{"id":3109,"date":"2021-04-14T11:06:42","date_gmt":"2021-04-14T08:06:42","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=3109"},"modified":"2021-04-14T11:06:42","modified_gmt":"2021-04-14T08:06:42","slug":"kyberturvallisuutta-pohjoisessa-digiyhteiskunnassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2021\/04\/14\/kyberturvallisuutta-pohjoisessa-digiyhteiskunnassa\/","title":{"rendered":"Kyberturvallisuutta pohjoisessa digiyhteiskunnassa"},"content":{"rendered":"

Lataa PDF<\/a><\/p>\n

\u00a0<\/em><\/p>\n

Leena Viinam\u00e4ki, YTT, yliopettaja, sosiaaliala, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n

Ville Kivivirta, HTT, yliopistonlehtori, hallintotiede, Lapin yliopisto<\/em><\/p>\n

Arto Selk\u00e4l\u00e4, YTT, dos. taloussosiologia, Turun yliopisto; kvantitatiivisen tutkimuksen yliopistonlehtori, Lapin yliopisto<\/em><\/p>\n

Asko Suikkanen, YTT, professori emeritus, sosiologia, Lapin yliopisto<\/em><\/p>\n

Antti Syv\u00e4j\u00e4rvi, FT, HTT, professori, Lapin yliopisto<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

Johdanto<\/h2>\n

Yhteiskuntamme riippuvuus tieto- ja viestint\u00e4teknologiasta on suurempaa kuin koskaan aikaisemmin. Suomessa, muissa Pohjoismaissa ja EU-maissa kansalaiset asioivat ja k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t palveluita enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin verkossa sek\u00e4 tekev\u00e4t et\u00e4t\u00f6it\u00e4, viranomaiset ovat monin paikoin lakkauttaneet k\u00e4yntiasiointipisteens\u00e4 ja liiketoiminta on yh\u00e4 enemm\u00e4n digitaalisista j\u00e4rjestelmist\u00e4 riippuvainen (Asiakaspalvelu 2014; Mattila 2019; Randall & Berlina 2019; Digital Economy and \u2026 2020; Vasilescu ym. 2020). El\u00e4m\u00e4mme siirrytty\u00e4 verkkoon on my\u00f6s digiasiointiin liittyvist\u00e4 digikvalifikaatioista ja kyberturvallisuudesta tullut entist\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Kuvaamme t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa digitalisaation muodostamia reunaehtoja Lapin maakunnassa asuvien kansalaisten asioinnille. Artikkelimme pohjautuu maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n rahoittamaan Digikansalaisuus ja palveluiden saavutettavuus maaseudulla –<\/em>hankkeen loppuraportissa k\u00e4ytettyihin aineistoihin (Viinam\u00e4ki ym. 2017; Kivivirta ym. 2020). Artikkelin aluksi esittelemme esimerkinomaisesti digitalisaation, kyberturvallisuuden ja digikuilun kansainv\u00e4lisi\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelmi\u00e4 sek\u00e4 sanahakutuloksia ministeri\u00f6itt\u00e4in. Digiasioinnin mahdollistavaa verkkotarjontaa kuvaava kartasto kontekstoi kansalais- ja viranomaiskyselymme tuloksia sek\u00e4 johtop\u00e4\u00e4telmi\u00e4.<\/p>\n

Mit\u00e4 on kyberturvallisuus?<\/h2>\n

Kyberturvallisuus n\u00e4ytt\u00e4ytyy usein omasta arjesta et\u00e4isen\u00e4 ja teknisen\u00e4 asiana. Mieleen saattaa tulla et\u00e4isi\u00e4 mielikuvia verkko- ja ohjelmistoinsin\u00f6\u00f6reist\u00e4, turvallisuudesta vastaavista viranomaisista, internetin h\u00e4m\u00e4rist\u00e4 toimijoista ja kryptografeista S-k\u00e4yri\u00e4 analysoimassa. Toiminta on salaista, p\u00e4\u00e4telaitteet turvattuja ja yhteydet suojattuja. J\u00e4rjestelmien k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t tietoturvariskit t\u00e4ydellisesti, eiv\u00e4tk\u00e4 tee virheit\u00e4. N\u00e4m\u00e4 ennakko-oletukset eiv\u00e4t kuitenkaan vastanneet sit\u00e4 kuvaa, mik\u00e4 meille n\u00e4ytt\u00e4ytyi tutkiessamme kybertuvallisuutta eurooppalaisittain pohjoisessa suomalaisessa digiyhteiskunnassa Lapin, Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan maakunnissa (Kivivirta ym. 2020). Aikaisimmin kyberturvallisuutta on l\u00e4hinn\u00e4 tutkittu tekniselt\u00e4 kannalta, vaikka pit\u00e4isi huomioida my\u00f6s eri toimijoiden roolit ja mahdollisuudet kyberturvallisuuskysymyksess\u00e4 (Limn\u00e9ll 2014; Lehto ym. 2018; Suomen kyberturvallisuusstrategia 2019; Mattila ym. 2020).<\/p>\n

Digikansalaisuus ja palveluiden saavutettavuus maaseudulla -hankkeessa l\u00e4hdimme selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, mitk\u00e4 viranomaiset vastaavat kyberturvallisuudesta ja mist\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta. Lis\u00e4ksi toteutimme kansalaiskyselyn, miss\u00e4 selvitimme kansalaisten k\u00e4sityksi\u00e4 arjen kyberturvallisuudesta. Tutkimusaineistot muodostuvat Lapin, Pohjanmaan ja Pohjois-Karjalan maakunnissa toteutetuista kansalais- ja viranomaiskyselyist\u00e4 ty\u00f6paja- ja tilastodatan lis\u00e4ksi. Emme m\u00e4\u00e4ritelleet kyberturvallisuutta etuk\u00e4teen, vaan p\u00e4\u00e4dyimme testaamaan yleisi\u00e4 kyberturvallisuuden m\u00e4\u00e4ritelmi\u00e4 empiirisess\u00e4 analyysiss\u00e4mme. Aineistoa ker\u00e4tess\u00e4mme l\u00e4hestyimme kyberturvallisuutta seuraavista n\u00e4k\u00f6kulmista: 1) saavutettavuus<\/em> (s\u00e4hk\u00f6isten palvelujen hyv\u00e4ksytt\u00e4vyys ja tekninen luotettavuus), 2) tasa-arvo<\/em> (s\u00e4hk\u00f6isten palveluiden saavutettavuusalueet ja v\u00e4est\u00f6ryhm\u00e4t), 3) infrastruktuuri<\/em> (verkkoinfrastruktuuri ja henkil\u00f6kohtaiset laitteet) ja 4) osaaminen<\/em> (kyky k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 erilaisia sovelluksia, portaaleja ja tietokantoja) (Viinam\u00e4ki ym. 2017, 21\u221226, 51\u221275).<\/p>\n

