{"id":3128,"date":"2021-04-14T11:13:57","date_gmt":"2021-04-14T08:13:57","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/?p=3128"},"modified":"2021-04-14T11:12:21","modified_gmt":"2021-04-14T08:12:21","slug":"arjen-turvallisuus-lapissa-tilannekuva","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/2021\/04\/14\/arjen-turvallisuus-lapissa-tilannekuva\/","title":{"rendered":"Arjen turvallisuus Lapissa \u2013 tilannekuva"},"content":{"rendered":"

Lataa PDF<\/a><\/p>\n

\u00a0<\/em><\/p>\n

Leena Viinam\u00e4ki, YTT, yliopettaja, sosiaaliala, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n

Eeva Helameri, <\/em>FM, projektisuunnittelija, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n

Pekka Iivari, FT, yliopettaja, vastuulliset palvelut, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n

Eija Raasakka, r<\/em>estonomi, projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6, Lapin ammattikorkeakoulu<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

Johdanto<\/h2>\n

Artikkelissa kuvaamme arjen turvallisuuden tilannetta Lapin maakunnassa. Arjen turvallisuudella tarkoitetaan niit\u00e4 hyvinvoinnin ja turvallisuuden osatekij\u00f6it\u00e4, jotka ovat p\u00e4ivitt\u00e4in l\u00e4sn\u00e4 l\u00e4hiyhteis\u00f6ss\u00e4mme. Elinymp\u00e4rist\u00f6mme kest\u00e4vyys muodostaa my\u00f6s arjen turvallisuudelle kehikon, jossa v\u00e4est\u00f6n tarvitsemat palvelut sek\u00e4 elinkeinoel\u00e4m\u00e4 operoivat (esim. Helne ym. 2012; H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen 2013). Tarvitaan reaaliaikaista tilanneanalyysi\u00e4 ja mahdollisuuksien mukaan my\u00f6s l\u00e4hitulevaisuuden ennakointitietoa Lapin maakunnan arjen turvallisuustilanteesta yhteiskunta-, alue-, paikallis- ja yksil\u00f6tasoilta (esim. Obrecht 2003; Opielka 2013).<\/p>\n

Lapin maakunnan kaltaisella harvaan asutulla maaseudulla ja pitkien asiointimatkojen alueilla asuvilla kansalaisilla korostuu k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n\u00e4k\u00f6kulmasta turvallisuus- ja hyvinvointipalveluiden saavutettavuus eli kuinka helposti ja nopeasti he saavat tarvitsemiaan palveluja. K\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n\u00e4k\u00f6kulmasta arvioituna saavutettavuudessa on keskeist\u00e4 kansalaisten luottamus esimerkiksi turvallisuus- ja hyvinvointipalveluiden saamiseen niiden tarvitsemishetkell\u00e4 kohtuullisen ajan puitteissa. Saatavuus puolestaan kertoo palveluiden tuottajan\u00e4k\u00f6kulmasta palveluvalikoimasta. (Mahdollisuuksien maaseutu. Maaseutupoliittinen \u2026 2014, 33\u201335.)<\/p>\n

Arki muuttuu koko ajan ja turvallisuuden tilannekuva sen mukana. Muutostekij\u00e4t nousevat paikallisista, alueellisista ja kansainv\u00e4lisist\u00e4 kehityskuluista. P\u00e4ivitt\u00e4inen arkemme on ymp\u00e4r\u00f6ity muun muassa tietoturvallisuuden, liikenneturvallisuuden, henkil\u00f6st\u00f6turvallisuuden ja vaikkapa palo- ja pelastustoiminnan vaatimuksilla. Vuonna 2020 jouduimme globaalin pandemian seurauksena soveltamaan el\u00e4m\u00e4\u00e4mme terveysturvallisuuden ehtoihin ja t\u00e4t\u00e4 poikkeusaikaa el\u00e4mme viel\u00e4 kev\u00e4\u00e4n 2021 tilanteessa.<\/p>\n

Pitk\u00e4t et\u00e4isyydet, harva asutus ja palveluverkosto sek\u00e4 ilmaston \u00e4\u00e4riolosuhteet asettavat Lapin maakunnan arjen turvallisuudelle erityisi\u00e4 vaatimuksia. Turvallisuus on my\u00f6s osa alueella joko pysyv\u00e4sti tai v\u00e4liaikaisesti asuvien ja toimivien kansalaisten el\u00e4misen laatua ja yhteiskunnan tasolla turvallisuus kuuluu hyvinvoinnin perusedellytyksiin (van Zanden ym. 2014). Lapissa arjen turvallisuutta on kehitetty avoimena verkostoyhteisty\u00f6n\u00e4 ja soveltamalla turvallisuuden arvoketjuajattelua.<\/p>\n

Esittelemme Arjen turvallisuuden tiekartta \u2212 aktivoiva osallisuus syrj\u00e4ytymisen ehk\u00e4isyss\u00e4 -kehitt\u00e4mishanketta varten hankittujen tutkimusaineistojen alustavia tuloksia. Hankkeeseen ker\u00e4tty aineisto muodostaa summatiivisen tilannekatsauksen lappilaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden tilasta ja sen kehityksest\u00e4 2000-luvulla.<\/p>\n

Arjen turvallisuuden tiekartta \u2212 aktivoiva osallisuus syrj\u00e4ytymisen ehk\u00e4isyss\u00e4 -hanke<\/h2>\n

Hankkeen kehitt\u00e4mistavoitteena on syrj\u00e4ytymisen ehk\u00e4isy sosiaalisen osallisuuden, yhteis\u00f6llisyyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edist\u00e4misen keinoin. Hankkeessa valmistellaan Arjen turvallisuuden tiekartta monitoimijaisessa ja osallistavassa yhteisty\u00f6ss\u00e4. Tiekartan laatimiseksi kartoitetaan nykytilanne, m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 visio ja tavoite, t\u00e4rkeimm\u00e4t kehitt\u00e4miskohteet indikaattoreineen sek\u00e4 esitet\u00e4\u00e4n kehitt\u00e4miskohteille konkreettiset toimenpide-ehdotukset. Hankkeen toteuttajana toimii Lapin ammattikorkeakoulu. (Hankehakemus Arjen turvallisuuden \u2026 2020, 3.) Hankkeen toimintaa ohjaa asiantuntijaryhm\u00e4, joka koostuu lappilaisista turvallisuuden ja hyvinvoinnin kehitt\u00e4misen asiantuntijoista. Arjen turvallisuuden tiekartta \u2013 aktivoiva osallisuus syrj\u00e4ytymisen ehk\u00e4isyss\u00e4 -hanke on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoittama Euroopan sosiaalirahaston hanke.<\/p>\n

Tutkimusavusteisessa kehitt\u00e4misess\u00e4 on olennaista kehitt\u00e4miskohteeseen ja -tavoitteisiin sopivien relevanttien aineistonkeruumenetelmien valinta huomioiden kehitt\u00e4misty\u00f6h\u00f6n osallisten kehitt\u00e4miskvalifikaatiot suhteessa k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevaan toteutusaikaan ja taloudellisiin resursseihin (esim. Ramstad & Alasoini 2007; Toikko & Rantanen 2009; Hankehakemus Arjen turvallisuuden \u2026 2020, 2; Kuvio 1.)<\/p>\n

\"Kuvio.\"<\/p>\n

Kuvio 1. \u00a0\u00a0 <\/strong>Arjen turvallisuuden tiekartta \u2212 aktivoiva osallisuus syrj\u00e4ytymisen ehk\u00e4isyss\u00e4 -hankkeen kokemus-, n\u00e4kemys- ja faktatieto.<\/p>\n

Kansalaisten osallisuudesta ja oikeudesta osallistua s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n eri laeissa, joista t\u00e4rkeimm\u00e4t sosiaalialan k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6tutkimuksen kannalta ovat Suomen perustuslaki (731\/1999<\/a>), kuntalaki (410\/2015), sosiaalihuoltolaki (1301\/2014<\/a>) sek\u00e4 laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812\/2000<\/a>). Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n perustuva kansalaisten osallisuus ja osallistaminen ovat kuitenkin j\u00e4\u00e4neet varsin v\u00e4h\u00e4iselle huomiolle julkisessa keskustelussa. (Viinam\u00e4ki 2019, 9\u201310.) Sosiaalihuoltolaissa (1301\/2014) on kaikkiin toimijatahoihin (ml. sosiaalipalveluiden tuottajat ja k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t) ulottuva aktivoiva ja osallistava kehitt\u00e4miseetos rakenteellisen sosiaality\u00f6n korostumisen my\u00f6t\u00e4 (Satka ym. 2016; Kotiranta & M\u00e4ntysaari 2017).<\/p>\n

Arjen turvallisuuden ty\u00f6t\u00e4 ohjaavat strategiat ja ohjelmat<\/h2>\n

Strategia- ja ohjelmakatsauksessa tarkastellaan keskeisi\u00e4 hyvinvointi- ja turvallisuusty\u00f6t\u00e4 ohjaavia strategioita, ohjelmia ja periaatep\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 kansallisesti ja alueellisesti. Tarkasteluun on valittu strategiat, jotka sis\u00e4ll\u00f6n analyysin perusteella k\u00e4sittelev\u00e4t hankkeen tavoitteisiin liittyvi\u00e4 turvallisuuden, sosiaalisen osallisuuden, yhteis\u00f6llisyyden ja hyvinvoinnin teemoja. Seuraavaksi esittelemme asiakirja-analyysin keskeiset asiakokonaisuudet.<\/p>\n

