{"id":3067,"date":"2021-04-14T10:37:32","date_gmt":"2021-04-14T07:37:32","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=3067"},"modified":"2021-04-14T10:37:32","modified_gmt":"2021-04-14T07:37:32","slug":"ikaihmisen-turvallinen-kotiutuminen-paivystyksesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2021\/04\/14\/ikaihmisen-turvallinen-kotiutuminen-paivystyksesta\/","title":{"rendered":"Ik\u00e4ihmisen turvallinen kotiutuminen p\u00e4ivystyksest\u00e4"},"content":{"rendered":"<p style=\"text-align: right\"><a href=\"http:\/\/www.lapinamk.fi\/loader.aspx?id=a5ecd801-2a91-4092-8c11-f32e379792a9\">Lataa PDF<\/a><\/p>\n<p><em>Virve Heikkil\u00e4, fysioterapeutti (YAMK), Coronaria<\/em><\/p>\n<p><em>Riitta-Liisa \u00c4ij\u00e4l\u00e4, sairaanhoitaja (YAMK), Oulun yliopistollinen sairaala<\/em><\/p>\n<p><em>Satu Elo, TtT, dosentti, yliopettaja, YAMK osaamisryhm\u00e4, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n<p><strong>\u00a0<\/strong><\/p>\n<h2>Tausta<\/h2>\n<p>Ik\u00e4ihmiset k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t paljon p\u00e4ivystyspalveluita (Yl\u00e4-Mononen, Palonen, Koivisto &amp; \u00c5stedt-Kurki 2014) ja p\u00e4ivystysk\u00e4yntien m\u00e4\u00e4r\u00e4n lis\u00e4\u00e4ntyminen p\u00e4ivystyspoliklinikoilla liittyy ik\u00e4rakenteen muutoksen lis\u00e4ksi suuntaukseen, jossa laitospaikkoja v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n jatkuvasti ja ik\u00e4ihmisten kotona-asumista tuetaan mahdollisimman pitk\u00e4\u00e4n. Toimintakyvylt\u00e4\u00e4n yh\u00e4 heikkokuntoisempia ik\u00e4\u00e4ntyneit\u00e4 asuu kotona, mik\u00e4 aiheuttaa painetta p\u00e4ivystyspalveluille. (Tuukkanen ym. 2019.) Oman paineensa p\u00e4ivystyspalveluiden kehitt\u00e4miselle tuo se, ett\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntyneill\u00e4 on my\u00f6s uusintak\u00e4yntej\u00e4 p\u00e4ivystyksess\u00e4 (Yl\u00e4-Mononen, Palonen, Koivisto &amp; \u00c5stedt-Kurki 2014). Esimerkiksi huoli omasta p\u00e4rj\u00e4\u00e4misest\u00e4 kotona sek\u00e4 huoli l\u00e4\u00e4ketieteellisest\u00e4 vaivasta ja kivusta, saavat ihmiset hakeutumaan uusintak\u00e4ynnille p\u00e4ivystykseen (Flowers &amp; Shade 2019, Rising ym. 2015).<\/p>\n<p>Ik\u00e4ihmisen turvallinen kotiutuminen edellytt\u00e4\u00e4 suunnitelmallisuutta. Huolellinen kotiutumisen suunnittelu ja valmistelu v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t tutkitusti ennakoimattomia uusintak\u00e4yntej\u00e4 sek\u00e4 parantavat potilaan ja omaisen osallistumista jatkohoidon j\u00e4rjest\u00e4miseen. (Palonen 2016, 27-28.) Aiheeseen liittyv\u00e4ss\u00e4 tutkimuskirjallisuudessa yhteisin\u00e4 tekij\u00f6in\u00e4 turvalliselle kotiutumiselle korostuvat kotiutumisen suunnittelu, potilasohjaus, potilaiden ja omaisten osallistaminen kotiutusprosessiin (Southerland ym. 2019, Palonen ym. 2016, Palonen ym. 2015) sek\u00e4 my\u00f6s moniammatillinen yhteisty\u00f6 (Lennox ym. 2019). Ik\u00e4ihmisen turvallinen kotiutuminen edellytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s suunnitelmallisuutta, toimivaa potilasohjausta sek\u00e4 omaisten osallistumista kotiutusprosessiin (Southerland, Pearson, Hullick, Carpenter &amp; Arendts 2019, Palonen, Kaunonen &amp; \u00c5stedt-Kurki 2016, Palonen ym. 2015).