{"id":3077,"date":"2021-04-14T10:45:39","date_gmt":"2021-04-14T07:45:39","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=3077"},"modified":"2021-04-14T11:27:23","modified_gmt":"2021-04-14T08:27:23","slug":"hajautettu-bioenergiaan-pohjautuva-lammontuotanto-yrittajyyden-ja-huoltovarmuuden-edistajana","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2021\/04\/14\/hajautettu-bioenergiaan-pohjautuva-lammontuotanto-yrittajyyden-ja-huoltovarmuuden-edistajana\/","title":{"rendered":"Hajautettu bioenergiaan pohjautuva l\u00e4mm\u00f6ntuotanto yritt\u00e4jyyden ja huoltovarmuuden edist\u00e4j\u00e4n\u00e4"},"content":{"rendered":"

Lataa PDF<\/a><\/p>\n

\u00a0<\/em><\/p>\n

Kalle Santala, mets\u00e4talousinsin\u00f6\u00f6ri (YAMK), tuntiopettaja\/projektisuunnittelija, Tulevaisuuden biotalous, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n

Reeta Sipola, agrologi (YAMK), projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6, Tulevaisuuden biotalous, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n

\u00a0<\/strong><\/p>\n

Hajautetun energiantuotannon ratkaisut ovat maailmalla yleistyneet viimeisen vuosikymmenen aikana merkitt\u00e4v\u00e4sti. Hajautetun energiantuotannon k\u00e4site kattaa niin hajautetun s\u00e4hk\u00f6ntuotannon kuin hajautetun l\u00e4mm\u00f6ntuotannonkin. Hajauttamisella tarkoitetaan, ett\u00e4 perinteisten keskitettyjen energiantuotantoratkaisujen rinnalle rakennetaan keskitettyj\u00e4 voimaloita tukevia tai korvaavia pienempi\u00e4 voimaloita. L\u00e4mm\u00f6ntuotannon osalta my\u00f6s kaukol\u00e4mp\u00f6verkkoa voidaan k\u00e4sitteellisesti pit\u00e4\u00e4 hajautettuna energiantuotantoratkaisuna, koska energian tuotanto tapahtuu l\u00e4hell\u00e4 kuluttajia. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa hajautetun l\u00e4mm\u00f6ntuotannon ratkaisuina k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n pienvoimaloita, jotka hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t biopohjaisia energianl\u00e4hteit\u00e4 ja tuottavat l\u00e4mp\u00f6energiaa yhden yksik\u00f6n tai pienen yhteis\u00f6n tarpeisiin, tavanomaisesti kuntakeskuksien kaukol\u00e4mp\u00f6verkon ulkopuolella.<\/p>\n

Hajautetun l\u00e4mm\u00f6ntuotannon investointip\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin vaikuttavat sek\u00e4 taloudelliset ett\u00e4 ei-taloudelliset tekij\u00e4t. Taloudellisia tekij\u00f6it\u00e4 ovat kannattavuuteen ja tuottoon liittyv\u00e4t tekij\u00e4t, mutta hajautettuja ratkaisuja ei voi tarkastella ainoastaan taloudellisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta. Niihin voidaan kytke\u00e4 my\u00f6s muita arvoja, kuten vastuullisuus, imagotekij\u00e4t ja huoltovarmuuden sek\u00e4 omavaraisuuden parantaminen. Biopolttoaineisiin perustuvilla hajautetun l\u00e4mm\u00f6ntuotannon ratkaisuilla on mahdollista korvata fossiilisia polttoaineita. Eniten potentiaalia siirtymiseksi uusiutuvien polttoaineiden hajautettuun l\u00e4mm\u00f6ntuotantoon on suoralla s\u00e4hk\u00f6ll\u00e4 tai \u00f6ljyll\u00e4 l\u00e4mmitett\u00e4viss\u00e4 kiinteist\u00f6iss\u00e4.<\/p>\n

Suomen bioenergiavarat ratkaisuna energiamurrokseeen<\/h2>\n

Ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6n vuonna 2017 julkaisemassa selonteossa kansallisesta energiastrategiasta vuoteen 2030 linjataan toimia, joilla Suomi saavuttaa kansallisesti p\u00e4\u00e4tetyt ja kansainv\u00e4lisesti sovitut ilmastotavoitteet vuoteen 2030 menness\u00e4 ja etenee kohti 80-95 prosentin p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystavoitteita vuoteen 2050 menness\u00e4. Tavoitteina on v\u00e4hent\u00e4\u00e4 fossiilisten polttoaineiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja siirty\u00e4 uusiutuviin energianl\u00e4hteisiin. Pohjoisen ilmaston vuoksi Suomessa tarvitaan paljon l\u00e4mmitysenergiaa, joten sen tuotannolla on suuri merkitys my\u00f6s kokonaisp\u00e4\u00e4st\u00f6ihin. (Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030.)<\/p>\n

