{"id":3075,"date":"2021-04-14T10:41:21","date_gmt":"2021-04-14T07:41:21","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=3075"},"modified":"2021-04-14T11:29:36","modified_gmt":"2021-04-14T08:29:36","slug":"teollisuusmatkailua-turvallisesti-muutoksen-tuulia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2021\/04\/14\/teollisuusmatkailua-turvallisesti-muutoksen-tuulia\/","title":{"rendered":"Teollisuusmatkailua turvallisesti – Muutoksen tuulia?"},"content":{"rendered":"

Lataa PDF<\/a><\/p>\n

Katri Hendriksson, insin\u00f6\u00f6ri (YAMK.), projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6, kest\u00e4v\u00e4n kehityksen koordinaattori, Uudistuva teollisuus, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n

Heidi Kaihua, restonomi YAMK, lehtori, Vastuulliset palvelut, matkailu (MTI), Lapin ammattikorkeakoulu <\/em><\/p>\n

Mirva Tapaninen, restonomi YAMK, projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6, Vastuulliset palvelut, matkailu (MTI), Lapin ammattikorkeakoulu <\/em><\/p>\n

Satu Valli, HTM, lehtori, Digitaaliset ratkaisut, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

Johdanto<\/h2>\n

Teollisuusmatkailun konseptointi -hankkeessa kulttuuriperint\u00f6, kiertotalous ja vastuullinen teollisuus sek\u00e4 elintarviketeollisuus sis\u00e4lt\u00e4en maatilamatkailun (kuva 1) ovat nousseet hankkeen p\u00e4\u00e4teemoiksi, joiden osalta hankkeen toimenpiteit\u00e4 toteutetaan. Turvallisuus on l\u00e4pileikkaava tekij\u00e4 teollisuusmatkailussa ja sit\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa hankkeen teemojen kautta.<\/p>\n

Matkailu on alati muuttuva ala, jossa muutostekij\u00e4t nousevat paikallisista, alueellisista ja kansainv\u00e4list\u00e4 kehityskuluista. Matkailu ja turvallisuus kulkevat yhdess\u00e4, eik\u00e4 matkailu voi kukoistaa ilman turvallista toimintaymp\u00e4rist\u00f6\u00e4. Teollisuusmatkailu miellet\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 matkailuksi kohteissa, jota edustavat teollisuuteen liittyv\u00e4 asiantuntemus menneisyydest\u00e4, nykyisyydest\u00e4 ja tulevaisuudesta. K\u00e4sitteen\u00e4 teollisuusmatkailu voidaan jakaa kolmeen osaan: kulttuuriperint\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4 matkailu, yritysvierailut kohteissa ja tieteellinen matkailu. (Ruokamo 2020, 3.)<\/p>\n

\"Teollisuusmatkailun<\/p>\n

Kuva 2. Teollisuusmatkailua Meri-Lapissa eri n\u00e4k\u00f6kulmista. Kuvat Kemi Tourism\/Experience365<\/p>\n

Turvallisuus-termin monet n\u00e4k\u00f6kulmat<\/h2>\n

Globaali megatrendi turvallisuushakuisuus korostuu niin arjessa kuin matkailussakin. Teollisuusmatkailussa yhdistyv\u00e4t kaksi toimialaa, joissa molemmissa turvallisuuden merkitys on suuri. Turvallisuutta kannattaa tarkastella sek\u00e4 vahvuutena ett\u00e4 mahdollisuutena, joka vaatii verkostoitumista ja yhteisty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n

Teollisuusmatkailukonsepteja muotoiltaessa, nousee alueellinen turvallisuuden edist\u00e4minen askeleeksi kohti tiiviimp\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 eri toimijoiden v\u00e4lill\u00e4. Matkailun toimijoiden resurssit tuntuvat vain v\u00e4henev\u00e4n, eik\u00e4 kukaan selvi\u00e4 yksin turvallisuuden hallinnasta. N\u00e4in ollen turvallisuuden pohtiminen ja edist\u00e4minen yhdess\u00e4 on neutraali maaper\u00e4 yhteisty\u00f6h\u00f6n niin yritysten omien kuin alueellisten turvallisuusasioiden edist\u00e4miseksi. Yhteisty\u00f6 auttaa vahvistamaan yritysten omaa turvallisuusosaamista, lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n tiet\u00e4myst\u00e4 oman alueen turvallisuudentilasta ja riskeist\u00e4 sek\u00e4 kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n uusia k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4 turvallisuuden lis\u00e4\u00e4miseksi. (Iivari, 2012.)<\/p>\n