<\/p>\n<p>T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa tuodaan esille turvallisen kotiutumisen edellytyksi\u00e4, jotka ovat nousseet Lapin ammattikorkeakoulun YAMK-opinn\u00e4ytety\u00f6ss\u00e4, joka toteutettiin yhteisty\u00f6ss\u00e4 Oulun kaupungin ja Oulun yliopistollisen sairaalan yhteisp\u00e4ivystyksen kanssa. Heikkil\u00e4n &amp; \u00c4ij\u00e4l\u00e4n (2020) opinn\u00e4ytety\u00f6n yhten\u00e4 tarkoituksena oli selvitt\u00e4\u00e4 yhteisp\u00e4ivystyksess\u00e4 ty\u00f6skentelevien hoitajien kokemuksia ik\u00e4ihmisen turvallisesta kotiutumisesta. Aineisto ker\u00e4ttiin avoimia kysymyksi\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 s\u00e4hk\u00f6isell\u00e4 kyselyll\u00e4 yhteisp\u00e4ivystyksen hoitajilta (n=33). Avoimet kysymykset analysoitiin aineistol\u00e4ht\u00f6isen eli induktiivisen sis\u00e4ll\u00f6nanalyysin avulla. (Heikkil\u00e4 &amp; \u00c4ij\u00e4l\u00e4 2020.)<\/p>\n<h2>Turvallisen kotiutumisen osatekij\u00e4t<\/h2>\n<p>Heikkil\u00e4n ja \u00c4ij\u00e4l\u00e4n (2020) mukaan ik\u00e4ihmisen turvalliseen kotiutumiseen vaikuttavat asiat ovat: kotiutumisen turvallisuus, kotiymp\u00e4rist\u00f6n turvallisuus, yhteisty\u00f6 ik\u00e4ihmisen kotiuttamisessa, potilasohjaus, jatkohoito, ik\u00e4ihmisen toimintakyky kotiutuessa, tiedon saatavuus ja p\u00e4ivystyksen hektinen toimintaymp\u00e4rist\u00f6. Edell\u00e4 mainituista tekij\u00f6ist\u00e4 osa on \u00a0turvallista kotiutumista edist\u00e4vi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 ja osa puolestaan turvallista kotiutumista heikent\u00e4vi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4. Seuraavassa on kuvattu tiivistetysti opinn\u00e4ytety\u00f6ss\u00e4 esille nousseet turvallisen kotiutumisen osatekij\u00e4t.<\/p>\n<p><strong>Kotiymp\u00e4rist\u00f6n turvallisuuden ja jatkohoidon toteutumisen varmistaminen<\/strong><\/p>\n<p>Kotiutumisen turvallisuus muodostuu kotiutumisen oikea-aikaisuudesta, turvallisesta kotiin p\u00e4\u00e4syst\u00e4 ja kotiymp\u00e4rist\u00f6n turvallisuuden varmistumisesta. Ik\u00e4ihminen pit\u00e4isi pysty\u00e4 kotiuttamaan turvallisesti vuorokauden ajasta riippumatta; kotiuttaminen y\u00f6aikaan koetaan haasteelliseksi ik\u00e4ihmisen v\u00e4symyksen ja mahdollisen sekavuuden vuoksi. Ik\u00e4ihmisen kotiuttamista y\u00f6aikaan vaikeuttaa my\u00f6s kotihoidon palveluiden puuttuminen. Toisinaan ik\u00e4ihmisi\u00e4 kotiutetaan my\u00f6s liian aikaisin laitospaikkojen riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden vuoksi. Turvallisen kotiin p\u00e4\u00e4syn n\u00e4k\u00f6kulmasta olennaista on varmistuminen siit\u00e4, ett\u00e4 ik\u00e4ihmisell\u00e4 on kotiutuessaan mukanaan rahaa, kotiavaimet ja vaatteet sek\u00e4 asianmukainen kyyti. Kotiymp\u00e4rist\u00f6n turvallisuuden huomioimisessa korostuu ik\u00e4ihmisen kotiymp\u00e4rist\u00f6n turvallisuus ja turvaverkoston kartoittamisen t\u00e4rkeys. Aineistosta tuli esille hoitajien ep\u00e4tietoisuus liittyen ik\u00e4ihmisen kotioloihin ja kotiymp\u00e4rist\u00f6n turvallisuuteen.