Monitoimijainen, hallinnonalat ylitt\u00e4v\u00e4 yhteisty\u00f6 nostetaan keskeiseksi toimintatavaksi jokaisessa asiakirjassa. Verkostoyhteisty\u00f6 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 monitahoisten haasteiden sel\u00e4tt\u00e4misess\u00e4. Esimerkiksi Sis\u00e4isen turvallisuuden strategiassa<\/em> korostetaan yhteisty\u00f6t\u00e4, ja sen toimeenpanoraportissa nostetaan konkreettisia monitoimijaisia malleja hyviksi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iksi turvallisuusty\u00f6ss\u00e4 (Hyv\u00e4 el\u00e4m\u00e4 \u2013 turvallinen … 2017; Maailman turvallisinta maata … 2019). Erityisesti j\u00e4rjest\u00f6jen rooli hyvinvoinnin, yhteis\u00f6llisyyden ja turvallisuuden vahvistamisessa harvaan asutuilla alueilla on suuri (Harvaan asuttujen alueiden \u2026 2020). J\u00e4rjest\u00f6t n\u00e4hd\u00e4\u00e4n osallisuuden ja yhteis\u00f6llisyyden edist\u00e4jin\u00e4 sek\u00e4 hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluiden tuottajina. Lapin j\u00e4rjest\u00f6strategian<\/em> mukaan arjen turvallisuudessa nousee yhteisty\u00f6n korostamisen lis\u00e4ksi j\u00e4rjest\u00f6jen keskeinen rooli kansalaisten hyvinvoinnin edist\u00e4jin\u00e4 ja kuntalaisten kokemusasiantuntijuuden v\u00e4litt\u00e4misess\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6ille (Tasa-arvoista yhteisty\u00f6t\u00e4 \u2013 Lapin \u2026 2014).<\/p>\n

Verkostomainen ty\u00f6tapa l\u00e4p\u00e4isee Lappi-sopimuksen<\/em>, joka on strateginen asiakirja Lapin maakunnan kehitt\u00e4miseksi. Yhteisty\u00f6 ja avoimet verkostot n\u00e4hd\u00e4\u00e4n Lapille ominaisena ty\u00f6skentelytapana, joiden entist\u00e4 parempaa hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 ja kitkattomampaa yhteisty\u00f6t\u00e4 tavoitellaan kaikessa kehitt\u00e4misess\u00e4 (Lappi-sopimus 2017). Lapin turvallisuussuunnitelmassa<\/em> verkostomainen yhteisty\u00f6 on avainasemassa. Maakunnallista turvallisuusty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n verkostotoimintamalleilla, joiden avulla ohjataan hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n hyv\u00e4ksi todettuja toimintatapoja. (Lapin turvallisuusverkosto 2020.) Valtakunnallisestikin huomioitu Lapin turvallisuusverkosto on toiminut aktiivisesti jo vuodesta 2007 l\u00e4htien. My\u00f6s Lapin hyvinvointiohjelma<\/em> sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 ajatuksen sektorirajat ylitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 yhteisty\u00f6st\u00e4, miss\u00e4 ihminen asetetaan keski\u00f6\u00f6n. Ohjelmassa todetaan, ett\u00e4 ennaltaehk\u00e4isy ja hyvinvoinnin edist\u00e4minen monitoimijaisessa yhteisty\u00f6ss\u00e4 rakentaa lappilaista arjen turvaa. (Lapin hyvinvointiohjelma 2025 \u2026 2019.)<\/p>\n

Ennaltaehk\u00e4isy on toinen keskeinen asiakokonaisuus, mik\u00e4 nousee esiin asiakirjatarkastelussa. Sis\u00e4isen turvallisuuden strategiassa painotetaan vahvasti turvallisuusongelmien juurisyiden selvitt\u00e4misen ja ennaltaehk\u00e4isyn t\u00e4rkeytt\u00e4. N\u00e4in estet\u00e4\u00e4n turvallisuusuhkien ja -riskien toteutumista. Esiin nostetaan erityisesti syrj\u00e4ytymisen ehk\u00e4isy, osallisuuden vahvistaminen ja polarisoitumiskehitykseen vaikuttaminen. Sukupolvien v\u00e4liset erot, kulttuurinen monimuotoistuminen ja taloudellisen hyvinvoinnin polarisoituminen haastavat suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa ja turvallisuuden kokemusta. (Hyv\u00e4 el\u00e4m\u00e4 \u2013 turvallinen \u2026 2017.)<\/p>\n

Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edist\u00e4misen periaatep\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4<\/em> nostetaan eriarvoistuminen keskeiseksi ongelmaksi. Ongelmat kasaantuvat vain pienelle osalle ihmisi\u00e4. (Hyvinvoinnin, terveyden ja \u2026 2020.) Laajempia muutosvoimia, jotka vaikuttavat turvallisuuteen, ovat muun muassa polarisaation syveneminen sek\u00e4 syrj\u00e4ytymisen ja huono-osaisuuden kasautuminen (Hyv\u00e4 el\u00e4m\u00e4 \u00a0\u2212\u2026 2017). My\u00f6s Poliisin ennalta est\u00e4v\u00e4n ty\u00f6n strategiassa <\/em>syrj\u00e4ytymisen ehk\u00e4isy nostetaan keskeiseen rooliin kuten my\u00f6s v\u00e4hemmist\u00f6jen huomioon ottaminen ja osaamisen lis\u00e4\u00e4minen v\u00e4hemmist\u00f6ihin liittyviss\u00e4 kysymyksiss\u00e4 (ENSKA, Poliisin ennalta \u2026 2019).<\/p>\n

Osallisuuden ja yhteis\u00f6llisyyden teema toistuu jokaisessa asiakirjassa keskeisen\u00e4 turvallisuutta ja hyvinvointia edist\u00e4v\u00e4n\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4 ja my\u00f6s yhdenvertaisuus on keskeinen arvo (Hyvinvoinnin, terveyden ja \u2026 2020). Osallisuus on keskeisess\u00e4 roolissa my\u00f6s maakunnan kehitt\u00e4misty\u00f6t\u00e4 ohjaavassa Lappi-sopimuksessa. Erityisesti mainitaan jakamistalous ja yhteis\u00f6llinen yritystoiminta sek\u00e4 lappilainen \u201dolkkarimalli\u201d, jonka avulla ihmiset osallistetaan alueensa kehitt\u00e4miseen. Nuorten, saamelaisten ja maahanmuuttajien osallisuuteen ja yhteis\u00f6llisyyden tukemiseen kiinnitet\u00e4\u00e4n erityist\u00e4 huomiota. (Lappi-sopimus 2017.) J\u00e4rjest\u00f6t tarjoavat v\u00e4litt\u00e4misen ja jakamisen kanavia. Ne tarjoavat ihmisille toimintaa, tukea, sosiaalisia verkostoja ja sit\u00e4 kautta j\u00e4rjest\u00f6t toteuttavat hyvinvointi- ja turvallisuusty\u00f6t\u00e4 l\u00e4hell\u00e4 arkea. J\u00e4rjest\u00f6jen ty\u00f6ll\u00e4 kanavoituu kuntalaisten \u00e4\u00e4ni my\u00f6s p\u00e4\u00e4tt\u00e4jille ja kunnissa teht\u00e4v\u00e4\u00e4n ennaltaehk\u00e4isev\u00e4\u00e4n hyvinvointity\u00f6h\u00f6n. (Tasa-arvoista yhteisty\u00f6t\u00e4 \u2013 Lapin \u2026 2014.)<\/p>\n

Eri v\u00e4est\u00f6ryhmien osallistaminen turvallisuussuunnittelussa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, koska ryhmill\u00e4 voi olla kovinkin erilaiset tarpeet ja huolet turvallisuuden suhteen (Turvallisuutta kaikkialla \u2013 paikallisen \u2026 2019). Hallituksen maahanmuttopoliittinen ohjelma <\/em>tavoittelee ty\u00f6per\u00e4isen maahanmuuton edist\u00e4mist\u00e4 ja helpottamista, ja siin\u00e4 erityisesti kotoutuminen ja osallisuus yhteiskuntaan on t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 roolissa. Esiin nostetaan viharikollisuus, syrjint\u00e4 ja rasismi luottamusta, turvallisuutta ja osallisuutta v\u00e4hent\u00e4vin\u00e4 tekij\u00f6in\u00e4. (T\u00f6ihin Suomeen \u2013 Hallituksen \u2026 2018.) Merkityksellinen Suomessa -toimintaohjelma<\/em> tavoitteleekin vihapuheen ja rasismin est\u00e4mist\u00e4. Keinoina mainitaan monikulttuurisuuden, osallisuuden ja yhteis\u00f6llisuuden edist\u00e4minen, sek\u00e4 vuorovaikutuksen ja tietopohjan lis\u00e4\u00e4minen. (Merkityksellinen Suomessa -toimintaohjelma \u2026 2016.)<\/p>\n

Erityisesti harvaan asutun Lapin maakunnan n\u00e4k\u00f6kulmasta palvelut ja infrastruktuuri, niiden saavutettavuus ja toimivuus ovat keskeisess\u00e4 roolissa. Maaseutupoliittisessa kokonaisohjelmassa<\/em> sek\u00e4 Harvaan asuttujen alueiden turvallisuuden tilanneraportissa<\/em> nostetaan esiin toimivien palveluiden ja infrastruktuurin keskeisyys arjen turvallisuudessa, ja korostetaan yhteis\u00f6llisyyden merkityst\u00e4. Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluiden saavutettavuus, niin digitaalisesti, kielellisesti kuin fyysisesti esimerkiksi tieverkon kautta, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ihmisten, alueellisen tasa-arvon ja turvallisuuden kannalta. (Harvaan asuttujen alueiden \u2026 2020; Mahdollisuuksien maaseutu. Maaseutupoliittinen \u2026 2014.) My\u00f6s Lappi-sopimuksessa todetaan, ett\u00e4 toimivat liikenne- ja tietoverkkoyhteydet ovat t\u00e4rkeit\u00e4 lappilaisessa arjessa. Hyv\u00e4t tietoverkot mahdollistavat mm. laadukkaat palvelut ja vapaa-ajanvieton sek\u00e4 sujuvan arjen. Asukkaiden hyvinvoinnista huolehditaan monipuolisilla palveluilla hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 digitalisaatiota. (Lappi-sopimus 2017.)<\/p>\n