Meri-Lapissa, kuten muuallakin pohjoisessa pitk\u00e4t et\u00e4isyydet, harva asutus ja palveluverkosto sek\u00e4 vaihtelevat olosuhteet asettavat matkailun turvallisuudelle erityisi\u00e4 vaatimuksia ja osaamistarpeita. (Lapin liitto, 2019.) Matkalle l\u00e4htiess\u00e4\u00e4n matkailija hakeutuu ja toisaalta ajautuu pois omasta turvallisuuden tilastaan ja siirtyy johonkin uuteen ja erilaiseen. Etenkin ulkomailla ollessaan matkailija on vie\u00adraana, tutustumassa paikalliseen kulttuuriin, el\u00e4m\u00e4ntyyliin ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Arktisen matkailun kilpailukyky rakentuukin luonnonolosuhteiden hy\u00f6dynt\u00e4miseen ja luonnon kest\u00e4v\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n sek\u00e4 toimijoiden v\u00e4liseen yhteisty\u00f6h\u00f6n ja luottamukseen. T\u00e4rkein\u00e4 arvoina toimivat paikallisuuden ja kulttuurin arvostus, turvallisuuden hallinta sek\u00e4 turvallisuusyhteisty\u00f6. Vahvalla olosuhdeosaamisella pyrkiv\u00e4t matkailutoimijat tuottamaan matkailijan kokemukset turvallisesti. \u00a0(Iivari, 2012; Lapin liitto, 2019.)<\/p>\n

Covid-19 pandemia on ajanut matkailun poikkeukselliseen muutoksen tilaan. Kukaan ei tied\u00e4 millaista matkailuelinkeino Lapissa tulee tulevaisuudessa olemaan. Ennakoinnin avulla voidaan kuitenkin varautua erilaisiin vaihtoehtoihin, jotta toimintaa saadaan kehitetty\u00e4 tilanteiden mukaisesti. Lapin Matkailuelinkeinon liitto on luonut skenaarioita, joiden kautta on mielek\u00e4st\u00e4 tarkastella Lapin matkailun toimintaymp\u00e4rist\u00f6\u00e4, jossa nykyhetken muutokset vaikuttavat tulevaisuuden kehityskulkuihin. \u00a0N\u00e4it\u00e4 skenaarioita voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 my\u00f6s teollisuusmatkailukonsepteja kehitett\u00e4ess\u00e4. (Kivinen, Lappalainen, Schreck, Vasara, 2020.)<\/p>\n

Vihre\u00e4\u00e4 ja kest\u00e4v\u00e4\u00e4 matkailua<\/h2>\n

Sitran (2021) mukaan kiertotalous <\/strong>on muuttunut entist\u00e4 kilpailukykyisemm\u00e4ksi ja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 voidaan tulkita, ett\u00e4 maailma on vihdoin menossa suuntaan, jossa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n, luodaan ja hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n palveluita, jotka perustuvat jakamiseen, vuokraamiseen ja kierr\u00e4tt\u00e4miseen. Koko maailma on samassa vaiheessa, muutoksen edess\u00e4 ja tulevien toimintojen suuntaa m\u00e4\u00e4ritet\u00e4\u00e4n jatkuvasti.<\/p>\n

Kiertotalous on termi, jota k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kest\u00e4vyytt\u00e4 ja uusia ratkaisuja saada maapallo kest\u00e4m\u00e4\u00e4n kauemmin. Vastuullinen teollisuus<\/strong> kiertotalousajattelun yhteydess\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 nykymaailmaa ei voida en\u00e4\u00e4 rasittaa samalla tavalla kuin ennen ja teollisuuden alan t\u00e4ytyy ottaa osaa maailman kantokyvyn vahvistamiseen. Kiertotalouden voidaan katsoa olevan ratkaisu globaaliin ongelmaan: resurssien v\u00e4hyyteen. Uudenlaisilla liiketoimintamalleilla ja digitalisaatiolla voidaan mahdollistaa kest\u00e4v\u00e4lle kasvulle paremmat puitteet. (Teknologiateollisuus, 2020)<\/p>\n

