{"id":3024,"date":"2021-04-14T10:30:02","date_gmt":"2021-04-14T07:30:02","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=3024"},"modified":"2021-04-14T10:30:02","modified_gmt":"2021-04-14T07:30:02","slug":"ilmastonmuutoksesta-kaytannollisesti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2021\/04\/14\/ilmastonmuutoksesta-kaytannollisesti\/","title":{"rendered":"Ilmastonmuutoksesta, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisesti"},"content":{"rendered":"

Lataa PDF<\/a><\/p>\n

Niko Niemisalo, YTM, projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 (Energiatehokas arktinen lumi -hanke, EAKR, A75522), Vastuulliset palvelut, Lapin ammattikorkeakoulu <\/em><\/p>\n

\u00a0<\/em><\/p>\n

Ilmatieteen laitos sijaitsee Helsingin pohjoisosassa Erik Palm\u00e9nin aukiolla. Mutta kuka olikaan Erik Palm\u00e9n? Palm\u00e9n oli tunnettu suomalainen ilmastotieteilij\u00e4, joka eli ja teki maailmanlaajuisesti tunnetun tiedemiehen uransa vuosina 1898-1985. H\u00e4n ty\u00f6skenteli Helsingin yliopistossa meteorologian laitoksella. Palm\u00e9nin l\u00e4sn\u00e4olon saattoi kuulemma tuntea, mutta my\u00f6s haistaa, koska h\u00e4n poltti runsaasti paksuja sikareita. N\u00e4it\u00e4 ja muita kokemuksia riitt\u00e4\u00e4 Ilmatieteen laitoksen p\u00e4\u00e4johtaja, Maailman ilmatieteen j\u00e4rjest\u00f6n (WMO) p\u00e4\u00e4sihteeri Petteri Taalaksen uudessa teoksessa Ilmastonmuutos ilmatieteilij\u00e4n silmin<\/em> (2021). Taalas popularisoi ilmastotiedett\u00e4, mutta ei tingi siit\u00e4 p\u00e4\u00e4periaatteesta, ett\u00e4 fossiilisten polttoaineiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 on jatkossa v\u00e4hennett\u00e4v\u00e4. H\u00e4n kuvaa kirjassa omaa uratarinaansa ja sit\u00e4, kuinka tie vei ilmastotieteen pariin. Maapallon ekosysteemi ja sen nerokkaat periaatteet avautuvat lukijalle. Taalas korostaa planeetta maan, sen luonnon ja toimintaperiaatteiden ainutlaatuisuutta. Ottamatta kantaa maailmankatsomuksellisiin kysymyksiin, maapallo ja el\u00e4m\u00e4 maan kuperalla pinnalla on joka tapauksessa suuri ihme. Arki onkin aika scifi\u00e4, jos v\u00e4h\u00e4n provosoidaan.<\/p>\n

Ilmasto- ja ymp\u00e4rist\u00f6regiimej\u00e4 k\u00e4yd\u00e4\u00e4n teoksessa l\u00e4pi 1980-1990-luvuilta t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n. Niiden kautta p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n Pariisin sopimukseen vuonna 2015. Se rakennettiin YK:n alaisessa j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 (huom. ongelmineen ja mahdollisuuksineen), ja tuolloin sek\u00e4 taivaankappaleet ett\u00e4 Ranskan vahva diplomaattinen koneisto sattuivat olemaan oikeassa asennossa. Sopimus saatiin aikaan ja sit\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 isona onnistumisena ilmastopolitiikan ja ilmastodiplomatian sektoreilla. Teosta kirjoitettaessa Yhdysvallat oli ainoa maa, joka ei ollut trumpilaisuuden vuoksi Pariisin sopimusta ratifioinut. Nyt kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2021 tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 uusi presidentti Biden ratifioi sopimuksen ensi t\u00f6ikseen. T\u00e4m\u00e4 oli samalla my\u00f6s merkki siit\u00e4 tahtotilasta, joka Yhdysvalloissa vallitsee. Samaan teemaan istuu my\u00f6s John Kerryn nime\u00e4minen ilmastoasioiden erityisl\u00e4hettil\u00e4\u00e4ksi. Taalaksen mukaan Pariisin sopimuksen puitteissa my\u00f6s Pohjoismaissa on \u201dtoteutettu onnistuneita p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hennyksi\u00e4 lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ydinvoiman, vesivoiman, tuulivoiman ja geotermisen energian k\u00e4ytt\u00f6\u00e4\u201d. T\u00e4m\u00e4 kuvaa Taalaksen n\u00e4k\u00f6kulmaa: siin\u00e4 yhdistyv\u00e4t idealismi ja realismi. Pohjimmiltaan h\u00e4n on tulkinani mukaan kuitenkin pragmaatikko. H\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 varsin hyvin sen, ett\u00e4 energiaa tarvitaan nyt ja jatkossa ja esimerkiksi mets\u00e4st\u00e4j\u00e4-ker\u00e4ilij\u00e4-kulttuurin ei ole paluuta.<\/p>\n

