{"id":3065,"date":"2021-04-14T10:36:10","date_gmt":"2021-04-14T07:36:10","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=3065"},"modified":"2021-04-14T10:36:10","modified_gmt":"2021-04-14T07:36:10","slug":"uudistuva-kotihoito-sensoreiden-tuottama-tilannekuvatieto-ikaantyneiden-kotona-asumista-turvaamassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2021\/04\/14\/uudistuva-kotihoito-sensoreiden-tuottama-tilannekuvatieto-ikaantyneiden-kotona-asumista-turvaamassa\/","title":{"rendered":"Uudistuva kotihoito – sensoreiden tuottama tilannekuvatieto ik\u00e4\u00e4ntyneiden kotona asumista turvaamassa"},"content":{"rendered":"

Lataa PDF<\/a><\/p>\n

Satu Elo, TtT, dosentti, yliopettaja, YAMK osaamisryhm\u00e4, Lapin ammattikorkeakoulu \u00a0<\/em><\/p>\n

Antti Haukipuro, toimitusjohtaja, Suvanto Care Oy<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

Johdanto<\/h2>\n

Vanhuspalvelulain ensimm\u00e4inen vaihe toi hoitajamitoituksen hoivakoteihin ja julkisessa keskustelussa on noussut esille huoli riitt\u00e4v\u00e4n kotihoidon ty\u00f6ntekij\u00f6iden m\u00e4\u00e4r\u00e4n turvaamisesta. \u00a0\u00a0Hoitajamitoitus on edelleen kuitenkin vain pieni osa vanhusty\u00f6n toimintamallien ja -tapojen uudistamista. Olennaista on, ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 suurin osa vanhusv\u00e4est\u00f6st\u00e4mme on kotihoidossa ja ilman laadullisen arvioinnin huomioon ottamista ei voida taata turvallisia kotihoidon palveluita.\u00a0 Kotihoidosta on tullut niin psyykkisesti kuin fyysisestikin kuormittavaa. Lis\u00e4ksi my\u00f6s kotihoidossa ty\u00f6voiman saatavuuden haasteet ovat arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Erilaiset terveysalan mittaus- ja valvontalaitteet, ymp\u00e4rist\u00f6sensorit, puettavat sensorit sek\u00e4 fysiologisten parametrien seurantalaitteet ovat arkip\u00e4iv\u00e4istyneet (Pietil\u00e4inen ym. 2017). Erilaisilla sensoreilla voidaan arvioida kotona asuvan ik\u00e4\u00e4ntyneen p\u00e4ivitt\u00e4isist\u00e4 toiminnoista selviytymist\u00e4. Kun sensorit otetaan entist\u00e4 aktiivisemmin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, on mahdollista ett\u00e4 erilaiset julkisuuteenkin nousseet ep\u00e4kohdat kotihoidossa v\u00e4henev\u00e4t. Yle uutisoi alkuvuodesta esimerkiksi kotihoidon ep\u00e4tietosuutta siit\u00e4, ett\u00e4 yksin asuva vanhus oli ollut kaatuneena olohuoneensa lattialla pidemm\u00e4n aikaa (Koivisto 2021). T\u00e4llaiset tilanteet on estett\u00e4viss\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 automaattisesti tilannekuvaa tuottavia kotisensoreita, jotka tunnistavat poikkeavuuden asukkaan arjesta automaattisesti (esimerkiksi Suvanto Kotona).<\/p>\n