T\u00e4rke\u00e4n\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n tietoperusteista l\u00e4hestymistapaa turvallisuussuunnitteluun, sek\u00e4 valittujen toimenpiteiden vastuunjakoa ja toteutumisen seurantaa. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi turvallisuuden ja hyvinvoinnin toisiaan t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4 rooli korostuvat. (Turvallisuutta kaikkialla \u2013 paikallisen \u2026 2019.) Lapissa n\u00e4it\u00e4 on jo toteutettu laajasti. Lapin turvallisuussuunnitelmassa<\/em> todetaan, ett\u00e4 se liitet\u00e4\u00e4n osaksi Lapin hyvinvointiohjelmaa yhteisen toimeenpanosuunnitelman avulla. N\u00e4in l\u00f6ydet\u00e4\u00e4n yhteiset indikaattorit, toimenpiteiden toteutumisen seuranta selkiytyy ja kuntien on helpompi liitt\u00e4\u00e4 turvallisuustoimenpiteet osaksi kunnan hyvinvointisuunnitelmaa. (Lapin turvallisuusverkosto 2020.) Lapissa yhdist\u00e4mist\u00e4 on jo viety konkreettisemmalle tasolle laatimalla Lapin hyvinvointiohjelman ja turvallisuussuunnitelman yhteisess\u00e4 toteuttamissuunnitelmassa, <\/em>jossa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n yhteiset tavoitteet, toimenpiteet, toimijat ja verkostot, mittarit, sek\u00e4 seurataan niiden toteumaa (Lapin hyvinvointiohjelman ja … 2021).<\/p>\n

Arjen turvallisuutta esittelev\u00e4 hankekatsaus<\/h2>\n

Kehitt\u00e4mishankkeilla toteutetaan strategioita ja ohjelmia, joten teemat, jotka nousevat esiin strategiakatsauksessa, toistuvat my\u00f6s kehitt\u00e4mishankkeiden aiheissa.<\/p>\n

Hankekatsaukseen on koottu 332 kappaletta Lapissa EU:n rahoituskaudella vuosina 2014\u20132020 toteutettua hanketta turvallisuuden, sosiaalisen osallisuuden, yhteis\u00f6llisyyden ja hyvinvoinnin teemoista. Keskeisimm\u00e4t rahoitusl\u00e4hteet ovat EU:n rakennerahastot, STEA, Ministeri\u00f6t ja s\u00e4\u00e4ti\u00f6t sek\u00e4 Leader, jotka kattavat noin 90 % kartoituksen hankkeista. Kehitt\u00e4mishankkeita tarkastellaan nelj\u00e4n teeman kautta: turvallisuus, sosiaalinen osallisuus, yhteis\u00f6llisyys ja hyvinvointi. Monet hankkeet ovat toteuttaneet useampaa teemaa.<\/p>\n

Suoranaisesti turvallisuusaiheisia hankkeita on Lapissa toteutettu melko v\u00e4h\u00e4n, vain 32 hanketta. Osa hankkeista on hyvin spesifej\u00e4 ja konkreettisia, kun taas toiset hankkeet ovat kehitt\u00e4neet toimintamalleja ja yhteisty\u00f6verkostoja niin kansallisella kuin kansainv\u00e4lisell\u00e4kin tasolla. Sosiaalisen osallisuuden sektorilla keskeisi\u00e4 teemoja ovat olleet maahanmuuttajat, syrj\u00e4ytymisen ehk\u00e4isy ja syrj\u00e4ytyneiden toimintakyvyn parantaminen, ty\u00f6llistyminen sek\u00e4 nuoriin ja lapsiin panostaminen My\u00f6s ik\u00e4\u00e4ntyneet ja saamelaiset on huomioitu hankkeissa kuten my\u00f6s harvaan asutuilla alueilla asuvat ihmiset. Digitaalisen osallisuuden teema on niin ik\u00e4\u00e4n l\u00e4sn\u00e4 hankkeissa. Yhteens\u00e4 sosiaalisen osallisuuden hankkeita on katsauksessa 181 kappaletta. Euroopan sosiaalirahaston toimintalinja 5 \u201dSosiaalinen osallisuus ja k\u00f6yhyyden torjunta\u201d on ohjannut merkitt\u00e4v\u00e4sti kehitt\u00e4misvaroja t\u00e4h\u00e4n teemaan.<\/p>\n

Suoranaisesti yhteis\u00f6llisyyteen liittyvi\u00e4 hankkeita oli yhteens\u00e4 39. Lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 lienee suurempi, koska esimerkiksi Leader-rahoituksella on toteutettu paljon pieni\u00e4 vaikkapa kylien toimintaan ja elinymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n liittyvi\u00e4 toimenpiteit\u00e4, joita ei ole sis\u00e4llytetty katsaukseen. Lapset ja nuoret sek\u00e4 ik\u00e4ihmiset ja esimerkiksi saamelaiset huomioivaa yhteis\u00f6llisyyden tukemista on kanavoitu erityisesti harvaan asutuilla alueille. Arjen turvallisuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta hyvinvointiin liittyvi\u00e4 hankkeita on 181 kappaletta hyvin vaihtelevilla aihealueilla. Hyvinvointia tarkastellaan esimerkiksi palveluiden, osaamisen, digitaalisuuden kuin rakenteiden kehitt\u00e4misen kautta sek\u00e4 l\u00e4hestyen aiheita eri kohderyhmien n\u00e4k\u00f6kulmista.<\/p>\n

Lappilaiskuntien summatiivinen turvallisuus- ja hyvinvointikatsaus<\/h2>\n

T\u00e4ss\u00e4 osiossa kuvaamme lappilaiskunnissa esiintyv\u00e4\u00e4 huono-osaisuutta Sotkanet-fi -sivuston tilastodataan perustuvien ja Diakonia ammattikorkeakoulun laatimien huono-osaisuutta kuvaavien summamuuttujien avulla. Summamuuttujat kuvaavat kuntien tilannetta suhteessa muihin alueisiin ja ne on muodostettu ao. osamuuttujien keskiarvosta. Indikaattorit ja muuttujat on muodostettu tarkasteluvuosien tilastojen keskiarvosta vuosivaihtelun minimoimiseksi, ja ne on suhteutettu keskimm\u00e4iseen eli mediaanimaakuntaan\/-seutukuntaan\/-kuntaan (mediaanisuhteutus) vertailun helpottamiseksi osoittimien kertoessa alueen et\u00e4isyyden prosentteina keskitasosta (Huono-osaisuus Suomessa -karttasivusto; Zitting<\/a> ym. 2021).<\/p>\n

Kuvassa 1. kuvaamme inhimillisen huono-osaisuuden tilaa kunnittain Lapin maakunnassa. Inhimillisen huono-osaisuuden summamuuttuja kuvaa huono-osaisuuden yksil\u00f6llist\u00e4 ulottuvuutta<\/em>. Inhimillinen huono-osaisuus -summaindikaattori kuntatasolla muodostuu koulutuksen ulkopuolelle j\u00e4\u00e4neist\u00e4 17\u201324-vuotiaista; kunnan yleisest\u00e4 pienituloisuusasteesta; nuoriso- ja pitk\u00e4aikaisty\u00f6tt\u00f6myydest\u00e4 sek\u00e4 toimeentulotukea pitk\u00e4aikaisesti saaneista 18\u201324-vuotiaista ja 25\u201364-vuotiaista (Inhimillinen huono-osaisuus Lapin … s.a.; ks. tark. Liitetaulukko 1.).<\/p>\n

\"Pylv\u00e4sgrafiikka<\/p>\n

Kuva 1.<\/strong> \u00a0 Inhimillinen huono-osaisuus Lapin maakunnassa kunnittain. L\u00e4hde: Diakonia-ammattikorkeakoulu.<\/p>\n

Inhimillisen huono-osaisuuden osalta korkeimmat<\/em> suhdeluvut <\/em>ovat Kemiss\u00e4 (165,8), Ranualla (132,3) ja Savukoskella (123,5) sek\u00e4 matalimmat<\/em> Kittil\u00e4ss\u00e4 (65,7), Sodankyl\u00e4ss\u00e4 (74,2) ja Kolarissa (77,5). Korkeimman (Kemi) ja matalimman (Kittil\u00e4) suhdeluvun ero on 100,1-yksikk\u00f6\u00e4, mik\u00e4 tarkoittaa hieman yli 2,5-kertaista \u201c\u00e4\u00e4rikuntien\u201d v\u00e4list\u00e4 eroa suhdeluvulla tarkasteltuna. Inhimillisen huono-osaisuuden kysymys kietoutuu koulutus- ja ty\u00f6markkinakansalaisuuden kautta toimeentuloon liittyvin kysymyksiin. Mit\u00e4 korkeampi on kansalaisen tutkintotaso, sit\u00e4 vakaampi on mit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isimmin my\u00f6s h\u00e4nen ty\u00f6markkina-asemansa ja tulotasonsa (esim. M\u00e4ki-Fr\u00e4nti<\/a> 2019; Palkkarakenne 2019; V\u00e4est\u00f6n koulutusrakenne 2019; Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ja koulutuksen \u2026 2021). Inhimillisen huono-osaisuuden indikaattorit nostavat esille turvallisuuden ja turvattomuuden l\u00e4ht\u00f6tekij\u00f6it\u00e4 eli taustamuuttujia. Ne keskittyv\u00e4t omalta osaltaan niihin juurisyihin, jotka my\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 vaiheessa realisoituvat konkreettisena turvattomuuden tunteena ja vaikkapa alttiutena rikoksiin ja niihin johtavina arjen turvallisuuden ilmi\u00f6in\u00e4.<\/p>\n