Mets\u00e4teollisuus kytkeytyy vahvasti Meri-Lapin alueelle Mets\u00e4Groupin uuden investointiprojektin Mets\u00e4Fibren modernin biotuotetehtaan rakennusprojektin osalta. Mets\u00e4Fibre on Suomessa hyv\u00e4 esimerkki siit\u00e4, miten vastuullisuus ja kiertotalous kulkevat k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4 ja kest\u00e4v\u00e4 kehitys on huomioitu toiminnassa. Teollisuusmatkailu kytkeytyy my\u00f6s mets\u00e4teollisuuteen ja teollisuusmatkailua on aikoinaan toteutettu tutustumalla erityyppisiin tehdasrakennelmiin sek\u00e4 historiaan. Mets\u00e4Group (2020) on esitt\u00e4nyt kotisivuillaan heid\u00e4n toimintansa kytkeytymisen YK:n Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteisiin (Suomen YK \u2013liitto, 2021) sek\u00e4 lanseerannut heid\u00e4n liittyv\u00e4n Agenda 2030 \u2013ohjelman tavoitteisiin yhteens\u00e4 4 p\u00e4\u00e4teeman kautta. (Mets\u00e4Group, 2020)<\/p>\n

Teollisuusmatkailua voidaan toteuttaa turvallisesti my\u00f6s esimerkiksi tutustumalla tehtaan toimintoihin virtuaalisesti. Hyv\u00e4 esimerkki virtuaalisesta tehdaskierroksesta on Mets\u00e4Groupin \u00c4\u00e4nekosken biotuotetehdas, jossa on mahdollista tarkastella tehtaan toimintoja turvallisen et\u00e4isyyden p\u00e4\u00e4st\u00e4 sek\u00e4 samalla tutustua niihin yksityiskohtaisemmin kuin perinteisell\u00e4 tehdaskierroksella. Mets\u00e4Groupin \u00c4\u00e4nekosken biotuotetehtaan alueelle on rakennettu Pro Nemus \u2013vierailukeskus (kuva 2), jossa l\u00e4hes kaikkiin tehtaan toimintoihin on mahdollista tutustua vastuullisesti ja turvallisesti. (Mets\u00e4Group, 2019)<\/p>\n

\"Rakennus<\/p>\n

Kuva 2. Mets\u00e4Group Pro Nemus \u2013vierailukeskus (Katri Hendriksson)<\/p>\n

Teollisuusmatkailusta turvaa Meri-Lappiin<\/h2>\n

Matkailu on noussut Meri-Lappiin t\u00e4rke\u00e4ksi elinkeinoksi perinteisen teollisuuden rinnalle ja se tarjoaa mahdollisuuden aluekehitt\u00e4miseen ja ty\u00f6llist\u00e4miseen. Matkailulla on my\u00f6s elvytt\u00e4v\u00e4 vaikutus moniin siihen liittyviin toimialoihin, kuten kuljetus-, siivous- ja kiinteist\u00f6toimialoihin. Taloudellisten vaikutusten lis\u00e4ksi matkailu laajentaa paikallista palvelurakennetta. Matkailun kehitt\u00e4misen sosiaalisia vaikutuksia ei kannata aliarvioida, sill\u00e4 harvaan asutuilla seuduilla niiden rooli voi olla jopa taloudellisia vaikutuksia suurempi. (Leinonen, Kauppila ja Saarinen, 2008.)<\/p>\n

