksien avulla\u00a0ja hanketiimi muodosti et\u00e4ty\u00f6yhteis\u00f6n. Hanketiimille kertyi\u00a0kokemuksia erilaisista\u00a0digitaalisia alustoja ja ty\u00f6v\u00e4lineit\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4vist\u00e4\u00a0toimintatavoista.\u00a0Hankety\u00f6skentely\u00a0eteni\u00a0tehokkaasti,\u00a0vaikkei hankkeen\u00a0aikana\u00a0tavattu fyysisiss\u00e4 tiloissa\u00a0samanaikaisesti\u00a0eik\u00e4 osa hanketiimin j\u00e4senist\u00e4 ollut tavannut toisiaan aiemmin.\u00a0Et\u00e4ty\u00f6skentelyn sujuminen\u00a0edellytti\u00a0yhdess\u00e4 sovittua selke\u00e4\u00e4 rakennetta ja aikataulutusta.\u00a0\u00a0Et\u00e4ty\u00f6yhteis\u00f6n vet\u00e4j\u00e4ll\u00e4\u00a0on\u00a0t\u00e4rke\u00e4 rooli huolehtia siit\u00e4, ett\u00e4 et\u00e4n\u00e4\u00a0teht\u00e4v\u00e4n ty\u00f6n\u00a0eri osaset liittyv\u00e4t synkronisesti toisiinsa ja muodostavat n\u00e4in isomman kokonaisuuden.<\/p>\n

Et\u00e4ty\u00f6yhteis\u00f6\u00a0vaatii ty\u00f6ntekij\u00f6ilt\u00e4\u00e4n\u00a0erilaisten n\u00e4k\u00f6kulmien\u00a0avointa\u00a0esille\u00a0tuomista, yhteist\u00e4\u00a0pohdintaa ja yhteensovittamista yhteisen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n saavuttamiseksi.\u00a0Ty\u00f6ntekij\u00f6iden aktiivinen osallistuminen\u00a0ja sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin edist\u00e4v\u00e4t\u00a0ty\u00f6yhteis\u00f6n toimintaa.\u00a0Ty\u00f6teht\u00e4vi\u00e4 varten sovituista ajoista ja paikoista on pidett\u00e4v\u00e4\u00a0kiinni.\u00a0Vastaavasti et\u00e4ty\u00f6 mahdollistaa ty\u00f6ntekij\u00e4lle\u00a0tietyiss\u00e4\u00a0rajoissa\u00a0yksil\u00f6llisten\u00a0ratkaisujen tekemisen\u00a0sek\u00e4\u00a0jouston\u00a0ajan,\u00a0paikan ja ty\u00f6tapojen suhteen. Et\u00e4ty\u00f6yhteis\u00f6n toiminta\u00a0rakentuu\u00a0ty\u00f6ntekij\u00f6iden\u00a0ja\u00a0ty\u00f6yhteis\u00f6n v\u00e4lisess\u00e4 vuorovaikutteisessa prosessissa.\u00a0Merkityksellisi\u00e4 ovat selkeiden\u00a0sek\u00e4\u00a0kullekin et\u00e4ty\u00f6yhteis\u00f6lle sopivien ratkaisujen luominen ja kehitt\u00e4minen.\u00a0Tulevaisuuden ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00a0pelkk\u00e4 digitaalisen v\u00e4lineen haltuunotto ja hy\u00f6dynt\u00e4minen ei ole riitt\u00e4v\u00e4 tarkastelukulma\u00a0ty\u00f6yhteis\u00f6jen\u00a0muuttuessa yh\u00e4 enemm\u00e4n et\u00e4ty\u00f6yhteis\u00f6iksi.\u00a0Keski\u00f6ss\u00e4 tulee olemaan et\u00e4ty\u00f6yhteis\u00f6jen\u00a0ja\u00a0niiden\u00a0j\u00e4senten\u00a0toimintamallien ja\u00a0-tapojen\u00a0arviointi\u00a0ja\u00a0kehitt\u00e4minen\u00a0vastaamaan\u00a0tilannekohtaisia tarpeita.<\/p>\n