<\/p>\n<p>Jatkohoidon osalta sen j\u00e4rjest\u00e4minen ja varmistaminen, ik\u00e4ihmisen kotihoidon tarpeen arvioiminen ja palveluiden j\u00e4rjest\u00e4minen sek\u00e4 ik\u00e4ihmisen l\u00e4\u00e4kehoidon jatkuvuuden turvaaminen ovat keskeiset toimenpiteet. T\u00e4ss\u00e4 korostuu selke\u00e4n jatkohoitosuunnitelman kirjaaminen, jatkohoitopaikan j\u00e4rjest\u00e4minen sek\u00e4 ik\u00e4ihmist\u00e4 vastaanottavan tahon informointi hoidosta ja jatkohoidosta. Hoitajat kaipaavat tarkistuslistaa kotiutumisen tueksi ik\u00e4ihmist\u00e4 kotiuttaessa. Yhteisp\u00e4ivystyksen hoitajia huolestuttaa ep\u00e4varmuus ik\u00e4ihmisen l\u00e4\u00e4kehoidon toteutumisesta kotiutumisen j\u00e4lkeen ik\u00e4ihmisen itsens\u00e4 hoitamana. Hoitajan teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n ik\u00e4ihmisen l\u00e4\u00e4kemuutosten oikeellisuudesta huolehtiminen sek\u00e4 varmistuminen siit\u00e4, ett\u00e4 ik\u00e4ihminen ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 l\u00e4\u00e4kehoitoonsa liittyv\u00e4n ohjeistuksen. Omaisten, kotihoidon sek\u00e4 muun ik\u00e4ihmist\u00e4 vastaanottavan tahon informointi l\u00e4\u00e4kehoidosta ja siihen liittyvist\u00e4 muutoksista on t\u00e4rke\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p><strong>Toimintakyvyn arvioiminen ja monialainen yhteisty\u00f6<\/strong><\/p>\n<p>Ik\u00e4ihmisen kokonaisvaltaisen toimintakyvyn arvioiminen ja varmistaminen ovat keskeisi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 turvallisessa kotiutumisessa. Fyysisen toimintakyvyn osalta on varmistettava ik\u00e4ihmisen liikuntakyky ja mahdollisten apuv\u00e4lineiden tarve.\u00a0 Kotitumisvaiheessa on varmistettava ik\u00e4ihmisen kotikuntoisuus, jolla tarkoitetaan h\u00e4nen kyky\u00e4\u00e4n selviyty\u00e4 p\u00e4ivitt\u00e4isist\u00e4 toiminnoista. My\u00f6s ik\u00e4ihmisen mahdollinen muistisairaus ja orientaation taso vaikuttavat olennaisesti turvallisen kotiutumisen onnistumiseen. Ik\u00e4ihmisen kokonaisvaltaisen toimintakyvyn arvioimista vaikeuttaa hoitajan tiedon puute ik\u00e4ihmisen kotona p\u00e4rj\u00e4\u00e4misest\u00e4 ja toimintakyvyst\u00e4 ennen sairaalaan tuloa. V\u00e4lill\u00e4 ik\u00e4ihmisell\u00e4 itsell\u00e4\u00e4n voi olla on ep\u00e4realistinen n\u00e4kemys omasta kotona p\u00e4rj\u00e4\u00e4misest\u00e4\u00e4n ja he saattavat ajatella, ett\u00e4 on pakko p\u00e4rj\u00e4t\u00e4 yksin kotonaan, ja ovat jopa vastahakoisia sairaalahoitoon.