Pariisin sopimuksen j\u00e4lkeisen\u00e4 aikana, siis nykyaikana, tarvittaisiin viel\u00e4 enemm\u00e4n uusia innovatiivisia ratkaisuja ja sitoutumista p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4miseen. Taalas kannustaa vastuutahoja ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6it\u00e4 mukaan n\u00e4ihin talkoisiin. Taalaksen skenaario on, ett\u00e4 jos kaikki ilmastotoimet ep\u00e4onnistuvat ja kaikki fossiiliset energiavarat poltetaan, t\u00e4m\u00e4n vuosisadan loppuun menness\u00e4 voidaan saavuttaa 3-5 asteen keskil\u00e4mp\u00f6tilan nousu. Vuoteen 2200 menness\u00e4 l\u00e4mp\u00f6tila nousisi kahdeksan astetta. N\u00e4iss\u00e4kin oloissa elollinen el\u00e4m\u00e4 maassa jatkuu, mutta muutokset ovat dramaattisia ja elonkeh\u00e4 ei kykenisi el\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n nykyist\u00e4 (tai kasvavaa?) m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ihmisi\u00e4. \u201dNykymenon jatkaminen olisi katastrofaalista, enk\u00e4 usko sit\u00e4 kenenk\u00e4\u00e4n t\u00e4ysj\u00e4rkisen planeettamme asukkaan haluavan\u201d, Taalas toteaa.<\/p>\n

Oman n\u00e4k\u00f6kulmansa kuvaamisessa Taalas onnistuu, josta on annettava erityist\u00e4 kiitosta. El\u00e4m\u00e4nmakuisesti h\u00e4n kertoo ilmastotieteilij\u00e4n urastaan ja niist\u00e4 erin\u00e4isist\u00e4 vaiheista, joita tuolle taipaleelle on mahtunut. T\u00e4m\u00e4 auttanee sek\u00e4 tavallista kansalaista ett\u00e4 alan ammattilaisia hahmottamaan mist\u00e4 asiassa on kysymys. Kriittinen lukija kiinnitt\u00e4\u00e4 huomionsa siihen, ett\u00e4 Taalas on k\u00e4ytt\u00e4nyt my\u00f6s varsin paljon lentopetroolia tutkimus- ja vaikuttamisty\u00f6h\u00f6ns\u00e4. Teoksen n\u00e4k\u00f6kulmasta k\u00e4sin t\u00e4t\u00e4 ei voida pit\u00e4\u00e4 mahdottomana ongelmana, koska kirjoittaja suhtautuu asioihin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisesti ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 esimerkiksi Suomen edun ajamisen t\u00e4rkeyden ja diplomaattisen toiminnan erityiset vaatimukset. Taalaksen kirja auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n ilmastonmuutoksen tarkastelun historiaa ja nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4 2020-luvulla. \u00a0Ilmastoasiat ja ymp\u00e4rist\u00f6tematiikka ohjaavat jatkossa vahvasti toimintaa my\u00f6s Lapin AMKissa, ja aiheeseen perehtyminen on siksikin todella t\u00e4rke\u00e4t\u00e4 sek\u00e4 opiskelijoille ett\u00e4 henkil\u00f6kunnalle.<\/p>\n

Taalaksen teos on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen, nykyaikainen ja asiantunteva puheenvuoro ilmastonmuutoksen ilmi\u00f6\u00f6n, joka EU-kielell\u00e4 tunnetaan nyt ja vastaisuudessa nimell\u00e4 Green Deal<\/em>. Ilmi\u00f6t\u00e4 koskevassa keskustelussa j\u00e4tet\u00e4\u00e4n useimmiten melko avoimeksi se, kuinka vihre\u00e4 siirtym\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n ja kuka esimerkiksi s\u00e4hk\u00f6autoiluun siirtymisen kustannukset viime k\u00e4dess\u00e4 maksaa. Kustannuksiahan aiheutuu sek\u00e4 infrastruktuurin rakentamisesta ett\u00e4 varsinkin yksitt\u00e4iselle kuluttajalle. Lis\u00e4ksi monet k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n el\u00e4m\u00e4n asiat, kuten polttomoottoritekniikan kehitys ja siihen nykyisinkin kohdistuvat varsin tarkat p\u00e4\u00e4st\u00f6mittaukset sivuutetaan. N\u00e4in on my\u00f6s t\u00e4ss\u00e4 Taalaksen puheenvuorossa. Teoksessa annetaan yht\u00e4 kaikki hyv\u00e4 ja asiantunteva yleiskuva ilmastonmuutoksen ilmi\u00f6st\u00e4 ja siit\u00e4 k\u00e4yt\u00e4v\u00e4st\u00e4 keskustelusta. Siksi se on yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 suomalaisista tietokirjoista viime vuosina.<\/p>\n

\"Kirjan<\/p>\n

Teoksen nimi: Ilmastonmuutos ilmatieteilij\u00e4n silmin<\/p>\n

Kirjoittaja: Taalas, Petteri<\/p>\n

Sivum\u00e4\u00e4r\u00e4: 181 sivua<\/p>\n

Ilmestymisvuosi: 2021<\/p>\n

Julkaisija: Tammi<\/p>\n

ISBN:\u00a0 9789520418045<\/p>\n

 <\/p>\n

Asiasanat: ilmastonmuutokset, ilmastopolitiikka, ilmastostrategiat<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Maailman ilmatieteen j\u00e4rjest\u00f6n (WMO) p\u00e4\u00e4sihteeri Petteri Taalas popularisoi uudessa teoksessaan ilmastotiedett\u00e4, mutta ei tingi p\u00e4\u00e4periaatteesta, ett\u00e4 fossiilisten polttoaineiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 on jatkossa v\u00e4hennett\u00e4v\u00e4. Maapallon ekosysteemi ja sen nerokkaat periaatteet avautuvat lukijalle.<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":3030,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[684184,110384],"tags":[47144],"class_list":["post-3024","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-2-2021","category-kirja-arvostelu","tag-ilmastonmuutos"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2021\/04\/Niemisalo-kirja-arvostelu-2-2021.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-MM","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3024","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3024"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3024\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3062,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3024\/revisions\/3062"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3030"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3024"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3024"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3024"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}