Kuvassa 2. kuvaamme sosiaalisen huono-osaisuuden seurauksia kunnittain Lapin maakunnassa. Huono-osaisuuden sosiaalisten seurausten summamuuttuja kuvaa huono-osaisuuden yhteis\u00f6llisi\u00e4 vaikutuksia<\/em>. Huono-osaisuuden sosiaaliset seuraukset -summaindikaattori muodostuu kuntatasolla 0\u201317-vuotiaista lapsista, joista on tehty lastensuojeluilmoitus; kodin ulkopuolelle sijoitetuista 0\u201317-vuotiaista; p\u00e4ihteiden vaikutuksen alaisena tehdyist\u00e4 rikoksista syyllisiksi ep\u00e4illyist\u00e4 sek\u00e4 poliisin tietoon tulleista henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista (Huono-osaisuuden sosiaaliset seuraukset \u2026 \u00a0s.a.; ks. tark. Liitetaulukko 2.).<\/p>\n

\"Pylv\u00e4sgrafiikka<\/p>\n

Kuva 2.<\/strong> \u00a0 Huono-osaisuuden sosiaaliset seuraukset Lapin maakunnassa kunnittain. L\u00e4hde: Diakonia-ammattikorkeakoulu.<\/p>\n

Huono-osaisuuden sosiaalisten seurausten osalta korkeimmat suhdeluvut<\/em> ovat Kemiss\u00e4 (185,2), Posiolla (147) ja Sallassa (142,4) sek\u00e4 matalimmat<\/em> Ranualla (78,5), Muoniossa (81,9) ja Savukoskella (83). Korkeimman (Kemi) ja matalimman (Ranua) suhdeluvun ero on 106,7-yksikk\u00f6\u00e4, mik\u00e4 tarkoittaa l\u00e4hes 2,4-kertaista \u201c\u00e4\u00e4rikuntien\u201d v\u00e4list\u00e4 eroa suhdeluvulla tarkasteltuna. Huono-osaisuuden sosiaalisten seurausten kysymys kytkeytyy yhteis\u00f6lliseen viralliseen ja ep\u00e4viralliseen turvaverkostoon (julkinen, yksityinen ja j\u00e4rjest\u00f6sektori) ja sosiaalisen p\u00e4\u00e4oman osatekij\u00f6ihin (esim. Iisakka 2004; Lehto ym. 2017). Huono-osaisuuden sosiaaliset seuraukset osuvat turvallisuuden ja turvattomuuden perinteisiin indikaattoreihin (esim. rikokset), joilla voidaan arvioida konkreettista turvallisuuden tilannetta alueella ja kunnissa. Turvallisuus on kuitenkin ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 laaja-alaisena k\u00e4sitteen\u00e4, joka huono-osaisuuden yksi ulottuvuus.<\/p>\n

Kuvassa 3. kuvaamme huono-osaisuuden taloudellisia yhteyksi\u00e4 kunnittain Lapin maakunnassa. Huono-osaisuuden taloudellisten yhteyksien summamuuttuja kuvaa huono-osaisuuden taloudellisia vaikutuksia kuntataloudelle<\/em>. Huono-osaisuuden taloudelliset seuraukset -summaindikaattori muodostuu kuntatasolla aikuisten mielenterveyden avohoitok\u00e4yneist\u00e4; kunnan osarahoittamasta ty\u00f6markkinatuesta; lastensuojelun laitos- ja perhehoidon nettok\u00e4ytt\u00f6kustannuksista; p\u00e4ihdehuollon avopalveluasiakkaista; p\u00e4ihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetuista potilaista sek\u00e4 t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4st\u00e4 toimeentulotuesta (Huono-osaisuuden taloudelliset seuraukset … s.a.; ks. tark. Liitetaulukko 3.).<\/p>\n

\"Pylv\u00e4sgrafiikka<\/p>\n

Kuva 3. \u00a0 <\/strong>Huono-osaisuuden taloudelliset seuraukset Lapin maakunnassa kunnittain. L\u00e4hde: Diakonia-ammattikorkeakoulu.<\/p>\n

Huono-osaisuuden taloudellisten seurausten osalta korkeimmat suhdeluvut<\/em> ovat Kemiss\u00e4 (227,9), Sallassa (181,7) ja Torniossa (178,3) sek\u00e4 matalimmat<\/em> Muoniossa (38,6), Utsjoella (56,1) ja Simossa (59,3). Korkeimman (Kemi) ja matalimman (Muonio) suhdeluvun ero on 189,3-yksikk\u00f6\u00e4, mik\u00e4 tarkoittaa l\u00e4hes 5,9-kertaista \u201c\u00e4\u00e4rikuntien\u201d v\u00e4list\u00e4 eroa suhdeluvulla tarkasteltuna. Huono-osaisuuden taloudelliset seuraukset heijastuvat kuntatalouteen sek\u00e4 korjaavan ett\u00e4 ennaltaehk\u00e4isev\u00e4n hyvinvointity\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulmasta j\u00e4lkimm\u00e4isen ollessa yksitt\u00e4iselle kansalaiselle ja palvelujen kustannuksista vastaavalle kunnalle edullisempaa (esim. EHK\u00c4ISEV\u00c4 TY\u00d6 S\u00c4\u00c4ST\u00c4\u00c4 \u2026 2013; Zitting ym. 2020). Turvallisuus asettuu huono-osaisuuden taloudellisten seurausten tuloksissa siihen kokonaisuuteen, jonka inhimillisi\u00e4 ja taloudellisia kustannuksia voidaan pyrki\u00e4 ennaltaehk\u00e4isem\u00e4\u00e4n samoilla toimenpiteill\u00e4 kuin huono-osaisuutta ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Kuvassa 4. kuvaamme huono-osaisuutta yhteens\u00e4 kunnittain Lapin maakunnassa. Summamuuttuja on muodostettu inhimillisen, sosiaalisen ja taloudellisen huono-osaisuusmuuttujan keskiarvosta (Huono-osaisuus yhteens\u00e4 Lapin … s.a.).<\/p>\n

\"Pylv\u00e4skaavio<\/p>\n

Kuva 4.<\/strong> \u00a0 Huono-osaisuus yhteens\u00e4 Lapin maakunnassa kunnittain. L\u00e4hde: Diakonia-ammattikorkeakoulu.<\/p>\n

Huono-osaisuuden summatiivisten seurausten osalta korkeimmat suhdeluvut<\/em> ovat Kemiss\u00e4 (193), Torniossa (139,8) ja Kemij\u00e4rvell\u00e4 (139,5) sek\u00e4 matalimmat<\/em> Muoniossa (68), Simossa (80,7) ja Kolarissa (82,5). Korkeimman (Kemi) ja matalimman (Muonio) suhdeluvun ero on 125-yksikk\u00f6\u00e4, mik\u00e4 tarkoittaa hieman yli 2,8-kertaista \u201c\u00e4\u00e4rikuntien\u201d v\u00e4list\u00e4 eroa suhdeluvulla tarkasteltuna. Huono-osaisuuden summatiivisia yksil\u00f6- ja yhteis\u00f6tason sek\u00e4 kuntatalouden vaikutuksia arvioitaessa ja niihin inhimillisi\u00e4 kustannustehokkaita ratkaisuja etsitt\u00e4ess\u00e4 korostuu paikallinen, alueellinen ja maakunnallinen strateginen tavoitteellinen tutkittuun tietoon perustuva hyvinvointijohtaminen. T\u00e4ll\u00f6in keski\u00f6ss\u00e4 on toisaalta oikea-aikainen ja riitt\u00e4v\u00e4 ennaltaehk\u00e4isev\u00e4 ja korjaava hyvinvointity\u00f6 sek\u00e4 toisaalta hyvinvointipoliittisten p\u00e4\u00e4t\u00f6sten vaikutusten ennakkoarviointi (ks. Saari 2019, 63\u201367; Pekkanen ym. 2020). Ehk\u00e4isevien ja hyvinvointia tukevien palveluiden merkitys korostuu ylisukupolvisen ongelmaketjun katkaisemisessa ja syrj\u00e4ytymisen ehk\u00e4isemisess\u00e4 (Hilli ym. 2017). On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 hyvinvointistrategia laaditaan riitt\u00e4v\u00e4n laajalla eri toimijatahojen (ml. henkil\u00f6st\u00f6, kuntalaiset, j\u00e4rjest\u00f6sektori) kokoonpanolla ja ett\u00e4 sille on m\u00e4\u00e4ritelty riitt\u00e4v\u00e4n selke\u00e4t ja kohdennetut strategiset tavoitteet (Syv\u00e4j\u00e4rvi & Leinonen 2019; Kainulainen ym. 2020). Huono-osaisuuden summamuuttuja nostaa turvallisuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta esille kohteita ja paikkakuntia, joissa on erityist\u00e4 tarvetta jatkotutkimukselle. Taulukossa niit\u00e4 kuntia, joihin on kasaantunut huono-osaisuutta, tulee tarkastella tarkemmalla muuttujavalikoimalla. Esimerkiksi Kemi, kuten Lapin maakunnat muutkin suuremmat kaupungit, johtaa poliisin tietoon tulleissa omaisuusrikoksissa. Samoin alioikeuksissa tuomittujen 15 vuotta t\u00e4ytt\u00e4neiden osalta Kemi ja Kemij\u00e4rvi ovat varsin korkealla. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ne juurisyyt, jotka selitt\u00e4v\u00e4t tilannetta.<\/p>\n