Kulttuuriperint\u00f6 <\/strong>ja kulttuuriymp\u00e4rist\u00f6t luovat t\u00e4rkeit\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 teollisuusmatkailukonsepteihin. Business Finland on m\u00e4\u00e4ritellyt museot, k\u00e4dentaidot, el\u00e4v\u00e4n perinn\u00f6n ja kulttuurimaisemat kansainv\u00e4lisi\u00e4 matkailijoita kiinnostaviksi aiheiksi, joissa matkailijoille tuodaan esiin nykyist\u00e4 ja mennytt\u00e4 kulttuuria sek\u00e4 paikallista el\u00e4m\u00e4ntapaa. (Hook, Markkola ja Syd\u00e4nmaalakka, 2021.)\u00a0 Teollisuusmatkailukonsepteja kehitet\u00e4\u00e4n tarjoamaan matkailijalle autenttiseen ja luonnonl\u00e4heiseen kulttuuriperint\u00f6\u00f6n pohjautuvia kokemuksia, jotka puolestaan vahvistavat turvallisuuden tunnetta. Jotta turvallisuuden tunne v\u00e4littyy jo matkailijan kotisohvalle ennen matkaa, on palveluiden markkinoiminen ja tuottaminen l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4sti t\u00e4rke\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Suomessa teollisuusmatkailu kohteita l\u00f6ytyy useista paikoista ja n\u00e4ist\u00e4 ensimm\u00e4inen teollisuusmatkailukohde oli Verlan puuhiomosta ja paperitehtaasta muodostettu Suomen ensimm\u00e4inen tehdasmuseo 1970-luvulla. \u00a0(UPM Verlan tehdasmuseo, 2018.) T\u00e4st\u00e4 voidaan ottaa mallia Meri-Lapissa, jossa puu on tuottanut elinkeinoa alueelle 1860 \u2013luvun alkupuolelta l\u00e4htien t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n. Kemiin perustettiin h\u00f6yrysaha Kemin tapulikaupunkioikeuksin 1862 Laitakarin saarelle. \u00a0Laitakarin saha toimi vuoteen 1939 saakka ja viimeiset asukkaat muuttivat pois saarelta 1966. \u00a0(Meri-Lapin Kehitt\u00e4miskeskus ry., 2020) Laitakarin historian ja saha- ja puuteollisuuden historia esilletuonti on ajankohtaista uuden Mets\u00e4Fibren biotuotetehtaan investointien my\u00f6t\u00e4. Puuteollisuus jatkaa kasvuaan ja asia kiinnostaa niin alueella asuvia ihmisi\u00e4 kuin my\u00f6s matkailijoita. \u00a0Laitakarin sahan ja alueen ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n puuteollisuuden esille tuonti vahvistaa alueen mainetta monipuolisena puuteollisuuden keskittym\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

Elintarviketeollisuus<\/strong> on Suomessa nelj\u00e4nneksi suurin teollisuudenala metalli-, mets\u00e4- ja kemianteollisuuden j\u00e4lkeen. Elintarviketeollisuus kattaa ruoan kehitt\u00e4misen sek\u00e4 valmistamisen kuluttajille. Elintarviketeollisuustoiminnan turvallisuutta valvotaan tarkoin muun muassa Ruokaviraston toimesta. Elintarvikelaki m\u00e4\u00e4rittelee minimivelvoitteita, joiden tarkoituksena on varmistaa elintarvikkeiden ja niiden k\u00e4sittelyn turvallisuus ja asiakkaalle annettavan tiedon totuudenmukaisuutta. Lakivaatimusten lis\u00e4ksi yritykset voivat vapaaehtoisilla toimillaan lis\u00e4t\u00e4 turvallisuustasoaan ja laatuaan. (Matkailun turvallisuusty\u00f6kalut, 2015.)<\/p>\n

Teollisuusmatkailun konseptointi \u2013hankkeeseen elintarviketeollisuus sek\u00e4 maatilamatkailu voidaan kytke\u00e4 erityisesti vastuullisen toiminnan, kiertotalouden sek\u00e4 perinneruokakulttuurin osalta. Elintarviketeollisuuden teemaan kuuluu my\u00f6s se, ett\u00e4 Suomessa huolehditaan ruoan laadusta ja sit\u00e4 tarkkaillaan jatkuvasti. Laadukas ruoka, elintarvikkeet sek\u00e4 toiminta luovat turvallista ja luotettavaa n\u00e4k\u00f6kulmaa suomalaiseen ruoantuotantoon. (Ruokatieto, 2020)<\/p>\n

Lapista ei ollut panimoa ennen vuotta 1873, vaikka pellot tuottivat ohraa ja koski kuohuineen kuljetti vett\u00e4 tuntureilta. Torniolaisten kauppiaiden toimesta perustettiin Tornion Panimo Osakeyhti\u00f6 22.11.1873. Panimo on kokenut kieltolain, maailmansodat ja vuoden 2010 kuolettavaksi tarkoitetun iskunkin, jolloin Lapin Kullan oluentuotanto siirtyi etel\u00e4\u00e4n. Tornion panimolle tapahtui uusi nousu vuonna 2016 ja nousu jatkuu edelleen. (Tornion Panimo Oy.)<\/p>\n