Et\u00e4Sote-hankkeessa tuotettu materiaali ja webinaarien tallenteet ovat katsottavissa hankkeen kotisivuilla\u00a0(www.lapinamk.fi\/etasote<\/a>).<\/p>\n

L\u00e4hteet<\/h2>\n

Alasoini, T. (2015).\u00a0 Digitalisaatio muuttaa ty\u00f6t\u00e4 \u2013 millaista ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 uudistavaa innovaatiopolitiikkaa tarvitaan? Ty\u00f6poliittinen aikakauskirja 2\/2015.<\/p>\n

Et\u00e4palveluosaaminen Lapin sote-alan mikro- ja\u00a0pk-\u00a0yrityksille. Hankesuunnitelma. Kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kasvua ja ty\u00f6t\u00e4\u00a02014-2020.\u00a0Suomen\u00a0rakennerahasto-ohjelma.<\/p>\n

Koivisto, S. & Vartiainen, M. (2008). Mit\u00e4 rooleja tarvitaan hajautetun ty\u00f6n johtamisessa\u00a0Laadullinen tutkimus virtuaalitiimien vet\u00e4jien rooleista. Psykologia 43:27-43.<\/p>\n

Koroma, J. (2019). Coping with Collaboration Hindrances in Mobile and Virtual Work.<\/p>\n

Koroma, J.,\u00a0Hyrkk\u00e4nen, U., & Vartiainen, M.\u00a0(2014).\u00a0Looking for people, places and connections: hindrances when working in multiple locations: a review.\u00a0NEW TECHNOLOGY WORK AND EMPLOYMENT<\/em>,\u00a029<\/em>(2), 139\u2013159.\u00a0\u00a0https:\/\/doi.org\/10.1111\/ntwe.12030<\/a><\/p>\n

Moser, K.\u00a0(2013). Only a click away? \u2013 What makes virtual meetings, emails and outsourcing successful.\u00a0Management\u00a0Articles\u00a0of\u00a0the\u00a0Year\u00a02013,\u00a025 \u2013 30.<\/p>\n

M\u00e4kikangas, A., Aunola, K., Sepp\u00e4l\u00e4, P. & Hakanen, J. (2016).\u00a0Work\u00a0engagement\u2013team\u00a0performance\u00a0relationship:\u00a0Shared\u00a0job\u00a0crafting\u00a0as a\u00a0moderator. Journal of\u00a0Occupational\u00a0and\u00a0Organizational\u00a0Psychology, 89(4),\u00a0772-790.<\/p>\n

OPH: Osaamisrakenne 2035, OPH 2019:14 Alakohtaiset tulevaisuuden koulutuksen kehitt\u00e4mishaasteet \u2013 Osaamisen ennakointifoorumin ennakointituloksia. Lev\u00e4lahti,\u00a0S.,&\u00a0Nieminen, J., Nyyss\u00f6l\u00e4,\u00a0K.,\u00a0Suominen, V. & Kotipelto S. (toim.)\u00a0https:\/\/www.oph.fi\/fi\/tilastot-ja-julkaisut\/julkaisut\/osaamisrakenne-2035. Viitattu 24.9 2020.<\/p>\n

Raatikainen, M.\u00a0(2016). Tulevaisuuden hoitoty\u00f6 automatisoituvassa elinymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4mme. Puheenvuoro,\u00a0GeroCenterin\u00a0kev\u00e4tseminaari, Jyv\u00e4skyl\u00e4 11.4.2016.<\/p>\n

Salminen A-L., Hiekkala S., Heiskanen T., Naamanka J., Stenberg J-H. &Vuononvirta T.\u00a0(2016). Suositukset et\u00e4kuntoutukseen. Teoksessa Et\u00e4kuntoutus. Toimittaneet Salminen A-L., Hiekkala S. ja Stenberg J-H. Et\u00e4kuntoutus. Kelan tutkimus. Helsinki 2016.<\/p>\n