<\/p>\n<p>Ik\u00e4ihmisen turvallisen kotiutumisen toteutumiseksi ja toimintakyvyn laaja-alaisessa arvioimisessa tarvitaan moniammatillista yhteisty\u00f6t\u00e4. Erityisesti ik\u00e4ihmisen kotona selviytymisen arvioinnissa moniammatillisen tiimin hy\u00f6dynt\u00e4minen koetaan t\u00e4rke\u00e4ksi. My\u00f6s farmaseuttia kaivataan entist\u00e4 enemm\u00e4n osaksi moniammatillista tiimi\u00e4 ja ik\u00e4ihmisen l\u00e4\u00e4kehoidon toteutusta. Moniammatillisen yhteisty\u00f6n lis\u00e4ksi yhteisp\u00e4ivystyksen hoitajat tekev\u00e4t yhteisty\u00f6t\u00e4 my\u00f6s ik\u00e4ihmisten omaisten kanssa.<\/p>\n<p><strong>Potilasohjaus hektisess\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 ja tiedon saatavuus kotiutusvaiheessa<\/strong><\/p>\n<p>Turvallisen kotiutumisen n\u00e4k\u00f6kulmasta potilasohjauksessa korostuu vuorovaikutteisen suullisen ja kirjallisen potilasohjauksen antaminen sek\u00e4 niiden ymm\u00e4rt\u00e4misen varmistaminen. Potilasohjaus pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n muun muassa ohjeistusta oireiden seurantaan ja jatkohoitoon hakeutumiseen liittyen. Hoitajan tulee varmistua siit\u00e4, ett\u00e4 suulliset ja kirjalliset jatkohoito-ohjeet on ymm\u00e4rretty potilasohjausta vastaanottavan henkil\u00f6n toimesta. Ymm\u00e4rt\u00e4misen varmistaminen korostuu erityisesti muistisairaan tai muuten sairaan ik\u00e4ihmisen kohdalla. Potilasohjauksessa t\u00e4rke\u00e4ksi asiaksi nousee vuorovaikutus hoitajan ja ik\u00e4ihmisen sek\u00e4 omaisen v\u00e4lill\u00e4. My\u00f6s omatoimisen ik\u00e4ihmisen kohdalla tulee varmistua, ett\u00e4 potilas on ymm\u00e4rt\u00e4nyt annetut hoito-ohjeet, l\u00e4\u00e4kityksen muutoksen syyt ja siihen liittyv\u00e4t toimenpiteet, ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 mist\u00e4 ja milloin varataan seurannat esim. laboratoriokontrollit, hoitajan kontrollit tai l\u00e4\u00e4k\u00e4rin kontrollit<strong>. <\/strong><\/p>\n<p>P\u00e4ivystyspoliklinikan hektinen toimintaymp\u00e4rist\u00f6 luo haasteensa ik\u00e4ihmisen turvalliseen kotiuttamiseen. Hoitajien kokemusten mukaan turvallista kotiutumista heikent\u00e4\u00e4 kiire p\u00e4ivystyspoliklinikalla, koska ik\u00e4ihmisen kotiuttaminen vaatii aikaa ja paneutumista. Kiireen vuoksi p\u00e4ivystyksen hoitajilla ei ole aikaa riitt\u00e4v\u00e4sti selvitt\u00e4\u00e4 esimerkiksi ik\u00e4ihmisen taustatietoja ja kotioloja. Kiire v\u00e4hent\u00e4\u00e4 my\u00f6s potilasohjaukseen k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevaa aikaa.\u00a0 Hoitajat toivovatkin, ett\u00e4 potilasohjauksen ja kotiuttamisen merkitt\u00e4v\u00e4 rooli turvallisessa kotiuttamisessa tiedostetaan kaikilla organisaation tasoilla.<\/p>\n<p>Ik\u00e4ihmisen turvallisen kotiutumisen kannalta keskeinen asia on tiedon saatavuus. Tiedon saatavuus parantaa hoidon laatua ja sit\u00e4 kautta my\u00f6s turvallisuutta ik\u00e4ihmisen kotiutuessa. Ik\u00e4ihmisen turvallista kotiutumista heikent\u00e4vi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 ovat tiedon puute erityisesti koskien ik\u00e4ihmisen taustatietoja, kuten perussairauksia, l\u00e4\u00e4kityksi\u00e4, toimintakyky\u00e4 ja mahdollisia hoidon rajauksia. My\u00f6s ik\u00e4ihmisen ja h\u00e4nen omaisensa yhteystietojen sek\u00e4 hoitokodin ja kotihoidon yhteystietojen puuttuminen koetaan haasteeksi.