Tornio alueella on my\u00f6s \u201cpuuhasteltu\u201d alkoholijuomien parissa vuosina 1921\u20131925 liittyen salakuljetukseen.\u00a0 Paikkakunnan lehdess\u00e4 asia on huomioitu liittyen salakuljetukseen mm. “Huomattava v\u00e4kijuomatakavarikko tehty Kemiss\u00e4 vuodelta 1921\u201d ja “Suuri pirtutakavarikko Kemin edustalla” vuodelta 1925. Kun Torniossa on pantu olutta, niin vastaavasti v\u00e4kev\u00e4mpi\u00e4 aineita on kuljetettu meri- ja rautateitse niin Tornioon kuin muualle Meri-Lapin alueelle. (Filpus, 2001, 110.) Panimohistorian sek\u00e4 my\u00f6s salakuljetuksen esille nostaminen on Meri-Lapin alueen kulttuuriperint\u00f6\u00e4. Oluentuotanto on alueen entist\u00e4, sek\u00e4 nykyist\u00e4 toimivaa elintarviketuotantoa.<\/p>\n

Kansainv\u00e4listymisen vastapainoksi arvostetaan paikallisuutta. Maaseutu lupaa tilaa ja rauhaa sek\u00e4 tarjoaa mahdollisuuksia virkist\u00e4yty\u00e4. Maaseudulla my\u00f6s usein tuotetaan ruokaa vastuullisesti. Maaseudun ymp\u00e4rille kehittyy uudenlaisia ilmi\u00f6it\u00e4 ja el\u00e4m\u00e4ntyylej\u00e4, jotka saavat matkailijat etsim\u00e4\u00e4n henkil\u00f6kohtaisia merkityksi\u00e4. (Komulainen, 2013.)<\/p>\n

Maatilamatkailu <\/strong>on Suomessa jo jonkin verran tunnettu k\u00e4site, mutta Meri-Lapin alueella ei viel\u00e4 tarpeeksi. Maatilamatkailu on kuitenkin kasvussa ja liitet\u00e4\u00e4n vahvasti teollisuusmatkailun \u2013termiin, jossa matkailijat voivat tutustua paikallisiin maatiloihin. Maatilamatkailu on trendik\u00e4s matkailun muoto, jonka suosio perustuukin rauhaisaan lomailuun. Maatiloihin tutustumalla saadaan tutustutettua matkailijat l\u00e4heisemmin siihen toimintaan, jonka avulla esimerkiksi l\u00e4hiruoan k\u00e4ytt\u00f6astetta saadaan nostettua ja matkailijat ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t paremmin mist\u00e4 l\u00e4hiruoka tulee. Maatilamatkailu luo matkailijoille ja vierailijoille luotettavuutta ja turvallisuuden tunnetta siit\u00e4, ett\u00e4 Suomessa ja erityisesti Meri-Lapissa ruoan l\u00e4ht\u00f6kohtiin kiinnitet\u00e4\u00e4n huomiota. (Go Finland, 2021) Torniossa sijaitsee Farm Escape<\/a>, jossa voi pelata pakopeli\u00e4 yhdess\u00e4 maatilan el\u00e4inten kuten pupujen, kanojen ja ankkojen kanssa. \u201cPakopelimme pelataan el\u00e4inten ehdoilla, kiireett\u00f6m\u00e4sti ja el\u00e4imi\u00e4 kunnioittaen<\/em>.\u201d (Farm Escape). T\u00e4m\u00e4 edell\u00e4 mainittu pakopeli el\u00e4inten kanssa edustaa uudistuvaa maatilamatkailua. T\u00e4m\u00e4 uudenlainen l\u00e4hestymistapa maatilanel\u00e4imiin antaa mahdollisuuden tutustua maatilamaiseen toimintaan uudesta n\u00e4k\u00f6kulmasta huomioiden niin ihmisten kuin el\u00e4inten turvallisuuden.<\/p>\n

Meri-Lapin teollisuusmatkailun kehitt\u00e4minen<\/h2>\n

Turvallisuus l\u00e4pileikkaa Teollisuusmatkailun konseptointi -hankkeen p\u00e4\u00e4teemoja, joiden avulla yhdistet\u00e4\u00e4n matkailun, teollisuuden ja historian n\u00e4k\u00f6kulmia toiminnallisiksi matkailukonsepteiksi. Turvallisuus teemoitus nousee vahvasti esiin vastuullisen teollisuuden sek\u00e4 matkailun osalta, jolloin matkailukonseptit voidaan luokitella kattamaan vastuullisen matkailun kriteerit. Matkailukonsepteja suunniteltaessa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomioida matkailijoiden fyysiset ja henkiset tarpeet. (Lapin ammattikorkeakoulu 2021)<\/p>\n