Digitalisaatiokehityksen my\u00f6t\u00e4 s\u00e4hk\u00f6ist\u00e4 asiointia kuvaava sanasto laajenee jatkuvasti. Nykyisin n\u00e4ytet\u00e4\u00e4n k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n termej\u00e4 digiasiointi<\/em>, digitaalinen itsepalvelu<\/em>, eAsiointi<\/em>, s\u00e4hk\u00f6inen asiointi<\/em>, verkkoasiointi<\/em> jne. (esim. Sote-palvelujen digitalisointi \u2026 2021; Varhaiskasvatuksen eAsiointi 2021; S\u00e4hk\u00f6inen asiointi s.a.; Verkkoasiointi organisaatioasiakkaille s.a.). T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa k\u00e4yt\u00e4mme digiasiointi<\/em> -termi\u00e4 sek\u00e4 Digikansalaisuus ja palveluiden saavutettavuus maaseudulla -hankkeen kansalais- ja viranomaiskyselyiss\u00e4 k\u00e4ytettyj\u00e4 termej\u00e4 (Viinam\u00e4ki ym. 2017, 174\u2212195). Terminologinen muutos osaltaan kuvaa digitalisaatiokehityksen nopeutta ja moniulotteisuutta niin teknisten mahdollisuuksien kuin asiakasryhmienkin saavutettavuuden n\u00e4k\u00f6kulmista. Taulukossa 1. esittelemme 1) Techopedia. Technology Dictionaryn, 2) EU:n ja 3) Gabler Wirtschaftslexikon Online|Das Wissen der Expertenin m\u00e4\u00e4ritelmi\u00e4 digitalisaatiosta, kyberturvallisuudesta ja digikuilusta.<\/p>\n

Taulukko 1.<\/strong><\/p>\n

Avaa taulukko 1. uuteen n\u00e4kym\u00e4\u00e4n<\/a>.<\/p>\n

\"Taulukko.\"<\/p>\n

Kuten taulukosta 2. n\u00e4hd\u00e4\u00e4n, kyberturvallisuuden m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4t vaihtelevat m\u00e4\u00e4rittelij\u00e4n kontekstin mukaan. Monet yleisesti k\u00e4ytetyt kyberturvallisuuden m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4t ovat laajoja korostaen teknisi\u00e4 ulottuvuuksia ja niill\u00e4 on useita l\u00e4hik\u00e4sitteit\u00e4 (Limn\u00e9ll 2014; Pelkonen ym. 2016).<\/p>\n

Suomen Kyberturvallisuusstrategia julkaistiin ensimm\u00e4isen kerran vuonna 2013, jonka yleisiin periaatteisiin my\u00f6s vuoden 2019 Suomen kyberturvallisuusstrategia nojautuu (Lehto ym. 2018; Suomen kyberturvallisuusstrategia 2013; Suomen kyberturvallisuusstrategia 2019). Vuoden 2013 Kyberturvallisuusstrategiaan verrattuna vuoden 2019 kyberturvallisuusstrategiassa dokumentoituu vahvemmin kansalaisten aktiivinen ja tiedostava rooli (Emt., 8):<\/p>\n

\u201dKansallinen<\/em> kyberturvallisuus rakennetaan viranomaisten, elinkeinoel\u00e4m\u00e4n, j\u00e4rjest\u00f6jen ja kansalaisten yhteisty\u00f6n\u00e4, ja jokainen voi osaltaan vaikuttaa yhteiseen kyberturvallisuuteemme.”<\/em><\/p>\n

Kyberturvallisuuden sanasto -julkaisussa (2018, 22) eritell\u00e4\u00e4n tietoturvaa ja kyberturvallisuutta sek\u00e4 niiden v\u00e4lisi\u00e4 eroja:<\/p>\n

\u201dSiin\u00e4 miss\u00e4 tietoturvalla tarkoitetaan tiedon saatavuutta, eheytt\u00e4 ja luottamuksellisuutta, kyberturvallisuus tarkoittaa digitaalisen ja verkottuneen yhteiskunnan tai organisaation turvallisuutta ja sen vaikutusta niiden toimintoihin<\/em>.\u201d<\/p>\n

Tutkimuksellisemmat kyberturvallisuuden m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4t korostavat ihmisen turvallisuuden ulottuvuuksia ja paikallisen yhteis\u00f6n kontekstia (ks. Salminen & Hossain 2018; Zojer 2019).<\/p>\n

Taulukko 2.<\/strong><\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Kuka vastaa kyberturvallisuudesta?<\/h2>\n

Teimme 23.3.2021 sanahaut sanoilla digitalisaatio<\/em>, digikuilu<\/em>, digipalvelut<\/em>, digisyrj\u00e4ytyminen<\/em>, digitaidot<\/em>, kyberturvallisuus<\/em>, s\u00e4hk\u00f6inen asiointi<\/em> Sanna Marinin hallituksen ministeri\u00f6ist\u00e4 hahmottaaksemme digitalisaation roolia eri ministeri\u00f6iss\u00e4 (Valtioneuvoston toiminta s.a.; Taulukko 2.). Sanavalinnassa hy\u00f6dynsimme Digi arkeen -neuvottelukunnan laatimassa julkaisussa sek\u00e4 digitalisaatiota tarkastelleissa tutkimuksissa k\u00e4ytetty\u00e4 terminologiaa (van Dijk 2009; Digitaalinen Suomi \u2013 Yhdenvertainen \u2026 2019; Mattila 2019; Salminen ym. 2020).<\/p>\n

Ministeri\u00f6iden yleisin ilmaisu oli digitalisaatio<\/em>, jota l\u00f6ytyi jokaisesta ministeri\u00f6st\u00e4. My\u00f6s toiseksi yleisint\u00e4 ilmaisua s\u00e4hk\u00f6imen asiointi<\/em> l\u00f6ytyi jokaisesta ministeri\u00f6st\u00e4. Kyberturvallisuus<\/em> -sana paikantui ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6t\u00e4 lukuun ottamatta jokaiseen muuhun ministeri\u00f6\u00f6n. Digitalisaatiokehitykseen osallisuutta kuvaavat digikuilu<\/em> ja digisyrj\u00e4ytyminen <\/em>-ilmaisuja paikantui Valtioneuvoston kansliaan, liikenne- ja viestint\u00e4ministeri\u00f6\u00f6n, maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6\u00f6n, opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6\u00f6n, sosiaali- ja terveysministeri\u00f6\u00f6n sek\u00e4 valtiovarainministeri\u00f6\u00f6n. Digiasiointia kuvaava digitaidot<\/em> -ilmaisu paikantui Valtioneuvoston kanslian lis\u00e4ksi liikenne- ja viestint\u00e4ministeri\u00f6\u00f6n, oikeusministeri\u00f6\u00f6n, opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6\u00f6n, sosiaali- ja terveysministeri\u00f6\u00f6n, ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6\u00f6n sek\u00e4 valtiovarainministeri\u00f6\u00f6n. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 yksiselitteisen selke\u00e4\u00e4 kyberturvallisuuden ministeri\u00f6vastuutahoa ei n\u00e4yt\u00e4 Suomessa olevan. Ylikansallisella tasolla Euroopan unionin kyberturvallisuusstrategissa tavoitteeksi on kirjattu kansalaisten luottamuksen lis\u00e4\u00e4minen digitaalisiin v\u00e4lineisiin ja palveluihin erityisesti vahvistamalla kyberuhkien sietokyky\u00e4 (The EU’s Cybersecurity Strategy… 2020).<\/p>\n