<\/p>\n<h2>Pohdinta<\/h2>\n<p>Ik\u00e4ihmisen turvalliseksi kotiuttamiseksi tarvitaan suunnitelmallisuutta, aikaa ja paneutumista (Heikkil\u00e4 &amp; \u00c4ij\u00e4l\u00e4 2020). Valitettavan iso osa ik\u00e4ihmisist\u00e4 kotiutuu kuitenkin p\u00e4ivystyksest\u00e4 ilman asianmukaista suunnitelmaa (Lin, Cheng, Shih, Chu &amp; Tjung 2012, 240, Pellet 2016, 542). Toimintakyvyn arvioimisen puutteet ja sen merkityksen aliarvioiminen nousee l\u00e4hes poikkeuksessa ik\u00e4\u00e4ntyneiden hoitoty\u00f6n tutkimuksissa esille. Ik\u00e4ihmisen turvallisen kotiutumisen mahdollistamiseksi on varmistuttava, ett\u00e4 ik\u00e4ihminen on kotikuntoinen selviyty\u00e4kseen p\u00e4ivitt\u00e4isist\u00e4 toiminnoista. Se edellytt\u00e4\u00e4 laaja-alaista toimintakyvyn arviota fyysisest\u00e4 ja psyykkisest\u00e4 toimintakyvyst\u00e4 sek\u00e4 sosiaalisen turvaverkoston laajuudesta. Lis\u00e4ksi tarvitaan arvio tarvittavista apuv\u00e4lineist\u00e4. Kansainv\u00e4lisen tutkimusn\u00e4yt\u00f6n mukaan k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 on jo useita p\u00e4ivystysolosuhteisiin soveltuvia toimintakyvyn eri osa-alueita kartoittavia mittareita, kuten esimerkiksi ik\u00e4ihmisen ravitsemuksen tilaa kartoittava MNA-testi (Mini Nutritional Assessment) (Deschodt 2015, 4) ja kognitiivista tilaa kartoittava The Six-Item Screener (Han ym. 2011, 669). Ymm\u00e4rt\u00e4misen varmistamisessa on jo kansainv\u00e4lisesti k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 niin kutsuttu teach-back-menetelm\u00e4, jossa hoitaja pyyt\u00e4\u00e4 potilasta toistamaan annetut ohjeet ja n\u00e4in varmistaa ymm\u00e4rt\u00e4misen tason (Hoek ym. 2020, 438, 441). N\u00e4iden validoitujen toimintakyky\u00e4 arvioivien mittareiden avulla voidaan tunnistaa lis\u00e4ksi ne i\u00e4kk\u00e4\u00e4t potilaat, joilla on suurentunut riski uusintak\u00e4ynteihin (Deschodt ym. 2015, 8).<\/p>\n<p>Ik\u00e4ihmisen kokonaisvaltaisen toimintakyvyn kartoittamiseen sek\u00e4 my\u00f6s jatkohoidon j\u00e4rjest\u00e4minen edellytt\u00e4v\u00e4t entist\u00e4 laajempaa moniammatillisuutta. Moniammatillisten interventioiden on osoitettu parantavan ik\u00e4ihmisen hoidon laatua (Marsden ym. 2018, 135) ja v\u00e4hent\u00e4v\u00e4n ik\u00e4ihmisten uusintak\u00e4yntej\u00e4 p\u00e4ivystyksess\u00e4, joilla on suora yhteys terveydenhuollon kustannuksiin (Flowers &amp; Shade 2019, 237). Moniammatillista yhteisty\u00f6t\u00e4 kaivataan etenkin ik\u00e4ihmisen kotona selviytymisen arvioinnissa ja varmistamisessa, ik\u00e4ihmisen l\u00e4\u00e4kehoidon toteutuksessa sek\u00e4 jatkohoidon j\u00e4rjest\u00e4misess\u00e4. Moniammatillisen yhteisty\u00f6n lis\u00e4ksi yhteisty\u00f6t\u00e4 kaivataan my\u00f6s ik\u00e4ihmisten omaisten kanssa.