Kaiken kaikkiaan lappilaiskuntien hyv\u00e4- ja huono-osaisuusprofiili on eriytynyt varsin voimakkaasti kuntien v\u00e4lill\u00e4 \u2013 jopa naapurikuntien keskuudessa (esim. Kemi vs. Simo) kunnan v\u00e4est\u00f6- ja elinkeinorakenteen, v\u00e4est\u00f6n koulutustason sek\u00e4 valitun hyvinvointistrategisen vision mukaan. Lakis\u00e4\u00e4teisyydest\u00e4 huolimatta my\u00f6s kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edist\u00e4misaktiivisuus vaihtelee. (ks. tark. Hyvinvointijohtaminen kunnassa 2021.) My\u00f6s ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yntialueet ja pendel\u00f6inti-intensiteetti (palkkaty\u00f6ss\u00e4k\u00e4ynti oman asuinkunnan ulkopuolella) heijastuvat kunnittaisiin hyv\u00e4- ja huono-osaisuusprofiileihin. Ty\u00f6paikkapendel\u00f6inti voi muodostua p\u00e4ivitt\u00e4iseksi tai viikoittaiseksi asuinpaikkakunnan ja ty\u00f6paikkakunnan v\u00e4lisen et\u00e4isyyden perusteella sen mukaan, onko kyseess\u00e4 aluetyyppin\u00e4 esimerkiksi sisempi kaupunkialue vai harvaan asuttu maaseutu (Piela 2017; Ty\u00f6matkan pituus 2018; Helminen ym. 2020). Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla k\u00e4yntiasiointimatkat voivat muodostua pitkiksi hyvinvointipalveluverkoston harventumiskehityksen my\u00f6t\u00e4, mik\u00e4 heijastuu my\u00f6s hyvinvointiturvallisuuden kokemukseen (Asiakaspalvelu 2014, 20\u201324). Huono-osaisuus, syrj\u00e4ytyminen ja sen uhka aiheuttavat kansalaisille turvattomuutta ja turvattomuuden tunnetta.<\/p>\n

Hyvinvointipalveluja k\u00e4ytt\u00e4ville kansalaisille esimerkiksi hyvinvointipalveluiden tuottamiskustannusten nousu voi tarkoittaa optimaalisimmillaan sit\u00e4, ett\u00e4 he saavat tarvitsemiaan palveluja riitt\u00e4v\u00e4sti, mutta hyvinvointipalveluja tuottaville tahoille hyvinvointipalveluiden tuottamiskustannusten nousu saattaa aiheuttaa painetta toimintamenojen kustannuss\u00e4\u00e4st\u00f6ihin ja palveluiden kohdentamisen priorisointeihin (esim. Suikkanen ym. 2014, 273\u2013294; Selk\u00e4l\u00e4 & Viinam\u00e4ki 2015, 255\u2013266). Kuntalaisl\u00e4ht\u00f6isesti ajateltuna esimerkiksi 75 vuotta t\u00e4ytt\u00e4neiden %-osuuden kehitys v\u00e4est\u00f6st\u00e4 pit\u00e4isi tulkita kuntalaisl\u00e4ht\u00f6isesti my\u00f6nteiseksi kehityssuunnaksi, koska se kuvaa v\u00e4est\u00f6n yleisen elintason nousua ja hyvinvointipalveluj\u00e4rjestelm\u00e4n kehittymist\u00e4 v\u00e4est\u00f6n tarpeita vastaaviksi, eik\u00e4 taloudellisena kustannuser\u00e4n\u00e4, kuten nykyisin varsin yleisesti tehd\u00e4\u00e4n (Saarenheimo ym. 2014; Komp-Leukkunen ym. 2021.)<\/p>\n

Johtop\u00e4\u00e4telmi\u00e4<\/h2>\n

Monitoimijainen, hallinnon rajat ylitt\u00e4v\u00e4 verkostoyhteisty\u00f6 nostetaan monessa hyvinvointia ja turvallisuutta ohjaavassa strategiassa keski\u00f6\u00f6n. T\u00e4t\u00e4 on korostettu niin valtakunnallisissa kuin alueellisissa asiakirjoissa, ja toteutettu maakunnassamme Lapin turvallisuusverkoston ty\u00f6ss\u00e4 sek\u00e4 toteutetuissa kehitt\u00e4mishankkeissa. Lapissa hyvinvointi- ja turvallisuusty\u00f6n yhdist\u00e4mist\u00e4 on jo viety pitk\u00e4lle. Sosiaalisen osallisuuden teemaa, eli ennaltaehk\u00e4isev\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 syrj\u00e4ytymisen ja eriarvoistumisen saralla, on my\u00f6s toteutettu Lapissa runsaasti kuluneen ohjelmakauden aikana. Suoranaiseen turvallisuusty\u00f6h\u00f6n kehitt\u00e4mishankeresursseja sit\u00e4 vastoin on ohjattu melko niukasti.<\/p>\n

Kansalaisten hyvinvointiturvallisuutta tuottaa moniammatillinen ja -toimijainen yhteisty\u00f6verkosto, jonka toiminnan keskeisen reunaehdon muodostaa eri toimijoiden v\u00e4linen riitt\u00e4v\u00e4n kattava ja nopea tiedonv\u00e4litys asiakasl\u00e4ht\u00f6isyyden luodessa toiminnan perustan (Vahvemmat yhdess\u00e4 \u2013 Moniammatilliset \u2026 2014, 3\u20136; ks. my\u00f6s Fux & Albert 2019; Giacometti ym. 2019). Oikea-aikainen ennalta ehk\u00e4isev\u00e4 ty\u00f6 on kustannustehokasta sek\u00e4 kontrolli- ja hyvinvointiturvallisuutta tuottavien toimijatahojen toimintaresurssien n\u00e4k\u00f6kulmasta ett\u00e4 palveluja saavien kansalaisten n\u00e4k\u00f6kulmasta heid\u00e4n hyvinvointinsa ja el\u00e4m\u00e4nlaadun kohentuessa ilman usein pitk\u00e4kestoista ja kallista korjaavaa hyvinvointity\u00f6t\u00e4. Oikea-aikaisen ennaltaehk\u00e4isev\u00e4n hyvinvointiturvallisuusty\u00f6n perustan muodostaa yhteisyytt\u00e4 ja paikallisyhteis\u00f6j\u00e4 vahvistava sosiaaliturva \u2013 erityisesti yhteis\u00f6- ja yhdyskuntaty\u00f6, koska useat yksil\u00f6lliset ongelmat koskettavat laajempia asuinalueita ja niiden vuorovaikutusverkostoja. Keskeisess\u00e4 roolissa on kansalaisten omista voimavaroista ja tarpeista sek\u00e4 niiden aktivoinnista l\u00e4htev\u00e4 ik\u00e4ryhm\u00e4neutraali etsiv\u00e4 sosiaality\u00f6 (Helne ym. 2012, 97.; ks. my\u00f6s Matthies ym. 2001; Fux & Albert 2019).<\/p>\n

Paikallista ja ilmi\u00f6kohtaista kokemusasiantuntijuutta hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4 kulttuurisensitiivinen monitoimijainen ty\u00f6orientaatio ja ekososiaalinen hyvinvointity\u00f6 luovat puitteet kansalaisten kontrolli- ja hyvinvointiturvallisuuden kokemukselle, yll\u00e4pit\u00e4miselle sek\u00e4 el\u00e4m\u00e4nhallinnalle asuinalueesta, el\u00e4m\u00e4ntilanteesta ja elinvaiheesta riippumatta (Matthies ym. 2001; Heikkil\u00e4 ym. 2019). Kansalaisilla oleva ja heille muodostuva yksil\u00f6llinen ja yhteis\u00f6llinen turvallisuuden tunne on keskeinen osa heid\u00e4n hyvinvointiaan sek\u00e4 heid\u00e4n itsens\u00e4 hallitsemaa ja ohjaamaa el\u00e4m\u00e4nhallintaansa. Paikkakunnan ja alueen turvallisuusimago toimivan hyvinvointipalveluj\u00e4rjestelm\u00e4n lis\u00e4ksi on my\u00f6s keskeinen vetovoimatekij\u00e4 paikkakunnalle asettautumisessa niin yritysten kuin kansalaistenkin keskuudessa. (Viinam\u00e4ki ym. 2019.)<\/p>\n

Osallisuus ja osallistuminen ovat yh\u00e4 keskeisemm\u00e4ss\u00e4 roolissa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n lis\u00e4ksi my\u00f6s sosiaalipoliittisesti kest\u00e4v\u00e4\u00e4 hyvinvointia korostavissa yksil\u00f6- kuin yhteiskuntatason diskursseissa niin Suomessa kuin muuallakin (esim. Syrj\u00e4ytyminen ja yhteiskunnallinen \u2026 s.a.; Transforming our world \u2026 s.a.). Tuula Helne, Tuuli Hirvilammi ja Markku Laatu ovat reaaliaikaistaneet Sosiaalipolitiikka rajallisella maapallolla <\/em>-teoksessaan Erik Allardtin luomaa Having<\/em> (mit\u00e4 ihmisell\u00e4 voi kohtuudella olla), Loving<\/em> (kuuluminen ja rakastaminen) ja Being<\/em> (ehe\u00e4 kokemus maailmassa olemisesta) hyvinvoinnin ulottuvuuserittely\u00e4 Doing<\/em>-hyvinvoinnin ulottuvuudella, joka tarkoittaa vastuullista ja mielek\u00e4st\u00e4 tekemist\u00e4 (Helne ym. 2012, 87). Sosiaalipoliittisesti kest\u00e4v\u00e4\u00e4 hyvinvointia korostavissa diskursseissa korostuu ekologisuus sek\u00e4 asioiden ja tekemisen kohtuullistaminen osallistumismahdollisuuksien luomisen lis\u00e4ksi. K\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevat turvallisuuden indikaattorit eiv\u00e4t mittaa turvallisuuden tunteeseen liitett\u00e4vi\u00e4 seikkoja, mutta katsauksesta voidaan muodostaa yleiskuvaa my\u00f6s turvallisuudesta laaja-alaisena hyvinvoinnin osatekij\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