Havaintoja pohjoisen kyberturvallisesta digiasioinnista<\/h2>\n

Palveluiden ja asioinnin siirtyess\u00e4 verkkoon ovat kansalaisten digiasiointiosaamisvaatimukset lis\u00e4\u00e4ntyneet. Digipalveluiden yleistyess\u00e4 sek\u00e4 Suomessa ett\u00e4 muissa EU-maissa 2000-luvulla on alettu puhua digitaalisesta kuilusta<\/em> ja digitaalisesta syrj\u00e4ytymisest\u00e4<\/em>, joilla kuvataan yhteiskunnan eri v\u00e4est\u00f6ryhmien (etniset v\u00e4hemmist\u00f6t, sosioekonomisesti huono-osaiset, n\u00e4k\u00f6vammaiset jne.) marginalisoitumista internetperustaisesta yhteiskunnasta. Digikuilu realisoituu v\u00e4est\u00f6ryhmien lis\u00e4ksi my\u00f6s alueittain kaupunki\u2013maaseutu-ulottuvuudella sek\u00e4 Suomessa ett\u00e4 muualla (Van Dijk 2009; Farrington ym. 2015; Bridging the rural \u2026 2018; Ragnedda & Kreitem 2018; Eurostat regional yearbook 2020; V\u00e4est\u00f6n tieto- ja viestint\u00e4tekniikan \u2026 2020.) Internetin hy\u00f6dynt\u00e4minen asiointikanavana on Suomessa ja muualla v\u00e4h\u00e4isint\u00e4 my\u00f6nteisest\u00e4 kehityssuunnasta huolimatta el\u00e4kel\u00e4isill\u00e4, perusasteen suorittaneilla sek\u00e4 maaseudulla asuvien kansalaisten keskuudessa (Digital Economy and \u2026 2020; V\u00e4est\u00f6n tieto- ja viestint\u00e4tekniikan \u2026 2020).<\/p>\n

100 Mbit\/s kiinte\u00e4 laajakaista ja valokuitupohjainen laajakaistaverkosto mahdollistavat laajojen liitetiedostojen l\u00e4hett\u00e4mist\u00e4 edellytt\u00e4v\u00e4n verkkoasioinnin (ks. esim. Selk\u00e4l\u00e4 ym. 2016). Kuitenkin digitaalisia verkkoyhteyksi\u00e4 tuottavat markkinatoimijat eiv\u00e4t juurikaan investoi harvaan asuttujen alueiden verkkoyhteyksiin (ks. esim. Digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksi (DESI), 2020). Lapissa on edelleen katvealueita sek\u00e4 kiinte\u00e4n laajakaistatarjonnan ett\u00e4 mobiiliverkon kattavuuden osalta. Digiasiointimahdollisuudet eiv\u00e4t aina voi toteutua Lapin maakunnassa optimaalisesti kotimaan rajojen sis\u00e4ll\u00e4 tai valtakunnan rajat ylitt\u00e4en (ks. esim. 4G-yhteydet ovat \u2026 2020; Kela siirt\u00e4\u00e4 asiointia \u2026 2021; Lappi uhkaa j\u00e4\u00e4d\u00e4 \u2026 2021; Kartasto 1.).<\/p>\n

\"Suomen<\/p>\n

Kartasto 1.<\/strong>\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 Verkkoasioinnin mahdollistavaa verkkotarjontaa alueittain vuosina 2019 ja 2020.<\/p>\n

Lapin maakunnassa digiasiointi on realistinen vaihtoehto k\u00e4yntiasioinnille pitkien asiointimatkojen ja k\u00e4yntiasiointipisteiden harventumisen vuoksi. Osa lappilaisista my\u00f6s ty\u00f6skentelee tai opiskelee Ruotsissa tai Norjassa, mik\u00e4 haastaa valtakunnan rajat ylitt\u00e4v\u00e4n digiasioinnin mahdollistumisen. (Lappi 2018; Viinam\u00e4ki ym. 2019; Ruotsalainen 2020; Korkein aika lunastaa \u2026 2021.) Huolimatta kansalaisten jatkuvasti yksil\u00f6llistyvist\u00e4 palvelutarpeista verkkoasioinnin kehitt\u00e4mist\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ohjaavan yksityisen ja julkisen sektorin sis\u00e4iset intressit ja teknologiset mahdollisuudet (esim. Verdegem & Verleye 2009; Clarke 2020). Digipalveluiden k\u00e4ytt\u00e4jien ja -tuottajien v\u00e4linen yhteiskehitt\u00e4minen n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 v\u00e4hitellen yleistyv\u00e4n (esim. Jalonen 2019).<\/p>\n

Tiedustelimme Digikansalaisuus ja palveluiden saavutettavuus maaseudulla -hankkeessa kuiluanalyysi\u00e4 soveltaen (esim. Moteleb & Woodman 2007; Gap Analysis.\u201d Encyclopedia\u2026 2009) kansalaisilta ja viranomaisilta kokemuksia internetperustaisesta asioinnista sek\u00e4 avo- ett\u00e4 v\u00e4itt\u00e4m\u00e4kysymyksill\u00e4 (Viinam\u00e4ki ym. 2017). Kysyimme kansalaisilta internetperustaisen asioinnin vaikeuksista v\u00e4itt\u00e4m\u00e4perusteisella kysymyskokonaisuudella \u201cMit\u00e4 mielt\u00e4 olette seuraavista internetperustaista asiointia kuvaavista v\u00e4itt\u00e4mist\u00e4? <\/em>ja viranomaisilta kysyimme internetperustaisen asioinnin vaikeuksia kysymyksell\u00e4 \u201cMit\u00e4 mielt\u00e4 olette seuraavista v\u00e4itt\u00e4mist\u00e4?\u201d<\/em><\/p>\n