Teollisuusmatkailun konseptointi \u2013hanke toteuttaa hankeaikana Meri-Lapin alueelle erityyppisi\u00e4 konsepteja, jotka toteutetaan yhteisty\u00f6ss\u00e4 alueen matkailuyritysten, teollisuuden toimijoiden ja sidosryhmien kanssa. Erityyppisten konseptien ja toimenpiteiden avulla teollisuusmatkailun -termi\u00e4 kehitet\u00e4\u00e4n ja edistet\u00e4\u00e4n, koska viel\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 termi ei ole kovinkaan tuttu Meri-Lapin alueella. Hanke tuo esiin teollisuusmatkailun potentiaalin teollisuudessa ja matkailun parissa toimiville sek\u00e4 toteuttaa verkostomaista toimintaa yli toimialarajojen. (Lapin ammattikorkeakoulu 2021)<\/p>\n

Matkailu turvaa parempia ja laadukkaampia palveluita my\u00f6s paikallisille. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 kuitenkin paikallisten mukaan ottamista matkailun kehitt\u00e4missuunnitelmiin ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon. T\u00e4llaisessa vahvasti paikalliset huomioivassa l\u00e4hestymistavassa matkailu n\u00e4hd\u00e4\u00e4n yhten\u00e4 aluekehityksen edist\u00e4j\u00e4n\u00e4 muiden elinkeinojen rinnalla. Teollisuusmatkailun konseptointi hankkeessa pyrit\u00e4\u00e4n siihen, ett\u00e4 teollisuus- ja matkailuelinkeinot tukevat toisiaan. Yhteisty\u00f6ll\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n taloudellisten hy\u00f6tyjen lis\u00e4ksi vastaamaan paikallisten tarpeisiin, kuten siihen, ett\u00e4 matkailijoille suunnattu infrastruktuuri ja palvelut hy\u00f6dytt\u00e4v\u00e4t my\u00f6s paikallisia. (Saarinen, 2007.)<\/p>\n

Teollisuusmatkailun konseptointi \u2013hanke on rahoitettu Lapin liiton my\u00f6nt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 Euroopan aluekehitysrahaston, Vipuvoimaa EU:lta tuella (276 853 \u20ac), kokonaisbudjetin ollessa 346 069 \u20ac. Hanke on alkanut 8\/2019 ja p\u00e4\u00e4ttyy 12\/2021. Hankkeen p\u00e4\u00e4toteuttajana on Lapin ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajana Lapin yliopisto. (Lapin ammattikorkeakoulu 2021.)<\/p>\n

L\u00e4hteet<\/h2>\n

Auto Europe. 2021. 7 vinkki\u00e4 vihre\u00e4\u00e4n matkailuun. Viitattu 8.3.2021 https:\/\/www.autoeurope.fi\/travel-blog\/7-vinkkia-vihreaan-matkailuun\/<\/a>.<\/p>\n

Farm Escape. Viitattu 25.3.2021\u00a0 https:\/\/farmescape.fi\/pakohuone-tornio\/<\/a>.<\/p>\n

Filpus, K.2001. Alkoholin salakuljetus ja sen valvonta Per\u00e4meren rannikolla kieltolain aikana 1919 -1932. Oulun yliopisto. Historian laitos. Pro gradu -tutkielma. Viitattu 25.3.2021 http:\/\/jultika.oulu.fi\/files\/isbn9514259734.pdf<\/a>.<\/p>\n

Go Finland. 2021. Maatilamatkailu. Viitattu 8.3.2021 https:\/\/www.gofinland.fi\/maatilamatkailu<\/a>.<\/p>\n

Green Tourism. 2021. Kest\u00e4v\u00e4 matkailu. Viitattu 8.3.2021 http:\/\/www.greentourism.eu\/fi\/Post\/Name\/SustainableTourism<\/a>.<\/p>\n