<\/p>\n<p>Ik\u00e4ihmisen turvallisen kotiutumisen toteutumiseen tulisi luoda selke\u00e4 suunnitelma ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 sek\u00e4 innovatiivisia toimintamalleja, jotta v\u00e4ltytt\u00e4isiin tarpeettomilta p\u00e4ivystyksen uusintak\u00e4ynneilt\u00e4 (Heikkil\u00e4 &amp; \u00c4ij\u00e4l\u00e4 2020). Toteutuakseen ik\u00e4ihmisen turvallista kotiutumista tulisi kehitt\u00e4\u00e4 innovatiivisesti tulevaisuudessa. T\u00e4ss\u00e4 kehitt\u00e4misty\u00f6ss\u00e4 hyv\u00e4n\u00e4 apuna toimivat Hoitoty\u00f6n tutkimuss\u00e4\u00e4ti\u00f6n joulukuussa 2020 julkaisemat turvallisen kotiutumisen suositukset (Hotus-hoitosuositus 2020: I\u00e4kk\u00e4\u00e4n turvallinen kotiutuminen sairaalasta).<\/p>\n<h2>L\u00e4hteet<\/h2>\n<p>Deschodt, M., Devriendt, E., Sabbe, M., Knockaert, D., Deboutte, P., Boonen, S., Flamaing, J. &amp; Milisen, K. 2015. Characteristics of older adults admitted to the emergency department (ED) and their risk factors for ED readmission based on comprehensive geriatric assessment: a prospective cohort study. BMC Geriatrics, 2-10.<\/p>\n<p>Flowers, A. &amp; Shade, K. 2019. Evaluation of a Multidisciplinary Care Coordination Program for Frequent Users of the Emergency Department. Professional Case Management 24(55), 230-239.<\/p>\n<p>Heikkil\u00e4, V &amp; \u00c4ij\u00e4l\u00e4 R-L. Laadullinen tutkimus ik\u00e4ihmisen turvallisesta kotiutumisesta yhteisp\u00e4ivystyksest\u00e4: Oulun kaupungin ja Oulun yliopistollisen sairaalan yhteistoiminnallinen kehitt\u00e4mishanke. Lapin ammattikorkeakoulu, YAMK opinn\u00e4ytety\u00f6.<\/p>\n<p>Hoek, A.E., Anker, S.C.P., van Beeck, E.F., Burdouf, A., Rood, P.P.M. &amp; Haagsma, J.A. 2020. Patient Discharge Instructions in the Emergency Department and Their Effects on Comprehension and Recall of Discharge Instructions: A Systematic Review and Meta-analysis. Annals of emergency Medicine 75(3), 435-444.<\/p>\n<p>Hotus-hoitosuositus 2020: I\u00e4kk\u00e4\u00e4n turvallinen kotiutuminen sairaalasta. https:\/\/www.hotus.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/12\/netti-hoitosuositus-iaekkaeaen-kotiutuminen.pdf\u00a0 Viitattu 2.2.2021.<\/p>\n<p>Lennox, A., Braaf, S., Smit, De V., Cameron, P. &amp; Lowthian, J. 2019. Caring for older patients in the emergency department: Health professionals\u00b4perspectives from Australia- The Safe Elderly Emergency Discharge Project. Emergency Medicine Australasia 31, 83-89.<\/p>\n<p>Lin, C., Cheng, S., Shih, S., Chu, C. &amp; Tjung, J. 2012. Discharge Planning. International Journal of Gerontology 6, 237-240. doi: 10.1016\/j.ijge.2012.05.001<\/p>\n<p>Marsden, E., Craswell, A., Taylor, A., Coates, K., Crilly J., Broadbent, M., Glenwright, A., Johnston, C. &amp; Wallis, M. 2018. Nurseled multidisciplinary initiatives to improve outcomes and reduce hospital admissions for older adults: The Care coordination through Emergency Department, Residential Aged Care and Primary Health Collaboration project. Australasian Journal on Ageing 37(2), 135-139.<\/p>\n<p>Palonen, M. 2016. P\u00e4ivystyspoliklinikalta kotiutuvien i\u00e4kk\u00e4iden potilaiden ja heid\u00e4n l\u00e4heistens\u00e4 ohjaus. Hypoteettisen mallin kehitt\u00e4minen. Tampereen yliopisto. Terveystieteiden yksikk\u00f6. V\u00e4it\u00f6skirja.