Taulukko 3.<\/strong><\/p>\n

Avaa taulukko 3. uuteen n\u00e4kym\u00e4\u00e4n<\/a>.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Tulostemme mukaan kansalaiset ovat yleens\u00e4 kriittisempi\u00e4 kuin viranomaiset heid\u00e4n vastatessaan s\u00e4hk\u00f6isten palvelujen ominaisuuksia ja vaikutuksia koskeviin kysymyksiin. 35,1 % kansalaisvastaajista oli vahvasti samaa mielt\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 s\u00e4hk\u00f6inen asiointimahdollisuus on helpottanut viranomaisasiointia heid\u00e4n kotikunnassaan ja 50 % viranomaisvastaajista oli vahvasti samaa mielt\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 s\u00e4hk\u00f6inen asiointimahdollisuus on helpottanut kansalaisten viranomaisasiointia. 57,1 % kansalaisvastaajista oli vahvasti samaa mielt\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 kyberturvallisuus on t\u00e4rke\u00e4 tekij\u00e4 valittaessa palvelumuotoa (s\u00e4hk\u00f6inen palvelu vs. henkil\u00f6kohtainen k\u00e4ynti palvelun toimipisteess\u00e4) ja 70,8 % viranomaisvastaajista oli vahvasti sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 kyberturvallisuus on t\u00e4rke\u00e4 tekij\u00e4 kansalaisten valitessa s\u00e4hk\u00f6isen palvelun ja k\u00e4yntiasioinnin v\u00e4lill\u00e4. 77 % kansalaisvastaajista oli vahvasti samaa mielt\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 s\u00e4hk\u00f6isi\u00e4 asiointimahdollisuuksia tarjottaessa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomioida niiden helppok\u00e4ytt\u00f6isyys my\u00f6s toimintarajoitteisille kansalaisille (esim. n\u00e4k\u00f6vammaiset, liikuntaesteiset) ja 81,3 % viranomaisvastaajista oli vahvasti sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota s\u00e4hk\u00f6isi\u00e4 asiointimahdollisuuksia tarjottaessa niiden helppok\u00e4ytt\u00f6isyyteen my\u00f6s toimintarajoitteisille kansalaisille (esim. n\u00e4k\u00f6vammaiset, liikuntaesteiset). 35,9 % kansalaisvastaajista oli vahvasti samaa mielt\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 s\u00e4hk\u00f6iset asiointimahdollisuudet ovat helpottaneet heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4 kotikunnassaan ja 50 % viranomaisvastaajista oli vahvasti sit\u00e4, ett\u00e4 s\u00e4hk\u00f6iset asiointimahdollisuudet ovat helpottaneet kansalaisten el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Termi\u00e4 “kyberturvallisuus” ei selitetty kyselyn osallistujille, joten emme tied\u00e4, miten vastaajat hahmottivat turvallisuuden. Viranomaiset suhtautuvat my\u00f6nteisemmin s\u00e4hk\u00f6isten palvelujen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Kansalaisten ja viranomaisten n\u00e4kemyserot olivat pienimm\u00e4t v\u00e4itt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 “on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota vammaisten k\u00e4ytt\u00e4jien k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4yst\u00e4v\u00e4llisyyteen<\/em>” ja suurimmat koskien turvallisen digiasioinnin vaikutusta kotikunnan valintaan, sill\u00e4 kansalaiset eiv\u00e4t pit\u00e4neet asiaa merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4. Yksi merkitt\u00e4vist\u00e4 edellytyksist\u00e4 s\u00e4hk\u00f6isten palveluiden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 on tunnistautuminen. Kansalaiset ja viranomaiset katsovat tunnistautumista eri n\u00e4k\u00f6kulmista. Kansalaisilla saattaa olla henkil\u00f6kohtaista kiinnostusta ja he k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t henkil\u00f6kohtaista tietokonettaan digiasioinnissaan ja tunnistautumisessaan, kun taas viranomaiset k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t \u201dvirkatietokonetta\u201d tunnistautumisessaan (ks. my\u00f6s Lindgren & Jansson 2013; Antikainen ym. 2017; Tuorila 2017).<\/p>\n

Vastausvaihtoehtokysymysten lis\u00e4ksi tiedustelimme avokysymyksell\u00e4 kansalaisilta ja viranomaisilta internetperustaisen asioinnin vaikeudesta. Kansalaisilta internetperustaisen asioinnin vaikeutta tiedusteltiin kysymyksell\u00e4: \u201cMik\u00e4 internetperustaisessa asioinnissa on mielest\u00e4nne vaikeinta<\/u>?\u201d <\/em>ja viranomaisilta asiaa tiedusteltiin kysymyksell\u00e4 \u201cMik\u00e4 internetperustaisessa asioinnissa on mielest\u00e4nne vaikeinta<\/u> palvelun tuottajan n\u00e4k\u00f6kulmasta?\u201d <\/em>Taulukkoon 4. olemme poimineet keskeisimm\u00e4t vastaustyypit kyberturvallisesta digiasioinnista kansalaisten ja viranomaisten kertomana.<\/p>\n

Taulukko 4.<\/strong> <\/a>Kansalaisten ja viranomaisten kuvauksia internetperustaisen asioinnin vaikeudesta.<\/p>\n

\"Taulukko.\"<\/p>\n

Sek\u00e4 kansalaiset ett\u00e4 viranomaiset painottavat turvallisuuskysymyksi\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ess\u00e4\u00e4n erilaisia digitaalisia asiointiportaaleja. Lis\u00e4ksi he mainitsevat internetin saatavuuteen, infrastruktuuriin ja digiosaamiseen liittyv\u00e4t kysymykset suurimpina vaikeuksina s\u00e4hk\u00f6isiss\u00e4 palveluissa. Kansalaiset mainitsivat my\u00f6s s\u00e4hk\u00f6isten palvelujen k\u00e4yt\u00f6n kaupunki\u2212maaseutu-ulottuvuuden ja totesivat, ett\u00e4 maaseudulla on v\u00e4hemm\u00e4n digipalveluiden tarjoajia kuin kaupunkialueilla v\u00e4est\u00f6tiheyden ja markkinamekanismien vuoksi. Viranomaiset mainitsivat erilaisten valtion tietoj\u00e4rjestelmien yhteensopivuusongelmat. Viranomaiset ilmaisevat ainakin virallisesti luottamuksensa siihen, ett\u00e4 s\u00e4hk\u00f6iset palvelut tuovat kustannuss\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 toimintaan. Lapin maakunnassa asuvilla kansalaisilla n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuitenkin olevan viranomaisia hieman enemm\u00e4n ep\u00e4ilyksi\u00e4 turvallisuuskysymyksist\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ess\u00e4\u00e4n s\u00e4hk\u00f6isi\u00e4 palveluja, etenkin tietoturvan n\u00e4k\u00f6kulmasta (ks. my\u00f6s DIVSI Entscheider-Studie zu Vertrauen\u2026 2013; Buess ym. 2017; eGovernment MONITOR 2017). Edell\u00e4 kuvaamamme empiiriset tulokset kuvaavat tutkimusjoukkoon kuuluneiden suhtautumista kyberturvallisuuteen.<\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n

Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset: Arjen kyberturvallisuutta pohjoisessa<\/p>\n