Hook, T.; Markkola, S.; Syd\u00e4nmaalakka, M. 2021. Kulttuurimatkailun tuotesuositukset. Business Finland. Helsinki. Viitattu 18.3.2021
\nhttps:\/\/www.businessfinland.fi\/492aef\/globalassets\/julkaisut\/visit-finland\/tutkimukset\/2021\/vf-kulttuurimatkailun-tuotesuositukset-2021.pdf<\/a>.<\/p>\n

Iivari, P. 2012. Matkailun turvallisuus. Globaalit muutokset \u2013 paikalliset vaikutukset. Rovaniemen ammattikorkeakoulu. Rovaniemen ammattikorkeakoulun julkaisusarja D. Viitattu 8.3.2021 https:\/\/matkailu.luc.fi\/loader.aspx?id=6a01c43a-d21a-4ea9-a871-b63267d0f26b<\/a>.<\/p>\n

Isoherranen, K., Nurminen, R. & Rekola, L. 2008. Enemm\u00e4n yhdess\u00e4 \u2013moniammatillinen yhteisty\u00f6. Helsinki: WSOY<\/p>\n

Kauppalehti. 2020. Yhteis\u00f6llisyys ja l\u00e4himatkailu lis\u00e4\u00e4v\u00e4t hostellien kysynt\u00e4\u00e4. Haettu osoitteesta 22.12.2020 https:\/\/www.kauppalehti.fi\/uutiset\/yhteisollisyys-ja-lahimatkailu-lisaavat-hostellien-kysyntaa-matkailijat-haluavat-yha-enemman-elamyksellisyytta\/28a41bbf-adc9-4e2e-9d2a-fb6e61dd3578<\/a>.<\/p>\n

Kivinen, K; Lappalainen, I; Schreck, J; Vasara, E. 2020. Lapin Matkailun Post-Covid-19 skenaariot. Lapin Matkailuelinkeinon liitto. Helsinki. Viitattu 18.3.2021
\nhttps:\/\/www.lme.fi\/media\/lapin-matkailun-post-covid-19-skenaariot-projektin-tiivistelma.pdf<\/a><\/p>\n

Komulainen, M. 2013. Maiseman tarina. Opas maisemapalveluiden luomiseen. Maa- ja kotitalousnaisten keskus. Sitra. Vaasa. Viitattu 18.3.2021
\nhttps:\/\/media.sitra.fi\/2017\/02\/23231630\/MaisemanTarina.pdf<\/a>.<\/p>\n

Kulju, M. 2020. Digipolis \u2013kotisivut. Kiertotalouskeskuksen menestystarina saa arvoistaan jatkoa. Haettu osoitteesta 8.1.2021 https:\/\/www.digipolis.fi\/artikkelit\/kiertotalouskeskuksen-menestystarina-saa-arvoistaan-jatkoa<\/a>.<\/p>\n

Lapin ammattikorkeakoulu. 2021. Lapin AMKin hankkeet. Teollisuusmatkailun konseptointi. Viitattu 8.3.2021 https:\/\/www.lapinamk.fi\/fi\/Yrityksille-ja-yhteisoille\/Lapin-AMKin-hankkeet?RepoProject=4203500038<\/a>.<\/p>\n

Lapin liitto, 2019. Lapin matkailustrategia 2020 \u2013 2023. Matkailun tilannekuva analyysi.\u00a0 Rovaniemi.
\nhttps:\/\/arcticsmartness.eu\/wp-content\/uploads\/Matkailu_tilannekuvaraportti_web.pdf<\/a>.<\/p>\n

Leinonen, R.; Kauppila, P.; Saarinen, J. 2008. Matkailu syrj\u00e4seutujen aluekehityksen v\u00e4lineen\u00e4 \u2013 mahdollisuuksia ja haasteita. Maaseudun uusi aika 16:1.<\/p>\n

Lehtinen, E. 2012. Slow-matkailu Porvoossa vieraanvaraisuutta ja yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4en. Haettu osoitteesta 22.12.2020\u00a0 http:\/\/urn.fi\/URN:NBN:fi:amk-2012052810309<\/a>.<\/p>\n

Matkailun ABC. 2019. Kohdekokemuksen kehitt\u00e4mismalli. Identiteetti. Haettu osoitteesta 8.1.2020 https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/tourismabc\/identiteettiprisma\/<\/a>.<\/p>\n

Matkailun turvallisuusty\u00f6kalut. 2015. Lapin ammattikorkeakoulu. Rovaniemi.
\nhttps:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/turvallisuusnormisto\/<\/a>.<\/p>\n