Nopeassa energiamurroksessa ja kovien tavoitteiden luoman paineen alla on huoltovarmuuteen ja poikkeuksellisiin tilanteisiin liittyv\u00e4t n\u00e4k\u00f6kohdat otettava huomioon tulevaisuuden ratkaisuista p\u00e4\u00e4tett\u00e4ess\u00e4. Huoltovarmuudella tarkoitetaan energian osalta sit\u00e4, ett\u00e4 yhteiskunnan toimintakyky voidaan yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 normaaliolojen vakavien h\u00e4iri\u00f6iden aikana, mutta my\u00f6s pitkittyneiss\u00e4kin poikkeusoloissa. Fossiilisten energianl\u00e4hteiden tilalle on l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4 vaihtoehtoisia ja luotettavia energiantuotantomuotoja ennen kuin niiden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 voidaan laajamittaisesti luopua. Kansallisen energia- ja ilmastostrategian 2030 mukaan biopolttoaineet soveltuvat hyvin varastoitaviksi polttoaineiksi ja siten niiden avulla voidaan varautua huoltovarmuuskriiseihin ja poikkeustilanteisiin. (Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030.)<\/p>\n

Suomen varautumisen kivijalka poikkeusoloja varten on normaaliolojen mahdollisimman h\u00e4iri\u00f6tt\u00f6m\u00e4n energiahuollon j\u00e4rjest\u00e4minen monipuolisilla energianl\u00e4hteill\u00e4 ja polttoaineilla hajautetusti. Energian toimittamiseksi k\u00e4ytt\u00e4jille my\u00f6s poikkeusoloissa on Suomessa laadittu varautumis- ja valmiussuunnitelmia siirto- ja jakeluverkostojen sek\u00e4 kuljetus- ja varastointij\u00e4rjestelmien turvaamiseksi. (Huoltovarmuuskeskus, 2021. Motiva Oy ja Huoltovarmuuskeskus, 3, 2016.)<\/p>\n

\"Piirakkamallinen
\nKuvio 1. Uusitutuvan energian osuus kokonaisenergiasta 2018. (Suomen virallinen tilasto (SVT) a)<\/p>\n

 <\/p>\n

\"Graafinen
\nKuvio 2. Uusiutuvien energianl\u00e4hteiden k\u00e4ytt\u00f6 1970 \u2013 2017 (Suomen virallinen tilasto (SVT) b)<\/p>\n

Paikallisilla raaka-aineilla ja yritt\u00e4jyydell\u00e4 omavaraisuutta energiantuotantoon<\/h2>\n

Energiantuotannon omavaraisuus l\u00e4mmityspolttoaineiden osalta perustuu Suomessa bioenergiaan, jolla tuotetaan kolmannes kokonaisenergiasta. Merkitt\u00e4v\u00e4 osa tuotannosta tulee haketta ja teollisuuden biopohjaisia sivuvirtoja hy\u00f6dynt\u00e4vist\u00e4 suurista l\u00e4mp\u00f6voimaloista mutta tuotannossa ovat mukana my\u00f6s pienemm\u00e4t, hajautettuja energiaratkaisuja tarjoavat l\u00e4mp\u00f6yritt\u00e4j\u00e4t kasvavalla osuudella. Kunnat, seurakunnat ja yritykset omistavat kiinteist\u00f6j\u00e4, joiden l\u00e4mmitys toteutetaan yh\u00e4 useammin hakekattilalla hy\u00f6dynt\u00e4en paikallisia energiapuuvaroja \u00f6ljynpolton sijasta. Toimintavarmuudeltaan kehittyneet ja tekniikaltaan yksinkertaistuneet pienet hakevoimalaitokset soveltuvat hyvin pienten l\u00e4mp\u00f6yritysten yll\u00e4pidett\u00e4viksi ja tarjoavat siten kustannustehokkaita ratkaisuja hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 biopolttoaineita my\u00f6s kuntakeskusten aluel\u00e4mp\u00f6verkkojen ulkopuolella. (Santala & Sipola 2020, 12.)<\/p>\n