Kyberturvallisuudesta ei vastaa vain yksi toimija tai hallinnonala enemp\u00e4\u00e4 Suomessa kuin muuallakaan (Lehto ym. 2018). Hallinnon tutkimuksessa puhutaan monitasohallinnasta <\/em>kuvattaessa erilaisten ylikansallisten, valtiollisten, alueellisten, paikallisten, yksityisten ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden muodostamaa verkostomaista kokonaisuutta (Pierre 2019). Eri toimijoiden roolit ovat usein varsin sekavat ja verkostojen perinteinen johtaminen vaikeaa (Sicilia ym. 2016). Usein kriisitilanteissa valtioiden rooli korostuu tai niiden ainakin oletetaan ottavan vastuuta niiden alueita vaarantavista turvallisuusuhkatekij\u00f6ist\u00e4. Usein kuitenkin unohtuu, ett\u00e4 valtiot ovat hajauttaneet digiasioiden vastuita monitasohallinnan periaatteiden mukaisesti eri hallinnon tasoille valtiotason yl\u00e4- ja alapuolelle. Viranomaisten n\u00e4k\u00f6kulmasta Suomen erityispiirteen\u00e4 on my\u00f6s voimakkaasti siilautunut valtionhallinto eri ministeri\u00f6ineen, mist\u00e4 esimerkkin\u00e4 tekem\u00e4mme digiasiointia kuvaavien sanojen hakusaldo ministeri\u00f6itt\u00e4in. Pohjoisessa kyberturvallisuus tarkoittaa viranomaisille toimintaa yhteisty\u00f6ss\u00e4 alueen kansalaisten, yritysten, j\u00e4rjest\u00f6jen sek\u00e4 eri hallinnon tasolla olevien julkisten toimijoiden kanssa. Kansalaisten ja alueella toimivien organisaatioiden on voitava luottaa viranomaisiin kyberturvallisuusasioissa.<\/p>\n

Kansalaisten n\u00e4k\u00f6kulmasta kyberturvallisuuden merkityksen tiedostaminen arjen digiasioinnissa tarkoittaa tietoj\u00e4rjestelmien turvallista k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 (esim. salasanan muotoilun, s\u00e4ilytt\u00e4misen ja k\u00e4ytt\u00e4misen osalta). Tulostemme perusteella arjen kyberturvallisuus tarkoittaa, ett\u00e4 kansalaiset kokevat pystyv\u00e4ns\u00e4 hallitsemaan e-p\u00e4tevyyksi\u00e4 ja toimimaan arjessaan kyberturvallisuutta edist\u00e4vill\u00e4 tavoilla. Tutkimuksemme mukaan kansalaisten kyberturvallista digiasiointia tarkastellessa t\u00e4ytyy huomioida kyberturvallisuuden kontekstuaaliset reunaehdot (ks. Kuvio 1.; vrt. Viinam\u00e4ki ym. 2016; Viinam\u00e4ki ym. 2017). Jokainen Kuviossa 1. esitetty reunaehto on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n digipalvelujen edellytys etenkin harvaanasutuilla alueilla. Reunaehdot kytkeytyv\u00e4t siihen, mit\u00e4 ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n tarkoittaa el\u00e4\u00e4 digiajan kansalaisena pohjoisilla alueilla.<\/p>\n

Digi-INFRASTRUKTUURI<\/em> (k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevat verkkoasioinnin mahdollistavat laitteet ja verkkoyhteydet) toimii motivaattorina kansalaisten digiasioinnille. Digi-ESTEETT\u00d6MYYS<\/em> (verkkopalveluiden saatavuus ja saavutettavuus sek\u00e4 palveluiden tekninen toimintavarmuus) muodostaa konkreettisen toiminta-alustan digiasioinnille my\u00f6nteisten k\u00e4ytt\u00f6kokemusten lis\u00e4tess\u00e4 digiasiointi-intensiteetti\u00e4. Digi-KVALIFIKAATIOT (<\/em>digiasiointiosaaminen erilaisissa asiointiportaaleissa) mahdollistavat kustannustehokkaan ja kyberturvallisen digiasioinnin sek\u00e4 digipalveluiden optimaalisen hy\u00f6dynt\u00e4misen ajasta ja paikasta riippumatta. Digi-TASA-ARVO<\/em> (digipalveluiden saavutettavuus alueittain ja v\u00e4est\u00f6ryhmitt\u00e4in) mahdollistaa sujuvan digiarjen toteutumisen asuinpaikasta ja kansalaisen sosioekonomisesta asemasta riippumatta. (Emt., 51\u221280.)<\/p>\n

\"Nelikentt\u00e4.\"<\/p>\n

Kuvio 1<\/strong>.<\/strong> Digiesteett\u00f6myys, -infrastruktuuri, -kvalifikaatiot ja -tasa-arvo verkkoasioinnin reunaehtoina.<\/p>\n

Kyberturvallisuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta digikansalaisten odotetaan nykyisin ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4n tietoturvaan liittyv\u00e4t kysymykset ja k\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4n tavalla, joka ei aiheuta kyberturvallisuusongelmia. Kaikilla kansalaisilla ei kuitenkaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole taloudellisia mahdollisuuksia tai osaamista esimerkiksi p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4 omia digilaitteitaan niin usein, kun olisi kyberturvallisuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta suotavaa. Osa v\u00e4est\u00f6st\u00e4 saattaa my\u00f6s asua digi-infrastruktuurin kannalta v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 paikassa asutuskeskusten ja valtateiden sivussa tai voi toisinaan joutua turvautumaan naapurimaan digi-infrastruktuuriin. Tulostemme mukaan etenkin ammattikoulutuksen puute ja asuinpaikka ovat kyberturvallisuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta pohjoisessa suurempia ongelmia kuin v\u00e4est\u00f6n ik\u00e4. Sukupuolella taas on tulostemme mukaan hyvin v\u00e4h\u00e4n merkityst\u00e4 arjen kyberturvallisuuden toteutumiseen pohjoisessa. (Kivivirta ym. 2020.)<\/p>\n

Pohjoisessa toimiva digi-infrastruktuuri ei ole itsest\u00e4\u00e4nselvyys, vaikka oletetaan, ett\u00e4 verkkopalvelujen tarjoajien teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on tarjota sek\u00e4 infrastruktuuri ett\u00e4 palvelu, joka tukisi digiajan kansalaisuuden muodostumista. Pohjoisen ihmiset kuitenkin ovat tottuneet omassa arjessaan siihen, ett\u00e4 yhteydet eiv\u00e4t aina toimi ja s\u00e4hk\u00f6njakelu saattaa katketa. Verkkopalvelujen tarjoajien n\u00e4k\u00f6kulmasta kyberturvallisuuden perusta on tekninen luotettavuus ja palomuuriturva, jotka molemmat luovat perustan kansalaisille k\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 tavalla, joka edist\u00e4\u00e4 kyberturvallisuutta ja lis\u00e4\u00e4 s\u00e4hk\u00f6isten palveluiden luottamusta. Kun syrj\u00e4isten alueiden digikansalaiset kohtaavat kyberturvallisuushaasteita, s\u00e4hk\u00f6isten palvelujen sosiaalinen hyv\u00e4ksytt\u00e4vyys ja k\u00e4ytt\u00f6intensiteetti voi heikenty\u00e4.<\/p>\n