SotePeda\u00a024\/7 -hanke\u00a02018-2020. Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n rahoittama.<\/p>\n

STM\u00a0(2016). Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukena, Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n digitalisaatiolinjaukset 2025. Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n julkaisuja 2016:5. ISSN 1797-9854 (verkkojulkaisu). Helsinki 2016.<\/p>\n

Tims, M.,\u00a0Bakker, A. B., &\u00a0Derks, D. (2012).\u00a0Development\u00a0and\u00a0validation\u00a0of\u00a0the\u00a0job\u00a0crafting\u00a0scale. Journal of\u00a0Vocational\u00a0Behavior, 80(1),\u00a0173-186.<\/p>\n

Tims, M.,\u00a0Bakker, A. B.,\u00a0Derks, D., & Van\u00a0Rhenen, W. (2013). Job\u00a0crafting\u00a0at\u00a0the\u00a0team and\u00a0individual\u00a0level:\u00a0Implications\u00a0for\u00a0work\u00a0engagement\u00a0and\u00a0performance. Group & Organization Management, 38(4),\u00a0427-454.<\/p>\n

Toivanen M., Yli-Kaitala K, Viljanen O., V\u00e4\u00e4n\u00e4nen A., Turpeinen M., Janhonen M., Koskinen A. (2016). Aikaj\u00e4rjestys asiantuntijaty\u00f6ss\u00e4. Ty\u00f6terveyslaitos. Helsinki: Juvenes\u00a0Print.<\/p>\n

Vuononvirta T.\u00a0(2011). Et\u00e4terveydenhuollon k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto terveydenhuollon verkostoissa. Oulun yliopisto, L\u00e4\u00e4ketieteellinen tiedekunta, Terveystieteiden laitos, Yleisl\u00e4\u00e4ketiede, Kansanterveystiede, Terveyshallinto. Oulun yliopisto.<\/p>\n

Wajcman, J., & Rose, E. (2011). Constant connectivity: Rethinking interruptions at work.\u00a0Organization\u00a0Studies, 32(7),\u00a0941-961.<\/p>\n

Wrzesniewski, A.,\u00a0LoBuglio, N.,\u00a0Dutton, J.E. & Berg, J.M. (2013). Job\u00a0Crafting\u00a0and\u00a0Cultivating\u00a0Positive\u00a0Meaning\u00a0and Identity in\u00a0Work\u00a0Series. Teoksessa\u00a0Bakker, A.B. 2013.\u00a0Advances\u00a0in\u00a0Positive\u00a0Organizational\u00a0Psychology, Vol. 1<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

Asiasanat: et\u00e4ty\u00f6, yhteis\u00f6llisyys, ty\u00f6n muotoilu, et\u00e4ty\u00f6n kuormittavuus, ty\u00f6hyvinvointi<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Et\u00e4Sote\u00a0-hankkeessa et\u00e4palveluosaamiseen liittyvill\u00e4 koulutuksilla ja ohjauksella lis\u00e4ttiin palveluntuottajien joustavuutta, ketteryytt\u00e4 ja valmiuksia toimia muutostilanteessa ja uudenlaisten palveluiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notossa. Hankkeessa ennakoitiin my\u00f6s tulevaisuuden ep\u00e4varmuutta, mahdollisia uusia poikkeustilanteita, joissa kansalaisille tulee turvata sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus.\u00a0\u00a0<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":3010,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[684178,110187],"tags":[115192,54578,8747,110207],"class_list":["post-3008","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-1-2021","category-teema-artikkeli","tag-etaisyyksien-hallinta","tag-hankkeet","tag-sosiaali-ja-terveysala","tag-virtuaalisuus"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2021\/02\/Arolaakso-et-al-teema-artikkeli-1-2021.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-Mw","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3008","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3008"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3008\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3009,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3008\/revisions\/3009"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3010"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3008"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3008"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3008"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}