Paikalliseen yritt\u00e4jyyteen ja uusiutuvien luonnonvarojen hy\u00f6dynt\u00e4miseen pohjautuvien hakel\u00e4mmitysj\u00e4rjestelmien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto on erinomainen esimerkki yksityist\u00e4misest\u00e4, jolla on omavaraisuuden kehitt\u00e4misen ja ty\u00f6llisyyden kannalta positiivia vaikutuksia. Hakel\u00e4mp\u00f6\u00f6n siirtyminen ei v\u00e4henn\u00e4 ty\u00f6paikkoja, vaan ainoastaan ulkomailta tuotavan fossiilisen polttoaineen tarvetta. (Santala & Sipola 2020, 12.)<\/p>\n

Hajautettu energiantuotanto voi vaikuttaa puuhastelulta, sill\u00e4 yksikk\u00f6tasolla l\u00e4mm\u00f6ntuotannon volyymit ovat verrattain pieni\u00e4. Maakunnallisesti n\u00e4ist\u00e4 pienist\u00e4 puroista kasvaa isoja virtoja, joiden vaikutus kertautuu, kun huomioidaan kokonaisvaikutukset aluetalouteen. P\u00e4\u00e4omapako pienenee ja elinkeinotoiminta vahvistuu, kun uusiutuvan energian kaikki paikalliset tuotantomahdollisuudet tunnistetaan ja onnistutaan yhdistelem\u00e4\u00e4n niit\u00e4 kaikkia osapuolia hy\u00f6dytt\u00e4v\u00e4ksi, kannattavaksi liiketoiminnaksi. Uusitutuvan energian k\u00e4ytt\u00f6 on miljardiluokan kysymys, jonka kautta voidaan kasvattaa paikallista elinkeinotoimintaa samalla kun turvataan alueen selvi\u00e4mist\u00e4 poikkeustilanteissa. (Timonen ym. 2017, 33-34)<\/p>\n

Koulutus- ja kehitysorganisaatioilla suuri vastuu muutoksessa<\/h2>\n

Keskitettyihin ratkaisuihin ja tuontienergiaan perustuvan toimintatavan uudistaminen vaatii ennen kaikkea ajattelutavan muuttamista. Olemassa olevien hyvien k\u00e4yt\u00e4nteiden ja toimivien uusien ratkaisujen esittely on t\u00e4rke\u00e4 keino vaikuttaa vanhoihin k\u00e4sityksiin. Ty\u00f6t\u00e4 tiedon lis\u00e4\u00e4miseksi ja asenteiden muokkaamiseksi tehd\u00e4\u00e4n esimerkiksi Lapin AMKin hallinnoimassa GRUDE-hankkeessa, jossa pohjoismaisena yhteisty\u00f6n\u00e4 v\u00e4litet\u00e4\u00e4n tietoa jo k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevista hyvist\u00e4 ratkaisuista ja niiden hy\u00f6dyist\u00e4. Tietoisuuden lis\u00e4\u00e4ntyminen vaihtoehdoista ja halu pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4omapakoa maakunnasta yhdistettyn\u00e4 vanhojen ratkaisujen kannattavuuden heikkenemiseen ja uusien teknologioiden kehittymiseen edist\u00e4v\u00e4t muutosta kohti kokonaistaloudellisesti kest\u00e4vi\u00e4 ratkaisuja.<\/p>\n

Uusiutuvan energian tuottaminen ja tuotannon yll\u00e4pit\u00e4minen edellytt\u00e4v\u00e4t koulutusta ja osaamista, jotta paikalliset resurssit kuten tuotannon sivuvirrat tunnistetaan ja ne osataan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 kustannustehokkaasti. T\u00e4t\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 Lapissa on jo tehty tunnistamalla ja kartoittamalla paikallista energiapotentiaalia, mutta tarvetta on edelleen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toimenpiteille potentiaalin hy\u00f6dynt\u00e4miseksi. Hajautettuihin yksik\u00f6ihin perustuva toimintatapa lis\u00e4\u00e4 mahdollisuuksia energia-alan yritt\u00e4jyydelle. Uuden tekniikan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto ja tavoite yritt\u00e4jyyden lis\u00e4\u00e4miseksi luovat tarvetta koulutuksen kehitt\u00e4miselle. (Lapin liitto 2018, 32-37).<\/p>\n

Viimeisimp\u00e4n\u00e4 toimenpiteen\u00e4 energia-alan kehitt\u00e4miseksi Lapin koulutuskeskus REDU on t\u00e4n\u00e4 vuonna k\u00e4ynnist\u00e4nyt esiselvityksen l\u00e4ht\u00f6kohtien luomiseksi uusiutuvan energian hybridituotantolaitokselle. Tuotantolaitos toimisi samalla oppimisymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4 uusiutuvan energian parissa tulevaisuudessa ty\u00f6skenteleville ja tarjoaisi TKI-ymp\u00e4rist\u00f6n eri oppilaitoksille ja tutkimuslaitoksille. (Vestinen 2021.)<\/p>\n