Ne kyberturvallisuuden m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4t, jotka korostavat inhimillisen turvallisuuden ulottuvuuksia ja paikallisen yhteis\u00f6n kontekstia, ovat tutkimustulostemme mukaisia (ks. Salminen & Hossain 2018; Zojer 2019). V\u00e4it\u00e4mme, ett\u00e4 kyberturvallisuus olisi m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4v\u00e4 uudelleen ihmisten turvallisuuden ulottuvuuksien integroimiseksi tunnistamalla, ett\u00e4 ihmisille voi aiheutua uhkia useista l\u00e4hteist\u00e4 (Buzan & Hansen 2009). Erityisesti syrj\u00e4ytymisen riskien lievent\u00e4miseksi harvaanasuttujen alueiden kansalaisten kohtaamia kyberturvallisuushaasteita olisi k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4 edelleen. Jatkossakin on tilaa empiiriselle tutkimukselle, jossa kyberturvallisuuden inhimillisen turvallisuuden ulottuvuudet otetaan huomioon. Katsomme my\u00f6s, ett\u00e4 kansalaisten arjen henkil\u00f6kohtaiset olosuhteet, sosioekonominen tausta, koulutustaso, ty\u00f6tila ja asuinpaikka ovat t\u00e4rkeit\u00e4 edellytyksi\u00e4 yksil\u00f6tason kyberturvallisuusk\u00e4ytt\u00e4ytymisess\u00e4. Sen sijaan viranomaisten toiminnan haasteina kyberturvallisuuskysymyksiss\u00e4 pohjoisessa korostuvat usein mainittujen teknisten puutteiden lis\u00e4ksi erityisesti yhteiskuntapoliittiset reunaehdot sek\u00e4 vaikeudet johtaa metatasolla verkostomaisia hallintorakenteita.<\/p>\n

L\u00e4hteet<\/h2>\n

Antikainen, J., Honkaniemi, T., Jolkkonen, A., Kahila, P., Kotilainen, A., Kurvinen, A., Lemponen, V., Lundstr\u00f6m, N., Luoto, I., Niemi, T., Pyykk\u00f6nen, S.-K., Rehunen, A., Saukkonen, P., Viinam\u00e4ki, O.-P. & Viinikka, A. 2017. Smart Countryside. Maaseudun palveluiden kehitt\u00e4minen ja monipuolistaminen digitalisaatiota ja kokeiluja hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9\/2017. Viitattu 19.3.2021 http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-287-338-5<\/a><\/p>\n

Asiakaspalvelu 2014 \u2013 Yhdess\u00e4 palvelut l\u00e4helle. Julkisen hallinnon yhteisen asiakaspalvelun jatkovalmisteluty\u00f6ryhm\u00e4n loppuraportti 2014. Helsinki: Valtiovarainministeri\u00f6, Julkaisuja 20\/2014.<\/p>\n

Bridging the rural digital divide 2018. OECD digital economy papers. February 2018 No. 265. Viitattu 15.3.2021 https:\/\/www.sipotra.it\/wp-content\/uploads\/2018\/03\/BRIDGING-THE-RURAL-DIGITAL-DIVIDE.pdf<\/a><\/p>\n

Buess, M., Iselin, M. & Bieri, O. 2017. Nationale E-Government-Studie. E-Government in der Schweiz aus Sicht der Bevo\u0308lkerung, der Unternehmen und der Verwaltung. Demo SCOPE AG\/Interface Politikstudien Forschung Beratung GmbH, Adligenswil\/Luzern<\/p>\n

Buzan, B. & Hansen, L. 2009. The evolution of international security studies. Cambridge: Cambridge University Press.<\/p>\n

Clarke, A. 2020. Digital government units: what are they, and what do they mean for digital era public management renewal? International Public Management Journal, 23:3. Viitattu 20.3.2021 DOI: 10.1080\/10967494.2019.1686447, 358\u2212379<\/p>\n

Digitaalinen Suomi \u2013 Yhdenvertainen kaikille. Digi arkeen -neuvottelukunnan toimintakertomus. Digi arkeen \u2013neuvottelukunta. Valtiovarainministeri\u00f6n julkaisuja 2019:23. Viitattu 23.3.2021 https:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/handle\/10024\/161486<\/a><\/p>\n

Digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksi (DESI) (2020) Maaraportti, Suomi. Viitattu 28.3.2021 https:\/\/ec.europa.eu\/digital-single-market\/en\/scoreboard\/finland<\/a><\/p>\n

Digital Economy and Society Index (DESI) 2020. Thematic chapters. European Commission. Viitattu 28.3.2021 https:\/\/ec.europa.eu\/digital-single-market\/en\/digital-economy-and-society-index-desi<\/a><\/p>\n

DIVSI Entscheider-Studie zu Vertrauen und Sicherheit im Internet 2013. DIVSI decision-study on trust and security on the Internet.) Viitattu 28.2.2021 https:\/\/www.divsi.de\/wp-content\/uploads\/2013\/07\/DIVSI_Entscheiderstudie-130205-Druckfassung.pdf<\/a><\/p>\n

eGovernment MONITOR. 2017. Nutzung und Akzeptanz digitaler Verwaltungsangebote- Deutschland, \u00d6sterreich und Schweiz im Vergleich (Use and acceptance of digital administration offers\u2212Germany, Austria and Switzerland in comparison). Viitattu 13.3.2021 https:\/\/www.egovernment.ch\/de\/dokumentation\/controll<\/a><\/p>\n

Eurostat regional yearbook 2020 edition. Viitattu 11.3.2021 https:\/\/ec.europa.eu\/eurostat\/documents\/3217494\/11348978\/KS-HA-20-001-EN-N.pdf\/f1ac43ea-cb38-3ffb-ce1f-f0255876b670?t=1601901088000<\/a><\/p>\n

Farrington, J., Lorna, P., Cottrill, C., Abbott, P., & Blank, G. & Dutton, W. 2015. Two-Speed Britain: Rural and Urban Internet. University of Aberdeen. Viitattu 10.3.2021 https:\/\/ora.ox.ac.uk\/objects\/uuid:0f7b2c1b-96c7-4b62-87cd-4ae83768570c\/download_file?file_format=pdf&safe_filename=15farrington-blank%2B2-speed%2BBritain%2BRural%2BIne.pdf&type_of_work=Report<\/a><\/p>\n

\u201cGap Analysis.\u201d Encyclopedia of Management. 2009. Encyclopedia.com. Viitattu 18.3.2021 http:\/\/www.encyclopedia.com\/doc\/1G2-3273100117.html<\/a><\/p>\n

Jalonen, H. 2019. Julkisten palvelujen yhteiskehitt\u00e4minen \u2013 kaunista puhetta vai suomalaisen julkishallinnon arkea? Hallinnon Tutkimus 38 (4), 305\u2013311.<\/p>\n

Kela siirt\u00e4\u00e4 asiointia palvelupisteist\u00e4 puhelimeen ja nettiin Lapissa. 10.12.2020, Vesa-Pekka Hiltunen. Viitattu 24.3.2021 https:\/\/www.lapinkansa.fi\/kela-siirtaa-asiointia-palvelupisteista-puhelimeen\/3178676<\/a><\/p>\n