Kotona asumisen teknologiaa ik\u00e4ihmisille (KATI) -ohjelma k\u00e4ynnistyi t\u00e4n\u00e4 vuonna ja siin\u00e4 kotona asumisen teknologiaratkaisujen kehitt\u00e4minen kytket\u00e4\u00e4n Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman sek\u00e4 rakenneuudistusohjelman kautta rahoitettaviin hankkeisiin.\u00a0 KATI-ohjelma toteuttaa Hyvinvoinnin teko\u00e4ly ja robotiikka -ohjelman (Hyteairo) kotona asumisen toimenpiteit\u00e4 ja on samalla osa Ik\u00e4ohjelmaa. T\u00e4ss\u00e4 ohjelmassa turvallista kotona asumista pyrit\u00e4\u00e4n edist\u00e4m\u00e4\u00e4n kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 uusia yhdess\u00e4, pilotoimalla ja ottamalla teknologiaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n sote-alueilla systemaattisesti ja kansallisesti koordinoidusti. (Kotona asumisen teknologiat ik\u00e4ihmisille -ohjelma (KATI) 2021.) Kati-ohjelmaa ja siit\u00e4 syntyvi\u00e4 tuloksia kannattaa j\u00e4\u00e4d\u00e4 seuraamaan. Teknologia-alan yrityksille se tarjoaa mahdollisuuden p\u00e4\u00e4st\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottamaan turvallista kotona asumista tukevia ratkaisuja.<\/p>\n

Kotona asuminen ja turvallisuuden tunne<\/h2>\n

Osalla kotihoidossa olevista on jonkin asteinen muistisairaus, jolloin turvallisuuden tunne muodostuu yhdeksi keskeiseksi tekij\u00e4ksi niin muistisairaan henkil\u00f6n itsens\u00e4 kuin omaisten ja ammattilaisten n\u00e4k\u00f6kulmista. Kotona asuvan muistisairaan turvallisuuden tunteeseen ovat yhteydess\u00e4 yksil\u00f6\u00f6n, ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00f6ihin sek\u00e4 terveyteen ja toimintakykyyn liittyv\u00e4t tekij\u00e4t, jotka voivat olla turvallisuuden tunnetta vahvistavia tai sit\u00e4 heikent\u00e4vi\u00e4 (Immonen ym. 2018, Nikula ym. 2018). Laineen (2013) mukaan turvallisuuden tunteeseen vaikuttavat avun, tiedon ja palveluiden saavutettavuus, oman el\u00e4m\u00e4n hallinta, yhteis\u00f6\u00f6n kuuluminen ja tapaturmien ennaltaehk\u00e4isy. Ottamalla kotona asumisen tueksi oikeanlaista ik\u00e4ihmisten tukeen suunniteltua teknologiaa, voidaan asukasta my\u00f6s aktivoida omatoimisuuteen ja siten vahvistaa muistiterveytt\u00e4 edist\u00e4v\u00e4\u00e4 itsen\u00e4isen p\u00e4rj\u00e4\u00e4misen tunnetta.<\/p>\n

Turvallisuuden tunne on keskeinen tekij\u00e4 tuettaessa ik\u00e4\u00e4ntyneen itsen\u00e4isyytt\u00e4, sosiaalista osallisuutta ja osallistumista (STM 2013). Keskeiset osa-alueet, joista turvallisuuden tunne kotona asuvilla ik\u00e4\u00e4ntyneill\u00e4 muodostuu, ovat koettu terveys ja toimintakyky sek\u00e4 fyysiseen, sosiaaliseen ja psykososiaaliseen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4t tekij\u00e4t (Nikula ym. 2018). Turvallisuuden tunne liittyy kiinte\u00e4sti turvallisiin ihmissuhteisiin (Fagerstr\u00f6m ym. 2011, Bostr\u00f6m ym. 2013), koettuun terveyteen ja ajantasaiseen tietoon arjessa selvi\u00e4misest\u00e4 (Bostr\u00f6m ym. 2013) sek\u00e4 taloudelliseen turvallisuuteen (Fagersr\u00f6m ym. 2011). Edell\u00e4 mainituihin tekij\u00f6ihin liittyen esimerkiksi sensoriteknologian avulla voidaan tuottaa ajantasaista tietoa arjessa selvi\u00e4misest\u00e4.\u00a0 Eritt\u00e4in keskeinen osa turvallisuuden tunnetta on my\u00f6s fyysisen ymp\u00e4rist\u00f6n kautta luotava merkityksellinen tekeminen ja erilaiset toimintamahdollisuudet kodissa ja l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 (Elo 2006; Elo ym. 2011, Elo ym. 2013, Nikula yn. 2018). Kotiymp\u00e4rist\u00f6 ja ymp\u00e4rist\u00f6hyvinvointi ovat kiinte\u00e4sti yhteydess\u00e4 my\u00f6s koettuun el\u00e4m\u00e4nlaatuun (Siira ym. 2020). N\u00e4ihin osa-alueisiin my\u00f6s kotiin tuotava teknologia, mukaan lukien erilaisten automaattisesti toimivien ymp\u00e4rist\u00f6sensorien k\u00e4ytt\u00f6, vastaa omalta osaltaan entist\u00e4 vahvemmin. Parhaassa tapauksessa kokonaisvaltainen tieto mahdollistaa turvallisen itsen\u00e4isen liikkumisen l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Olennaisessa roolissa on terveyden, toimintakyvyn ja erilaisten ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00f6iden yhteisen tilannekuvan luominen kotihoidon asiakkaasta ennakoimaan, tunnistamaan ja turvaamaan kotona asumista.<\/p>\n