L\u00e4hteet<\/h2>\n

Asiakaspalvelu2014 \u2013 Yhdess\u00e4 palvelut l\u00e4helle. Julkisen hallinnon yhteisen asiakaspalvelun jatkovalmisteluty\u00f6ryhm\u00e4n loppuraportti. Valtiovarainministeri\u00f6n julkaisuja 20\/2014. Viitattu 23.3.2021 https:\/\/vm.fi\/documents\/10623\/360836\/Asiakaspalvelu2014+yhdess%C3%A4+palvelut+l%C3%A4helle+raportti\/2c873246-1263-41f0-a749-7642f13c1647<\/a><\/p>\n

Diakonia-ammattikorkeakoulu. Huono-osaisuus Suomessa \u2013karttasivusto. Viitattu 31.3.2021 www.diak.fi\/eriarvoisuus<\/a><\/p>\n

EHK\u00c4ISEV\u00c4 TY\u00d6 S\u00c4\u00c4ST\u00c4\u00c4 RAHAA. Ehk\u00e4isev\u00e4n ty\u00f6n kustannusvaikuttavuus lasten, nuorten ja perheiden palveluissa 2013. Viitattu 6.4.2021 http:\/\/www.ula.fi\/assets\/Public-files\/Suomenkieliset-kirjat\/Ehkaisevatyosaastaarahaaesitenettiversio.pdf<\/p>\n

ENSKA, Poliisin ennalta est\u00e4v\u00e4n ty\u00f6n strategia 2019\u20132023. Sis\u00e4ministeri\u00f6 2019. Viitattu 29.1.2021 https:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/bitstream\/handle\/10024\/161300\/SM_3_19_ENSKA.pdf<\/a><\/p>\n

Fux, B. & Albert, E. 2019. Individualisierender oder kollektivierender Sozialstaat \u2013 Pfadwechsel als Option? Viitattu 1.4.2021 https:\/\/www.suz.uzh.ch\/dam\/jcr:8389720c-0bd3-43bc-992e-fc0619c4d37e\/31%20Fux%20und%20Albert.pdf<\/a><\/p>\n

Giacometti, A., Ter\u00e4s, J. & Aalto, H. 2019. Social and Economic Resilience in the Bothnian Arc Cross-Border Region. Nordregio Report 2019:11. Viitattu 1.4.2021 http:\/\/norden.diva-portal.org\/smash\/get\/diva2:1344958\/FULLTEXT01.pdf<\/a><\/p>\n

Hankehakemus Arjen turvallisuuden – aktivoiva osallisuus syrj\u00e4ytymisen ehk\u00e4isyss\u00e4 2020.<\/p>\n

Harvaan asuttujen alueiden turvallisuus 2020. Tilanneraportti turvallisuudesta harvaan asutuilla seuduilla. Sis\u00e4ministeri\u00f6 2020. Viitattu 29.1.2021 https:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/bitstream\/handle\/10024\/162501\/SM_2020_15.pdf<\/a><\/p>\n

Heikkil\u00e4, L., Laiti-Hedem\u00e4ki, E. & Miettunen, T. (toim.) 2019. BUORRE EALLIN G\u00c1VPOGIS. \u2013 Saamelaisten hyv\u00e4 el\u00e4m\u00e4 ja hyvinvointipalvelut kaupungissa. LAPIN YLIOPISTON YHTEISKUNTATIETEELLISI\u00c4 JULKAISUJA, B. Tutkimusraportteja ja selvityksi\u00e4. Viitattu 2.4.2021 68. https:\/\/lauda.ulapland.fi\/bitstream\/handle\/10024\/63895\/SARA_GAVPOGIS_valmis20190607%28korj%29-1.pdf?sequence=1&isAllowed=y<\/a><\/p>\n

Helminen, V., Nurmio, K. & Vesanen, S. 2020. Kaupunki\u2013maaseutualueluokitus 2018. Paikkatietopohjaisen alueluokituksen p\u00e4ivitys. Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen raportteja 21\/2020. Viitattu 26.3.2021 http:\/\/hdl.handle.net\/10138\/315440<\/a><\/p>\n

Helne, T., Hirvilammi, T. & Laatu, M. 2012. Sosiaalipolitiikka rajallisella maapallolla. Viitattu 1.4.2021 https:\/\/helda.helsinki.fi\/bitstream\/handle\/10138\/34643\/Sosiaalipolitiikka_rajallisella_maapallolla.pdf?sequence=4<\/a><\/p>\n

Hilli, P., St\u00e5hl, T., Merikukka, M. & Ristikari, T. 2017. Syrj\u00e4ytymisen hinta \u2013 case investoinnin kannattavuuslaskemasta. YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 82 (2017):6. Viitattu 6.4.2021\u00a0 http:\/\/urn.fi\/URN:NBN:fi-fe2017121455844<\/a>, 663\u2013675.<\/p>\n

Huono-osaisuuden sosiaaliset seuraukset Lapin maakunnassa kunnittain s.a. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Huono-osaisuus Suomessa karttasovellutus (Diak), data: THL (perusdata) & Diak (mediaanisuhteutus). Viitattu 31.3.2021 https:\/\/diak.shinyapps.io\/karttasovellus\/<\/a><\/p>\n

Huono-osaisuuden taloudelliset seuraukset Lapin maakunnassa kunnittain s.a. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Huono-osaisuus Suomessa karttasovellutus (Diak), data: THL (perusdata) & Diak (mediaanisuhteutus). Viitattu 31.3.2021 https:\/\/diak.shinyapps.io\/karttasovellus\/<\/a><\/p>\n

Huono-osaisuus Suomessa -karttasivusto. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Viitattu 31.3.2021 https:\/\/diak.shinyapps.io\/karttasovellus\/<\/a><\/p>\n

Huono-osaisuus yhteens\u00e4 Lapin maakunnassa kunnittain s.a. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Huono-osaisuus Suomessa karttasovellutus (Diak), data: THL (perusdata) & Diak (mediaanisuhteutus). Viitattu 31.3.2021https:\/\/diak.shinyapps.io\/karttasovellus\/<\/a><\/p>\n

Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edist\u00e4minen 2030 – valtioneuvoston periaatep\u00e4\u00e4t\u00f6s. Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6 17.6.2020. Viitattu 29.1.2021 https:\/\/stm.fi\/documents\/1271139\/20825107\/Hyvinvoinnin+terveyden+ja+turvallisuuden+edist%C3%A4minen+2030+-+valtioneuvoston+periaatep%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s_F2020.pdf\/66e90eeb-138e-b6b3-9b68-83232c174240\/Hyvinvoinnin+terveyden+ja+turvallisuuden+edist%C3%A4minen+2030+-+valtioneuvoston+periaatep%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s_F2020.pdf<\/p>\n

Hyvinvointijohtaminen kunnassa 2021. THL.Viitattu 6.4.2021 https:\/\/thl.fi\/fi\/web\/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen\/hyvinvointijohtaminen\/hyvinvointijohtaminen-kunnassa<\/a><\/p>\n

Hyv\u00e4 el\u00e4m\u00e4 \u2013 turvallinen arki. Valtioneuvoston periaatep\u00e4\u00e4t\u00f6s sis\u00e4isen turvallisuuden strategiasta. Sis\u00e4ministeri\u00f6 15\/2017. Viitattu 29.1.2021 https:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/bitstream\/handle\/10024\/80782\/sisaisen-turvallisuuden-strategia-verkko.pdf<\/a><\/p>\n

H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen, T. 2013. Kohti kest\u00e4v\u00e4\u00e4 hyvinvointia. Uuden sosioekonomisen yhteiskuntamallin rakennuspuita. Sitra, Versio 1.0, lokakuu 2013. Viitattu 17.3.2021 https:\/\/me-dia.sitra.fi\/2017\/02\/23225247\/Kohti_kestavaa_hyvinvointia.pdf<\/p>\n

Iisakka, L. 2004. Sosiaalinen p\u00e4\u00e4oma suomalaisissa haastattelu- ja kyselyaineistoissa vuoden 1990 j\u00e4lkeen. Tilastokeskus. Viitattu 6.4.2021 http:\/\/www.stat.fi\/org\/tut\/dthemes\/papers\/sospaaoma_sospaa.html<\/p>\n

Inhimillinen huono-osaisuus Lapin maakunnassa kunnittain s.a. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Huono-osaisuus Suomessa karttasovellutus (Diak), data: THL (perusdata) & Diak (mediaanisuhteutus). Viitattu 31.3.2021 https:\/\/diak.shinyapps.io\/karttasovellus\/<\/a><\/p>\n

Kainulainen, S., Wiens, V., Zitting, J., Sauvola, R. & Pulliainen, M. 2020. ERIARVOISUUTTA KAVENTAMASSA. Tunnista kehitt\u00e4mistarve alueellasi ja hy\u00f6dynn\u00e4 valmiit v\u00e4lineet. Diakonia-ammattikorkeakoulu, SOSIAALISEN OSALLISUUDEN EDIST\u00c4MISEN KOORDINAATIOHANKE \u2014 SOKRA. Viitattu 6.4.2021 https:\/\/www.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/335439\/978-952-493-352-0_web.pdf?sequence=5&isAllowed=y<\/a><\/p>\n

Komp-Leukkunen, K. (ed.) 2021. Life-histories in Finland: First results from the Survey of Health, Ageing and Retirement in Europe. Viitattu 2.4.2021 https:\/\/www.vaestoliitto.fi\/uploads\/2021\/03\/7385700b-life-histories-in-finland_share-kirja-_lopullinen-verkkoon.pdf<\/a><\/p>\n