Kivivirta, V., Viinam\u00e4ki, L. & Selk\u00e4l\u00e4, A. 2020. Cybersecurity of Digital Citizens in the Remote Areas of the European High North. Teoksessa Salminen M., Zojer G. & Hossain K. (toim.) Digitalisation and Human Security. New Security Challenges. Palgrave Macmillan, Cham, 231\u2212265.<\/p>\n

Korkein aika lunastaa digilupaus. 20.3.2021, Markus Lyyra. Viitattu 24.3.2021 https:\/\/www.lapinkansa.fi\/korkein-aika-lunastaa-digi-lupaus\/3454278<\/a><\/p>\n

Kyberturvallisuuden sanasto 2018. Sanastokeskus TSK ry. Viitattu 18.3.2021 https:\/\/www.tsk.fi\/tiedostot\/pdf\/Kyberturvallisuuden_sanasto.pdf<\/a><\/p>\n

Lappi uhkaa j\u00e4\u00e4d\u00e4 ilman EU:n elvytyspaketin laajakaistarahoja: perusteissa ei huomioida Lapin et\u00e4isyyksi\u00e4. 25.3, Jarno Tiihonen. Viitattu 28.3.2021 https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-11855467<\/a><\/p>\n

Lappi, H. 2018. E-hyvinvointipalveluiden nykytila ja tulevaisuus Enonteki\u00f6n, Inarin ja Utsjoen kunnissa \u201d\u2026ne antaa kuitenkin enemm\u00e4n mahdollisuuksia\u2026\u201d. Lapin ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja B. Tutkimusraportit ja kokoomateokset 22\/2018. Viitattu 25.3.2021 https:\/\/www.lapinamk.fi\/loader.aspx?id=677146e3-7347-477e-911b-495126991923<\/a><\/p>\n

Lehto, M., Limn\u00e9ll, J., Kokkom\u00e4ki, T., P\u00f6yh\u00f6nen, J. & Salminen, M. 2018. Kyberturvallisuuden strateginen johtaminen Suomessa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 28\/2018. Viitattu 16.3.2021 http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-287-532-7<\/a><\/p>\n

Limn\u00e9ll, J. 2014. Kyber rantautui Suomeen. Aalto-yliopiston julkaisusarja. TIEDE + TEKNOLOGIA 12\/2014. Viitattu 12.3.2021 https:\/\/www.researchgate.net\/publication\/288183450_Kyber_ rantautui_Suomeen\/link\/567f0e4708ae051f9ae66ff0\/download<\/a><\/p>\n

Lindgren, I. & Jansson, G. 2013. Electronic services in the public sector: A conceptual framework. Government Information Quarterly, 30(2), 163\u2013172.<\/p>\n

Mattila, H. 2019. Kelan suljetut palvelupisteet. Miten asiakkaat jatkavat asiointiaan palvelupisteen sulkemisen j\u00e4lkeen? Kela, Ty\u00f6papereita 147|2019. Viitattu 14.3.2021 http:\/\/urn.fi\/URN:NBN:fi-fe2019040110624<\/a><\/p>\n

Mattila, J., M\u00e4k\u00e4r\u00e4inen, K., Pajarinen, M., Sepp\u00e4l\u00e4, T., Ali-Yrkk\u00f6, J. & Tervo, E. 2020. Digibarometri 2020: Kyberturvan tilannekuva Suomessa. Helsinki: Taloustieto Oy. Viitattu 16.3.2021 https:\/\/www.etla.fi\/julkaisut\/digibarometri-2020-kyberturvan-tilannekuva-suomessa\/<\/p>\n

Monitori. Traficom. Liikenne- ja viestint\u00e4virasto. Viitattu 15.3.2021 https:\/\/eservices.traficom.fi\/monitori\/area<\/a><\/p>\n

Moteleb, A. & Woodman, M. 2007. \u201cNotions of Knowledge Management Systems: a Gap Analysis\u201d The Electronic Journal of Knowledge Management Volume 5 Issue 1. Viitattu 25.2.2021 https:\/\/www.researchgate.net\/publication\/228344264_Notions_of_knowledge_management_systems_A_gap_analysis<\/a><\/p>\n

4G-yhteydet ovat hitaampia kuin muutama vuosi sitten ja paikalliset erot ovat valtavia \u2013 Katso, kuinka nopea nettiyhteys on kotikunnassasi (27.1.2020). Viitattu 19.3.2021 https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-11174191<\/a><\/p>\n

Pelkonen, A., Ahlqvist, T., Leinonen, A., Nieminen, M., Salonen, J., Savola, R., Savolainen, P., Suominen, A., Toivanen, H., Kyher\u00f6inen, J. & Remes, J. 2016. Kyberosaaminen Suomessa \u2013 Nykytila ja tiekartta tulevaisuuteen. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9\/2015. Viitattu 24.3.2021 https:\/\/vnk.fi\/documents\/10616\/2009122\/9_Kyberosaaminen +Suomessa.pdf\/29c8f675-0790-4c2f-91c2-69187b34b37e?version=1.0<\/a><\/p>\n

Pierre, J. 2019. Multilevel governance as a strategy to build capacity in cities: evidence from Sweden. Journal of Urban Affairs, 41(1), 103\u2013116.<\/p>\n

Ragnedda, M. & Kreitem, H. 2018. The Three Levels of Digital Divide in East EU Countries. Viitattu 11.3.2021 DOI: 10.30547\/worldofmedia.4.2018.1<\/p>\n

Randall, L. & Berlina, A. 2019. Governing the digital transition in nordic regions: The human element. NORDREGIO REPORT 2019:4. Viitattu 14.3.2021 https:\/\/mittnorden.org\/wp-content\/uploads\/2019\/05\/Governing-the-digital-transition-in-nordic-regions.pdf<\/a><\/p>\n

Salminen, M. & Hossain, K. 2018. Digitalisation and human security dimensions in cybersecurity: An appraisal for the European High North. Polar Record, 54(2), 108\u2013118.<\/p>\n

Salminen, M., Zojer, G. & Hossain, K. (eds.) 2020. Digitalisation and Human Security: A Multi-Disciplinary Approach to Cybersecurity in the European High North. Palgrave Macmillan.<\/p>\n

Sicilia, M., Guarini, E., Sancino, A., Andreani, M. & Ruffini, R. 2016. Public services management and co-production in multi-level governance settings. International Review of Administrative Sciences, 82(1), 8\u201327.<\/p>\n

Selk\u00e4l\u00e4, A., Viinam\u00e4ki, L., Suikkanen, A. & Vasari, P. 2016. e-Kansalaisuus syrj\u00e4seudulla. Internetin k\u00e4ytt\u00f6kokemuksia Lapista. Yhteiskuntapolitiikka, Vol. 81, No. 3, 332\u2013342.<\/p>\n

Sote-palvelujen digitalisointi ty\u00f6nt\u00e4\u00e4 ihmisi\u00e4 kyseenalaiseen kanssa- ja puolesta-asiointiin 2021. DigiIN-hanke. Viitattu 28.3.202 https:\/\/www.digiin.fi\/blogikirjoitukset\/sote-palvelujen-digitalisointi-tyontaa-ihmisia-kyseenalaiseen-kanssa-ja-puolesta-asiointiin\/<\/a><\/p>\n