Kotihoidon erilaiset sensorit tilannekuvaa tuottamassa<\/h2>\n

Kotona asumisen tueksi tarvitaan helposti ja edullisesti mitattavissa olevia biomarkkereita, joita voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 my\u00f6s kotioloissa ja osana arkea. Esimerkiksi VTT on kehitt\u00e4nyt erilaisia mittaustapoja dementiaa aiheuttavien sairauksien varhaiseen havaitsemiseen. N\u00e4ist\u00e4 esimerkkein\u00e4 web-pohjaiset kognitiiviset testit, pelit sek\u00e4 k\u00e4velyanalyysi, joka hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 puettavien antureiden dataa. (Mahdiani ym. 2017.) Sensoriteknologiaa on kehitetty my\u00f6s ik\u00e4\u00e4ntyneiden arkirutiinien jatkuvaan seurantaan. Tavoitteena on tunnistaa ja reagoida nopeasti sellaisiin muutoksiin, jotka viittaavat mahdollisiin ongelmiin. (Leikas & Kulju 2017). Ennakoivaa hoivaa tukeva tilannekuva voi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 esimerkiksi liikeaktiivisuuden, ruokailurutiinit, vuorokausirytmin, ovien k\u00e4yt\u00f6n, vuoteen k\u00e4yt\u00f6n sek\u00e4 h\u00e4lytysrajojen asettamisen ja niist\u00e4 h\u00e4lytt\u00e4misen (Suvanto Care Oy). My\u00f6s kaatumisen tunnistamiseen on kehitetty erilaisia tapoja ennakoida tai tunnistaa kaatuminen kotiymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

Kotihoidossa hoidetaan runsaasti erilaisia kroonisia haavoja, joita esimerkiksi syntyy diabeteksen seurauksena tai maakuuhaavojen pitkittyess\u00e4. Haavanhoito on yksi alue, jossa uusia tekniikoita, seurantatapoja ja hoitoprotokollia kehitet\u00e4\u00e4n jatkuvasti ja niiden hoitamisen, seurannan ja mittaamisen et\u00e4keinot ovat pian mahdollisia. Uusia tekniikoita on sovellettu erityisesti diabeettisen jalkahaavan hoidossa, my\u00f6s haavan diagnosoinnissa. Odotettavissa on, ett\u00e4 sensorit ja informaatioteknologian ratkaisut tuonevat merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 apua muun muassa diabeettisen jalkahaavan hoitoon. Sensoreilla saatava tieto voidaan v\u00e4litt\u00e4\u00e4 esimerkiksi hoidosta vastaavalle taholle tai asiakkaan omaan \u00e4lypuhelimeen. (Lahtela & Viik 2020.)<\/p>\n