Kotiranta, T. & M\u00e4ntysaari, M. 2017. Vaikuttavuus tulee ja menee \u2013 ja palaa taas takaisin. Teoksessa Tuulio-Henriksson, A-M., Kalliomaa-Puha, L. & Rauhala, P.-L. (toim.) Harkittu, tutkittu, avoin. Marketta Rajavaaran juhlakirja. Kelan tutkimus. Viitattu 28.3.2021 https:\/\/helda.helsinki.fi\/bitstream\/handle\/10138\/178926\/Harkittu%20tutkittu%20avoin.pdf?sequence=2<\/a>, 35\u201350.<\/p>\n

Kuntalaki 410\/2015. Finlex. Viitattu 28.3.2021 https:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/ajantasa\/2015\/20150410<\/a><\/p>\n

Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812\/2000. Finlex. Viitattu 28.3.2021 https:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/ajantasa\/2000\/20000812<\/a><\/p>\n

Lapin hyvinvointiohjelma 2025. Me teemme kaikille hyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4 maailman puhtaimmassa maakunnassa. Lapin liitto 2019. Viitattu 29.1.2021 https:\/\/www.lapinliitto.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/Lapin-hyvinvointiohjelma-28.2.2019.pdf<\/a><\/p>\n

Lapin hyvinvointiohjelman ja turvallisuussuunnitelman Toimeenpanosuunnitelma 2020\u20132025. Aluehallintovirasto, Lapin liitto 4.2.2021. Viitattu 4.2.2021 https:\/\/www.lapinliitto.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/02\/Lapin-hyvinvointiohjelman-ja-turvallisuussuunnitelman-toimeenpano-ohjelma-final_-2020-202527.1.2021.pdf<\/p>\n

Lapin turvallisuusverkosto 2020. Lapin maakunnallinen turvallisuussuunnitelma 2020\u20132023. Arjen turvaa Lapissa, Sis\u00e4isen turvallisuuden strategian mukaisen maakunnallisen turvallisuussuunnittelun ja yhteistoiminnan toteuttaminen Lapissa. Lapin aluehallintovirasto. Viitattu 29.1.2021 https:\/\/www.lapinliitto.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/Lapin-maakunnallinen-turvallisuussuunnitelma-2020-2023.pdf<\/p>\n

Lappi-Sopimus. Maakuntaohjelma 2018\u20132021. Lapin liitto 2017. Viitattu 29.11.2021 https:\/\/www.lapinliitto.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/08\/Lappi-Sopimus2018-2021.pdf<\/a><\/p>\n

Lehto, U.-S., Ojanen, M., Nieminen, T., & Turpeenniemi-Hujanen, T. 2017. Sosiaalisten resurssien vaikutus hyvinvointiin ja terveyteen: sairausspesifi sosiaalinen p\u00e4\u00e4oma. Sosiaalil\u00e4\u00e4ketieteellinen Aikakauslehti, 54(4). Viitattu 6.4.2021 https:\/\/doi.org\/10.23990\/sa.67759<\/a>, 297\u2013309.<\/p>\n

Maailman turvallisinta maata tekem\u00e4ss\u00e4, Sis\u00e4isen turvallisuuden strategian toimeenpanoraportti 31.5.2019. Sis\u00e4ministeri\u00f6 2019. Viitattu 29.1.2021 https:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/bitstream\/handle\/10024\/161676\/SM_27_19_Maailman%20turvallisinta%20maata%20tekemassa.pdf<\/a><\/p>\n

Mahdollisuuksien maaseutu. Maaseutupoliittinen kokonaisohjelma 2014\u20132020. 2014. Ty\u00f6- ja elinkeinoministeri\u00f6n julkaisuja. Alueiden kehitt\u00e4minen 9\/2014. Viitattu 17.3.2021 http:\/\/www.tem.fi\/files\/38800\/Mahdollisuuksien_maaseutu_Maaseutupoliittinen_kokonaisohjelma_2014-2020.pdf<\/a><\/p>\n

Matthies, A-M., N\u00e4rhi, K. & Ward, D. (eds.) 2001. THE ECO-SOCIAL APPROACH IN SOCIAL WORK. Viitattu 1.4.2021 https:\/\/jyx.jyu.fi\/bitstream\/handle\/123456789\/48562\/SoPhi58_978-951-39-6497-9.pdf?sequence=1<\/a><\/p>\n

Merkityksellinen Suomessa -toimintaohjelma. Ohjelma vihapuheen ja rasismin est\u00e4miseksi ja yhteiskunnallisen osallisuuden edist\u00e4miseksi. Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6 2.5.2016.<\/p>\n

M\u00e4ki-Fr\u00e4nti<\/a>, P. 2019. Vaikka koulutus kannattaa, suomalaisten koulutustason kasvu on pys\u00e4htym\u00e4ss\u00e4. Euro&Talous, SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA. Viitattu 6.4.2021 https:\/\/www.eurojatalous.fi\/fi\/2019\/artikkelit\/vaikka-koulutus-kannattaa-suomalaisten-koulutustason-kasvu-pysahtymassa\/<\/p>\n

Obrecht, W. 2003. Probleme der Entwicklung der Disziplin und Profession der Sozialen Arbeit. FACHTAGUNG SOZIALARBEITSWISSENSCHAFT \u2013HOCHSCHULE F\u00dcRSOZIALE ARBEIT Z\u00dcRICH, 31.10.\/1.11. 03 Viitattu 25.3.2021 http:\/\/www.aca-demia.edu\/3242358\/Probleme_der_Entwicklung_der_Disziplin_und_Profession_der_Sozialen_Arbeit_1<\/a><\/p>\n

Opielka, M. 2013. Gerechtigkeit und Soziale Arbeit. Sozialethische und sozialpolitische Perspektiven. EthikJournal 1. Jg.\u25021. Ausgabe 2013\u2502April. Viitattu 25.3.2021 https:\/\/www.sw.eah-jena.de\/fbsw\/profs\/michael.opielka\/downloads\/doc\/2013\/Michael_Opielka-Gerecht-igkeit_und_Soziale_Arbeit_in_EthikJournal_1.Jg_1_2013.pdf<\/a><\/p>\n

Palkkarakenne 2019. Tilastokeskus. Suomen virallinen tilasto, Palkat ja ty\u00f6voimakustannukset 2021. Viitattu 6.4.2021 https:\/\/www.stat.fi\/til\/pra\/2019\/pra_2019_2021-03-11_fi.pdf<\/a><\/p>\n

Pekkanen, N., Saaristo, V. & St\u00e5hl, T. 2020. Hyvinvoinnin ja terveyden edist\u00e4misen rakenteet, prosessit ja toimenpiteet kunnissa sek\u00e4 alueilla. Tutkimuksesta tiiviisti 5\/2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 6.4.2021 https:\/\/www.julkari.fi\/bitstream\/handle\/10024\/139293\/URN_ISBN_978-952-343-476-9.pdf?sequence=1&isAllowed=y<\/a><\/p>\n

Piela, P. 2017. Kohti kest\u00e4v\u00e4\u00e4 ty\u00f6matkailua \u2013 polkisitko puolessa tunnissa t\u00f6ihin? Tieto&Trendit. Viitattu 29.3.2021 http:\/\/www.stat.fi\/tietotrendit\/artikkelit\/2017\/kohti-kestavaa-tyomatkailua-polkisitko-puolessa-tunnissa-toihin\/<\/a><\/p>\n

Ramstad, E. & Alasoini, T. (toim.) 2007. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tutkimusavusteinen kehitt\u00e4minen Suomessa. L\u00e4hestymistapoja, menetelmi\u00e4, kokemuksia, tulevaisuuden haasteita. Raportteja\/Tykes, 53. Helsinki, Ty\u00f6ministeri\u00f6. Viitattu 25.3.2021 https:\/\/docplayer.fi\/108175-Tyoelaman-tutkimusavusteinen-kehittaminen-suomessa-lahestymistapoja-menetelmia-kokemuksia-tulevaisuuden-haasteita.html<\/a><\/p>\n

Saarenheimo, M. (toim.) 2014. Ik\u00e4polvien taju \u2013 el\u00e4m\u00e4nkulku ja ik\u00e4polvet muuttuvassa maailmassa. Viitattu 2.4.2021 https:\/\/www.ikainstituutti.fi\/content\/uploads\/2016\/08\/artikkelikokoelma_webreso.pdf<\/a><\/p>\n

Saari, J. 2019. Hyvinvointivaltio eriarvoistuneessa yhteiskunnassa. Toimi-hankkeen selvityshenkil\u00f6n raportti. Viitattu 6.4.2021 https:\/\/vnk.fi\/documents\/10616\/5698452\/Selvityshenkil%C3%B6+Juho+Saaren+raportti+30.1.2019+-+Hyvinvointivaltio+eriarvoistuneessa+yhteiskunnassa<\/a><\/p>\n

Satka, M., Julkunen, J., K\u00e4\u00e4ri\u00e4inen, A., Poikela, R., Yliruka, L. & Muurinen, H. 2016. Johdanto \u2013 K\u00e4yt\u00e4nt\u00f6tutkimus tietona ja taitona. Teoksessa Satka, M., Julkunen, J., K\u00e4\u00e4ri\u00e4inen, A., Poikela, R., Yliruka, L. & Muurinen, H. (toim.) K\u00c4YT\u00c4NT\u00d6TUTKIMUKSEN TAITO. Heikki Waris -instituutti ja Mathilda Wrede -institutet 2016. Viitattu 1.4.2021 http:\/\/www.socca.fi\/files\/5598\/Kaytantotutkimuksen_taito_julkaisu.pdf<\/a>, 8\u201330<\/p>\n