Suomen kyberturvallisuusstrategia 2013. Valtioneuvoston periaatep\u00e4\u00e4t\u00f6s 24.1.2013. Turvallisuus- ja puolustusasiain komitean sihteerist\u00f6. Viitattu 19.3.2021 https:\/\/docplayer.fi\/108005-Suomen-kyberturvallisuusstrategia.html<\/a><\/p>\n

Suomen kyberturvallisuusstrategia 2019. Valtioneuvoston periaatep\u00e4\u00e4t\u00f6s 3.10.2019. Turvallisuuskomitean sihteerist\u00f6. Viitattu 19.3.2021 https:\/\/turvallisuuskomitea.fi\/wp-content\/uploads\/2019\/10\/Kyberturvallisuusstrategia_A4_SUOMI_WEB_300919.pdf<\/a><\/p>\n

S\u00e4hk\u00f6inen asiointi s.a. Helsingin kaupunki. Viitattu 28.3.2021 https:\/\/www.hel.fi\/helsinki\/fi\/kaupunki-ja-hallinto\/hallinto\/palvelut\/Verkkoasiointi\/<\/p>\n

Ruotsalainen<\/a>, K. 2020. Yli 50 000 pohjoismaalaista ty\u00f6skentelee toisessa Pohjoismaassa \u2013 suomalaisista pendel\u00f6ijist\u00e4 viidennes rajakuntien asukkaita. Viitattu 25.3.2021 http:\/\/www.stat.fi\/tietotrendit\/blogit\/2020\/yli-50-000-pohjoismaalaista-tyoskentelee-toisessa-pohjoismaassa-suomalaisista-pendeloijista-viidennes-rajakuntien-asukkaita\/<\/a><\/p>\n

The EU’s Cybersecurity Strategy for the Digital Decade 2020. Viitattu 3.3.2021 https:\/\/ec.europa.eu\/digital-single-market\/en\/news\/eus-cybersecurity-strategy-digital-decade<\/a><\/p>\n

Tuorila, H. 2017. \u201dS\u00e4hk\u00f6isten tunnistamisv\u00e4lineiden saavutettavuuden vaikutus palveluyhteiskunnan digitalisaatioon.\u201d Yhteiskuntapolitiikka 82(1), 106\u2013111.<\/p>\n

Valtioneuvoston toiminta s.a. Viitattu 28.3.2021 https:\/\/valtioneuvosto.fi\/tietoa\/toiminta<\/a><\/p>\n

van Dijk, J. 2009. The Digital Divide in Europe. Teoksessa Chadwick, A. & Howard, P.N. (Eds.) The handbook of internet politics Lontoo: Routledge, 288\u2013304.<\/p>\n

Varhaiskasvatuksen eAsiointi 2021. Keuruu. Viitattu 28.3.2021 https:\/\/www.keuruu.fi\/lapset-ja-nuoret\/varhaiskasvatus-ja-esiopetus\/varhaiskasvatuksen-easiointi<\/a><\/p>\n

Vasilescu, MD., Serban, AC., Dimian, GC., Aceleanu, MI. & Picatoste, X. 2020. Digital divide, skills and perceptions on digitalisation in the European Union \u2212 Towards a smart labour market. PLoS ONE 15(4): e0232032. Viitattu 28.3.2021 https:\/\/doi.org\/ 10.1371\/journal.pone.0232032<\/p>\n

Verkkoasiointi organisaatioasiakkaille s.a. Digi- ja v\u00e4est\u00f6tietovirasto. Viitattu 28.3.2021 https:\/\/dvv.fi\/verkkoasiointi<\/a><\/p>\n

Viinam\u00e4ki, L., Selk\u00e4l\u00e4, A. & Suikkanen, A. 2016. Havaintoja e-kansalaisuudesta er\u00e4iss\u00e4 EUmaissa, Suomessa ja Suomen Lapissa. Lumen. Lapin ammattikorkeakoulun verkkolehti 3\/2016. Viitattu 22.2.2021 http:\/\/www.lapinamk.fi\/loader.aspx?id=25cbf626-1638-4815-9b4b-4613343e3f80<\/a><\/p>\n

Viinam\u00e4ki, L., Kivivirta, V., Selk\u00e4l\u00e4, A., Voutilainen, O., Syv\u00e4j\u00e4rvi, A. & Suikkanen, A. 2017. \u2026 ajasta ja paikasta riippumatta \u2026 Digikansalaisuus ja palveluiden saavutettavuus maaseudulla \u2013hankkeen loppuraportti. LAPIN AMKIN JULKAISUJA. Sarja A. Referee-tutkimukset 1\/2017. Viitattu 21.3.2021 http:\/\/www.theseus.fi\/handle\/10024\/137218<\/a><\/p>\n

Viinam\u00e4ki, L., Silvenius, R. & Raasakka, E. 2019. Turvallisuus osana kehittyvi\u00e4 hyvinvointipalveluja. Lumen. Lapin ammattikorkeakoulun verkkolehti 2\/2019. Viitattu 14.3.2021 https:\/\/www.lapinamk.fi\/loader.aspx?id=a6b21928-6c75-490c-a297-641d40ce0b9b<\/a><\/p>\n

Verdegem, P. & Verleye, G. 2009. User-centered E-Government in practice: A comprehensive model formeasuring user satisfaction. Government Information Quarterly 26, 487\u2012497.<\/p>\n

V\u00e4est\u00f6n tieto- ja viestint\u00e4tekniikan k\u00e4ytt\u00f6 2020. Tilastokeskus. Viitattu 28.3.2021 https:\/\/www.stat.fi\/til\/sutivi\/2020\/sutivi_2020_2020-11-10_tie_001_fi.html<\/a><\/p>\n

Zojer, G. 2019. The interconnectedness of digitalisation and human security in the European High North: Cybersecurity conceptualised through the human security lens. The Year Book of Polar Law, 10, 297\u2013320.<\/p>\n

 <\/p>\n

Asiasanat: digiasiointi, kyberturvallisuus<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Digikansalaisten oletetaan ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4n tietoturvaan liittyv\u00e4t kysymykset ja k\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4n tavalla, joka ei aiheuta kyberturvallisuusongelmia. Kun syrj\u00e4isten alueiden digikansalaiset kohtaavat kyberturvallisuushaasteita, s\u00e4hk\u00f6isten palvelujen sosiaalinen hyv\u00e4ksytt\u00e4vyys ja k\u00e4ytt\u00f6intensiteetti voi heikenty\u00e4.\u00a0<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":3079,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[684184,110187],"tags":[684188,101624,684189],"class_list":["post-3109","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-2-2021","category-teema-artikkeli","tag-digiasiointi","tag-digitalisaatio","tag-kyberturvallisuus"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2021\/04\/Viinamaki-et-al-teema-artikkeli-2-2021.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-O9","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3109","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3109"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3109\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3136,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3109\/revisions\/3136"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3079"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3109"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3109"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3109"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}