Yhten\u00e4 erityisesti korona-aikana nopeasti kasvaneena osa-alueena kotihoidon teknologiaratkaisuissa on et\u00e4yhteyksien k\u00e4ytt\u00f6 niin viriketoiminnan j\u00e4rjest\u00e4misess\u00e4 kuin kotona p\u00e4rj\u00e4\u00e4misen varmistamisessa. Et\u00e4yhteyksill\u00e4 voidaan tuottaa niin erilaista p\u00e4iv\u00e4toimintaa kuin my\u00f6s tukea kotihoidon normaalia tilannekuvan yll\u00e4pit\u00e4mist\u00e4. Videopuheluratkaisuihin on liitett\u00e4viss\u00e4 my\u00f6s et\u00e4mittaustoiminnallisuus, jolloin asukas voi itsen\u00e4isesti kotona tehd\u00e4 esimerkiksi verensokerin seurantaa ja mittaustiedot siirtyv\u00e4t j\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 suoraan hoitajien tietoon. Sensorien ja mittalaitteiden tuottamasta havaintodatasta voidaan my\u00f6s automaattisesti aktivoida h\u00e4lytyksi\u00e4, jolloin tilannekuvaa ei tarvitse seurata aktiivisesti vaan j\u00e4rjestelm\u00e4 tuottaa her\u00e4tteen poikkeavuushavainnosta. \u00a0Kokemukset osoittavat, ett\u00e4 turvaa tuovat ratkaisut lis\u00e4\u00e4v\u00e4t my\u00f6s hoitajien ty\u00f6ss\u00e4 viihtymist\u00e4, sill\u00e4 laitteiden avulla he voivat n\u00e4hd\u00e4 asiakkaittensa voivan hyvin. (Asiakaskokemus Euran kunta).<\/p>\n

Omaiset ovat merkitt\u00e4v\u00e4 voimavara kotona asuville ik\u00e4\u00e4ntyneille (Elo ym. 2013). He my\u00f6s usein haluavat aktiivisesti osallistua ik\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n l\u00e4heisens\u00e4 arkeen. Omaisten huoli kotona selvi\u00e4misest\u00e4 on puolestaan omaisille merkitt\u00e4v\u00e4 turvattomuutta aiheuttava tekij\u00e4 (Elo ym. 2006, Nikula ym. 2018). Kun omaiset otetaan sensoriteknologian hy\u00f6dynt\u00e4misen my\u00f6t\u00e4 osaksi kotihoidon palveluj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, he voivat my\u00f6s itse paremmin seurata ja arvioida mahdollista palveluntarvetta. T\u00e4ll\u00e4 tukitoiminnolla yhdistettyn\u00e4 l\u00e4hialuille liikkumisen paikannustietoon ik\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 voi liikkua vapaammin, asua pidemp\u00e4\u00e4n turvallisesti tutussa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 ja omassa kodissaan (Suvanto Care kokemuksia.)<\/p>\n

Lopuksi<\/h2>\n

Lahtelan ja Viikin (2020) toteamukseen siit\u00e4, ett\u00e4 tunnistavalta sensoritekniikalta odotetaan paljon esimerkiksi haavanhoidossa, mutta toistaiseksi tieteelliset n\u00e4yt\u00f6t hy\u00f6dyist\u00e4 ja vaikuttavuudesta ovat vaatimattomia, on helppo yhty\u00e4. Sensoriteknologian k\u00e4ytt\u00f6 vaatii organisaatioiden perusteellista uudelleenj\u00e4rjestely\u00e4. (Lahtela & Viik 2020.) Varsin usein uudelleen j\u00e4rjestelyn ytimess\u00e4 on palveluprosessien uudelleen muotoilu. T\u00e4ss\u00e4 tutkimus- ja kehitt\u00e4misty\u00f6ss\u00e4 tarvitaan eri toimijoiden v\u00e4list\u00e4 systemaattista yhteisty\u00f6t\u00e4, jotta voidaan tulevaisuudessakin turvata laadukkaat palveluprosessit kotona asuvalle ik\u00e4\u00e4ntyv\u00e4lle v\u00e4est\u00f6llemme.<\/p>\n