Selk\u00e4l\u00e4, A. & Viinam\u00e4ki, L. 2015. Toimijoiden kokemukset n\u00e4ytt\u00f6tutkintojen vaikuttavuudesta. Teoksessa Viinam\u00e4ki, L. & Selk\u00e4l\u00e4, A. (toim.). 20 vuotta suomalaista n\u00e4ytt\u00f6tutkintoj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 \u2012 \u201dN\u00e4ytt\u00f6tutkinto on ollut silloin onnistunut valinta, jos ty\u00f6t\u00f6n tai ty\u00f6tt\u00f6myysuhan alainen henkil\u00f6 saa tutkinnon l\u00e4pi ja ty\u00f6llistyy haluamaansa ty\u00f6h\u00f6n\u201d Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2015:2. Viitattu 29.3.2021 http:\/\/www.e-julkaisu.fi\/oph\/nayttotutkintojarjestelma_20_vuotta\/#pid=4<\/a>, 187\u2013285.<\/p>\n

Sosiaalihuoltolaki 1301\/2014. Finlex. Viitattu 28.3.2021 http:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/ajantasa\/2014\/20141301<\/a><\/p>\n

Sotkanet.fi s.a. THL, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2005\u20132021. Viitattu 1.4.2021 https:\/\/sotkanet.fi\/sotkanet\/fi\/index<\/a><\/p>\n

Suikkanen, A., Viinam\u00e4ki, L. & Selk\u00e4l\u00e4, A. 2014. Tutkijoiden tilannearvio It\u00e4-Lapin seutukuntalaisten hyvinvoinnista Teoksessa Viinam\u00e4ki, L. (toim.) 2014. It\u00e4-Lapin seutukunnan hyvinvointibarometri 2013. Lapin ammattikorkeakoulu, Sarja A. Tutkimukset 1\/2014. Viitattu 29.3.2021 http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-316-009-5<\/a>, 273\u2013294.<\/p>\n

Suomen perustuslaki 731\/1999<\/a>. Finlex. Viitattu 28.3.2021 https:\/\/www.finlex.fi\/fi\/laki\/ajantasa\/1999\/19990731<\/a><\/p>\n

Syrj\u00e4ytyminen ja yhteiskunnallinen osallisuus s.a. Viitattu 25.3.2021 https:\/\/kestavakehitys.fi\/seuranta\/syrjaytyminen-ja-yhteiskunnallinen-osallisuus<\/a><\/p>\n

Syv\u00e4j\u00e4rvi, A. & Leinonen, J. 2019. Hyvinvoinnin ja terveyden edist\u00e4misen strategiaty\u00f6 vaatimatonta – osallisuutta ja yhteisty\u00f6t\u00e4 vahvistettava. Policy brief 13\/2. PROMEQ-hanke. Viitattu 6.4.2021 https:\/\/www.promeq.fi\/loader.aspx?id=d78baa87-61d6-4d58-9625-7bade08b9073<\/a><\/p>\n

Tasa-arvoista yhteisty\u00f6t\u00e4 \u2013 Lapin j\u00e4rjest\u00f6strategia 2030. Lapin liitto, 2014. Viitattu 29.1.2021 https:\/\/www.lapinliitto.fi\/wp-content\/uploads\/2021\/01\/Lapin-jarjestostrategia.pdf<\/a><\/p>\n

Toikko, T. & Rantanen, T. 2009. Tutkimuksellinen kehitt\u00e4mistoiminta. Tampere: Tampere university press.<\/p>\n

Transforming our world: the 2030 Agenda for Sustainable Development s.a. Viitattu 25.3.2021 https:\/\/sustainabledevelopment.un.org\/post2015\/transformingourworld<\/a><\/p>\n

Turvallisuutta kaikkialla \u2013 paikallisen ja alueellisen turvallisuussuunnittelun kansalliset linjaukset. Sis\u00e4ministeri\u00f6 2019. Viitattu 29.1.2021 https:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/bitstream\/handle\/10024\/161278\/SM_2_2019_Turvallisuutta%20kaikkialla.pdf<\/p>\n

Ty\u00f6matkan pituus 2018. Findikaattori. Tilastokeskus. Viitattu 31.3.2021 https:\/\/findikaat-tori.fi\/fi\/70#_ga=2.117305094.160212813.1535609239-440703771.1535609239<\/a><\/p>\n

T\u00f6ihin Suomeen – Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma ty\u00f6perusteisen maahanmuuton vahvistamiseksi. Sis\u00e4ministeri\u00f6 04.01.2018. http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-324-176-3<\/p>\n

Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ja koulutuksen ulkopuolella olevat 2021. Euroopan elin- ja ty\u00f6olojen kehitt\u00e4miss\u00e4\u00e4ti\u00f6. Viitattu 6.4.2021 https:\/\/www.eurofound.europa.eu\/fi\/topic\/neets<\/p>\n

Vahvemmat yhdess\u00e4 \u2013 Moniammatilliset toimintamallit arjen turvallisuuden parantamiseksi. SIS\u00c4MINISTERI\u00d6N JULKAISU 31\/2014. Viitattu 1.4.2021 http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-491-999-9<\/a><\/p>\n

Viinam\u00e4ki, L., Silvenius, R. & Raasakka, E. 2019. Turvallisuus osana kehittyvi\u00e4 hyvinvointipalveluja. Lumen. Lapin ammattikorkeakoulun verkkolehti 2\/2019, https:\/\/www.lapinamk.fi\/loader.aspx?id=a6b21928-6c75-490c-a297-641d40ce0b9b<\/a><\/p>\n

Viinam\u00e4ki, L. 2019. Havaintoja sosiaalialan k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6tutkimuksesta. Teoksessa Viinam\u00e4ki, L. (toim.) Sosiaalialan k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6tutkimus. Seitsem\u00e4n retke\u00e4 sosiaalialan k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6tutkimukseen. Lapin ammattikorkeakoulu, Sarja B. Tutkimusraportit ja kokoomateokset 21\/2019. Viitattu 1.4.2021 https:\/\/www.lapinamk.fi\/loader.aspx?id=aababa33-5992-4eb0-87d7-7a2c703312f3<\/a>, 9\u201315.<\/p>\n

V\u00e4est\u00f6n koulutusrakenne 2019. Tilastokeskus, Suomen virallinen tilasto, Koulutus 2020. Viitattu 6.4.2021 https:\/\/www.stat.fi\/til\/vkour\/2019\/vkour_2019_2020-11-05_fi.pdf<\/a><\/p>\n

van Zanden, J. L., Baten, J., D\u2019Ercole, M. M., Pijpma, A., Smith, C. & Timmer, M. P. 2014. How was life? OECD Publishing, Pariisi.<\/p>\n

Zitting<\/a>, J., Kainulainen<\/a>, S. & Wiens<\/a>, W. 2020. Huono-osaisuus rasittaa kuntien taloutta. HTEISKUNTAPOLITIIKKA 85 (2020):3. Viitattu 6.4.2021 https:\/\/www.julkari.fi\/bitstream\/handle\/10024\/140094\/YP2003_Zittingym.pdf?sequence=2&isAllowed=y<\/a> , 316\u2013322.<\/p>\n

Zitting<\/a>, J., Kainulainen<\/a>, S. & Wiens<\/a>, W. 2021. Uusi karttasivusto paljastaa, miten huono-osaisuus vaihtelee alueiden v\u00e4lill\u00e4. Viitattu 1.4.2021 https:\/\/dialogi.diak.fi\/2020\/05\/13\/uusi-karttasivusto-paljastaa-miten-huono-osaisuus-vaihtelee-alueiden-valilla\/<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

Liitetaulukot<\/h2>\n

Katso liitetaulukot 1., 2. ja 3. pdf-tallenteen<\/a> sivulta 20 alkaen.<\/p>\n

 <\/p>\n

Asiasanat: Turvallisuus, osallisuus, huono-osaisuus, lappilaiskunnat<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Arki muuttuu koko ajan ja turvallisuuden tilannekuva sen mukana. Muutostekij\u00e4t nousevat paikallisista, alueellisista ja kansainv\u00e4lisist\u00e4 kehityskuluista. Artikkelissa esitell\u00e4\u00e4n Arjen turvallisuuden tiekartta \u2212 aktivoiva osallisuus syrj\u00e4ytymisen ehk\u00e4isyss\u00e4 -kehitt\u00e4mishanketta varten hankittujen tutkimusaineistojen alustavia tuloksia.<\/p>\n","protected":false},"author":1658,"featured_media":3087,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"jetpack_post_was_ever_published":false,"_jetpack_newsletter_access":"","_jetpack_dont_email_post_to_subs":false,"_jetpack_newsletter_tier_id":0,"_jetpack_memberships_contains_paywalled_content":false,"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":"","jetpack_publicize_message":"","jetpack_publicize_feature_enabled":true,"jetpack_social_post_already_shared":true,"jetpack_social_options":{"image_generator_settings":{"template":"highway","default_image_id":0,"font":"","enabled":false},"version":2}},"categories":[684184,110187],"tags":[54578,3829,95149,115152,30368],"class_list":["post-3128","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-2-2021","category-teema-artikkeli","tag-hankkeet","tag-hyvinvointi","tag-kunnat","tag-osallisuus","tag-turvallisuus"],"jetpack_publicize_connections":[],"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/files\/2021\/04\/Viinamaki-et-al-arjen-turvaa-teema-artikkeli-2-2021.jpg","jetpack_sharing_enabled":true,"jetpack_shortlink":"https:\/\/wp.me\/p7X4tP-Os","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3128","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1658"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3128"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3128\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3138,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3128\/revisions\/3138"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3087"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3128"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3128"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.eoppimispalvelut.fi\/lumenlehti\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3128"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}