L\u00e4hteet<\/h2>\n

Huoltovarmuuskeskus, 2021. Energiahuolto https:\/\/www.huoltovarmuuskeskus.fi\/toimialat\/energiahuolto<\/a>. Viitattu 25.3.3021<\/p>\n

Lapin liitto 2018. Lapin Arktisen biotalouden kehitt\u00e4misohjelma 2018-2025. https:\/\/www.lapinliitto.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/03\/Lapin-Arktisen-biotalouden-kehittamisohjelma-2018.pdf alkaen sivulta 32<\/a><\/p>\n

Motiva Oy ja Huoltovarmuuskeskus. 2016. Huoltovarmuus ja energiatehokkuus -loppuraportti. https:\/\/cdn.huoltovarmuuskeskus.fi\/app\/uploads\/2016\/12\/29151612\/Huoltovarmuus-ja-energiatehokkuus-loppuraportti.pdf<\/a>. Viitattu 26.3.2021.<\/p>\n

Santala, K. Sipola, R 2020. Lapin AMK tukee l\u00e4mp\u00f6yritt\u00e4jyytt\u00e4 -artikkeli. Digipolis Magazine 2\/2020.<\/p>\n

Suomen virallinen tilasto (SVT) a. 2020. Energian hankinta ja kulutus [verkkojulkaisu].
\nISSN=1799-795X. 4. Vuosinelj\u00e4nnes 2018, Liitekuvio 13. Uusiutuvan energian osuus kokonaisenergiasta 2018*. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 26.3.2021]. http:\/\/www.stat.fi\/til\/ehk\/2018\/04\/ehk_2018_04_2019-03-28_kuv_013_fi.html<\/a><\/p>\n

Suomen virallinen tilasto (SVT) b. 2020. Energian hankinta ja kulutus [verkkojulkaisu].
\nISSN=1799-795X. 2017, Liitekuvio 4. Uusiutuvien energial\u00e4hteiden k\u00e4ytt\u00f6 1970\u20132017. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 26.3.2021].\u00a0 http:\/\/www.stat.fi\/til\/ehk\/2017\/ehk_2017_2018-12-11_kuv_004_fi.html<\/a><\/p>\n

Timonen, K., Reinikainen, A., Siitonen, K., Myllyl\u00e4, P., Kurppa, S. & Riipi, I. 2017. Vihre\u00e4n talouden hajautetun, kest\u00e4v\u00e4n ja kilpailukykyisen toimintamallin m\u00e4\u00e4rittely ja pilotointi. Luonnonvarakeskus 4\/2017 https:\/\/jukuri.luke.fi\/handle\/10024\/537960<\/a><\/p>\n

Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030. 2017. Ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6n julkaisuja.<\/p>\n

Vestinen, S. 2021. Kohti uusiutuvan energian oppimisymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 -blogikirjoitus. Lapin koulutuskeskus REDU. https:\/\/www.redu.fi\/blogs\/Kohti-uusiutuvan-energian-oppimisymparistoa\/42399\/5005f6ee-9384-4ca7-843e-68973055a484<\/a> Viitattu 29.3.2021<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

Asiasanat: energia, bioenergia, s\u00e4hk\u00f6ntuotanto, l\u00e4mm\u00f6ntuotanto, yritt\u00e4jyys, huoltovarmuus<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Hajautetun energiantuotannon ratkaisut ovat yleistyneet viimeisen vuosikymmenen aikana. Hajautettu energiantuotanto tarkoittaa sek\u00e4 hajautettua s\u00e4hk\u00f6ntuotantoa ett\u00e4 hajautettua l\u00e4mm\u00f6ntuotantoa. Perinteisten keskitettyjen energiantuotantoratkaisujen rinnalle rakennetaan pienempi\u00e4 voimaloita. Pienvoimalat voivat hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 biopohjaisia energianl\u00e4hteit\u00e4. <\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":3031,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[684184,110187],"tags":[110378,115166,684187,115187,17802],"class_list":["post-3077","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-2-2021","category-teema-artikkeli","tag-biotalous","tag-energia","tag-huoltovarmuus","tag-tuvallisuus","tag-yrittajyys"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2021\/04\/Santala-Sipola-teema-artikkeli-2-2021.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-ND","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3077","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3077"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3077\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3141,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3077\/revisions\/3141"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3031"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3077"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3077"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3077"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}