Sensoriteknologiaan liittyy vahvasti my\u00f6s eettiset periaatteet ja l\u00e4ht\u00f6kohdat. Leikkaan ja Kuljun (2017) mukaan ik\u00e4\u00e4ntyneen itsens\u00e4 kannalta on merkityksellisint\u00e4 se, mit\u00e4 tietoja h\u00e4n haluaa itselleen sek\u00e4 mit\u00e4 itse\u00e4\u00e4n koskevia tietoja ja miss\u00e4 muodossa h\u00e4n haluaa antaa muiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. T\u00e4h\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen turvallisuuden tunne my\u00f6s kiinte\u00e4sti liittyy. Uusien ja nopeasti kehittyvien teknologiaratkaisuiden mahdollisuudet kotihoidossa ovat mittavat, mutta kehitysty\u00f6 edellytt\u00e4\u00e4 jatkuvaa eettist\u00e4 pohdintaa ja yksityisyyden suojan huomioon ottamista.<\/p>\n

L\u00e4hteet<\/h2>\n

Bostr\u00f6m, M., Bravell, M., Lundgren, D., et al. 2013. Promoting sense of security in old-age care. Health 5, 56\u201363.<\/p>\n

Elo S. 2006. Teoria kotona asuvien pohjoissuomalaisten ik\u00e4\u00e4ntyneiden hyvinvointia tukevasta ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4. Acta Universitas Ouluensis D 889. Oulun yliopistopaino.<\/p>\n

Elo S, Saarnio R, Isola A. 2011. The physical, social and symbolic environment supporting the well-being of home-dwelling elderly people. International Journal of Circumpolar Health 70(1): 90\u2013100.<\/p>\n

Elo S, K\u00e4\u00e4ri\u00e4inen M, Isola A, Kyng\u00e4s H. 2013. Developing and testing a middle-range theory of the well-being supportive physical environment of home-dwelling elderly. The Scientific World Journal vol. 2013, Article ID 945635, 7 pages. doi:10.1155\/2013\/945635.<\/p>\n

Fagerstr\u00f6m, L., Gustafson, Y., Jakobsson, G., Johansson, S., & Vartiainen, P. 2011. Sense of Security among people aged 65 and 75: External and inner sources of security. Journal of Advanced Nursing 67(6): 1305-1315. doi: 10.1111\/j.1365-2648.2010.05562.x.<\/p>\n

Immonen, M, Kaartinen, J, Leikas, J, Kulju, M & Sachinopoulou A. 2018. Muistisairaiden henkil\u00f6iden teknologia-avusteinen itsen\u00e4inen kotona-asuminen ja turvallisuudentunteen tukeminen. Ik\u00e4\u00e4ntyminen ja teknologia. VTT Research Highligts 14, 148 \u2013 153. https:\/\/www.vttresearch.com\/sites\/default\/files\/pdf\/researchhighlights\/2017\/R14.pdf<\/a><\/p>\n

Koivisto, M. 2021. Kotiinsa unohdettuja muistisairaita, v\u00e4\u00e4rin jaettuja l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 \u2013 Ylen selvityksess\u00e4 n\u00e4kyy kotihoidon karu arki. https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-11764200<\/a> Viitattu 25.3.2021<\/p>\n

Leikas J & Kulju M. 2017. Huomaamaton teknologia kognitiivisen toimintakyvyn seurannassa. Teoksessa Leikas J. (toim.). Ik\u00e4\u00e4ntyminen ja teknologia. VTT Research Highligts 14, 18 \u2013 23. https:\/\/www.vttresearch.com\/sites\/default\/files\/pdf\/researchhighlights\/2017\/R14.pdf<\/a><\/p>\n