<\/p>\n<p>Palonen, M., Kaunonen, M. &amp; \u00c5stedt-Kurki, P. 2016. P\u00e4ivystyspoliklinikalta kotiutuvien i\u00e4kk\u00e4iden potilaiden ohjauksen kehitt\u00e4miskohteita potilaiden, l\u00e4heisten ja hoitajien kuvaamana. Gerontologia 30(2), 63-77.<\/p>\n<p>Palonen, M., Kaunonen, M., Helminen, M. &amp; \u00c5stedt-Kurki P. 2015. Discharge education for older people and family members in emergency department. A cross-sectional study. International Emergency Nursing 23, 306-311.<\/p>\n<p>Pellet, C. 2016. Discharge planning: best practice in transitions of care. British Journal of Community Nursing 21(11), 542-548.<\/p>\n<p>Southerland, L.T., Pearson, S., Hullick, C., Carpenter, C.R &amp; Arendts, G. 2019. Safe to send home? Discharge risk assessment in the emergency department. Emergency Medicine Australasia 31, 266-270.<\/p>\n<p>Tuukkanen, J., Pauniaho, S-L., Castren, M., Daavittila, I., Rantanen, S. &amp; Wilen, S. 2019. Hoivakriisi lis\u00e4\u00e4 p\u00e4ivystysten kuormaa. L\u00e4\u00e4k\u00e4rilehti. 34\/2019, vuosikerta 74, 1800-1801.<\/p>\n<p>Yl\u00e4-Mononen, S., Palonen, M., Koivisto, A-M. &amp; \u00c5stedt-Kurki, P. 2014. I\u00e4kk\u00e4iden p\u00e4ivystyspotilaiden uusintak\u00e4yntien syyt ja niihin yhteydess\u00e4 olevat tekij\u00e4t. Hoitotiede 26(4), 299-309.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Asiasanat: kotiutuminen, turvallisuus, ik\u00e4\u00e4ntyneet, p\u00e4ivystys<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Valitettavan iso osa ik\u00e4ihmisist\u00e4 kotiutuu p\u00e4ivystyksest\u00e4 ilman asianmukaista suunnitelmaa. Turvallista kotiutumista varten tulisi luoda selke\u00e4 suunnitelma ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 sek\u00e4 innovatiivisia toimintamalleja, jotta v\u00e4ltytt\u00e4isiin tarpeettomilta p\u00e4ivystyksen uusintak\u00e4ynneilt\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":3035,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[684184,110187],"tags":[8747,30368,31441],"class_list":["post-3067","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-2-2021","category-teema-artikkeli","tag-sosiaali-ja-terveysala","tag-turvallisuus","tag-vanhustyo"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2021\/04\/Heikkila-et-al-teema-artikkeli-2-2021.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-Nt","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3067","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3067"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3067\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3068,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3067\/revisions\/3068"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3035"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3067"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3067"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3067"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}