Meri-Lapin Kehitt\u00e4miskeskus. 2020. Haettu osoitteesta 25.3.2021 http:\/\/www.meri-lappi.fi\/fi\/asuminen\/historia\/alueen-teollisuuden-historia\/<\/a>.<\/p>\n

Mets\u00e4Group. 2020. Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen teemat. Viitattu 9.3.2021 https:\/\/www.metsagroup.com\/fi\/kestava-kehitys\/Pages\/default.aspx<\/a>.<\/p>\n

Mets\u00e4Group. 2019. Pro Nemus \u2013vierailukeskus. Viitattu 9.3.2021 https:\/\/www.metsagroup.com\/fi\/yhtio\/Pro Nemus\/Pages\/default.aspx.<\/p>\n

Poijula, S. 2018. Resilienssi. Muutosten kohtaamisen taito. Helsinki: Kirjapaja.<\/p>\n

Ruokatieto. 2020. Elintarviketeollisuus Suomessa. Viitattu 8.3.2021 https:\/\/www.ruokatieto.fi\/ruokakasvatus\/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan\/elintarviketeollisuus\/elintarviketeollisuus-suomessa<\/a>.<\/p>\n

Ruokamo, O. 2020. [Teollisuusmatkailu. Lis\u00e4arvoa Lapin matkailun br\u00e4ndiin. Teollisuusmatkailun konseptointi -hanke. Lapin ammattikorkeakoulu.] (30.9.2020). . Viitattu 26.3.2021 https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=wZQECp3FBHM<\/a>.<\/p>\n

Saarinen, J. 2007. Tourism in peripheries: The role of tourism in regional development in northern Finland. Teoksessa M\u00fcller, D. K & B. Jansson (toim): Tourism in Peripheries: Perspectives from the far North and South. CAB International, Wallingford.<\/p>\n

Sitra. 2021. Kiertotalous. Viitattu 8.3.2021 https:\/\/www.sitra.fi\/aiheet\/kiertotalous\/#mista-on-kyse<\/a>.<\/p>\n

Suomen YK \u2013liitto. 2021. Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteet. Viitattu 9.3.2021 https:\/\/www.ykliitto.fi\/yk-teemat\/kestava-kehitys\/kestavan-kehityksen-tavoitteet<\/a>.<\/p>\n

Teknologiateollisuus. 2020. Kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kasvua kiertotaloudesta. Viitattu 8.3.2021 https:\/\/teknologiateollisuus.fi\/fi\/vaikutamme\/kestava-kehitys\/kestavaa-kasvua-kiertotaloudesta<\/a>.<\/p>\n

Tornion Panimo Oy. Viitattu 25.03.2021 https:\/\/tornionpanimo.fi\/?page_id=12831<\/a>.<\/p>\n

UPM Verlan Tehdasmuseo. 2018. \u00a0\u00a0Viitattu 25.3.2021 https:\/\/verla.fi\/fi\/museo<\/a>.<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

Asiasanat: turvallisuus, verkostot, yhteisty\u00f6, kiertotalous, teollisuusmatkailu, matkailu<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Matkailu ja turvallisuus kulkevat yhdess\u00e4, eik\u00e4 matkailu voi kukoistaa ilman turvallista toimintaymp\u00e4rist\u00f6\u00e4. Teollisuusmatkailu miellet\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 matkailuksi kohteissa, jota edustavat teollisuuteen liittyv\u00e4 asiantuntemus menneisyydest\u00e4, nykyisyydest\u00e4 ja tulevaisuudesta. Meri-Lapin alueelle tuotetaan teollisuusmatkailukonsepteja yhteisty\u00f6ss\u00e4 alueen matkailuyritysten, teollisuuden toimijoiden ja sidosryhmien kanssa.<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":3036,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[684184,110187],"tags":[54578,115164,16009,115177,30368,42987],"class_list":["post-3075","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-2-2021","category-teema-artikkeli","tag-hankkeet","tag-kiertotalous","tag-matkailu","tag-teollisuuspalvelut","tag-turvallisuus","tag-verkostoituminen"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2021\/04\/Hendriksson-et-al-teema-artikkeli-2-2021.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-NB","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3075","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3075"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3075\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3142,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3075\/revisions\/3142"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3036"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3075"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3075"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3075"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}