Lahtela J & Viik J. 2020. Haavan hoidon tulevaisuus: enemm\u00e4n intoa kuin n\u00e4ytt\u00f6\u00e4? L\u00e4\u00e4ketieteellinen aikakausikirja Duodecim 136(15): 1744 – 50.<\/p>\n

Lanne, M. 2013. K\u00e4sityksi\u00e4 kotona asuvan ik\u00e4ihmisen turvallisuuteen liittyvist\u00e4 tarpeista ja palveluista. Gerontologia. 2013;27(3):262\u201376.<\/p>\n

Mahdiani, S, P\u00e4rkk\u00e4, J, \u00a0van Gils, M & L\u00f6tj\u00f6nen, J. 2017. Uusia mittausmenetelmi\u00e4 kognitiivisen toimintakyvyn laskun tunnistamiseen. Teoksessa Leikas J. (toim.). Ik\u00e4\u00e4ntyminen ja teknologia. VTT Research Highligts 14, 12 – 17. https:\/\/www.vttresearch.com\/sites\/default\/files\/pdf\/researchhighlights\/2017\/R14.pdf<\/a><\/p>\n

Nikula A-L, Pesonen H-M & Elo S. 2018. Sense of security of home-dwelling people with an early stage memory disorder: a qualitative study. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitysty\u00f6n julkaisut 54. http:\/\/urn.fi\/urn:nbn:fi-fe2018101938502<\/a>.<\/p>\n

Pietil\u00e4inen T,\u00a0 Ranta-aho A, Saarni L, Salin S, Vehvil\u00e4inen P & V\u00e4nni K.\u00a0 2017.\u00a0 Yhteis\u00f6llisyys ja kommunikaatio. Teoksessa: \u00c4lyteknologiaratkaisut ik\u00e4\u00e4ntyneiden kotona asumisen tukena. 2017. Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n raportteja 7\/2017. 24 \u2013 57.<\/p>\n

Siira H, Elo S, Kyng\u00e4s H, Falck A. 2020. Well-being Supportive Home Environment of Elderly People with Visual Impairments and Health-related Quality of Life. Activities, Adaptation & Aging. https:\/\/doi.org\/10.1080\/01924788.2020.1823789<\/a><\/p>\n

Suvanto Care Oy. Teknologiaratkaisut kotihoidon tueksi. https:\/\/www.suvantocare.fi\/<\/a> Viitattu 25.3.2021<\/p>\n

Suvanto Care kokemuksia. https:\/\/www.suvantocare.fi\/suvanto-care-kokemuksia\/<\/a> Viitattu 26.3.2021<\/p>\n

Asiakaskokemus Euran kunta https:\/\/www.suvantocare.fi\/kokemukset\/euran-kotihoito-kayttaa-suvanto-caren-teknologiaa\/<\/a> Viitattu 26.3.2021<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

Asiasanat: ik\u00e4\u00e4ntynyt, kotihoito, kotona asuminen, sensorit, teknologia, turvallisuus<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kotona asumisen tueksi tarvitaan helposti ja edullisesti mitattavissa olevia biomarkkereita, joita voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 my\u00f6s kotioloissa ja osana arkea. Et\u00e4yhteyksill\u00e4 voidaan tuottaa erilaista p\u00e4iv\u00e4toimintaa ja yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 kotihoidon tilannekuvaa.<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":3080,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2},"jetpack_post_was_ever_published":false},"categories":[684184,110187],"tags":[101624,115200,8747,30368,31441],"class_list":["post-3065","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-2-2021","category-teema-artikkeli","tag-digitalisaatio","tag-palvelutuotanto","tag-sosiaali-ja-terveysala","tag-turvallisuus","tag-vanhustyo"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2021\/04\/Elo-Haukipuro-teema-artikkeli-2-2021.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-Nr","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3065","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3065"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3065\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3066,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3065\/revisions\/3066"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3080"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3065"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3065"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3065"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}